Järjestödigi-kartoitus 2020 on selvittänyt järjestöjen digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa. Vuodesta 2017 saakka vuosittain julkaistusta tutkimuksesta vastaavat Vitec Avoine Oy, TIEKE ry sekä Viestintä-Piritta Oy. Järjestöt haaskaavat edelleen lahjoituspotentiaalia mutta paljon hyviäkin asioita on vuodessa tapahtunut.

Pakotettu loikka tuotti paljon hyvää

Digiloikka telottiin sanana liikakäytöllä tehohoitoon saakka ennen kuin kukaan oli ehtinyt digiloikkia minnekään!  Mutta sitten tulikin The Loikka – pakko on hyvä peruste harpata kerralla pidemmälle. Täydellisestä pimeydestä siirryttiin vähintään kohtalaisen sujuvaan paikasta riippumattomaan työskentelyyn ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunhan normaali saapuu, mitä luultavimmin osa nyt opetelluista digitaidoista jää jokapäiväiseen hyötykäyttöön ja sillä on merkitystä työskentelyn tehoon ja myös kustannussäästöihin. Joku menettää, kun palaveria ei istuta saman pöydän ääressä ja onhan live-tapaamisessa oma juttunsa. Mutta järjestö joka tapauksessa säästää työaikaa ja matkoihin käytettyä rahaa. Ylipäätään asenne digitalisaatiota kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan kuluneen vuoden aikana. Olisiko mantrana toistettu digitalisaatio saanut sekin konkreettisen hahmon, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan: työtehtäviä, joita voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tietoverkkojen ja tietotekniikan avustamana. Sitähän se, ei kummempaa.

Lahjoitustoiminta verkossa – miksi tämä etenee niin hitaasti?!

Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta raporttiin liittyen ja frustraatio tursui rivien väleistä. Nyt tiedämme millaisia aikoja on edessä mitä julkiseen rahoitukseen tulee. Sponsorointi ja yritysten yhteistyö on hyvin selektiivistä: järjestön ydinviestin on edistettävä yrityksen liiketoimintaa ja lisäksi järjestön viestinnän on oltava kaikin tavoin hallinnassa. Tästä kaikesta huolimatta Järjestödigi-kartoitus 2020 organisaatioista 9 %:lle voi tehdä kertalahjoituksen verkossa. Valitettavasti luit aivan oikein. Kuukausilahjoitus oli mahdollinen 4 %:lla. Nyt on hönkäistävä ja kerrottava kamalimmat luvut omissa kappaleissaan.

Lahjoittajien tiedot talteen vain 3 %:lla

Suoritan parhaillaan Rastor-Instituutissa kurssia nimeltä ”Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erityisammattitutkinto”. Eilen 10.12. Salla Saarinen piti loistavan kurssipäivän ja puhui kontaktien tallentamisen kriittisyydestä. Ellei järjestö tiedä kuka lahjoittaja on, ei häntä voida kiittää. Hänelle ei voi kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Ylipäätään suhdetta ei voi rakentaa. Esimerkiksi kuukausilahjoittajuuteen edetään kertalahjoitusten kautta ja siitä on mahdollisuus suurlahjoitukseen ja edelleen testamenttilahjoitukseen. Mutta seuraavaa vaihetta on ehdotettava ihmiselle ja mitenpä sen teet ellet tiedä ketä puhuttelet.

Kontaktitieto on myös muiden konversiopolkujen avain: riippuen järjestön tarpeista, kertalahjoittajaa voidaan haluta liikuttaa vaparityöntekijän suuntaan tai hyvin sitoutuneeksi viestinviejäksi tai järjestöön rekrytoivaksi ihmiseksi. On hyvin tiedossa, että kontaktitiedon saaminen on GDPR-aikana mutkikkaampaa mutta ei mahdotonta. Paritanssi, jossa järjestö tarjoaa ihmiselle jotakin: tietoa, palvelua, emotionaalista yhteenkuuluvuutta ja sen vastineeksi ihmisen kannattaa antaa tietonsa. Käy pian selväksi miksi järjestön toiminnan tarinallistaminen on tärkeää.

Jättämällä kontaktitiedot keräämättä tapahtumakävijöiltä ja lahjoittajilta, järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia. On ison rahan ja monen viestinnällisen onnistumisen summa, että ihminen on saatu tekemään kertalahjoitus. Siihen verraten niin paljon helpompaa olisi saada ihminen, joka on luottanut järjestöön ja pitää sen tomintaa tärkeänä, lahjoittamaan uudelleen, mutta ilman lahjoittajan tietoja – no go.

4 % järjestöistä pitää säännöllisesti yhteyttä lahjoittajiinsa

Joulun aikaan kuuluvat tarinat, tässä yksi:

Olipa kerran ihminen, joka lahjoitti järjestölle.

Hän ei saanut uhrauksestaan kiitosta.

Hän lahjoitti vielä toistamiseen, mutta edelleen järjestö pysyi vakaasti vaiti.

Sen pituinen se.

Pandemia jyrää, mutta eräs keino vaan pysyy

Vaikka maailma kääntyisi ympäri, sähköpostia ei nitistä mikään. 97 % vastaajista kertoo käyttävänsä sisäisessä viestinnässä sähköpostia. Kakkosena on puhelin 89 %:lla ja muut kaukana perässä. Someryhmiä sisäisen viestinnän keinona käyttää 47 %. Onneksi ei tuon enempää, sillä some tässä roolissa merkitsee viestinnän ja varsinkin sisällönhallinnan täydellistä hallinnanluovutusta. Onneksi jaetut  dokumentit ja yhteinen työskentely verkossa on ohittanut somettamisen vuonna 2020.

Järjestödigi-kartoitus 2020 on ladattavissa järjestödigi-sivustolta tästä

Myös Järjestösome-trendit 2021 julkaistu

Viestintä-Piritta Oy julkaisi samassa yhteydessä tutkimuksen koskien järjestöjen somen käyttöä sekä presenssiä somessa. Raportti on tiivis ja selkeä, kannattaa lukea itse mutta pari asiaa spottaan esille.

Kaikkien ei enää tarvitse olla joka tuutissa mukana ja aivan kaikkia kohderyhmiä varten. Valitaan mieluummin yksi kanava ja tehdään se huolella versus kymmenen kanavaa ja juosten….toteuttaen. Viestintä on muuttunut selvästi valikoivammaksi ja kohderyhmiltään tarkennetuksi. Kaikkien syleilyä ei nähdä enää tarpeellisena – se pikemminkin hajottaa viestin.

Järjestön toimintaan osallistumisen tapa tuntuu muuttuneen pysyvästi. Jäsenyys ei ole lainkaan itsestään selvä asia; tyypillisempää alkaa olla sitoutuminen määrittämättömäksi ajaksi tai tietyn hankkeen kautta. Järjestöt ovat ryhtyneet puhuttelemaan somekanavillaan ihmisiä, jotka jakavat järjestön arvot mutta tuskin sitoutuvat järjestöön jäsenyyden kautta tai muutoinkaan loppuiäkseen. Jälleen kerran on todettava, että erään järjestöjohtajan ilmaisu pyöröovisitoutuneisuudesta oli nappiosuma.

Järjestösome-trendit 2021 löydät tästä linkistä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Jos haluat lahoittajatiedot talteen, rakentaa kestävän suhteen ja mahdollistaa täysin automatisoidun kuukausilahjoittamisen – Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi