Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi