Blog teksti

Varainhankinnan trendit 2023

/in /by

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

1. Tekstiviesti

On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

2. Digitaaliset lompakot

Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

3. Hybriditapahtumat

Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

5. Kryptolahjoitukset

Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

6. LinkedIn

LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

7. Gaming

Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

8. Sähköposti

Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

/in /by

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hybriditilaisuus 25.1.2022: sujuva maksaminen ja lahjoittajan sitouttaminen

/in /by

QVIK Oy järjesti 25.1.2023 VaLa ry:n ja Tietopiirin kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin järjestöille eri keinoja tehdä lahjoittajien maksamisesta mahdollisimman sujuvaa ja sitouttaa heitä järjestöjen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. Tilaisuus oli kaikille avoin ja väkeä oli paikalla vallan mukavasti.

QVIK: Uudet maksamisen tavat lahjoittajahankinnan tukena

Lahjoittajien nopea sitouttaminen, asiakaskokemus, toimintojen automatisointi ja kustannusten optimointi ovat avainasemassa lahjoitusten maksamisen ratkaisuissa. Suomalainen e-lasku ja suoramaksu ovat loistavia tapoja sitouttaa lahjoittajat pitkäaikaisesti, mutta ilman Tietopiirin automatisoitua ratkaisua niiden haasteena on hidas käynnistyminen ja manuaaliset työvaiheet.

Oli mielenkiintoista nähdä, että maksuvetoomus, maksaminen voidaan aloittaa tekstiviestillä mutta myös Messengerillä, chatbotilla tai Whatsappilla. Tällä on nuorille ihmisille suuri merkitys. Korttimaksun hankaluus on kortin vanheneminen, jolloin lahjoitukset päättyvät. Asia on korjaantumassa, koska tulevaisuudessa pankki päivittää kortin tiedot. Suomalainen e-lasku tulee korvautumaan jollain aikajänteellä ja lisäksi ns. PSD2-maksu korvaa nykyisen verkkopankkimaksun. PSD2 on toinen maksupalveludirektiivi, joka edellytti pankkien avaavan rajapinnat kolmansille osapuolille. Paljon muutoksia on siis tulossa.

Tietopiiri:  Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutuneeksi lahjoittajaksi – tekniikkaa ja praktiikkaa

Jotta järjestö voi puhutella lahjoittajaryhmiään vaikuttavasti, sen tulee tuntea kontaktinsa. Tähän tarvitaan tietämyksenhallintaa ja se puolestaan edellyttää myös tietotyön välineitä. Lahjoittajien – potentiaalisten ja olemassaolevien – segmentointi ja kohdennettu viestintä on paitsi tehokkaan varainhankinnan edellytys, myös ihmisten kuuntelemista, sitouttamista ja laadukasta palvelua. Tietotekniikalla on myös merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa: ei riitä, että lahjoittajan polku on sujuva, järjestö ei saa tukehtua lahjoitusten aiheuttamaan manuaaliseen työhön.

Käymme läpi Tietopiirin lahjoittajan kuuden askeleen polun, mikä on kaikkein oleellisinta kussakin vaiheessa. Muistutimme myös siitä, että lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys. Iäkkäät suosivat tilisiirtoa – ja lahjoittavat eniten. Vähän nuorempi ryhmä pitää e-laskusta ja lahjoittaa varsin merkittävästi myöskin. Nuoret suosivat mobiilisovelluksia, uusimpia keinoja – mutta ovat lahjoitusten määrässä marginaalissa. Nuoret ja milleniaalit sen sijaan vaikuttavan olevan kiinnostuneita säännöllisestä lahjoittamisesta. Kannattaa siis miettiä omaa kohderyhmää ja valita maksutavat sen mukaisesti.

Kuuden askeleen polusta on julkaistu webinaari, sen löydät täältä.

VaLa: Miten meni TekojenTiistai 2022

Vastuullinen lahjoittaminen ry on TekojenTiistain eli kansainvälisen GivinTuesdayn organisoiva taho. Tilaisuudessa kuullaan miten TekojenTiistai näkyi ja kuului 29.11.2022 Suomessa.

Yhteistyö  1 + 1 = paljon enemmän kuin 2

Kartoitamme muutoinkin mahdollisuuksia yhteistyöhön. QVIK on tunnustettu digitaalisten kuluttajapalveluiden toteuttaja ja on tehnyt yhteistyötä mm. Unicefin ja World Visionin kanssa. Tietopiirin erityisvahvuudet puolestaan ovat varainhankinnan ja lahjoitusten keräämisen praktiikassa, sekä konsultoinnin että ohjelmistotuotteiden avulla. QVIK toteuttaa järjestön verkkopalvelun – ja enemmänkin: koko digitaalisen presenssin. Tietopiiri täydentää tuomalla niin osaamisen kun työvälineet varainhankintaan. Olemme alan ainut toimija, jolla on peräti kaksi sertifioitua varainhankkijaa – allekirjoittaneen lisäksi Tietopiirin yrittäjä, Tero Pesonen. Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön, joka vahvistaa molempia yrityksiä ja tuottaa järjestöasiakkaille entistäkin parempia ja kattavampia palveluita.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Varainhankinnan vuosikello

/in /by

Hyvää alkanutta vuotta! On aika ensimmäisen blogin.

Varainhankinnan vuosikello on huolella laadittu, realistinen suunnitelma vuoden varainhankintatoimenpiteistä. Suunnitelmaan on syytä sitoutua ja sen toteutumista tulee valvoa. Vuosikello on välineistö, jonka ympärille kietoutuvat niin toiminnan suunnittelu, kustannusten ja toteumien seuranta kuin myös toiminnan kehittäminen edelleen.

Varainhankinnan vuosikello laaditaan yhteistyönä

Varainhankinnan ihmiset eivät tee vuosikelloa pelkästään omin voimin. Eikä kukaan tee sitä muun työnsä ohella. Ei ainakaan pitäisi. Tiiveintä yhteistyötä tekevät varainhankinnan luontevat taisteluparit: viestintä ja varsinainen varainhankintatiimi. Järjestön johdon ohella talousosasto raamittaa mahdollisuuksia mm. mediavalintojen suhteen. Johdon ja talousihmisten kanssa päätetään mihin kanaviin, kampanjoihin ja metodeihin panostetaan. Vaikka järjestöllä olisi hyvinkin erillisiä toimintamuotoja ja fyysisiä sijainteja, tämä suunnitelma on tehtävä koko organisaatiota tarkastellen – sooloilu syö tehoja.

Olihan se varainhankinnan suunnitelma tehtynä, olihan

Tyhjästä luotava vuosikello ei edistä tavoitteiden saavuttamista – ellei tavoitteita ole asetettu. Suunnitelmassa otetaan perustavanlaatuisesti kantaa järjestön ydinsanomaan, tavoiteltaviin kohderyhmiin ja erilaisiin konversioihin. Kun pohjalla on huolella laadittu ja jälleen realistinen suunnitelma, iso kuva, sen varaan vuosikelloa voi ryhtyä rakentamaan. Suunnitelma ottaa kantaa ja vuosikello tarkentaa mm. toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita. Myös äkkinäisiin muutoksiin pitäisi olla mahdollisuus reagoida, suunniltema b kaiken varalta. Sekä pandemia että Ukrainan sota muuttivat varainhankinnan toimintaedellytyksiä perustavanlaatuisesti, äärimmäisen nopeasti ja täysin yllättäen.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

Yhteistyössä on voimaa. Tästä on aiemmin julkaistu blogisarjan teksti Yhteistyön puute ja iso paha susi. Saman genren järjestöjen kannattaisi tarkistaa etteivät suunnittele kampanjoitaan pahan kerran päällekkäisiksi – ettei taisteltaisi samoista sieluista. Kampanjaviestien valinnoissa voisi tehdä yhteistyötä samoin kuin resurssien käyttämisessä; tästä esimerkkinä viestintäammattilaisten palveluiden ostaminen.

Yhteistyö järjestöjen kesken on luontevaa mutta yhtä lailla yritysyhteistyökumppanin kanssa kannattaa ajoittaa toimenpiteet niin, että ne varmasti ovat molemmin puolin optimaalisia. Siispä myöskin sillä rintamalla kannattaa olla aktiivinen ajoissa. Tammikuussa vuosikellon olisi oltava täydessä iskussa, toteutettavassa kunnossa, joten vuoden viimeisen neljänneksen alkaessa on hyvä aika aloittaa vuosikellon suunnittelu.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa – järjestölle lahjoittaminen

/in /by

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa vaikuttaa selkeältä. Verottajan ohjeet ovat selkokieliset, tiiviit ja ymmärrettävät. Tarkasteltaessa asiaa lähemmin, asiaan vaikutti liittyvän vähintäänkin tulkinnanvaraisia asioita. Järjestö voi hakea nimeämispäätöstä verottajalta suurempien lahjoitusten verovähennysoikeuteen yhteisölahjoittajille mutta miten mahdetaan toimia asian riitautuessa. Kysyimme verottajalta epäselviksi kokemistamme asioista ja saimme kelpo vastaukset. Tämän dokumentin tuottamisessa meitä auttoi erityisesti verohallinnon johtava veroasiantuntija Charlotta Långström.

Yritys voi vähentää alle 850 €:n lahjoituksen verotuksessa

Yrityksellä on mahdollisuus saada verovähennys pienestä lahjoituksesta yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Arvoltaan vähäisen raha- tai omaisuuslahjoituksen ylärajaksi on määritetty 850 €, sen alle on jäätävä. Lahjoituksen saaja voi olla esim. paikallinen junioriurheiluseura tai muu paikallinen yleishyödyllinen yhdistys. On syytä muistaa, että lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Vähennysoikeus on saajakohtainen eli yritys voi tehdä useamman lahjoituksen.

Vaikuttaa siltä, että vähennysmahdollisuus ei ole kovin hyvin tiedossa.  Ylen julkaisema uutinen aiheesta on luettavissa tästä.

Vähennys lahjoituksista välillä 850 – 50 000 €

Euroopan talousalueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, voi hakea verottajalta nimeämispäätöstä suuremman lahjoituksen vastaanottamiseksi siten, että se on lahjoittajalle vähennyskelpoinen. Nimeämispäätös myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lahjoituksen alaraja on 850 € ja yläraja tuo mainittu 50 000 €.
Ketkä Suomessa ovat tuon nimeämispäätöksen saaneet, tarkista tästä.

Lahjoitus, jonka vähennyksen yläraja 250 000 €

Vähennyskelpoisen lahjoituksen yläraja on 250 000 euroa kun lahjoituksen saajana on Euroopan talousalueella sijaitseva valtio tai Euroopan talousalueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto. Rahalahjoituksen alaraja on 850 €.
Verohallinnon ohjeistus vähennyksestä ja nimeämispäätöksestä, täältä sen löydät.

Verottajan Charlotta Långström kommentoi tätä blogia sen luonnosvaiheessa. Tähän kohtaan saimme seuraavan kommentin:

”Yritys saa tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa lahjoituksen. Yhteisöjen tällaiseen tarkoitukseen tekemät, yli 850 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne annetaan edellä mainituille tahoille, eli tuloverolain 57 §:ssä säädetyille saajille kuten esimerkiksi Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle (enintään 50.000 €) tai esimerkiksi Euroopan talousalueella olevalle valtiolle tai yliopistolle (enintään 250.000 €). Vähennyskelpoisia ovat vain rahana tehdyt lahjoitukset.”

Lahjoitus yli 850 € mutta järjestö ei verottajan nimeämä kohde – mitä tapahtuu?

Kysyimme verottajalta myös mitä tapahtuu kun yritys lahjoittaa järjestölle enemmän kuin 850 € ja järjestöllä ei ole nimeämispäätöstä. Onko kyseessä kulu, jota ei voi vähentää? Vai onko vaara, että lahjoitusta käsitellään peiteltynä osingonjakona? Verottajan vastaus oli selkeä.

”Yritykset voivat lahjoittaa varoja hyväntekeväisyyteen. Ylärajaa ei verotuksen näkökulmasta ole. Tehdyt lahjoitukset eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia verotuksessa, edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos yritys lahjoittaa varoja järjestölle, jolla ei ole nimeämispäätöstä, mutta lahjoitus menee yleishyödylliseen ja samalla paikallisen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen, saa yritys vähentää verotuksessa enintään 850 €. Jos lahjoitus menee muuhun tarkoitukseen, on kulu kokonaan vähennyskelvoton verotuksessa.”

Kuka määrittää mikä on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä

Nimeämispäätöksen eräs peruste on järjestön toiminta suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Keskeinen kysymyksemme verottajalle oli, kuka ja millä perustein määrittää mikä on kulttuuriperintöä? Tulevatko hakijat kohdelluiksi tasavertaisesti jos eri ihmiset tekevät päätöksiä? Nuorten skeittipuisto edustaa nuorisokulttuuria, suuren joukon harrastusta mutta ilmiö ei ole kovin vanha. Ehkä silti jo parikymmentä vuotta. Riittääkö tuo aika? Entä miten on kirkkokuoroyhdistyksen kanssa? Voiko liikunnallinen toiminta olla kulttuuria?

Saamamme vastaus kuuluu seuraavasti:

”Verohallinto tekee nimeämispäätöksen. Ennen nimeämispäätöksen tekemistä Verohallinto pyytää asiaan lausunnon lahjoitusten verovapauslautakunnalta. Ratkaisu tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.” 

Lahjoitusten verovapautuslautakunnasta löydät lisätietoa seuraavalta valtiovarainministeriön sivulta. Lautakunnassa on jäseniä valtiovarainministeriön ohella opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Akatemiasta, Suomen kansallismuseosta ja Taiteen edistämiskeskuksesta.

Vähennysoikeus saajakohtaisesti

Vähennysoikeus on saajakohtainen. Kysyimme onko määritetty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä? Onko jokin raja, jonka jälkeen jo mainittu peitellyn osingonjaon tulkinta astuu kuvaan?

”Lahjanantajan vähennyskelpoisten lahjoitusten enimmäismäärä verovuoden aikana on saajakohtainen. Tämä tarkoittaa, että sama lahjoittaja saa antaa enimmäismäärän suuruisen vähennyskelpoisen lahjoituksen useammalle eri järjestölle. Enimmäismäärää sovellettaessa lahjoituksen antajan samalle saajalle verovuoden aikana antamat lahjoitukset lasketaan yhteen.”

Långströmin mukaan ei ole määritelty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä.

Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettavaksi, jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt. Eli jos osakeyhtiöstä siirretään varoja vastikkeetta osakkaille tai heidän lähipiirilleen, varojen jako voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Tästä löytyy lisätietoja: lisätietoa peitellystä osingonjaosta.

Kannatusilmoitukset

Kun meridieselien valmistaja maksaa 1000 € kannatusilmoituksesta paikallisen nappulakerhon lehdessä, on ilmeistä ettei asialla edistetä liiketoimintaa. Onko tämä silti hyväksyttävää vai onko kyseessä lahjoitus?

Näin verottajan Långström meille vastasi:

”Yritys voi verotuksessa vähentää veronalaisen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet kulut. Muut kulut eivät lähtökohtaisesti ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja voivat olla esimerkiksi markkinointi- ja mainoskulut, jotka edistävät yrityksen liiketoimintaa. Lahjoitukset taas eivät ole yritysten tuloverotuksessa yleensä vähennyskelpoisia, sillä ne eivät edistä liiketoimintaa. Arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan kuitenkin katsoa suhdetoiminnan luonteisiksi menoiksi, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa (vähennyskelpoista enintään 850 €/lahjoituksensaaja). Muut lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin TVL 57 §:n edellytykset täyttyvät.”

VaLa ry:n kehitysehdotuksia verovähennysoikeuteen

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski otti kantaa aiheeseen toimittamalla kehitysehdotuksia. Tiiviissä muodossa hänen ehdotuksensa ovat seuraavat:

Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, kun tarkastellaan lahjoituskohteita. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen, luonnonsuojelu sekä humanitaarinen apu eivät oikeuta verovähennykseen.

Yritysvastuun merkityksen kasvamisen myötä kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luonteva tapa osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukon laajentaminen lisäisi lahjoituksia ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun.

Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä rahankeräysluvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan, jota tekee Poliisi. Julkisten toimien ja kannusteiden kuten lahjoitusten verovähennysoikeus pitäisi olla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita huomioiva.

Vain osalla verottajan nimeämistä lahjoitusten saajista (lahjoitusvähennys) on rahankeräyslupa

Pia Tornikoski vinkkasi vertaamaan verottajan listaa nimetyistä lahjoitusten saajista poliisihallinnon luetteloon rahankeräysluvista. Toden totta, vain osalla on keräyslupa. Poimin satunnaisesti 15 verottajan nimeämää lahjoitusten saajaa. Näistä kolmella oli rahankeräyslupa. Tilanne on erikoinen – tähän aiheeseen palaamme erikseen.

Asia selveni merkittävästi

Monta asiaa ratkesi. On huojentavaa, että päätös siitä, kuuluuko järjestö tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen piiriin, on formaalin orgaanin työtä ja päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa. Tosin lautakunnassa korkeakulttuuri on edustettuna, esim liikuntaan tai nuorisoon liittyvät aiheet eivät. Verottajan edustalle olemme kiitollisia saamastamme avusta; hän käytti tähän paljon aikaa.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – vetoomuskirjeiden analysointia

/in /by

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – siinä tämänkertainen blogimme aihe. Vertasimme järjestöjen yrityksille lähettämiä lahjoitusvetoomuskirjeitä. Mukana oli neljä yrityskirjettä ja rinnalla yksi yksityisvarainhankinnan kirje. Ensin vaikutti, että samasta muotista ovat kaikki mutta eipä niin ollutkaan. Paraskin kirje löytyi. Joulunajan keräyksistä on kyse, vaikka vain yhdessä yrityskirjeessä joulu on erityisesti esillä. Kirjeet saapuivat varsin aikaisin, lokakuun lopussa ja marraskuun alkupuolella.

Verovähennysoikeuden mainitseminen

Yksi neljästä järjestöstä kuuluu verohallinnon nimeämiin lahjoitusten vastaanottajiin, joille yhteisön antama lahjoitus on verovähennyskelpoinen sikäli kun lahjoitus osuu haarukkaan 850 – 50 000 €. Tämä mainittiin selkeästi. Mutta kolme muuta jätti mainitsematta, että yhteisöiden näille antama lahjoitus on vähennyskelpoinen 850 euroon saakka. Voisiko asia olla näin huonosti tiedossa, sitä pohdimme.

Lahjoituskohteet

Usein lahjoituskohteita on erilaisia, pysyviä ja muuttuvia, geneerisempiä ja hyvinkin detaljoituja. Yksi järjestökirjeistä noudatti tätä tapaa. Kahdella sen sijaan oli vain yksi nimetty keräyskohde. Oletamme, että kohde vaihtuu vuosittain. Yksi järjestöistä oli valinnut keräyskohteekseen järjestön varsinaisen toiminnan. Voisi ajatella, että tämä lähestyminen toimii, kun järjestön tunnettuus ja brändi on hyvin vahva.

Kuvitus ja tarinallistaminen

Ensivilkaisulla tämä nimenomaan näytti mutta vain näytti kaikissa samalta. Kuvattoman kirjeen lähettäminen olisi epäilemättä huonoin mahdollinen valinta. Yksi kirjeistä luotti kuvien voimaan käyttämättä tarinaa, avustettavan kohteen näkökulmaa. Keräyskohde oli avattu faktaperusteisesti. Niinikään yhdessä tarina oli merkittävässä roolissa, kuvat eivät niinkään. Kirjeistä kahdessa sekä kuvan että tarinan läsnäolo oli voimallinen. Minkä puolesta vedotaan, keihin vedotaan – se varmasti on vaikuttanut valintoihin. Mutta yhdenkään yrityskirjeen kuvat eivät meidän mielestä olleet erityisen hyviä. Ainakaan se miten niitä oli käytetty kirjeessä.

Ehdotettavat lahjoitussummat, maksaminen ja linkit

Yhdistävää oli se, että kaikissa ehdotetaan valmiiksi summaa tai sen vaihtoehtoja ja tavoitellaan selvästi suurempia lahjoituksia kuin yksityisvarainhankinnassa on tapana. Siitä ehdottomasti pisteet kaikille. Yhdessä kirjeistä ehdotetaan vain yhtä summaa, 1 600 € ja kerrotaan mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Lisäksi kuitenkin mainitaan, että mikä tahansa summa kelpaa. Toisessa oli muutamia vaihtoehtoja alkaen 350 €:sta.

Sitten nämä mielenkiintoiset kaksi järjestöä: toinen niistä tarjoaa lahjoituspaketit ja summat ovat 1 000, 5 000 ja 10 000 €. Vapaavalintaisesta summasta ei puhuta mitään. Omaperäisin ehdotus tarjoaa vaihteluvälit lahjoituksille ja lahjoittajan saama vastine on riippuvainen siitä mihin kategoriaan lahjoitussumma osuu. Vaihteluvälit ovat: 400-1 999 €, 2 000 – 9 999 € ja 10 000 € tai sen yli.

Kaikki neljä tarjoavat lisätietoa ja maksamista varten järjestön lahjoitussivun osoitteen. Kahdessa kirjeessä oli lisäksi tilisiirtolomake. Lomake vie tilaa, käytännössä neljänneksen koko kaksipuolisen A4-kirjeen alasta, joten sen käyttämistä kannattaa harkita.

Linkkejä jaetaan viisaasti, niukasti. Kaikilla neljällä on vain yksi linkki, josta osoitteen perusteella löytyy joko lahjoitustapahtuman suorittaminen tai yrityslahjoituksen lisätietoa.

Yhteystiedot – lisätiedot

Kaikki tarjoavat vastuuhenkilön nimen, yksi vain tämän puhelimen, yksi vain sähköpostin. Kahdessa sekä puhelin, että sähköposti on mainittu. Joka tapauksessa lahjoittaja tietää ottavansa yhteyttä ihmiseen, joka on aiheesta kartalla.

Vastine lahjoittajalle

Tämä on aihe, jossa lahjoitusvetoomukset eroavat kaikkein eniten. Käsityksemme mukaan yritysyhteistyön synnyttäminen on helpompaa kun toiminta on vastikkeellista – yritys saa jotain konkreettista. Voisi olettaa, että lahjoitusten kohdalla on samoin. Yksi järjestöistä ei tarjoa varsinaisesti vastinetta mutta kaikki halukkaat lahjoitussummasta riippumatta saavat viestinnän materiaalia pyydettäessä käyttöönsä. Se hämmästytti, että kyseessä oli suuri kansainvälinen organisaatio. Yksi ilmoitti lahjoituksen summarajan, 1 600 €, mistä alkaen yritys saa ennalta suunnitellun näkyvyys- ja materiaalipaketin käyttöönsä. Tosin kirje sittenkin jättää epäselväksi voiko paketin saada käyttöönsä pienemmälläkin summalla. Asia todellakaan ei selviä kirjeestä, tarkoituksellista vai ei, emme tiedä.

Kaksi kirjeistä esittelee huolellisesti tuotteistetun ja kirjeessä eritellyn näkyvyys- ja informaatiopaketin, jonka lahjoittaja saa käyttöön eri laajuisena riippuen lahjoitussummasta. Toisessa summat ovat kiinteät, alkaen 1 000 € ja toinen käyttää lahjoitussumman vaihteluvälejä – kuten jo aiemmin oli esillä. Taitavasti lahjoittajaa houkutellaan kohti suurempaa summaa tarjoamalla hyvinkin konkreettisia asioita lahjoittavalle yritykselle. Mukana on niin yhteistä kampanjakirjettä kuin tapahtumajärjestämistä. Toinen tuotteistuksen taitajista on kansainvälinen, toinen puhtaasti kotimainen toimija.

Paras kirje saapui kotipostissa – ja voittaja on…

Sain ensimmäistä kertaa Pelastusarmeijalta keräyskirjeen ja vaikka kyse onkin eri asiasta, yksityisvarainhankinnasta, kirje on verrokkiryhmäänsä parempi. Kuvat ovat kookkaat ja vetoavat. Viesti on ytimekäs ja kertoo oitis kaiken: ”Jotta kaikilla olisi joulu”. Kirje on visuaalisesti kaikista selkein ja sisältö on sekä tunnetta että faktaa. Tilisiirto on tarjolla mutta myös MobilePay ja tekstiviestilahjoitus tarjotaan, tosin kovin pienellä fontilla painettuna.

Kymppiä ei silti jaeta: ainut linkki on Pelastusarmeijan pääsivulle – lahjoitussivulle ihmisiä ei houkutella. Tämähän tarkoittaa, että joka ainut lahjoittaja jää tuntemattomaksi, lahjoittajasuhteen  rakentaminen ei onnistu.

Keitä neljä yrityslahjoitusten kerääjää ovat, sitä emme kerro. Ymmärrämme viestinnästä yhtä ja toista mutta se ei ole ydinkompetenssiamme. Jos jokin asia onkin tulkittu väärin, ei kohteen tarvitse tuntea mielipahaa asiasta. Jos tästä saa ajatuksia oman kampanjan toteuttamiseen, blogin tuottaminen on ollut aikansa arvoinen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?

/in /by

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n organisoimaa TekojenTiistaita vietetään jälleen 29. marraskuuta! TekojenTiistain juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, jossa GivingTuesday-päivää on vietetty kymmenen vuoden ajan Black Fridayn jälkeisenä tiistaina. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta, joita kukin voi toteuttaa haluamallaan tavalla: ajan, avun, hyvän mielen tai lahjoitusten muodossa. Lahjoittaminen on tänä vuonna Ukrainan sodan seurauksena noussut näkyväksi teemaksi, joten tämän vuoden TekojenTiistaina halutaan erityisesti painottaa lahjoittamisen merkitystä kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä tekemään hyvää lahjoitusten kautta.

Ennakkoluulot yleisiä

Kokemuksemme mukaan lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat asia, joihin järjestöt tömäävät usein arjessaan. Ennakkoluuloihin vastaaminen ja rikkominen vaatii järjestöiltä avointa viestintää ja rehellistä vuoropuhelua. Ennakkoluuloja on monenlaisia, kuten mitä lahjoituksilla oikeasti saadaan aikaan tai menevätkö lahjoitukset ilmoitettuun kohteeseen. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten järjestöt voisivat omalta osaltaan edistää lahjoittajien luottamusta lahjoittamista ja laajemminkin järjestöjä kohtaan.

Miten järjestö voi viestiä luotettavuudestaan potentiaalisille lahjoittajille?

Lahjoittajat pitävät hyvin tärkeänä, että rahaa keräävät tahot ovat luotettavia, että ne ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia ja että ne myös kertovat niistä avoimesti. Ennen lahjoituksen tekemistä lahjoittajat haluavat usein perehtyä tuen pyytäjän luotettavuuteen; kerrotaanko nettisivuilla lahjoitusten käyttötarkoituksista ja onko Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyksen lupanumero tai pienkeräysnumero helposti löydettävissä?

Lahjoitusten käyttötarkoituksista järjestöjen kannattaa aktiivisesti kertoa some-kanavissaan ja verkkosivuillaan, jotta jokaisen on mahdollista poimia niistä tietoa helposti ja nopeasti. Luotettavuuden varmistaminen vaatii lahjoittamista harkitsevilta hieman taustatyötä, joten se kannattaa sujuvuuden varmistamiseksi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi monien järjestöjen verkkosivuilta löytyvää ’’Usein kysytyt kysymykset’’ -osiota.

Luotettavuuden ja avoimuuden ohella lahjoittaja ansaitsee sen, että lahjoitus on tehtävissä vaivattomasti. Useimmiten järjestön oman verkkosivun lahjoitussivu on lahjoittamisen tapahtumapaikka. Jos potentiaalinen lahjoittaja on saatu houkuteltua lahjoitussivulle, lahjoituskohteet on visualisoitu ja tarinallistettu, mutta lahjoituksen tehdäkseen pitäisi siirtyä verkkopankkiin – ja kopioida tilinumeron lisäksi viite – on lahjoitus luultavimmin menetetty. Maksamisen mahdollisuus tulee ehdottomasti tarjota samassa selainistunnossa. Lahjoittamisen helppous voi osaltaan lisätä lahjoittajan uskoa järjestön luotettavuuteen ja toimivuuteen.

Kannattaako järjestön kertoa avoimesti rahankeräys- ja hallintokuluistaan?

Eri yhteyksissä lahjoittamisesta puhuttaessa eräs kysymyksiä herättävä teema on järjestöjen keräys- ja hallintokulut. Toimivien ja tehokkaiden järjestöjen varoista osa käytetään esimerkiksi kirjanpitokuluihin, toimitilamaksuihin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin sekä keräyksen palveluntarjoajien maksuihin. Näiden avulla järjestön on mahdollista toteuttaa oman missionsa mukaista toimintaa ammattimaisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. Järjestöjen kautta apu löytää perille oikea-aikaisesti osaavan henkilökunnan, olemassa olevien verkostojen, toimivan hallinnon ja jatkuvan toimintavalmiuden avulla.

Näistä asioista järjestön kannattaa toki olla avoin lahjoittajilleen ja mahdollisille tuleville tukijoilleen. Keräys- ja hallintokulujen osuuden voi ilmoittaa nettisivuilla, uutiskirjeessä tai some-kanavissa; mitä rahankeräys- ja hallintokulut teidän järjestöllenne tarkoittavat ja mitä niiden avulla saadaan aikaiseksi? Vaikka keräys- ja hallintokulujen osuus olisi kooltaan pienellä järjestöllä suurempi kuin isommilla järjestöillä, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti ja kuvata miten lahjoituksilla voidaan mahdollistaa järjestön toiminnan kasvua ja kehitystä entistäkin tehokkaammaksi toimijaksi.

Miten järjestö voi ylläpitää luottamusta lahjoitustapahtuman jälkeen?

Kun lahjoittaja on antanut panoksensa, on järjestön vuoro informoida lahjoittajaa henkilökohtaisesti siitä, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Ihmiset kaipaavat palautetta, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Lahjoitukset ovat monesti erittäin tarkasti kohdennettuja, joten niin tulee lahjoittajaviestinnänkin olla.

Eräs lahjoittajasuhdetta rakentava tekijä on kiittäminen. Lähes kaikkien lahjoittajien mieltä lämmittää, kun heitä kiitetään lahjoituksesta. Kiitoksen vastaanottaminen vaikuttanee siihen, että ihminen on valmis tekemään kertalahjoituksen toisenkin kerran. Kiitoksen ohella hänelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta kuukausilahjoittamiseen: järjestön kannalta erittäin tavoittelemisen arvoinen asia. Kiitos toimii myös kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. Tämä on etenkin iäkkäämpien, tekniikkaa ehkä vähän arastelevien, ihmisten kohdalla arvokasta.

Ellei lahjoitustapahtuman yhteydessä lahjoittajan tietoja ole tallennettu, on lahjoittajasuhteen ja luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Nimi ja sähköposti ovat tärkeimmät tiedot, joiden lisäksi tarkempia tietoja voi pyytää myöhemmin. Jos lahjoittajasta on tiedossa vain tilitieto ja nimi, häntä ei ole mahdollista kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri kyseisessä lahjoituskohteessa on saatu aikaan. Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuuden lahjoittajaryhmien muodostamiseen ja ryhmäkohtaiseen viestintään sekä lahjoittajasuhteen rakentamiseen.

Lopuksi voidaan todeta, että järjestön viestinnässä monen asian pitää onnistua, jotta luottamus saavutetaan, potentiaalinen lahjoittaja saadaan lahjoitussivulle ja lahjoittaja saadaan sitoutumaan järjestön tukijaksi. Jos yhden kertalahjoituksen jälkeen päästetään ihminen ”karkuun,” ja saatiin vain yksittäinen kertalahjoitus, merkitsee tämä valtavaa tuhlausta. Monella järjestöllä on tarve saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja lahjoituksen tehnyt ihminen on varmasti potentiaalisempi vapaaehtoinen kuin ihminen, jonka sydän ei syki järjestölle.

VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 80 jäsenjärjestöä. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita, edistää lahjoituskulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa.

————————————————————————————————————————————————————————————————————————————-

Tietopiiri Oy:ssä autamme järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Blogin  kirjoittajat:

Tessa Robertsson / VaLa ry
puh. 050 – 411 9912
viestinta@vala.fi

Ilkka Harjula / Tietopiiri Oy
puh. 0400 – 545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestöbarometri 2022: hyviä ja huonoja uutisia järjestökentältä

/in /by

SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) julkaisema Järjestöbarometri 2022 kertoo järjestöjen toimintaympäristön vahvoista muutoksista mutta myös kyvystä sopeutua ja uusiutua vaikeissa olosuhteissa. Vaikka korona kuritti vuonna 2021 kaksin käsin, syntyi sote-alan yhdistyksiä enemmän kuin niitä purkautui. Tämä blogi ei pyri olemaan referaatti vaan se nostaa esiin joitain raportin aiheita.

Toimintaympäristö muutoksessa

Paikallisyhdistyksissä raportoidaan erittäin voimakas toimintaympäristön muutos. Peräti 83 % kertoo toiminnan supistuneen vuodesta 2020 vuoteen 2021. Syy tähän on ilmeinen; korona. Parhaiten näyttää menneen lastensuojelun sijaishuoltoyhdistyksissä, joissa 36 %:ssa toiminta kasvoi mutta tälläkin alalla 57 % järjestöistä supistui. 3/4 on keskeyttänyt tai lopettanut toimintamuotojaan mutta hyvä viesti on se, että 1/3 on aloittanut jonkin uuden toimintamuodon.

Paikallisyhdistysten huolet ja riskit

Paikallisten järjestöjen huolien kärkeen nousee yhdistysten luottamustehtäviin tarvittavien ihmisten löytäminen. Tämä on hämmentävä ja huolestuttava tieto. Blogisarjasta löytyy julkaisu nimeltä Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla. Jäseneroosio on ollut tiedossa pitkään mutta nyt tosiaankin vastuuhenkilöiden sitouttaminen on muodostunut ongelmaksi. Jäsenistön aktiivisuus tai sen puute nousee seuraavaksi. Kolmantena huolena on vapaaehtoisten työntekijöiden määrä. Sen sijaan taloudellinen tila on huolilistalla vasta sijalla kuusi. Riskit ovat käytännössä samoja kuin huolet: jäsenistön väheneminen, ikääntyminen ja passivoituminen – vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden löytämisen ohella.

Talous ja henkilöstö paikallisyhdistyksissä

Paikalliset järjestöt näkevät taloudellisen tilanteensa varsin hyväksi. 65 % ilmoittaa tilanteen hyväksi. 60 % myös arveleen tilanteen säilyvän ennallaan. 20 % on saanut uusia oman toiminnan tuottoja tai muita rahoituslähteitä. Mielestäni tämä kertoo luovuudesta ja kyvystä sopetua. Joka neljänneltä jokin rahoituslähde on loppunut tai vähentynyt. Henkilöstön määrä on pääosin ennallaan ja näin oletaan myös jatkuvan.

Digitaidot paikallisissa

Tutkimuksessa järjestöille annettiin mahdollisuus valita yksi neljästä ryhmästä, johon järjestö vastaajan mielestä kuuluu, vaihtoehdot taitavimmasta vähiten taitavaan olivat:

  • Digitaitaja
  • Kokeilunhaluinen
  • Hyötyä arvostava
  • Kauempaa katseleva

Digitaitajina itseään piti vain 7 %. Kokeilunhaluisia oli n. 30 % ja hyötyä arvostavia eli käytännössä varsin kokemattomia n. 40 %. On kurjaa lukea, että kauempaa katseleviin itsensä lukee yli 20 % vastaajista. Digitaalisuuden hyöty kuitenkin koskee kaikkia järjestöjä koosta riippumatta. Vastaavasti ilahduttaa, että digitaalisten työskentelytapojen kuten etätapaamisten ennakoidaan tulleen jäädäkseen.

Järjestöt kokevat osaavansa riittävällä tavalla viranomaisasioinnin verkossa sekä verkkosivujen hankinnan ja ylläpidon. Sen sijaan osaamisvajetta on yhdistyksen digitaalisten aineistojen saavutettavuudesta huolehtimisessa sekä somepresenssin ylläpidossa koskien myös somesisältöjen tuottamista. Pienillä järjestöillä ei useimmiten ole mahdollisuutta käyttää perinteisen median mainontaa vaan on pakko tyytyä sosiaalisen median tarjoomaan. Tästä syystä someosaaminen olisi aivan erityisen tärkeää.

Eniten vastauksissa huolettaa se, että tietämyksenhallintaa ei mainita kertaakaan. Sillä kuitenkin näkemyksemme mukaan on suuri merkitys omaehtoisessa varainhankinnassa onnistumiselle.

Muutoksen voimakkuus – valtakunnalliset järjestöt

Toimintaympäristön muutos arvioidaan suureksi – mutta toisaalta niin näyttää olleen aiemmissakin tutkimuksissa. 37 % arvelee toimintansa laajenevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 16 % supistuvan. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat samoilla linjoilla paikallisten yhdistysten kanssa: kutakuinkin ennallaan. SOTE-uudistuksella on vaikutuksensa, esimerkiksi uudistuksen vaikutuksista palvelutuotantoon kannattaa lukea itse raportista.

Valtakunnallisten digitaidot

Digitaitajiksi itsensä katsoo 26 %. 49 % kokee olevansa kokeilunhaluinen ja 24 % hyötyä arvostava. Kauempaa katselevia on vain yksi prosentti. Valtakunnallista järjestöä ei voine johtaa ilman digivälineitä ja kelvollista osaamista.

Hämmästyttävää, että ilonaiheet ja murheet ovat tässä samat kuin paikallisilla: viranomaisasiointi ja verkkosivut osataan, digiaineistojen saattaminen tarjolle ja somepresenssi eivät.

Rahoitus huolettaa valtakunnallisia

2/3 raportoi talouteen liittyvistä erityisistä huolista. Tässä tilanne siis poikkeaa huomattavasti paikallisten näkemyksestä. Taloustilanne 2022 alussa on ollut pääsääntöisesti hyvä, mihin merkittävimpänä syynä pidetään saatuja avustuksia. Toiminnan supistuessa monella myös kustannukset ovat vähentyneet. Paluu normaaliin siis näyttää huolettavan. Näkemys taloudesta on pessimistisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2020.  Erityisiä riskejä näkee 65 %, päihdejärjestöistä jopa 80 %. Rahoituksen tulevaisuus kaiken kaikkiaan on suurin järjestöpäättäjiä huolettava aihe. Toisella sijalla tulee riski henkilöresurssien riittävyydestä.

3/4:lla on varainhankinnan tuottoja. Raportin mukaan uusista tulonlähteistä yleisimpiä ovat yritysyhteistyöstä saadut tulot, myönnetyt toiminta-avustukset, hankerahoitukset, apurahat sekä
lahjoitukset, testamentit ja lisääntyneet varainhankinnan tuotot. Varainhankinta sisältää lahjoitukset mutta käsittää paljon muitakin keinoja.

Varainhankinnan osuuden suurehko vaihtelu

STEA on monelle keskeinen mutta järjestön koon kasvaessa STEA:n osuus pienenee. Vastaavasti järjestön kasvaessa palvelutuotannon osuus tuloista kasvaa. Varainhankinnan tuotto vaihtelee välillä 6-11 % ollen keskisuurilla korkeimmillaan. Varainhankinnan tuottoja on verrattu vuosilta 2018 ja 2020. Kertymän lasku on ollut viidenneksen luokkaa, mitä täytyy pitää yllättävänä. Lastensuojelujärjestöt ja ikääntyneiden järjestöt näyttävät pärjäävän parhaiten: varainhankinnan osuus tuloista 25 ja 22 %. Päihdejärjestöillä on hankalinta, varainhankinnan osuus vain 1 %. Tälläkin alueella ainakin Sininauhasäätiö on onnistunut tekemään hyviä tuloksia.

”Varainhankinta vaatii resursseja ja riskinottoa”

Blogin kirjoittaja nostaa virtuaalista hattuaan luettuaan raportista seuraavaa:

Varainhankinta vaatii aina resursseja ja riskinottoa onnistuakseen. Ellei järjestöllä ole varallisuutta tai riskinoton mahdollisuutta, ei varainhankinta muodosta järjestölle varteenotettavaa tulonlähdettä.

Olemme niin samaa mieltä. Aihe on otettava tosissaan,  siihen on oltava henkilöresurssit ja työvälineet – asiaan on sitouduttava kärsivällisesti. Mutta sitten kun niin toimitaan, onnistuminen on varsin todennäköistä. Parisaatasivuisen SOSTE ry:n julkaiseman raportin voit ladata tästä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Nuorisoalan järjestö yksityislahjoitusten kerääjänä – erityispiirteet

/in /by

Vieraskynäartikkeli Allianssi ry:n sivuilla

Tämä Tietopiirin blogissa julkaistava teksti on vieraskynäartikkeli, joka on julkaistu Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n sivuilla tänään 15.9.2022.  Allianssin kanssa on sovittu, että saamme julkaista saman sisällön myös omassa blogissamme. Allianssin sivuilta löydät artikkelin täältä.

Johdanto

Lahjoitusten merkitys myös nuorioalan järjestöjen jatkuvan toiminnan rahoituksessa on kasvussa. Tässä artikkelissa pohditaan nuorisoalan järjestöjen erityispiirteitä lahjoitusten keräämisessä. Asiaa syvennetään ja siitä voidaan keskustella Allianssin järjestämässä webinaarissa 22.9.2022.

Autettava ei voi auttaa järjestöä – vai voiko sittenkin

Jäsenmaksuvetoisuus on erityisesti nuorisoalalla huonosti toimiva metodi: jäseneksi sitoutumisen kynnys kasvaa kaikkialla mutta nuorisoalalla nuori on usein järjestön työn kohde – häneltä ei voida odottaa jäsenmaksua saati lahjoituksia. Monissa muissa järjestöissä jäsenet, vapaaehtoiset ja ylipäätään toiminnassa mukana olevat ovat usein myös lahjoittajia.  Heiltä pääsääntöisesti ei pyydetä lahjoituksia mutta silti he lahjoittavat. Edellisessä puhutaan rahasta. Mutta on myös muita lahjoittamisen tapoja: aikaa, osaamista, sitoutumista ja omassa verkostossa näkyvyyttä. Niden käyttämisestä seuraavissa kappaleissa.

Lahjoittajan polku muissa kuin nuorisoalan järjestössä

Useimmissa järjestöissä potentiaaliset lahjoittajaryhmät ovat järjestön ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tuntevat sympatiaa järjestön työtä kohtaan. Dilemma on siinä, että järjestö ei tiedä keitä he tarkasti ovat. Ns. kylmien kontaktien ostaminen rekisteritoimittajilta on osoittautunut monelle kalliiksi hutilyönniksi: ventovieras ihminen harvoin konvertoituu lahjoittajaksi.

Ensin lähemmäs järjestöä – rahan pyytäminen vasta sitten

Muiden järjestöjen pitää siis houkutella ihminen ensin lähemmäs.  Esimerkiksi uutiskirje – jos se avattaisiin – olisi hyvä väline. Tärkein tavoite on saada järjestöstä kiinnostunut ihminen kertomaan kuka hän on. Nimi ja sähköposti, se riittää alkuun.

Kun yhteystieto on olemassa, voidaan ihmistä pyytää kertomaan mistä hän on kiinnostunut, mistä hän haluaa kuulla ja miten hän kenties olisi valmis osallistumaan. Tieto tulee tallentaa kontaktihenkilön muiden tietojen oheen, mieluiten koneavusteisesti työaikaa käyttämättä.

Tästä alkaen on jo mahdollista ryhmitellä kontakteja ja viestiä kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Monella järjestöllä on toisistaan suuresti poikkeavia toimintoja ja usein ihminen on kiinnostunut vain tietystä. Kaikkea kaikille – siinä uutiskirjeen tyypillinen ongelma.

Vasta tämän jälkeen tulee aika pyytää rahalahjoitusta. Yleensä ensin kertalahjoitusta, sitten ehdottaa kuukausilahjoittajuutta ja kuukausilahjoittajille voi diskreetisti vihjata myös testamenttilahjoituksen mahdollisuutta. Viimeisen vuoden aikana tästä polusta on nähty myös poikkeavia kampanjoita, lupaan kertoa niiden menestymisestä sikäli kun saan tietoa.

Lahjoituksen jälkeen lahjoittajaa olisi syytä kiittää. Sillä on suuri vaikutus siihen kuinka todennäköisesti lahjoittaja tekee lahjoituksen uudelleen.

Pitkä ja arvokas tapa hankkia lahjoituksia

Polku on pitkä ja etenkin uusia kontakteja lähestyttäessä konversioprosentti, lahjoittajiksi ryhtyneiden osuus on pieni. Jos polku kaiken lisäksi on koetettu kulkea lahjoittajan tietoja tellentamatta – kampanjahaulit ilmaan ja sitten ropinaa laskemaan – jäävät useimmat lahjoitukset väistämättä kertalahjoituksiksi. Kallista rahaa! Kontaktin tietojen hankkimisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Lahjoittajan puhuttelu hänen omalla kielellään edellyttää ihmisen tunnistamista.

Nuorisoalan järjestöllä kaksi reittiä

Äsken kuvattu muiden järjestöjen lahjoittajien polku koskee myös nuorisoalaa: toinen kohderyhmä löytyy järjestön ulkopuolisesta suuresta yleisöstä ja tässä kohdin askelmerkit ovat identtiset. Mutta nuorisoalalla on myös jotain muuta käytettävissään.

Nuorisoalan aivan erityinen etu

Viimein päästään siihen mitä alussa lupailin: on myös muita tapoja lahjoittaa ja auttaa järjestöä. Nuorisoalan järjestöllä on vaikutuspiirissään suuri määrä eri tavoin osallistuvia ihmisiä. Työntekijöitä mutta myös vapaaehtoisia, mahdollisesti jäseniä, some-tykkääjiä ja järjestötyön kohteita, autettavia. Some on oma lukunsa, koska somealustan ylläpitäjä omistaa heidän kontaktitietonsa ja niitä on usein mahdotonta saada järjestön omaan käyttöön. Kaikista muista ihmisistä järjestöllä on jo tieto keitä he ovat tai tieto on ainakin helppo saada. Ja mikä parasta, he tuntevat järjestön ja mitä todennäköisimmin arvostavat sen tekemää työtä.

Viestinviejät järjestön omista riveistä

Vahvin vaikutin lahjoituksen tekemiselle on tutun ihmisen suositus. Emme pyydä näitä omia lahjoittamaan – vaan pyydämme heitä pyytämään lahjoituksia (tai aikaa tai erityisosaamista) oman verkostonsa kautta. Vertaisvarainhankinta näyttää vakiintuneen tämän toimintamuodon nimeksi ja variaatioineen sillä on tehty huomattavia lahjoitusvirtoja. Facebookin ”synttärikeräykset” lienevät tutuimpia ja edelleenkään Facebook ei peri keräyksistä tai varainhankintatyökalujen käyttämisestä rahaa.

Nuorisoalan järjestössä useimmat ovat somen kanssa enemmän kuin tuttuja; tehokkaan viestin monistuskanavat on olemassa. Järjestön tehtäväksi jää kertoa viestinviejille järjestön toiveesta ja tuottaa jakokelpoista tiivistä, tarinallistettua ja mielellään visualisoitua materiaalia miksi lahjoittaminen on merkityksellistä ja mitä sillä saadaan aikaan. Jos vaan on aikaa, järjestö voi peukuttaa kunkin lahjoittajan tai kirjoittaa lyhyen kiitoksen.

Viestinviejien motivointi ja sitouttaminen – osaamispankki

Jos tiedetään mitä ihmiset osaavat ja mikä heitä kiinnostaa – käsissä on osaamispankki, jota voi hyödyntää kahdella tavoin.

Vapaaehtoisten osaamispankki

Jos järjestöllä on tieto vapaaehtoisistaan, mitä kukin osaa ja miten hän haluaa osallistua, voidaan monesti välttää työpanoksen ostaminen ulkopuolelta: jos tiedetään pyytää valoammattilaista apuun, hän kyllä tulee. Useimmiten tätä tietoa ei ole.

Suositamme miettimään muutamia osallistumisen muotoja, jotka ovat järjestön toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä. Lisäksi suositamme pohtimaan mitkä kompetenssialueet ovat noiden tehtävien kannalta kaikkein tärkeimpiä. Ihminen kertoo itse itsestään, jolloin myös GDPR:n kannalta asia on ongelmaton. Tämän jälkeen järjestön piirissä olevien, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvien tietyn alan osaajien tavoittaminen on paljon helpompaa.

Nuorten osaamispankki

Vapaaehtoisia näyttäisi motivoivan se, että heiltä kysytään mitä he osaavat ja haluavat. Nuorten kohdalla tämä toiminee ihan erityisenä sitouttajana. Viestinviejän tehtävä, some-vaikuttajan rooli voisi olla yksi mahdollisista osallistumistavoista. Kiinnostuneille on syytä järjestää tiivis koulutus millaisia tavoitteita järjestöllä on viestinnälle, missä ja miten järjestö toivoo sitä tehtävän. Mallikkaasti hoidettuna tässä on oiva mahdollisuus jakaa järjestön viestiä uusille kohderyhmille – erittäin kustannustehokkaasti sitä paitsi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Mikä tahansa yhteisö voi onnistua lahjoituksissa – tuore esimerkki

/in /by

Itä-Suomen yliopisto sai juuri 750 000 €:n lahjoituksen Saastamoisen säätiöltä, uutisoi YLE 21.6. Joskus järjestöissä arvellaan, että heidän ala on vaikea lahjoittamisen kannalta ja toisinaan hieman abstraktimpaa kohdetta pidetään mahdottomana. Ei pidä paikkaansa.

Varainhankintakampanja onnistui

Itä-Suomen yliopiston saamat varat kohdennetaan maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Varainhankintakampanja on aktiivinen kesäkuun loppuun saakka. Lahjoitussivu on varsin selkeä ja erityisenä hatunnostona, lahjoittajan tiedot kerätään ja täysin anonyyminä ei voi lahjoittaa lainkaan. Koska yhteisöiden tulisi tietää mistä rahat ovat peräisin, tätä metodiikkaa suosittelemme kaikille – tiedot talteen.

Kampanja toteutetaan ns. vastinrahoitusperiaatteella. Valtio pääomittaa yliopistoja vastinrahoituksella, joka jaetaan yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan. Kampanjan aikana jokainen kerätty euro voi tuottaa vastinrahaa yliopistolle jopa 2,5 euroa.

Myös epätavanomaisempia kerääjiä

Viime syksynä Suomen Kansallisooppera ja -baletti oli näkyvästi esillä varainkeruukampanjassaan. Kyseessä on toimija, joka ei ensimmäisenä tule mieleen lahjoitusten pyytäjän roolissa. Kansallisoopperan lahjoitussivu on edelleen toiminnassa mutta aihe ei ole pääsivun asia.

Sekä Taideyliopisto että Helsingin yliopisto ovat keränneet varoja, Helsingin yliopiston keräyssivun löydät täältä.  Taideyliopiston kampanjointi oli erityisen monikanavaista ja näkyvää, heidän lahjoitussivunsa on tässä. Sivustojen totetukset eivät ole ihan parasta A-luokkaa kaikilta osin mutta kävijämäärät ovat suuria, joten potentiaalia on. Ja eilinen uutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että kerääminen kannattaa.

Unicef on yksi ammattimaisimmista rahankerääjistä ja äärimmäisen luonteva lahjoituksen vastaanottajaksi. Tällä hetkellä etusivun aihe on Ukraina mutta syksyllä merkillepantavaa oli, että lahjoittajapolkua ei pyritty rakentamaan perinteisellä tavalla pienestä lahjoituksesta suurempaa kohti vaan etusivun ensimmäinen viesti oli vetoomus testamenttilajoitusten puolesta. Testamenttilahjoitusten esittämistä ei ole tarpeen ujostella, sanoo YLE MOT -ohjelma niistä mitä tahansa. Tästä aiheesta löydät Tietopiirin blogin.

Yhteisön toimiala ei ole este keräämiselle

Viesti ja oppi tästä on se, että toimiala useimmiten ei ole este. Lahjoituskohteiden huolellinen valinta, verkkosivuston ”esteettömyys” lahjoittajan kannalta sekä liikenteen ajaminen sivustolle kohdennetun viestinnän keinoin – siinä ne kaikkein tärkeimmät elementit.

Tauko paikalla

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää ja kerrankin erittäin kesäistä juhannusta. Voikaa hyvin ja pysykää niin ehjinä kuin terveinä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi