Blog teksti

VaLa ry kansanedustajille: järjestöjen STEA-kriteereitä arvioitava huolellisesti

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) vetoaa kansanedustajiin: STEA-avustuskriteerien jatkovalmistelussa on arvioitava huolellisesti varallisuus- ja omarahoituskriteerejä. VaLa lähetti vetoomuksen kansanedustajille kesäkuun lopulla 2026.

VaLa vetoaa järjestöjen puolesta

STEA-rahoituksen leikkauksista on ymmärrettävästi uutisoitu ja keskusteltu tänä kesänä paljon. VaLa:n vetoomuksessa ei oteta kantaa avustusten määriin vaan perusteisiin, joilla niitä myönnetään. Mitä on varakkuus, mitä se merkitsee järjestölle ja miten se tulee huomioida avustuksista päätettäessä – siitä tässä ansiokkaassa ja käytännön kokemusta huokuvassa vetoomuksessa on kyse.

Lue VaLa:n vetoomus tästä.

Lahjoitusten laajentuva verovähennysoikeus tukee järjestöjen varainhankintaa

Verovähennysoikeus laajenee vuoden 2027 alusta – sittenkin. Vaikka asiaan liittyy käytännön hankaluuksia, on suunta oikea. VaLa julkaisi tiedotteen arviointivetoomuksen yhteydessä, linkki tiedotteeseen on tässä.

Jotta järjestö voi tarjota mahdollisuuden yksityishenkilöille lahjoitusvähennykseen, monta asiaa on onnistuttava ratkaisemaan. Miten, sitä ei vielä kukaan tiedä mutta selvää on, että teknologiaa tarvitaan ja sillä ei tarkoiteta taulukkolaskentaa. Pidämme todennäköisenä, että vain pieni osa järjestöistä on alkuvaiheessa valmis hyödyntämään vähennysoikeuden lisäämää lahjoittamisen houkuttelevuutta. Vaikka olisikin, lahjoituksilla ei ontuvaa taloutta kovin pian paikata. Matka lahjoitusten keräämisen aloittamisesta ammattimaiseen varainhankintaan vaatii niin investointeja kuin aikaa. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät ottaa tämän huomioon.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luettavaa kesään – blogikooste

/in /by

Tietopiirin blogissa on ollut useampikin aihe, jotka tovin julkaisun jälkeenkin ovat relevantteja. Tämä blogikooste tarjoaa muutaman lukuvinkin.

Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

Tilisiirtolahjoituksia vastaanottaville järjestöille tämä on hankala asia. Jos järjestön nimi on pitkähkö saati kaksikielinen, ei se juuri koskaan mene tismalleen oikein ja maksaja saa tiedon: ei vastaa nimeä. Seuraus on varsin arvattava. Tähän on ratkaisu, lue tarkemmin tästä.

Useampi järjestö voi kerätä yhden järjestön rahankeräysluvalla

Järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä. Kun käytetään yhden järjestön lupaa sekä tämän hyödyntämiä työvälineitä, matka aloittamisesta ammattimaiseen varainhankintaan lyhenee merkittävästi. Yksi ajaa sisään CRM-järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen maksumekanismeineen ja muut tulevat valmiiseen pöytään. Ehdot ovat tarkat mutta täysin toteutettavissa. Blogi löytyy täältä.

Tekoäly järjestön varainhankinnassa

Saimme puhujapaikan SOSTE ry:n järjestöristeilylle toukokuussa. Aihe käsitteli tekoälyä lahjoitusten keräämisen tehostajana. Esimerkkejä oli kaksi, joista toisessa käytössä on järeä arsenaali, toisessa järjestössä on aloitettu varsin keveillä panostuksilla. Tulokset ovat vaikuttavia. Tämä blogi löytyy klikkaamalla tätä linkkiä.

Monta muutakin blogia

Tässä mainittujen ohella voit lukea mm. kannatusjäsenyyden merkityksestä sekä sähköpostista lahjoitusmarkkinoinnin välineenä. Antoisia, kesäisiä lukuhetkiä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

SOSTE-risteily – AI järjestön varainhankinnassa

/in /by

Tietopiiri sai puhujapaikan tämän vuoden SOSTE-risteilylle, joka juuri nyt on menestyksekkäästi purjehdittu. Täysi  sali kuunteli aihettamme, ”Tekoäly järjestön varainhankinnan apuna”.

Järjestöpäällikkö Kiril Häyrinen ohjasi ohjelmatuntia spiikaten puhujat lavalle ja antaen kysymysvuorot yleisölle

AI:n asema muuttui vuodessa

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) kevätseminaari järjestettiin viime viikolla. Vuosi sitten tekoäly ei ollut käytännössä mitenkään esillä, tänä vuonna oikeastaan kaikki esitykset viittasivat siihen, että tekoälyä hyödynnetään tavalla tai toisella miltei jokaisessa järjestössä. Tämä oivallus muutti esityksen sisältöä – miksi kertoa sellaista, minkä ihmiset jo tietävät. Sisältö muuttui ja sai kiitosta, josta kuulijan kommentti kertoi paljon: ”Päivän kiinnostavin esitys!”

Esimerkkien avulla

Aloittavasta hankkeesta kertoi asiakkaamme Tammenlehvän Perinneliiton tapaus. Kiitos Näkövammaisten  liiton Ville Blomin sparrauksen, syysvetoomuksen lahjoittajakannasta poistettiin ne ihmiset, jotka lahjoittavat vain jouluisin. Postitus pieneni 25 %:lla ja samalla kustannusten laskiessa osumisprosentti koheni. Joulun keräys myös tuotti aiempaa  paremmin, koska ns. turha kirje syksyllä jäi vastaanottamatta. Seuraavina siirtoina Tammenlehvän Perinneliitossa muodostettaneen lahjoittajien VIP-ryhmä, joka on viestinnällisesti erityisasemassa.

Edistynyttä hanketta edusti Näkövammaisten liitto, jossa Ville Blom on tehnyt huikeaa jälkeä. Heillä lahjoittakananta on tekoälyn avulla voitu pilkkoa erittäin tarkasti ryhmiin ja lahjoittajia puhutellaan tismalleen niillä viestinnällisillä keinoilla, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Vetoomuksia voi olla yhdeksän tai vain yksi vuotta kohti – lahjoitushistorian mukaisesti. Heillä on myös tieto kampanjoiden toimivuudesta postinumerotasolla, ei pelkästään koskien  kaupunkia vaan kaupunginosia. Virtuaalisen hattuni nosto Näkövammaisten liitolle!

Ennakkoluulot nurin

Esityksen viimeinen osa käsitteli ennakkoluuloja, jotka jarruttavat tekoälyn käyttöönottoa järjestöissä.

Onko aihe monimutkainen,  tarvitaanko superosaamista?

Ei tarvita. Tavoite pitää olla kirkkaana mielessä mutta muutoin normaaleilla Excel-valmiuksilla pääsee hyvään alkuun. Tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilötietoa ei mene lahjoittaja-aineiston mukana. Se lienee suurin vaara kaikista.

IT-rakenteet, onko giganttinen järjestelmäkartta tarpeen?

No ei suinkaan. Tammenlehvän Perinneliitossa lahjoittaja-aineisto otettiin ulos TP Fons -järjestelmästä ja syötettiin anonymisoinnin jälkeen taulukkona maksulliseen Chat GPT -järjestelmään. On sitten CRM käytössä tai ei, tiedon on oltava eheää. Tietämyksenhallinta siis on välttämätöntä mutta konserniluokan IT-osastoa ei tarvita.

Entä kustannukset, onko pienellä rahkeita?

Varmasti on. Tammenlehvässä käytettiin AI-ohjelmistoa, jonka kustannus on kymppiluokassa. Jopa täysin ilmaisillakin ohjelmistoilla voi tehdä ihmeitä. Kuten sanottu, jos tieto on järjestyksessä, aiheen aloittaminen ei ole kiinni kustannuksista.  Tammenlehvän Perinneliitto ei suinkaan ole pieni organisaatio, lahjoittajakanta on verraten suuri. Mutta tämä vain osoittaa sen, että vaikuttavia asioita on tehtävissä kevyin kustannuksin myös suuressa järjestössä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kampanjointi sähköpostilla toimii – mutta ei miten tahansa

/in /by

Lahjoittajatutkimukset osoittavat, että sähköposti on edelleen toimiva väline myös lahjoittajaviestinnässä. Mutta vaikuttavuuden voi tuhota varsin helposti. Nämä voivat olla itsestään selviä asioita mutta kerrataan silti.

Lähettämisen ajankohta

Ei ole vaikea arvata, että huonoin ajankohta on maanantaiaamun kiire sekä perjantain iltapäivän tunnit. Aihe tuskin vanhenee viikonlopun aikana mutta kirje ei sisällä mitään pakollista luettavaa, joten viikonlopun marinoituaan sähköposti jää avaamattomaksi. Tai jos se avataan, aiheeseen ei käytetä huomiota.

Meille on kerrottu, että aamupäivä lounaan ja päivän aloittamisen puolivälissä olisi paras sloti. Jos on riittävän suuri aineistomäärä, asiaa voi ja kannattaa testata.

Postien lukumäärä per kampanja

Yksi posti, joka kattaa aivan kaiken – ei toimi. Kaksikin on niukanlainen määrä, meille kerrotaan. 10 on aivan liikaa. Sormi vaikuttaa osoittavan 3-5 kirjeen sarjaan, jossa samaa teemaa käsitellään hieman uudesta ja aina täydentävästä näkökulmasta. Tässä siis on kyse tiettyyn kampanjaan liittyvästä viestinnästä: alkaminen ja päättyminen on määritetty.

Personointi

Jonkinlainen personointi on välttämätöntä. Minimivaatimuksena vastaanottajan puhutteleminen nimellä. Sisältöpersonointi vaikkapa vaihtamalla sisällön esittämisjärjestystä vastaanottajaryhmän mukaisesti – samaa mitä suosittelemme uutiskirjeille – tämä on helppo keino parantaa osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Tekoäly sisältöpersonoinnin välineistönä on sitten oma lukunsa. AI voi olla suuresti avuksi ei pelkästään sisällön luomisessa vaan myös koko lahjoittajapolun personoidussa toteuttamisessa.

Avausprosentti

Kunnianhimoisimmat tavoittelevat 40 % tasoa postien avaamisessa mutta mielestämme vähän maltillisempikin luku on hyvä suoritus. On etu jos on nähtävissä ketkä avasivat kirjeen ja jatkotoimenpiteet sitten sen mukaisesti – varmuudella parantaa kampanjan tulosta.

Vetoomuskirjeen pituus

Perusteellisesti argumentoiden ja kaikki samaan. No kyllä ei kannata, sanoisi eräs kirjallisuuden hahmo. Yhtä vastausta ei ole mutta nyrkkisääntönä, tiiviimpi on parempi. Ehkä noin 200 sanaa enintään – riittää niin tarinankerrontaan kuin vetoamiseen. Kuten monesti sanottu, tarinoiden visualisointi on tärkeää; kuva puhuu.

Postittamisen frekvenssi

Kuinka usein sitten olisi syytä meilata? Ääripäät: vain silloin kun heidän apua tarvitaan vs. jatkuvalla syötöllä. Molemmat yhtä kehnoja. Konteksti sanelee mikä on järkevintä mutta ehkä kolmesta neljään yhteydenottoa kuukaudessa olisi optimi. Jos ihminen on edes jonkin verran sitoutunut järjestöön ja sisältö on kiinnostavaa, tuo määrä tuskin saa huulille sanaa spämmi.

Kertokaa meille

Parhaat lukijamme, kertokaa te meille kokemuksista ja näkemyksistä!

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan

/in /by

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan. Kannatusjäsenyys edustaa jäsenyyteen verrattuna matalamman kynnyksen sitoutumista järjestöön. Vaikka oleellista eroa osallistumisen kannalta ei ole, kannatusjäsen viestii, että hän symppaa järjestöä ja haluaa kannattaa sitä mutta ei ole valmis antamaan ajallista panostaan järjestön hyväksi. Annan hieman rahaa mutta en tule tekemään mokkapaloja. Tämä on moderni osallistumisen ja järjestön tukemisen muoto ja sen ottaminen käyttöön on useimmiten oikein hyvä ajatus.

Tarkkana ettei tulkita rahankeräykseksi!

Muistanemme, että järjestö saa ottaa vastaan lahjoituksia ilman keräyslupaa mutta ei vedota niiden puolesta. Jäseniltä ja kannatusjäseniltä rahaa saa pyytää, tämänkin tiedämme. Mutta ollakseen jäsenhankintaa / jäsenmaksuun verrattavaa tuloa eikä rahankeräyslain mukaista toimintaa, kannatusmaksuilta edellytetään seuraavia asioita. Tiedot on saatu Poliisihallituksesta.

Järjestön säännöt

Säännöistä on löydyttävä kannatusjäsenyys ehtoineen, etuineen ja velvollisuuksineen.

Kiinteä summa

Kannatusjäsenmaksun tulisi lähtökohtaisesti olla ennalta määritetty ja kiinteä. Poliisihallitukselta saamassamme vastauksessa Johanna Siivonen käytti nimenomaan sanaa lähtökohtaisesti.

Tulkinnanvaraista?

Tämä ”lähtökohtaisesti” on hieman erikoiselta vaikuttava asia, sillä asia sittenkin on jossain määrin tulkinnanvarainen – näin me sen luemme. Tähän emme oikein ole tottuneet. Kuitenkin nämä kaksi ehtoa, säännöt ja kiinteä summa, jos ne eivät ole kunnossa, kannatusjäsenyydestä kerätyt varat voidaan tulkita rahankeräykseksi, joka taasen edellyttää keräysluvan. On parempi pelata varman päälle ja hoitaa molemmat asiat by the book ongelmien välttämiseksi.

Hyvä tukitoimi

Erityisesti pienet urheiluseurat tuntuvat aktiivisesti käyttävän kannatusjäsenyyttä varainhankinnassa. Jos aikaa ja tarmoa ei varsinaiseen rahankeräykseen ole, tämä on kelvollinen vaihtoehto. Jos keräyslupa on, kannatusjäsenyys on enemmänkin tukitoimi muun varainhankinnan ohella.

Lahjoittaminen on jäsenyyttä matalamman kynnyksen takana

Järjestötotoimintaan sitoutuminen on muuttunut. Jäsenyys mutta myös kannatusjäsenyys edellyttää vahvaa komittoitumista. Sen sijaan lahjoittaminen koetaan helpommaksi osallistumisen muodoksi.  Tyypillinen jäsenmaksu vaihtelee haarukassa 20-35 € vuodessa. Pienikin kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle paljon enemmän.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

/in /by

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

     

    Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

    /in /by

    Julkaisimme 21.11.2025 blogin koskien tilinomistajan nimen tarkistusta tehtäessä tilisiirtoa. Ongelma voi syntyä jos järjestön nimi on liian pitkä mahtuakseen verkkopankin lomakkeelle. Finanssialasta kerrottiin, että käytännöt ovat pankkikohtaisia. Siispä otimme yhteyttä pankkeihin ja kysyimme miten järjestön tulee toimia. Tiedot on saatu pankkien viestinnästä.

    Pikamaksuasetus: nimi täsmää, melkein täsmää, ei täsmää, ei verrattavissa

    EU:n pikamaksuasetus, Verification of Payee (VoP) -tarkistus tuottaa maksettaessa neljä mahdollista vaihtoehtoa. Tässä Nordeasta saamamme täsmällinen kuvaus, joka siis vastaa asetusta ja koskee myös muita pankkeja.

    Kun asiakas suorittaa maksua Nordean mobiili- tai verkkopankissa, hän saa jonkin seuraavista ilmoituksista:

    • Maksunsaajan nimi vastaa tilinhaltijan nimeä. Kaikki on kunnossa ja maksun vahvistamiseen voi edetä.
    • Maksunsaajan nimi poikkeaa tilinhaltijan nimestä. Kirjoitettu nimi poikkeaa jonkin verran tilinhaltijan nimestä, ja kerromme maksajalle tilinhaltijan nimen. Jos se näyttää siltä, mille taholle on maksamassa, lahjoittaja voi turvallisin mielin suorittaa maksun.
    • Maksunsaajan nimi on eri kuin tilinhaltijan nimi. Kirjoitettu nimi on kokonaan eri tai siinä on paljon eroa verrattuna tilinhaltijan viralliseen nimeen. Ohjeistamme maksajaa tarkistamaan maksunsaajan tiedot ja päivittämään ne. Jos epäilee huijausta, maksua ei tule vahvistaa.
    • Emme voineet verrata maksunsaajan nimeä tilinhaltijan nimeen. Tilinhaltijan nimeä ei voitu tarkistaa teknisestä syystä tai saajan pankki ei vielä tue maksunsaajan tarkistamista, jos tili on esimerkiksi maassa, jonka kotivaluutta on muu kuin euro. Tämä ilmoitus voi tulla myös tilanteissa, joissa saajan tili on uusi tai tilille ainoastaan saapuu rahaa.

    OP Pohjola

    OP Pohjolassa maksunsaajan tarkistuksessa käytetään pankin järjestelmissä olevaa yhdistyksen nimeä, joka on virallisista rekistereistä haettu nimi. Mikäli yhdistykselle on rekisteröity aputoiminimiä, myös ne ovat mukana maksunsaajan vertailussa. Asiakas voi tarkastaa pankistaan, mikä nimen täsmällinen kirjoitusmuoto on pankin järjestelmässä. Yhdistyksen edustajat näkevät tämän myös verkkopalvelussa asiakastiedoistaan.

    Jos nimi on todella pitkä (yli 100 merkkiä), on sitä mahdollisesti jouduttu lyhentämään. Mikäli järjestön virallinen nimi on vaikeasti muistettava tai sellainen, jota ei tosiasiassa käytetä, kannattanee harkita järjestön nimenmuutosta.

    Nordea

    Nordea suosittelee, että järjestö on yhteydessä omaan pankkiinsa ja tarkistaa virallisen kirjoitusasun. Nordeassa on tämän uudistuksen yhteydessä pidennetty verkkopankkien kenttiä SEPAn maksimerkkimäärän (70 merkkiä) mukaisiksi. Ensi vuonna Nordea tulee tukemaan myös aputoiminimiä sekä muita kieliversioita suomenkielisten nimien lisäksi.

    Nordea viestinnän Mari Yli-Sirniö muistuttaa, että yksityiskohdat eivät ole valmiita: ”Kannattaa myös huomioida, että kyseessä on suuri regulatiivinen muutos, joka on otettu käyttöön läpi euroalueen suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Lastentauteja on vielä, mutta teemme kovasti töitä sen eteen, että käyttäjäkokemus paranee lähitulevaisuudessa.”

    Danske Bank

    Danskesta saimme kuulla, että heidän järjestelmässä on valmiina paikka aputoiminimelle. Järjestön tulee ilmoittaa,  että haluaa ottaa aputoiminimen käyttöön. Pankki tarkistaa, että yhdistysrekisteristä sellainen löytyy ja näin lahjoittajan polkua saatiin tasoitettua.

      Järjestöt, rekisteröikää aputoiminimi

      Näyttää siltä, että toteutustapa tosiaan on pankkikohtainen ja palveluita kehitetään. Ellei oma pankki vielä mahdollista aputoiminimen käyttöä, tulee se luultavimmin niin tekemään. Monitoimialaisilla järjestöillä aputoiminimiä voisi hyvin olla rekisteröitynä useampikin.

      Käsittääksemme aputoiminimen käyttöönotto ei tarvitse järjestön sääntömuutosta vaan hallituksen päätös riittää. PRH:ssa nimi kuitenkin on rekisteröitävä. Rekisteröinnin voi ja se kannattaa tehdä verkossa, koska kustannus on alempi kuin papereiden kautta.

      SMS sallii 11 merkkiä

      Jos oikein hyvin käy, alias-nimessä on korkeintaan 11 merkkiä. Näin siksi, että sikäli kun halutaan lähettää tekstiviestejä ja esittää numeron tilalla nimi, tuo 11 mahtuisi siihen kokonaan.

      Muut pankit

      Järjestön kannattaa omasta pankista praktiikkaa kysyessään kertoa, että isot pankkiryhmät haluavat palvella asiakkaitaan ja kehittävät palveluitaan. Mikäs siihen parempi syy on kuin asiakkaiden tarve. Kyllä muut pankit haluavat kiriä rinnalle tai jopa ohi. Mutta järjestöjen pitää kertoa mitä he työssään tarvitsevat.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Tilisiirto ja lahjoittaminen – nyt aiempaa vaikeampi

      /in /by

      Tilisiirto ja lahjoittaminen, se perinteisin tapa siirtää rahaa, on juuri käynyt yhä haastavammaksi metodiksi. Siihen syynä ovat pankit, hyvällä tarkoituksella mutta asian nurja puoli on järjestöille ikävä.

      ”Maksunsaajan nimi ei täsmää tilinomistajan nimen kanssa”

      Mmitähh, totesin hiljan maksaessani taloyhtiön vastiketta. ”Jatkaessasi suoritat maksun sillä riskillä, että maksu päätyy jonkun muun kuin tarkoittamasi vastaanottajan tilille.” Hetken hiljaisuus. En ole tehnyt muutoksia verkkopankissani ja taloyhtiön tilinumero pitäisi olla tallessa kuten aina ennenkin. Suoritin maksun ja perillehän se meni. En ole enää nuori mutten vielä vanhuskaan; entäs jos olisin ikäihminen samassa tilanteessa? Ahdistaa ajatuskin.

      Pankit huijauksia vastaan – siitä kiitos

      Kuten sanottu, tarkoitus on hyvä. Suurin riski, jota tässä  taklataan liittyy verkkokauppoihin. Mutta tärkein ongelma jää saavuttamatta: jos valeverkkokauppiaan tilinumero on oikea, maksu menee mukinoitta läpi. EU-alueella huijarin voi olla vaikea saada tiliä pankkiin mutta väljemmän regulaation maita löytyy. Jos sen sijaan maksu tapahtuu laskua vastaan, tilanne on toinen.

      Järjestölle lahjoittaminen

      Vastikkeesta selvittiin mutta oletetaan, että ikäihminen on tekemässä lahjoitusta järjestölle. Järjestön nimi on usein pitkä ja käyttöön vakiintuu jokin iskevä lyhennelmä. Vaan lyhennelmä ei ole sama kuin tilinomistajan virallinen nimi ja niitä per tili on vain yksi kappale. Ja sen on oltava oikein, täsmälleen oikein. Väitän, että ikäihmisen lahjoitustapahtuma pysähtyy ja peruuntuu kunhan tuo riski-ilmoitus väärälle tilille päätymisestä on lävähtänyt ruudulle ja vakiintunutkin tilisiirtolahjoittaja voi hätääntyä. Jos tilisiirto on ollut merkittävin lahjoittamisen tapa, on järjestössä niin sanotusti osuttu tuulettimeen.

      Järjestön pitkä nimi ja taas tuuletin tekee tuttavuutta

      Tietopiirillä on asiakas, jonka virallinen nimi on tavanomaista pidempi. No eipä sitä sitten kukaan käytäkään. Uusi ongelma syntyy siitä, että nimi ei mahdu kokonaan verkkopankkien lomakkeelle. Eikä verkkopankki tulkitse, että tähän saakka kaikki oikein vaan nimestä puuttuu osa ja vastaus on sama, ei täsmää. He joutunevat muuttamaan sääntöpäätöksellä nimensä, vaihtoehtoja ei taida olla. Verkkopankki on pultattu kiinteästi virallisiin rekistereihin eikä sen vuoksi ole sovittavissa, että nimikentässä lukeekin jotain muuta. Tämän asian lupaamme tarkistaa Finanssialan keskusliitosta; blogi päivittyy jos vastaus saadaan.

      Lahjoittajien tiedottaminen  välittömästi!

      Lahjoittamisen sesonki on juuri alkamassa, lahjoittajia on syytä tiedottaa: tilinumero ja täsmällinen pankkitilin / tilinomistajan nimi. Ei aliaksia kiitos, ei nimeä lyhennettynä. Preussilaisen täsmällisesti juuri kuin se on kirjoissa ja kansissa. Muuten tulee suru puseroon kun lahjoittajan yritys lahjoittaa jää yritykseksi. Hipaisusta ei pidetä.

      Käytä webbisivun lahjoituslomaketta

      Jos lahjoittava yleisö on ikäihmisiä, tilisiirrolle on paikkansa. Nyt sitä paikkaa täytyy puolustaa tiedotuksella. Ongelma koskee vain ja ainoastaan tilisiirtoa, webbisivun lahjoituslomakkeen kautta asia sujuu. Lahjoitusten pyytämiseen tilisiirron kautta  jo ennestään huonoihin puoliin kuuluu se, että verkkopankissa oma-aloitteinen lahjoittaja jää liki poikkeuksetta anonyymiksi minkä vuoksi lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdotonta.

      Sen sijaan henkilökohtaisella viitenumerolla lahjoittaja, kerta- tai kuukausi, tunnistetaan yksiselitteisesti ja häntä voidaan tiedottaa lahjoituksen vaikuttavuudesta kiittämisen lisäksi. Ensikosketuksen muodostamisessa webbisivun lahjoituslomake palvelee hyvin.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Tekoäly ja järjestön varainhankinta – työpaja 23.10.

      /in /by

      Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät tekoälykoulutusta järjestöille. SaavutaÄly -hanke on EU:n osarahoittama ja se sisältää sekä tietoiskuja että työpajoja. Tietopiiri ja Näkövammaisten liiton Ville Blom sekä Tammenlehvän perinneliitto tuottavat sisällön seuraavaan pajaan, jonka aiheena on tekoäly ja järjestön varainhankinta.

      Ohjelmassa luvassa

      Johdanto
      Tietämyksenhallinta ja CRM perustana tekoälyn häytölle

      Case 1 – Näkövammaisten liitto

      • Kuluja alas, tuottoja ylös
      • Asiakasymmärrys data-analyysin avulla
      • Kohdennettu markkinointi – generatiivinen tekoäly tehokkaana apurina

      Case 2 – Tammenlehvän perinneliitto (yhdistyneet veteraanijärjestöt)

      • Tuloksia ensiaskeleiden jälkeen
      • Tuntumat kevyemmän tietoarkkitehtuurin lähtökohdista

      Kokeillaan yhdessä -osuus

      • Tehdään koneesta sisällöntuottaja – lahjoitusvetoomusten tuottaminen

      Ryhmätyö: soveltaminen omaan järjestöön

      Tähän mennessä ilmoittautunut osallistujaryhmä on heterogeeninen, osa tulee suurista järjestöistä, osa aivan pienistä. Lähtökohdat siis poikkeavat suuresti, joten ryhmätöitä tehdään ”omassa kokoluokassa”. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät itselleen hyödyntämistapoja – joko Näkövammaisilta tai Tammenlehvästä, riippuen siitä missä vaiheessa he omassa työssään ovat.

      Ilmoittaudu mukaan

      Työpaja järjestetään 23.10. Humakin kampuksella Haagassa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan!

      _________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

      /in /by

      Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

      Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

      Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

      Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

      Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

      Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

      Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

      Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

      Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

      Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

      Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

      Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

      Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

      Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
      24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

      Kuvasta vielä asiaa

      Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

      _________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi