SOSTE:n eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa. Vaikuttamisen tulee olla suunnitelmallista mutta työvälineitäkin tarvitaan. Useimmilla järjestöillä on vaikuttamisfunktio ja vaikuttamistyötä rytmittävät vaalit, valtion talousarviovalmistelu sekä hallituksen hankkeet ja lainsäädäntötyön sykli. Työn tulisi olla luonteeltaan enemmän prosessi kuin projekti – silti ammattimaiset projektikäytännöt ovat hyvin sovellettavissa. Tähän päädyin kun summasin kulunutta vuotta kaiken sen perusteella mitä näin ja kuulin.

Valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttajaviestintä – miten yhdistää?

Jäin miettimään miten yhdistää valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttamiskampanjointi. Vaikka viestinnän tavoite on valtakunnallinen, ovat monet vaikutettavat täysin paikallisia. Kansanedustajat – niin ehdokkaat kuin valitut – ovat lähes poikkeuksetta vahvoja paikallisia vaikuttajia valtuustoissa ja järjestöissä. Mutta mielipidevaikuttaja voi olla myös ilman perinteistä organisaation mandaatin tuomaa puheoikeutta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä suositut tubettajat, joilla voi olla huima merkitys nuorille ihmisille.

Kansanedustajat, valtuutetut ja lautakuntien jäsenet järjestö pystyy liittämään rekistereihinsä pääkallopaikalta käsin. Mutta paikallisia vaikuttajia keskuspaikassa ei tunneta. Tämän vuoksi paikallisjärjestöllä pitäisi olla mahdollisuus lisätä lokaalisti merkittävät ihmiset vaikuttajarekisteriin. Tietämyksenhallinta on järjestöissä leimallisen keskittynyttä ja se hukkaa valtavasti alueellista potentiaalia. Ei kaikille tarvitse antaa käyttöoikeutta rekistereihin, mutta ainakin yksi käyttäjätunnuksin varustettu ihminen per paikallisyhdistys olisi hyvä löytyä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin tiedonhallintamallista, jonka tekniikka mahdollistaa. Mutta tekniikka ei tee tässäkään mitään itsestään. Aihetta on käsitelty blogissa Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys.

Hyvä vaikuttamissuunnitelma sisältää SOSTE:n mukaan seuraavaa

Vaikuttamissuunnitelma on kuin hyvä projektisuunnitelma. Hankkeella on konkreettinen ja mitattavissa oleva tavoite. Toiset puhuvat halutusta konversiosta – reagoineiden prosenttiosuudesta suhteessa kaikkiin vaikutettaviin. Budjetti koskee sekä käytettävissä olevia varoja kuin henkilöresursseja. Vaikuttaminen on prosessi, mutta kampanjalla on silti aikataulu. Ilman mittareita kaikkea edellä esitettyä on turhauttavaa laatia. Ja ellei asioita ja asiakokonaisuuksia ole vastuutettu, voi lopputuloksen saavuttaminen olla hankalaa. Yrityksissä puhutaan asioiden omistajuudesta, mikä tarkoittaa samanaikaista päätösvaltaa ja vastuuta lopputuloksesta. Termi on järjestöissä vieraampi, mutta mielestäni oikein käyttökelpoinen.

Vaikuttamisen kokonaisuus liikkeessä

Timo Lehtinen havainnollisti miten monta päällekkäistä muutosta on meneillään. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. rahapeliuudistus,  avustusjärjestelmäuudistus ja myös rahankeräyslaki, jonka sisällön tietänemme, mutta asiasta ei voi olla varma. Toimintaympäristön kannalta turbulenssia tarjoilee vuodesta toiseen sama teema: sote-uudistus. Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä – on tässä kerrakseen.

Lisäksi median popularisoituminen vaikeuttaa menestyksekästä fakta-argumentointia. Timo Lehtinen otti esille uutisen, jossa valtakunnan päämediat käsittelivät alkoholipoliittista aihetta siten, että THL:n ja Panimoliiton edustaja olivat äänessä ikään kuin samalla ammattitaso- ja puolueettomuusolettamalla. Kun uutisten kuluttajat muuttuvat lyhytjänteisemmiksi, ei mediakaan välitä taustoittaa asioita kunnolla ja faktojen sekoittuminen fiktioon on väistämätöntä.

Järjestöt – monitaiturit

Järjestöissä tarvitaan nykyisin melkoisia multitalentteja. Ilman viestintäammattilaisia ei tule toimeen, talousohjaus ja raportointi on oma vaativa kenttänsä, tietotekniikan hyödyntäminen rutiinitöiden karsimisessa ja koko prosessin orkestroiminen yleensä liian pienellä määrällä käsipareja – järjestön ydintehtävän hoitamisen ohella. Miten nyt tuntuukin, että yksityisellä sektorilla on aika helppoa. Mutta koetamme parhaan mukaan olla niin nykyisille kuin tuleville asiakkaillemme avuksi.

TietoPiiri Oy  auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com