Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut in memoriam

/in /by

Huonoja uutisia: Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut. Alkaen 1.7.2024 keräykset niin Facebookissa kuin Instagramissa ovat ohi.

Data ja regulaatio syynä

Ilmeisesti syy on EU:n tiukassa asenteessa datajätteihin ja näiden tavassa hallinnoida käyttäjiä koskevaa dataa. Onko tämä koko totuus, sitä emme saa tietää mutta eipä tieto tilannetta miksikään muuta. Pari viikkoa sitten ihmettelimme asiakkaamme kanssa miksi heidän hakemiaan varainhankintatyökaluja ei haluttu myöntää, ”enää”. Tässä yhteydessä Meta ei  maininnut mitään syytä.

Varainhankintatyökalut  in memoriam, mistä löytää korvaava?

Olemme suositelleet Facen ja Instan keräysten käyttämistä. Ilmaisuus ja helppokäyttöisyys pinon päällimmäisinä perusteina. Tuskin monikaan on varainhankintaansa näiden varaan laskenut mutta oivallinen lisä tuo on monelle järjestölle ollut. Tällä hetkellä ainakaan meillä ei ole tiedossa mitään korvaavaa sosiaalisen median palvelua – mutta eiköhän tämä tyhjiö pian täyty. Ei helppo rasti, sillä mikä muu palvelu olisi niin laajasti käytössä kuin juuri nämä kaksi, jotka kaiken lisäksi ovat mainiolla tavalla toisiaan täydentäviä mitä käyttäjien tyypilliseen ikäryhmään tulee.

Näin isot toimivat

Data ja sääntely siis syynä mutta tulevasta muutoksesta on takuulla tiedetty Meta:ssa jo aiemmin. He toimivat sopimuksensa mukaisessti ja informoivat käyttäjiä kaksi kuukautta etukäteen. Ei aiemmin. Miksi niin tekisivät, koska ei tarvitse. Isojen tekemiä yllätyksiä on nähty. Lisenssi muuttuu huisisti maksulliseksi tai palvelu vaan lopetetaan, koska se ei sovi liiketoiminnan nykyiseen portfolioon tai ole vaan tarpeeksi  kannattava. Vastuullisuudesta puhutaan kyllä mutta onko se oikeasti datajättejä kiinnostava asia, kukin miettiköön.

Pienessä kotimaisessa vara parempi

Tietopiiri ei ole koskaan kohdellut asiakkaitaan niin kuin Meta nyt tekee. Me toimimme vain ja ainoastaan asiakkaidemme hyväksi, jotta maailma voisi olla edes vähän parempi paikka. Jos Facen ohari tekee kipeää, ota yhteyttä. Mietitään rauhassa ja toteutetaan sellaiset rakenteet, jotka varmasti palvelevat. Ja tekevät niin pitkään.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Yksityislahjoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna

/in /by

Kovin olimme toiveikkaita, että yksityislahjoittaminen järjestölle helpottuisi, verovähennysoikeus toteutuisi mutta valittaen on todettava, että yksityislajoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna. Suunnitelmista tihkuu tietoa mutta se on niukkaa eikä edes kovin toivotun kaltaista.

OM kansalaisjärjestöstrategia tyhjää puhetta?

Oikeusministeriö järjesti verkkokeskustelun koskien järjestöjen tarpeita ja toiveita liittyen mm. varainhankintaan ja lahjoituksiin. Aiheesta löytyy blogi Tietopiirin sivuilta.Yhteisölahjoittamisen osalta nykyinen käytäntö on epätyydyttävä ja myöskin epäselvä: sujuvammin asia toimisi, jos lahjoituksen vähennyskelpoisuuteen riittäisi, että järjestöllä on rahankeräyslupa.

Miksipä sama ei toimisi myös yksityislahjoitusten kohdalla. Nyt vaikuttaa, että OM:n verkkokeskustelu tuli ja meni, suuntimat on otettu jostain aivan muusta kartasta. Vain yksi on varmaa: STEA-raha alkaa leikkautua jo ensi vuodesta.

Lahjoitusvähennys hyvin valikoiden

Saatavissa olevan informaation mukaan yksityishenkilöiden lahjoitusvähennystä oltaisiin edistämässä mutta hyvin valikoiden. SOSTE ry:n mukaan (ePressi-tiedote 16.4.2024) nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttävät lapsijärjestöt olisivat niitä, joita tuleva vähennys koskisi. Mitä ovat tietyt ehdot, sitä meille ei avata. Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että lapsi- ja nuorisotyön tekemistä helpotetaan mutta onko sote-järjestöjen työ sitten merkittävästi vähempiarvoista?

Lähes kaikki auki

Tiedämme, että jokin pulla uunissa on mutta täydellisen arvailun varassa on mitä sieltä putkahtaa. Millaisia summia yksityishenkilö voi lahjoittaa ja vähentää, kuinka usein? Yhdelle vaiko useammalle järjestölle kuten on asian laita yhteisölahjoituksissa.

Entä raportointi? Kenellä on vastuu ilmoittaa verottajalle lahjoituksesta, jonka on tarkoitus olla vähennyskelpoinen? Onko tämä lahjoittajan, yksityishenkilön tehtävä? Lahjoittaja siis selvittäisi onko järjestö vähennyskerhoon kuuluva vai ei. Tällöin järjestön on oltava hyvin selkokielinen kaikessa viestinnässään. Mutta verottaja joutunee tarkistamaan asian – ellei asia ole automatisoitavissa, työaikaa ja verorahaa palaa.

Tietojärjestelmätoimittajaa huolettaa

Vai onko lahjoitusraportointi vastaanottajan, järjestön tehtävä? Tällä hetkellä hyvin suuri osa järjestön saamista kertalahjoituksista tulee sellaisessa muodossa, että lahjoittaja jää anonyymiksi. MobilePay-lahjoituksista on saanut puhelinnumeron, jonka perusteella lahjoittajaa voi selvittää. Sikäli kun numero ei ole salattu. Käsityönä, yksitellen. Kätevää. Tilisiirtolahjoituksesta irtoaa tilinumero ja nimi, joka pienessä yhteisössä auttaa jäljille, isommassa vesiperä. Jos järjestön on raportoitava verovähennettävät lahjoitukset,  tässä on liki ratkaisematon ongelma. Tai ratkaistavissa mutta ei ilman lahjoituskertymän supistumista. Rahanpesusäädösten takia emme olisi yllättyneitä, jos raportointivastuu ainakin jonkin tietyn summan ylittäviltä lahjoituksilta siirtyisi järjestöille. Tunnemme useita järjestöjä, jotka eivät halua tietää lahjoittajiensa henkilöllisyyttä. Isoja muutoksia edessä.

Muutaman yksittäisen lahjoituksen raportointi verottajalle onnistuu ilman kohtuutonta kuormaa mutta vähänkin ammattimainen varainhankinta tuottaa ison määrän lahjoitustransaktioita. Tietojärjestelmän on kyettävä ensinnä tunnistamaan lahjoittaja, toisekseen tuottaa vuosittain kertymäraportti verottajalle. Kuinka yksityiskohtainen se olisi, jälleen voidaan vain arvailla. Mutta tuskinpa yhdenkään järjestön tietojärjestelmä on valmis tarvittavaa tietoa keräämään saati toimittamaan informaation verottajalle tämän haluamassa muodossa. Jos regulaatiomuutokset astuvat voimaan 2025 alussa, jolloin STEA-rahan leikkaaminen alkaa, niin järjestöillä on pikainen remontti edessään.

Lahjoittajan tunnistamisen haaste

Mikä tahansa vaatimustaso tunnistamiselle asetettaisiinkin, tilisiirtolahjoittamisen aika olisi ohi. Saisi sinänsä ollakin mutta ikäihmisten palvelemiseksi sillä edelleen on paikkansa. Jos vaaditaan vahva tunnistautuminen, on lahjoitustapahtuman saattaminen loppuun samassa selainistunnossa merkittävästi vaivalloisempaa ja tämä tarkoittaa hävikkiä lahjoituskertymässä. Homman on sujuttava vaivattomasti, se on opittu.

Entäpä lahjoitukset ulkomailta? Tämä on enemmänkin ääneen ajattelua mutta eri pankkijärjestelmien piiristä tuleva online-lahjoittaja, mahtaako täällä vaadttava tunnistautuminen olla teknisesti mahdollista tai edes mitenkuten vaivatonta?

Asiakaslupaus velvoittaa

Epäselvyys raportoinnista aiheuttaa harmaita hiuksia, koska toteutusmalleja on useita. Tietopiirin asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan, sillä prorisoimme tämän siten, että säännökset täytetään ajoissa. Näinhän olemme luvanneet – toivottavasti muut tekevät samoin.

Tuoretta tietoa VaLa ry:n juhlaseminaarista 24.4.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kertoi puheenvuorossaan, että kansalaisjärjestöstrategia on valtioneuvoston käsittelyssä vielä toukokuun 2024 aikana. Häntä oli ilahduttavaa kuunnella: valvonnasta luottanukseen kuten verottaja onkin jo toiminut. Hän tuntui ymmärtävän järjestöjen tuskan ja aivan ilmeisesti noteeraa kansalaisjärjestöstrategian sekä siihen liittyneen verkkokeskustelun korkealle. Ei, asia ei ole tyhjää puhetta kuten tuolla turhautuneesti jo kirjoitin.

YLE noteerasi VaLa:n näkemykset, oikein asiallinen uutinen luettavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei

/in /by

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei. Vaatteiden ja tavaroiden lahjoittaminen nousussa. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan avustushalukkuus yskähtelee mutta suomalaiset jatkavat ja parantavat entisestään.

Uutta eurooppalaista tutkimustietoa lahjoittamisesta

EFA, European Fundraising Association on juuri julkaissut Nonprofit Pulse 2024 -raportin lahjoittamisesta ja lahjoituksia keräävistä eurooppalaisista järjestöistä. Toimintaympäristö koetaan hyvin haastavaksi työmäärän lisääntyessä ja rahoituksen niukentuessa. Paljon tuttua edellisestä tutkimuksesta mutta myös aivan uusia näkökulmia on mukana.

Vajaa 30 % vastaajista kertoi lahjoitus- ja lahjoittajamäärän supistuneen; Suomessa vastaavia merkkejä ei onneksi ole näkyvissä. Rahoituspuskurien vajentamista, lomauttamisia sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolen kantamista, siinä on järjestöjen mielenmaiseman peruspeittoa monella eurooppalaisella.

Tutkimuksesta tarkemin täältä.

Suomalaiset lahjoittavat naapureitaan nihkeämmin

Hiipumista suomalaisten aktiviteeteissa ei näy mutta naapureihin verrattuna olemme kitsaita lahjoittajia. Pohjoismaissa 60 % lahjoittaa satunnaisesti tai säännöllisesti, Suomessa vain 42 %. Lainsäädäntö, taloudellinen tilanne mutta ehkäpä ennen kaikkea lahjoittamiskulttuuri ovat selittäviä tekijöitä. VaLa ry on julkaissut perusteellisen tutkimuksen aiheesta, Nordic donor survey -lahjoittajatutkimuksen kattava kooste on luettavissa täältä.

Digitaalisuus ja tekoäly – mutta myös yksi yllätys

Tehokkuus vaatii digiä. Iso osa EFA-tutkimuksen vastaajista panostaa digitaalisen presenssin kehittämiseen eikä vain yhtenä kokonaisuutena vaan kanavakohtaisesti. Järjestön työ siis sisältää huimaa multitaskaamista, valtavan monipuolista osaamista tarvitaan.

Tekoäly (AI) kiinnostaa. 13 % käyttää ja neljännes on hyvin kiinnostunut. Noin 15 % ilmoittaa ettei AI:n hyödyntäminen ole näköpiirissä. Huolenaiheet ovat luonnollisia, niiden mukana myös pelko työpaikkojen menettämisestä. Tämä lienee turha, sillä lähes poikkeuksetta järjestön ydintyö tapahtuu vain ja ainoastaan ihmisen toimesta. Tähän työhön tekoäly voi hyvinkin vapauttaa aikaa.

Blogissa on aiemmin kirjoitettu järjestöjen yhteistyöstä tai oikeastaan sen puutteesta. Voit lukea tarinamaisen blogin tästä. Nyt aivan ensimmäistä kertaa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa nousi keskeisimpien fokusalueiden joukkoon. Tälle iso paksu peukku!

Tärkeimmät keinot ja välineet varainhankinnan kannalta olivat seuraavat, tässä järjestyksessä: some, järjestön verkkosivu, sähköposti ja henkilökohtainen kohtaaminen.

Suomalaisten halu auttaa noussut entisestään – Ukrainan apu hiipuu

YouGov Suomi toteutti VaLa:n toimeksiannosta järjestötutkimuksen tammikuussa 2024. Vain 11 % vastaajista kertoi, että ei ole aikeissa tukea mitään avustuskohdetta – 2022 tutkimuksessa luku oli 14 %.

Edelliseen tutkimukseen verrattu huomattava ero löytyy avustamisen tavasta. Noin 60 % kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen viime joulukuun ja tammikuun aikana. Neljännes kertoi lahjoittaneensa vaatteita tai tavaroita. Tämä kertoo avustushalun ohella tietoisuudesta kestävään kuluttamiseen ja ympäristötietoisuuteen. Vuonna 2022 vain 10 % oli tehnyt tavaralahjoituksia.

Yli 40 % suomalaisista tekee rahalahjoituksia. Useimmin tämä tapahtuu kertalahjoituksina useammalle järjestölle. Kuukausilahjoitusten määrästä tutkimuksessa ei mainittu mutta voisi päätellä, että osuus ei edelleenkään ole merkittävä. Tämä on harmillista, länsinaapurissa asia on kovin toisessa asennossa.

Ylivoimaisesti vetoavin aihe on kotimaassa olevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Perässä tulevat humanitäärinen apu ja katastrofit, eläimet sekä heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaissa.

Vuonna 2022 puolet kertoi tukeneensa Ukrainan sodasta kärsineitä ja 41 % oli antanut panoksensa humanitääriseen apuun ja katastrofeihin.

Koskien kotimaista tutkimusta:

VaLa ry:n tiedote

VaLa ry:n kotisivu yhteystietoineen

Aiempaa tutkimusta koskien Tietopiiri on julkaissut blogin, joka avautuu ruudulle tästä linkistä.

Artikkelin kuva: EFA,  European Fundraising Association

Uunituoretta kuukausilahjoittamisesta

Amerikkalainen NEONONE on juuri julkaisssut tutkimuksen koskien kuukausilahjoittamista ja verrannut tuloksia vuoteen 2018. Lahjoituskulttuuri on aivan muuta kuin meillä täällä mutta kuukausilahjoittamisen roima kasvu ei voi olla muuta kuin suuntaa antava meillekin. Onhan sama aiemmin nähty jo Ruotsista. Tutkimuksessa keskimääräinen lahjoitussumma kuukausittain oli noussut merkittävästi, kuukausilahjoittajien suhteellinen osuus kasvanut ja lahjoittajan kumulatiivinen lahjoitus sekin noussut huomattavasti. Kuukausilahjoittajuuden elinkaari oli keskimäärin kahdeksan vuotta.

Isoilla on jälleen etu puolellaan. Kuukausilahjoittajien saaminen vaatii onnistunutta brändi- ja viestintätyötä sekä erottautumista viestitulvassa. Mutta ydinviesti on selvä: kuukausilahjoittajuus on mahtava voimavara ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimus on tuhti pinkka sisältöä, tästä pääset lataamaan ja lukemaan.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi