Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi