Blog teksti

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – vetoomuskirjeiden analysointia

/in /by

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – siinä tämänkertainen blogimme aihe. Vertasimme järjestöjen yrityksille lähettämiä lahjoitusvetoomuskirjeitä. Mukana oli neljä yrityskirjettä ja rinnalla yksi yksityisvarainhankinnan kirje. Ensin vaikutti, että samasta muotista ovat kaikki mutta eipä niin ollutkaan. Paraskin kirje löytyi. Joulunajan keräyksistä on kyse, vaikka vain yhdessä yrityskirjeessä joulu on erityisesti esillä. Kirjeet saapuivat varsin aikaisin, lokakuun lopussa ja marraskuun alkupuolella.

Verovähennysoikeuden mainitseminen

Yksi neljästä järjestöstä kuuluu verohallinnon nimeämiin lahjoitusten vastaanottajiin, joille yhteisön antama lahjoitus on verovähennyskelpoinen sikäli kun lahjoitus osuu haarukkaan 850 – 50 000 €. Tämä mainittiin selkeästi. Mutta kolme muuta jätti mainitsematta, että yhteisöiden näille antama lahjoitus on vähennyskelpoinen 850 euroon saakka. Voisiko asia olla näin huonosti tiedossa, sitä pohdimme.

Lahjoituskohteet

Usein lahjoituskohteita on erilaisia, pysyviä ja muuttuvia, geneerisempiä ja hyvinkin detaljoituja. Yksi järjestökirjeistä noudatti tätä tapaa. Kahdella sen sijaan oli vain yksi nimetty keräyskohde. Oletamme, että kohde vaihtuu vuosittain. Yksi järjestöistä oli valinnut keräyskohteekseen järjestön varsinaisen toiminnan. Voisi ajatella, että tämä lähestyminen toimii, kun järjestön tunnettuus ja brändi on hyvin vahva.

Kuvitus ja tarinallistaminen

Ensivilkaisulla tämä nimenomaan näytti mutta vain näytti kaikissa samalta. Kuvattoman kirjeen lähettäminen olisi epäilemättä huonoin mahdollinen valinta. Yksi kirjeistä luotti kuvien voimaan käyttämättä tarinaa, avustettavan kohteen näkökulmaa. Keräyskohde oli avattu faktaperusteisesti. Niinikään yhdessä tarina oli merkittävässä roolissa, kuvat eivät niinkään. Kirjeistä kahdessa sekä kuvan että tarinan läsnäolo oli voimallinen. Minkä puolesta vedotaan, keihin vedotaan – se varmasti on vaikuttanut valintoihin. Mutta yhdenkään yrityskirjeen kuvat eivät meidän mielestä olleet erityisen hyviä. Ainakaan se miten niitä oli käytetty kirjeessä.

Ehdotettavat lahjoitussummat, maksaminen ja linkit

Yhdistävää oli se, että kaikissa ehdotetaan valmiiksi summaa tai sen vaihtoehtoja ja tavoitellaan selvästi suurempia lahjoituksia kuin yksityisvarainhankinnassa on tapana. Siitä ehdottomasti pisteet kaikille. Yhdessä kirjeistä ehdotetaan vain yhtä summaa, 1 600 € ja kerrotaan mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Lisäksi kuitenkin mainitaan, että mikä tahansa summa kelpaa. Toisessa oli muutamia vaihtoehtoja alkaen 350 €:sta.

Sitten nämä mielenkiintoiset kaksi järjestöä: toinen niistä tarjoaa lahjoituspaketit ja summat ovat 1 000, 5 000 ja 10 000 €. Vapaavalintaisesta summasta ei puhuta mitään. Omaperäisin ehdotus tarjoaa vaihteluvälit lahjoituksille ja lahjoittajan saama vastine on riippuvainen siitä mihin kategoriaan lahjoitussumma osuu. Vaihteluvälit ovat: 400-1 999 €, 2 000 – 9 999 € ja 10 000 € tai sen yli.

Kaikki neljä tarjoavat lisätietoa ja maksamista varten järjestön lahjoitussivun osoitteen. Kahdessa kirjeessä oli lisäksi tilisiirtolomake. Lomake vie tilaa, käytännössä neljänneksen koko kaksipuolisen A4-kirjeen alasta, joten sen käyttämistä kannattaa harkita.

Linkkejä jaetaan viisaasti, niukasti. Kaikilla neljällä on vain yksi linkki, josta osoitteen perusteella löytyy joko lahjoitustapahtuman suorittaminen tai yrityslahjoituksen lisätietoa.

Yhteystiedot – lisätiedot

Kaikki tarjoavat vastuuhenkilön nimen, yksi vain tämän puhelimen, yksi vain sähköpostin. Kahdessa sekä puhelin, että sähköposti on mainittu. Joka tapauksessa lahjoittaja tietää ottavansa yhteyttä ihmiseen, joka on aiheesta kartalla.

Vastine lahjoittajalle

Tämä on aihe, jossa lahjoitusvetoomukset eroavat kaikkein eniten. Käsityksemme mukaan yritysyhteistyön synnyttäminen on helpompaa kun toiminta on vastikkeellista – yritys saa jotain konkreettista. Voisi olettaa, että lahjoitusten kohdalla on samoin. Yksi järjestöistä ei tarjoa varsinaisesti vastinetta mutta kaikki halukkaat lahjoitussummasta riippumatta saavat viestinnän materiaalia pyydettäessä käyttöönsä. Se hämmästytti, että kyseessä oli suuri kansainvälinen organisaatio. Yksi ilmoitti lahjoituksen summarajan, 1 600 €, mistä alkaen yritys saa ennalta suunnitellun näkyvyys- ja materiaalipaketin käyttöönsä. Tosin kirje sittenkin jättää epäselväksi voiko paketin saada käyttöönsä pienemmälläkin summalla. Asia todellakaan ei selviä kirjeestä, tarkoituksellista vai ei, emme tiedä.

Kaksi kirjeistä esittelee huolellisesti tuotteistetun ja kirjeessä eritellyn näkyvyys- ja informaatiopaketin, jonka lahjoittaja saa käyttöön eri laajuisena riippuen lahjoitussummasta. Toisessa summat ovat kiinteät, alkaen 1 000 € ja toinen käyttää lahjoitussumman vaihteluvälejä – kuten jo aiemmin oli esillä. Taitavasti lahjoittajaa houkutellaan kohti suurempaa summaa tarjoamalla hyvinkin konkreettisia asioita lahjoittavalle yritykselle. Mukana on niin yhteistä kampanjakirjettä kuin tapahtumajärjestämistä. Toinen tuotteistuksen taitajista on kansainvälinen, toinen puhtaasti kotimainen toimija.

Paras kirje saapui kotipostissa – ja voittaja on…

Sain ensimmäistä kertaa Pelastusarmeijalta keräyskirjeen ja vaikka kyse onkin eri asiasta, yksityisvarainhankinnasta, kirje on verrokkiryhmäänsä parempi. Kuvat ovat kookkaat ja vetoavat. Viesti on ytimekäs ja kertoo oitis kaiken: ”Jotta kaikilla olisi joulu”. Kirje on visuaalisesti kaikista selkein ja sisältö on sekä tunnetta että faktaa. Tilisiirto on tarjolla mutta myös MobilePay ja tekstiviestilahjoitus tarjotaan, tosin kovin pienellä fontilla painettuna.

Kymppiä ei silti jaeta: ainut linkki on Pelastusarmeijan pääsivulle – lahjoitussivulle ihmisiä ei houkutella. Tämähän tarkoittaa, että joka ainut lahjoittaja jää tuntemattomaksi, lahjoittajasuhteen  rakentaminen ei onnistu.

Keitä neljä yrityslahjoitusten kerääjää ovat, sitä emme kerro. Ymmärrämme viestinnästä yhtä ja toista mutta se ei ole ydinkompetenssiamme. Jos jokin asia onkin tulkittu väärin, ei kohteen tarvitse tuntea mielipahaa asiasta. Jos tästä saa ajatuksia oman kampanjan toteuttamiseen, blogin tuottaminen on ollut aikansa arvoinen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?

/in /by

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n organisoimaa TekojenTiistaita vietetään jälleen 29. marraskuuta! TekojenTiistain juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, jossa GivingTuesday-päivää on vietetty kymmenen vuoden ajan Black Fridayn jälkeisenä tiistaina. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta, joita kukin voi toteuttaa haluamallaan tavalla: ajan, avun, hyvän mielen tai lahjoitusten muodossa. Lahjoittaminen on tänä vuonna Ukrainan sodan seurauksena noussut näkyväksi teemaksi, joten tämän vuoden TekojenTiistaina halutaan erityisesti painottaa lahjoittamisen merkitystä kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä tekemään hyvää lahjoitusten kautta.

Ennakkoluulot yleisiä

Kokemuksemme mukaan lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat asia, joihin järjestöt tömäävät usein arjessaan. Ennakkoluuloihin vastaaminen ja rikkominen vaatii järjestöiltä avointa viestintää ja rehellistä vuoropuhelua. Ennakkoluuloja on monenlaisia, kuten mitä lahjoituksilla oikeasti saadaan aikaan tai menevätkö lahjoitukset ilmoitettuun kohteeseen. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten järjestöt voisivat omalta osaltaan edistää lahjoittajien luottamusta lahjoittamista ja laajemminkin järjestöjä kohtaan.

Miten järjestö voi viestiä luotettavuudestaan potentiaalisille lahjoittajille?

Lahjoittajat pitävät hyvin tärkeänä, että rahaa keräävät tahot ovat luotettavia, että ne ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia ja että ne myös kertovat niistä avoimesti. Ennen lahjoituksen tekemistä lahjoittajat haluavat usein perehtyä tuen pyytäjän luotettavuuteen; kerrotaanko nettisivuilla lahjoitusten käyttötarkoituksista ja onko Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyksen lupanumero tai pienkeräysnumero helposti löydettävissä?

Lahjoitusten käyttötarkoituksista järjestöjen kannattaa aktiivisesti kertoa some-kanavissaan ja verkkosivuillaan, jotta jokaisen on mahdollista poimia niistä tietoa helposti ja nopeasti. Luotettavuuden varmistaminen vaatii lahjoittamista harkitsevilta hieman taustatyötä, joten se kannattaa sujuvuuden varmistamiseksi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi monien järjestöjen verkkosivuilta löytyvää ’’Usein kysytyt kysymykset’’ -osiota.

Luotettavuuden ja avoimuuden ohella lahjoittaja ansaitsee sen, että lahjoitus on tehtävissä vaivattomasti. Useimmiten järjestön oman verkkosivun lahjoitussivu on lahjoittamisen tapahtumapaikka. Jos potentiaalinen lahjoittaja on saatu houkuteltua lahjoitussivulle, lahjoituskohteet on visualisoitu ja tarinallistettu, mutta lahjoituksen tehdäkseen pitäisi siirtyä verkkopankkiin – ja kopioida tilinumeron lisäksi viite – on lahjoitus luultavimmin menetetty. Maksamisen mahdollisuus tulee ehdottomasti tarjota samassa selainistunnossa. Lahjoittamisen helppous voi osaltaan lisätä lahjoittajan uskoa järjestön luotettavuuteen ja toimivuuteen.

Kannattaako järjestön kertoa avoimesti rahankeräys- ja hallintokuluistaan?

Eri yhteyksissä lahjoittamisesta puhuttaessa eräs kysymyksiä herättävä teema on järjestöjen keräys- ja hallintokulut. Toimivien ja tehokkaiden järjestöjen varoista osa käytetään esimerkiksi kirjanpitokuluihin, toimitilamaksuihin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin sekä keräyksen palveluntarjoajien maksuihin. Näiden avulla järjestön on mahdollista toteuttaa oman missionsa mukaista toimintaa ammattimaisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. Järjestöjen kautta apu löytää perille oikea-aikaisesti osaavan henkilökunnan, olemassa olevien verkostojen, toimivan hallinnon ja jatkuvan toimintavalmiuden avulla.

Näistä asioista järjestön kannattaa toki olla avoin lahjoittajilleen ja mahdollisille tuleville tukijoilleen. Keräys- ja hallintokulujen osuuden voi ilmoittaa nettisivuilla, uutiskirjeessä tai some-kanavissa; mitä rahankeräys- ja hallintokulut teidän järjestöllenne tarkoittavat ja mitä niiden avulla saadaan aikaiseksi? Vaikka keräys- ja hallintokulujen osuus olisi kooltaan pienellä järjestöllä suurempi kuin isommilla järjestöillä, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti ja kuvata miten lahjoituksilla voidaan mahdollistaa järjestön toiminnan kasvua ja kehitystä entistäkin tehokkaammaksi toimijaksi.

Miten järjestö voi ylläpitää luottamusta lahjoitustapahtuman jälkeen?

Kun lahjoittaja on antanut panoksensa, on järjestön vuoro informoida lahjoittajaa henkilökohtaisesti siitä, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Ihmiset kaipaavat palautetta, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Lahjoitukset ovat monesti erittäin tarkasti kohdennettuja, joten niin tulee lahjoittajaviestinnänkin olla.

Eräs lahjoittajasuhdetta rakentava tekijä on kiittäminen. Lähes kaikkien lahjoittajien mieltä lämmittää, kun heitä kiitetään lahjoituksesta. Kiitoksen vastaanottaminen vaikuttanee siihen, että ihminen on valmis tekemään kertalahjoituksen toisenkin kerran. Kiitoksen ohella hänelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta kuukausilahjoittamiseen: järjestön kannalta erittäin tavoittelemisen arvoinen asia. Kiitos toimii myös kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. Tämä on etenkin iäkkäämpien, tekniikkaa ehkä vähän arastelevien, ihmisten kohdalla arvokasta.

Ellei lahjoitustapahtuman yhteydessä lahjoittajan tietoja ole tallennettu, on lahjoittajasuhteen ja luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Nimi ja sähköposti ovat tärkeimmät tiedot, joiden lisäksi tarkempia tietoja voi pyytää myöhemmin. Jos lahjoittajasta on tiedossa vain tilitieto ja nimi, häntä ei ole mahdollista kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri kyseisessä lahjoituskohteessa on saatu aikaan. Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuuden lahjoittajaryhmien muodostamiseen ja ryhmäkohtaiseen viestintään sekä lahjoittajasuhteen rakentamiseen.

Lopuksi voidaan todeta, että järjestön viestinnässä monen asian pitää onnistua, jotta luottamus saavutetaan, potentiaalinen lahjoittaja saadaan lahjoitussivulle ja lahjoittaja saadaan sitoutumaan järjestön tukijaksi. Jos yhden kertalahjoituksen jälkeen päästetään ihminen ”karkuun,” ja saatiin vain yksittäinen kertalahjoitus, merkitsee tämä valtavaa tuhlausta. Monella järjestöllä on tarve saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja lahjoituksen tehnyt ihminen on varmasti potentiaalisempi vapaaehtoinen kuin ihminen, jonka sydän ei syki järjestölle.

VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 80 jäsenjärjestöä. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita, edistää lahjoituskulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa.

————————————————————————————————————————————————————————————————————————————-

Tietopiiri Oy:ssä autamme järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Blogin  kirjoittajat:

Tessa Robertsson / VaLa ry
puh. 050 – 411 9912
viestinta@vala.fi

Ilkka Harjula / Tietopiiri Oy
puh. 0400 – 545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestöbarometri 2022: hyviä ja huonoja uutisia järjestökentältä

/in /by

SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) julkaisema Järjestöbarometri 2022 kertoo järjestöjen toimintaympäristön vahvoista muutoksista mutta myös kyvystä sopeutua ja uusiutua vaikeissa olosuhteissa. Vaikka korona kuritti vuonna 2021 kaksin käsin, syntyi sote-alan yhdistyksiä enemmän kuin niitä purkautui. Tämä blogi ei pyri olemaan referaatti vaan se nostaa esiin joitain raportin aiheita.

Toimintaympäristö muutoksessa

Paikallisyhdistyksissä raportoidaan erittäin voimakas toimintaympäristön muutos. Peräti 83 % kertoo toiminnan supistuneen vuodesta 2020 vuoteen 2021. Syy tähän on ilmeinen; korona. Parhaiten näyttää menneen lastensuojelun sijaishuoltoyhdistyksissä, joissa 36 %:ssa toiminta kasvoi mutta tälläkin alalla 57 % järjestöistä supistui. 3/4 on keskeyttänyt tai lopettanut toimintamuotojaan mutta hyvä viesti on se, että 1/3 on aloittanut jonkin uuden toimintamuodon.

Paikallisyhdistysten huolet ja riskit

Paikallisten järjestöjen huolien kärkeen nousee yhdistysten luottamustehtäviin tarvittavien ihmisten löytäminen. Tämä on hämmentävä ja huolestuttava tieto. Blogisarjasta löytyy julkaisu nimeltä Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla. Jäseneroosio on ollut tiedossa pitkään mutta nyt tosiaankin vastuuhenkilöiden sitouttaminen on muodostunut ongelmaksi. Jäsenistön aktiivisuus tai sen puute nousee seuraavaksi. Kolmantena huolena on vapaaehtoisten työntekijöiden määrä. Sen sijaan taloudellinen tila on huolilistalla vasta sijalla kuusi. Riskit ovat käytännössä samoja kuin huolet: jäsenistön väheneminen, ikääntyminen ja passivoituminen – vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden löytämisen ohella.

Talous ja henkilöstö paikallisyhdistyksissä

Paikalliset järjestöt näkevät taloudellisen tilanteensa varsin hyväksi. 65 % ilmoittaa tilanteen hyväksi. 60 % myös arveleen tilanteen säilyvän ennallaan. 20 % on saanut uusia oman toiminnan tuottoja tai muita rahoituslähteitä. Mielestäni tämä kertoo luovuudesta ja kyvystä sopetua. Joka neljänneltä jokin rahoituslähde on loppunut tai vähentynyt. Henkilöstön määrä on pääosin ennallaan ja näin oletaan myös jatkuvan.

Digitaidot paikallisissa

Tutkimuksessa järjestöille annettiin mahdollisuus valita yksi neljästä ryhmästä, johon järjestö vastaajan mielestä kuuluu, vaihtoehdot taitavimmasta vähiten taitavaan olivat:

  • Digitaitaja
  • Kokeilunhaluinen
  • Hyötyä arvostava
  • Kauempaa katseleva

Digitaitajina itseään piti vain 7 %. Kokeilunhaluisia oli n. 30 % ja hyötyä arvostavia eli käytännössä varsin kokemattomia n. 40 %. On kurjaa lukea, että kauempaa katseleviin itsensä lukee yli 20 % vastaajista. Digitaalisuuden hyöty kuitenkin koskee kaikkia järjestöjä koosta riippumatta. Vastaavasti ilahduttaa, että digitaalisten työskentelytapojen kuten etätapaamisten ennakoidaan tulleen jäädäkseen.

Järjestöt kokevat osaavansa riittävällä tavalla viranomaisasioinnin verkossa sekä verkkosivujen hankinnan ja ylläpidon. Sen sijaan osaamisvajetta on yhdistyksen digitaalisten aineistojen saavutettavuudesta huolehtimisessa sekä somepresenssin ylläpidossa koskien myös somesisältöjen tuottamista. Pienillä järjestöillä ei useimmiten ole mahdollisuutta käyttää perinteisen median mainontaa vaan on pakko tyytyä sosiaalisen median tarjoomaan. Tästä syystä someosaaminen olisi aivan erityisen tärkeää.

Eniten vastauksissa huolettaa se, että tietämyksenhallintaa ei mainita kertaakaan. Sillä kuitenkin näkemyksemme mukaan on suuri merkitys omaehtoisessa varainhankinnassa onnistumiselle.

Muutoksen voimakkuus – valtakunnalliset järjestöt

Toimintaympäristön muutos arvioidaan suureksi – mutta toisaalta niin näyttää olleen aiemmissakin tutkimuksissa. 37 % arvelee toimintansa laajenevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 16 % supistuvan. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat samoilla linjoilla paikallisten yhdistysten kanssa: kutakuinkin ennallaan. SOTE-uudistuksella on vaikutuksensa, esimerkiksi uudistuksen vaikutuksista palvelutuotantoon kannattaa lukea itse raportista.

Valtakunnallisten digitaidot

Digitaitajiksi itsensä katsoo 26 %. 49 % kokee olevansa kokeilunhaluinen ja 24 % hyötyä arvostava. Kauempaa katselevia on vain yksi prosentti. Valtakunnallista järjestöä ei voine johtaa ilman digivälineitä ja kelvollista osaamista.

Hämmästyttävää, että ilonaiheet ja murheet ovat tässä samat kuin paikallisilla: viranomaisasiointi ja verkkosivut osataan, digiaineistojen saattaminen tarjolle ja somepresenssi eivät.

Rahoitus huolettaa valtakunnallisia

2/3 raportoi talouteen liittyvistä erityisistä huolista. Tässä tilanne siis poikkeaa huomattavasti paikallisten näkemyksestä. Taloustilanne 2022 alussa on ollut pääsääntöisesti hyvä, mihin merkittävimpänä syynä pidetään saatuja avustuksia. Toiminnan supistuessa monella myös kustannukset ovat vähentyneet. Paluu normaaliin siis näyttää huolettavan. Näkemys taloudesta on pessimistisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2020.  Erityisiä riskejä näkee 65 %, päihdejärjestöistä jopa 80 %. Rahoituksen tulevaisuus kaiken kaikkiaan on suurin järjestöpäättäjiä huolettava aihe. Toisella sijalla tulee riski henkilöresurssien riittävyydestä.

3/4:lla on varainhankinnan tuottoja. Raportin mukaan uusista tulonlähteistä yleisimpiä ovat yritysyhteistyöstä saadut tulot, myönnetyt toiminta-avustukset, hankerahoitukset, apurahat sekä
lahjoitukset, testamentit ja lisääntyneet varainhankinnan tuotot. Varainhankinta sisältää lahjoitukset mutta käsittää paljon muitakin keinoja.

Varainhankinnan osuuden suurehko vaihtelu

STEA on monelle keskeinen mutta järjestön koon kasvaessa STEA:n osuus pienenee. Vastaavasti järjestön kasvaessa palvelutuotannon osuus tuloista kasvaa. Varainhankinnan tuotto vaihtelee välillä 6-11 % ollen keskisuurilla korkeimmillaan. Varainhankinnan tuottoja on verrattu vuosilta 2018 ja 2020. Kertymän lasku on ollut viidenneksen luokkaa, mitä täytyy pitää yllättävänä. Lastensuojelujärjestöt ja ikääntyneiden järjestöt näyttävät pärjäävän parhaiten: varainhankinnan osuus tuloista 25 ja 22 %. Päihdejärjestöillä on hankalinta, varainhankinnan osuus vain 1 %. Tälläkin alueella ainakin Sininauhasäätiö on onnistunut tekemään hyviä tuloksia.

”Varainhankinta vaatii resursseja ja riskinottoa”

Blogin kirjoittaja nostaa virtuaalista hattuaan luettuaan raportista seuraavaa:

Varainhankinta vaatii aina resursseja ja riskinottoa onnistuakseen. Ellei järjestöllä ole varallisuutta tai riskinoton mahdollisuutta, ei varainhankinta muodosta järjestölle varteenotettavaa tulonlähdettä.

Olemme niin samaa mieltä. Aihe on otettava tosissaan,  siihen on oltava henkilöresurssit ja työvälineet – asiaan on sitouduttava kärsivällisesti. Mutta sitten kun niin toimitaan, onnistuminen on varsin todennäköistä. Parisaatasivuisen SOSTE ry:n julkaiseman raportin voit ladata tästä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Nuorisoalan järjestö yksityislahjoitusten kerääjänä – erityispiirteet

/in /by

Vieraskynäartikkeli Allianssi ry:n sivuilla

Tämä Tietopiirin blogissa julkaistava teksti on vieraskynäartikkeli, joka on julkaistu Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n sivuilla tänään 15.9.2022.  Allianssin kanssa on sovittu, että saamme julkaista saman sisällön myös omassa blogissamme. Allianssin sivuilta löydät artikkelin täältä.

Johdanto

Lahjoitusten merkitys myös nuorioalan järjestöjen jatkuvan toiminnan rahoituksessa on kasvussa. Tässä artikkelissa pohditaan nuorisoalan järjestöjen erityispiirteitä lahjoitusten keräämisessä. Asiaa syvennetään ja siitä voidaan keskustella Allianssin järjestämässä webinaarissa 22.9.2022.

Autettava ei voi auttaa järjestöä – vai voiko sittenkin

Jäsenmaksuvetoisuus on erityisesti nuorisoalalla huonosti toimiva metodi: jäseneksi sitoutumisen kynnys kasvaa kaikkialla mutta nuorisoalalla nuori on usein järjestön työn kohde – häneltä ei voida odottaa jäsenmaksua saati lahjoituksia. Monissa muissa järjestöissä jäsenet, vapaaehtoiset ja ylipäätään toiminnassa mukana olevat ovat usein myös lahjoittajia.  Heiltä pääsääntöisesti ei pyydetä lahjoituksia mutta silti he lahjoittavat. Edellisessä puhutaan rahasta. Mutta on myös muita lahjoittamisen tapoja: aikaa, osaamista, sitoutumista ja omassa verkostossa näkyvyyttä. Niden käyttämisestä seuraavissa kappaleissa.

Lahjoittajan polku muissa kuin nuorisoalan järjestössä

Useimmissa järjestöissä potentiaaliset lahjoittajaryhmät ovat järjestön ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tuntevat sympatiaa järjestön työtä kohtaan. Dilemma on siinä, että järjestö ei tiedä keitä he tarkasti ovat. Ns. kylmien kontaktien ostaminen rekisteritoimittajilta on osoittautunut monelle kalliiksi hutilyönniksi: ventovieras ihminen harvoin konvertoituu lahjoittajaksi.

Ensin lähemmäs järjestöä – rahan pyytäminen vasta sitten

Muiden järjestöjen pitää siis houkutella ihminen ensin lähemmäs.  Esimerkiksi uutiskirje – jos se avattaisiin – olisi hyvä väline. Tärkein tavoite on saada järjestöstä kiinnostunut ihminen kertomaan kuka hän on. Nimi ja sähköposti, se riittää alkuun.

Kun yhteystieto on olemassa, voidaan ihmistä pyytää kertomaan mistä hän on kiinnostunut, mistä hän haluaa kuulla ja miten hän kenties olisi valmis osallistumaan. Tieto tulee tallentaa kontaktihenkilön muiden tietojen oheen, mieluiten koneavusteisesti työaikaa käyttämättä.

Tästä alkaen on jo mahdollista ryhmitellä kontakteja ja viestiä kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Monella järjestöllä on toisistaan suuresti poikkeavia toimintoja ja usein ihminen on kiinnostunut vain tietystä. Kaikkea kaikille – siinä uutiskirjeen tyypillinen ongelma.

Vasta tämän jälkeen tulee aika pyytää rahalahjoitusta. Yleensä ensin kertalahjoitusta, sitten ehdottaa kuukausilahjoittajuutta ja kuukausilahjoittajille voi diskreetisti vihjata myös testamenttilahjoituksen mahdollisuutta. Viimeisen vuoden aikana tästä polusta on nähty myös poikkeavia kampanjoita, lupaan kertoa niiden menestymisestä sikäli kun saan tietoa.

Lahjoituksen jälkeen lahjoittajaa olisi syytä kiittää. Sillä on suuri vaikutus siihen kuinka todennäköisesti lahjoittaja tekee lahjoituksen uudelleen.

Pitkä ja arvokas tapa hankkia lahjoituksia

Polku on pitkä ja etenkin uusia kontakteja lähestyttäessä konversioprosentti, lahjoittajiksi ryhtyneiden osuus on pieni. Jos polku kaiken lisäksi on koetettu kulkea lahjoittajan tietoja tellentamatta – kampanjahaulit ilmaan ja sitten ropinaa laskemaan – jäävät useimmat lahjoitukset väistämättä kertalahjoituksiksi. Kallista rahaa! Kontaktin tietojen hankkimisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Lahjoittajan puhuttelu hänen omalla kielellään edellyttää ihmisen tunnistamista.

Nuorisoalan järjestöllä kaksi reittiä

Äsken kuvattu muiden järjestöjen lahjoittajien polku koskee myös nuorisoalaa: toinen kohderyhmä löytyy järjestön ulkopuolisesta suuresta yleisöstä ja tässä kohdin askelmerkit ovat identtiset. Mutta nuorisoalalla on myös jotain muuta käytettävissään.

Nuorisoalan aivan erityinen etu

Viimein päästään siihen mitä alussa lupailin: on myös muita tapoja lahjoittaa ja auttaa järjestöä. Nuorisoalan järjestöllä on vaikutuspiirissään suuri määrä eri tavoin osallistuvia ihmisiä. Työntekijöitä mutta myös vapaaehtoisia, mahdollisesti jäseniä, some-tykkääjiä ja järjestötyön kohteita, autettavia. Some on oma lukunsa, koska somealustan ylläpitäjä omistaa heidän kontaktitietonsa ja niitä on usein mahdotonta saada järjestön omaan käyttöön. Kaikista muista ihmisistä järjestöllä on jo tieto keitä he ovat tai tieto on ainakin helppo saada. Ja mikä parasta, he tuntevat järjestön ja mitä todennäköisimmin arvostavat sen tekemää työtä.

Viestinviejät järjestön omista riveistä

Vahvin vaikutin lahjoituksen tekemiselle on tutun ihmisen suositus. Emme pyydä näitä omia lahjoittamaan – vaan pyydämme heitä pyytämään lahjoituksia (tai aikaa tai erityisosaamista) oman verkostonsa kautta. Vertaisvarainhankinta näyttää vakiintuneen tämän toimintamuodon nimeksi ja variaatioineen sillä on tehty huomattavia lahjoitusvirtoja. Facebookin ”synttärikeräykset” lienevät tutuimpia ja edelleenkään Facebook ei peri keräyksistä tai varainhankintatyökalujen käyttämisestä rahaa.

Nuorisoalan järjestössä useimmat ovat somen kanssa enemmän kuin tuttuja; tehokkaan viestin monistuskanavat on olemassa. Järjestön tehtäväksi jää kertoa viestinviejille järjestön toiveesta ja tuottaa jakokelpoista tiivistä, tarinallistettua ja mielellään visualisoitua materiaalia miksi lahjoittaminen on merkityksellistä ja mitä sillä saadaan aikaan. Jos vaan on aikaa, järjestö voi peukuttaa kunkin lahjoittajan tai kirjoittaa lyhyen kiitoksen.

Viestinviejien motivointi ja sitouttaminen – osaamispankki

Jos tiedetään mitä ihmiset osaavat ja mikä heitä kiinnostaa – käsissä on osaamispankki, jota voi hyödyntää kahdella tavoin.

Vapaaehtoisten osaamispankki

Jos järjestöllä on tieto vapaaehtoisistaan, mitä kukin osaa ja miten hän haluaa osallistua, voidaan monesti välttää työpanoksen ostaminen ulkopuolelta: jos tiedetään pyytää valoammattilaista apuun, hän kyllä tulee. Useimmiten tätä tietoa ei ole.

Suositamme miettimään muutamia osallistumisen muotoja, jotka ovat järjestön toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä. Lisäksi suositamme pohtimaan mitkä kompetenssialueet ovat noiden tehtävien kannalta kaikkein tärkeimpiä. Ihminen kertoo itse itsestään, jolloin myös GDPR:n kannalta asia on ongelmaton. Tämän jälkeen järjestön piirissä olevien, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvien tietyn alan osaajien tavoittaminen on paljon helpompaa.

Nuorten osaamispankki

Vapaaehtoisia näyttäisi motivoivan se, että heiltä kysytään mitä he osaavat ja haluavat. Nuorten kohdalla tämä toiminee ihan erityisenä sitouttajana. Viestinviejän tehtävä, some-vaikuttajan rooli voisi olla yksi mahdollisista osallistumistavoista. Kiinnostuneille on syytä järjestää tiivis koulutus millaisia tavoitteita järjestöllä on viestinnälle, missä ja miten järjestö toivoo sitä tehtävän. Mallikkaasti hoidettuna tässä on oiva mahdollisuus jakaa järjestön viestiä uusille kohderyhmille – erittäin kustannustehokkaasti sitä paitsi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Mikä tahansa yhteisö voi onnistua lahjoituksissa – tuore esimerkki

/in /by

Itä-Suomen yliopisto sai juuri 750 000 €:n lahjoituksen Saastamoisen säätiöltä, uutisoi YLE 21.6. Joskus järjestöissä arvellaan, että heidän ala on vaikea lahjoittamisen kannalta ja toisinaan hieman abstraktimpaa kohdetta pidetään mahdottomana. Ei pidä paikkaansa.

Varainhankintakampanja onnistui

Itä-Suomen yliopiston saamat varat kohdennetaan maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Varainhankintakampanja on aktiivinen kesäkuun loppuun saakka. Lahjoitussivu on varsin selkeä ja erityisenä hatunnostona, lahjoittajan tiedot kerätään ja täysin anonyyminä ei voi lahjoittaa lainkaan. Koska yhteisöiden tulisi tietää mistä rahat ovat peräisin, tätä metodiikkaa suosittelemme kaikille – tiedot talteen.

Kampanja toteutetaan ns. vastinrahoitusperiaatteella. Valtio pääomittaa yliopistoja vastinrahoituksella, joka jaetaan yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan. Kampanjan aikana jokainen kerätty euro voi tuottaa vastinrahaa yliopistolle jopa 2,5 euroa.

Myös epätavanomaisempia kerääjiä

Viime syksynä Suomen Kansallisooppera ja -baletti oli näkyvästi esillä varainkeruukampanjassaan. Kyseessä on toimija, joka ei ensimmäisenä tule mieleen lahjoitusten pyytäjän roolissa. Kansallisoopperan lahjoitussivu on edelleen toiminnassa mutta aihe ei ole pääsivun asia.

Sekä Taideyliopisto että Helsingin yliopisto ovat keränneet varoja, Helsingin yliopiston keräyssivun löydät täältä.  Taideyliopiston kampanjointi oli erityisen monikanavaista ja näkyvää, heidän lahjoitussivunsa on tässä. Sivustojen totetukset eivät ole ihan parasta A-luokkaa kaikilta osin mutta kävijämäärät ovat suuria, joten potentiaalia on. Ja eilinen uutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että kerääminen kannattaa.

Unicef on yksi ammattimaisimmista rahankerääjistä ja äärimmäisen luonteva lahjoituksen vastaanottajaksi. Tällä hetkellä etusivun aihe on Ukraina mutta syksyllä merkillepantavaa oli, että lahjoittajapolkua ei pyritty rakentamaan perinteisellä tavalla pienestä lahjoituksesta suurempaa kohti vaan etusivun ensimmäinen viesti oli vetoomus testamenttilajoitusten puolesta. Testamenttilahjoitusten esittämistä ei ole tarpeen ujostella, sanoo YLE MOT -ohjelma niistä mitä tahansa. Tästä aiheesta löydät Tietopiirin blogin.

Yhteisön toimiala ei ole este keräämiselle

Viesti ja oppi tästä on se, että toimiala useimmiten ei ole este. Lahjoituskohteiden huolellinen valinta, verkkosivuston ”esteettömyys” lahjoittajan kannalta sekä liikenteen ajaminen sivustolle kohdennetun viestinnän keinoin – siinä ne kaikkein tärkeimmät elementit.

Tauko paikalla

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää ja kerrankin erittäin kesäistä juhannusta. Voikaa hyvin ja pysykää niin ehjinä kuin terveinä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Ukraina-merkki kertoo yhteisösi tuesta

/in /by

Keskuskauppakamarin tiistaina 24.5. julkaisema Ukraina-merkki on ilmaus yhteisön antamasta konkreettisesta tuesta Ukrainalle. Yritysten ja yhteisöjen käyttöön on nyt yhtenäinen ja helposti tunnistettava merkki, jolla voi viestiä antamastaan tuesta Ukrainalle ja ukrainalaisille. Merkin saaminen ja käyttäminen on maksutonta mutta kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittua. Ohjeet ovat oikein selkeät ja järkevät.

Idea ja sen toteuttajat

Ukraina-merkki, sen toteuttamisen idea on saatu yhteisöiltä, jotka ovat halunneet osoittaa julkisesti tukevansa Ukrainaa. Merkkiä ovat olleet kehittämässä Marketing Finland, Suomalaisen Työn Liitto, Vala ry, Fama Consulting ja Keskuskauppakamari. Myös verkkosivun toteuttaminen sekä itse merkin suunnittelu on toteutettu pro bono -periaatteella. Sivulta löydät perusteet merkin saamiseen sekä ohjeet merkin käyttämiseen. Ukraina todella on laittanut suomalaiset liikkeelle!

Ukraina-merkin hakeminen

Tältä sivulta voit hakea merkkiä käyttöösi. Kerro perusteet, millä tavoin oletta auttaneet Ukrainaa. Kannattaa huomata, että tuki voi olla muutakin kuin rahallista avustamista: tavaraa, informaatiota, keräyksen järjestämistä, kuljetustehtäviä… Sivulta löydät lisätietoa.

Tietopiirin kontribuutio

Tietopiiri tuntee sympatiaa Ukrainaa auttavia kohtaan ja konkreettisena tekonaan promoaa asiakkaidensa Ukraina-keräyssivuja. Nämä sivut on koottu Auta ukrainalaisia -sivulle ja sinne kuljetaan Tietopiirin pääsivun yläosan kautta, paraatipaikalta. Asiakkaidemme keräyssivut löydät tästä: Suomen Caritas, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Pelastusarmeija sekä Medialähetys Sanansaattajat (SANSA).

Ukraina-merkki löytyy maanantaihin 30.5. mennessä Tietopiirin sivulta, ainakin pääsivun ylosasta sekä mahdollisesti footer-osiosta. Kannustamme vahvasti sekä tuen antamiseen että merkin käyttämiseen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tietopiiri VaLa ry:n kumppaniksi

/in /by

Meillä on ilo kertoa, että Tietopiiri on juuri liittynyt VaLa:n eli Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n kumppaniksi. Olemme asiasta erittäin iloisia ja odotamme yhteistyöltä paljon.

Luonteva kumppanuus

VaLa ry on ansainnut itselleen toimialan auktoriteettiaseman Suomessa ja tekee yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla. VaLan tekemät linjaukset ymmärtääksemme huomioidaan tarkoin ja järjestöllä on vahva sanansa sanottavana myös lainsäädännön valmistelutyössä.

Tietopiiri puolestaan on erikoistunut tuote- ja osaamisvalinnoissaan varainhankinnan ja lahjoittamisen prosessin hoitamiseen järjestöissä. Eettisyys ja reilu peli on myös meille hyvin keskellä koko yrityksen DNA:ta. VaLa saa kotimaisen tietotyövälineiden tuottajan ja lahjoittamisen prosessiosaajan kaverikseen ja Tietopiiri lisää näkyvyyttä asiakaskentässään – toivottavasti saamme tilaisuuksia olla toiminnan kehittämisessä apuna.

Aloitamme yhteistapahtumalla syyskuussa

Järjestämme yhdessä joko live- tai webinarmuotoisen aamukahvitapahtuman syyskuussa. Aihetta ei ole täsmälleen lukittu mutta someviestinnän ja somekontaktien hyödyntäminen varainhankinnassa lienee ainakin mukana. M/S SOSTElla Tietopiirillä on ohjelmaosuus, joka käsittelee lahjoittajasuhteen rakentamista, ohessa esityksen puffi SOSTE:n Facebookissa. Tämä teema on aina ajankohtainen.

Vala ry:n Pia Tornikoski kumppanuudesta

Kysyttäessä VaLan pääsihteeri Pia Tornikoskelta miten hän näkee kumppanuuden, hän vastasi seuraavaa:
”Varainhankinnassa on erityisen tärkeää laadukas palvelu ja suhteiden hoito. Niissä onnistumisen takaa tehokas ja toimiva rekisteriohjelma ja sen hallinta. VaLan kumppanuus Tietopiirin kanssa mahdollistaa järjestöjen lahjoittamiseen liittyvän CRM-palvelualan kehittämisen.”

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yle MOT: perintöjä kyseenalaisin keinoin

/in /by

Testamenttilahjoittaminen tai ainakin sen pyytäminen vaikuttaa yleistyneen parin viimeisen vuoden aikana. Yle MOT uutinen – perintöjä kyseenalaisin keinoin kertoo kuitenkin siitä, että kaikki järjestöt eivät toimi eettisesti aivan oikein.  Tämä on huono asia kaikkien järjestöjen kannalta.

Testamenttilahjoittaminen tuodaan esille

Järjestöt eivät enää ujoste testamenttilahjoittamisen mahdollisuuden tuomista esille. Ainakin Suomen Kuvalehdessä on usein näyttävän kokoisia mainoksia heti ensimmäisellä aukeamalla. Syksyllä  Unicefin verkkosivun avauduttua ensimmäinen silmiin osuva viesti oli vetoomus testamenttilahjoituksesta – ”hunt for big” kuten eräs puhuja totesi Nordic Fundraising Conferencessa taannoin. Uutisessa mainittiin, että järjestöt ja säätiöt ovat pyytäneet lahjoituksia mainoskampanjoin – ikään kuin tämä olisi jotenkin tuomittavaa.

Testamentteihin liittyvät ongelmat järjestöissä

Ohessa uutisesta poimitut ongelmat kommentein varustettuna. Kyseessä ei ole uutisen referaatti.

Testamentin saajan palkollinen mukana

Jos testamentin laadinnassa on mukana testamentin saajan edustaja, on mahdollista, että testamenttiin muodostuu vierasta vaikutusta – sitä ei saisi olla. Näin asian näki professori Antti Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoskella on poikkeava näkemys. Hän ei näe ongelmana sitä, että testamenttiasioihin perehtynyt lakikoulutuksen saanut ihminen laatii ihmisille testamentteja. Edellytyksenä toki koulutus sekä ammattietiikan noudattaminen. VaLa ry suosittelee, että järjestössä testamentin laadinnassa avustava ihminen olisi juristi. Näin ei aina ollut. Sinänsä testamentin voi laatia itsekin ja vaikka ruutupaperille kunhan muotovaatimus täyttyy.

Mallitestamentit

Tiedämme myös omasta kokemuksesta, että järjestöjen testamenttia koskeva informaatiotarjonta vaihtelee. Usein tarjolla on ns. faktaosuus, joka kertoo mistä testamentissa on kyse. Toinen osio on vetoomusosa, jossa viestitään miksi juuri tälle järjestölle on perusteltua lahjoittaa. Lisäksi voi olla tarjolla mallidokumentteja testamentin laatimiseksi. Professori Antti Kolehmainen pitää juuri testamenttipohjaa vaarallisena. Näissä hänen mukaansa lähdetään liikkeelle testamentin saajan tarpeista eikä niinkään siitä mitä testamentin tekijä tosiasiassa haluaa. Voisi ajatella, että seuraava yhtälö olisi pahin: hauras ikäihminen testamentin tekijänä + mallidokumentti + lakikouluttamaton järjestön edustaja avustajana + neuvonta puhelimitse.

Toisaalta, jos mallidokumentti on hyvä, sehän nimenomaan esittelee sekä testamentin muotomääräyksen että testamentin sisällön mahdollisuudet. Malli voi mielestämme olla oikeinkin hyödyllinen – osaavissa ja vastuullisissa käsissä.

Neuvonta puhelimitse

Puhelimessa neuvomista varsinkin siten, että laatijalle käytännöllisesti kehotetaan testamentin laatimista niin, että lapsille jää vain lakiosa – tätä perhe- ja jäämistöoikeuden professori Antti Kolehmainen pitää arveluttavana. Maallikkona näkemykseen on helppo yhtyä. Kyse on yksittäiselle ihmiselle niin merkittävästä asiasta, että tapaamisen pitäisi olla henkilökohtainen ja saman pöydän ääressä, jotta voi nähdä onko testamentin tekijä sielun ja ruumiin voimissa. Helpottavaa silti kuulla, että suurin osa järjestöistä ohjasi neuvojen kysyjät kääntymään asianajotoimiston puoleen.

MOT: järjestöt haluavat vapaat kädet varojen käyttöön

Uutisen mukaan useimmat järjestöt haluavat vapaat kädet lahjoitetun varallisuuden käyttöön. Tämä on myös VaLa ry:n vetämän Hyvä testamentti-kampanjan suositus. Uutisessa mainitaan järjestöjä, jotka suosituksen mukaisesti ohjeistavat välttämään yksityiskohtaisia määräyksiä. MOT:n asiantuntija asianajaja Harri Kontturi on eri linjoilla. Hänen mukaansa sikäli kun lahjoittajalla on nimenomaisia asioita, joita hän haluaa tukea, kannattaa ne testamentissa määrittää. Ongelma voi syntyä, jos testamentti realisoituu pitkän ajan kuluttua ja järjestön toiminta on kovin muuttunut. Ellei vastaavia toimintoja ole enää olemassa, ollaan tilanteessa, jossa järjestö voi joutua harkitsemaan onko testamentin vastaanottaminen lainkaan mahdollista.

Testamentin säilyttäminen järjestön tiloissa

Osa järjestöistä tarjoutuu säilyttämään testamenttia. Tarkoitus epäilemättä on hyvä. Antti Kolehmaisen mukaan testamentin peruuttaminen vaikeutuu herkästi jos ainoa kappale testamentista on järjestön hallussa. Myöskään VaLa ry ei suosita järjestöille testamenttien säilyttämistä.

Päätelmiä

Järjestössä vain juristi avustamaan

Koska testamentteja ei valvota, tuntuisi luontevalta, että sikäli kun järjestö avustaa testamentin laatimisessa, avustajalla tulisi olla soveltuva juristin koulutus. Useimmilla järjestöillä ei ole juristeja riveissään, joten se siitä neuvonnasta. Työ voi hyvinkin opettaa kaiken tarpeellisen mutta näin ihminen voisi olla vakuuttunut, että kaikki menee sekä pykälien että eettisten arvojen mukaisesti.

Hyvä ohjeistus järjestön verkkosivuille

Ihmiset haluavat tutustua aiheeseen omassa rauhassaan ennen kuin soittavat tai lähettävät sähköpostia. Tästä syystä järjestön verkkosivuille kannattaa tuottaa selkeä dokumentaatio, testamentin faktaosio. Siinä on hyvä tuoda julki niin säilyttämiseen kuin vaikkapa lakiosaan liittyvät asiat. Vetoomusosa on luovempi dokumentti, se on markkinointiviestintää ja siellä on voimassa eri säännöt.

Järjestön brändi kuntoon

Kun järjestö on tunnettu ja hyvämaineinen, ihmisten on helppo luottaa järjestön toimintaan myös vieraammissa asioissa. Vaikka brändi on miten kirkas tahansa, tuntuu uskomattomalta, että jotkut ihmiset ovat valmiita tekemään testamentin puhelinneuvonnan perusteella. Kuin avoimen valtakirjan tekisi, omaisuudestaan. Suomea on joskus nimitetty luottamusyhteiskunnaksi, siitäkö tässä sitten kyse.

Tässä linkki Yle MOT -uutiseen. Uutinen sisältää linkin Yle MOT tv-ohjelman nimenomaiseen jaksoon.

(otsikkokuva: Pixabay)

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinta Pohjoismaissa: Nordic Fundraising Conference 23.3.2022

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n järjesti hiljattain sisarjärjestöjensä Giva Sverigen, Isobron ja Fundraising Norgen kanssa pohjoismaisen varainhankinta-aiheisen seminaarin nimeltään Nordic Fundraising Conference. Näkökulma oli tavanomaista laajempi ulottuen maiden toimintatapojen ja -ympäristön vertaamisesta aina pohdintaan yritysten roolista korporaatioaktivismissa. Blogissa kommentoituina muutamia poimintoja tapahtuman sisällöstä.

VaLa:n ja pohjoismaisten sisarjärjestöjen tärkeä tehtävä

VaLa:n pääsihteeri Pia Tornikoski toi esiin VaLa:n ja Givan tyyppisten toimijoiden merkittävän roolin poikkeusolosuhteissa, joita parhaillaan eletään. Auktorisoitu asema on eduksi kun järjestöjen näkemyksiä saadaan esimerkiksi VaLan kautta otettua huomioon lainvalmistelutyössä. Tässä ilmeisesti suomalaisjärjestö on huomattavan vahva pohjoismaisiin sisarjärjestöihin verrattuna. Normaalisti tärkein palveltava ryhmä näillä järjestöillä käsittääksemme on lahjoitustoimintaa harjoittavat järjestöt. Nyt kansalaiset tarvitsevat tietoa mitä kautta ja miten on turvallista ja järkevää lahjoittaa, esimerkiksi akuutissa Ukrainan tilanteessa. Media palvelee kansalaisia ja tarvitsee VaLa:n kaltaisia toimijoita luotetuiksi tietolähteikseen. Rooli on siis hyvin merkittävä ja monipuolinen.

Erikoista tilannetta todellakin eletään. Kahden vuoden pandemiakurimus vaihtui lennossa julmaan sotaan Euroopassa. Tilaisuuden tanskalaisedustaja mainitsi ettei muista vastaavaa ihmisten kollektiivista ryhmittymistä hädänalaisen ihmisryhmän puolesta sitten tsunamin – josko sekään sai näin paljon ihmisiä toimimaan.

”Hunt for big” – runsas lahjoittajapotentiaali kaikissa Pohjoismaissa

Vihdoinkin dataa lahjoitusten kokonaismääristä Pohjoismaissa! Islanti ei ollut edustettuna tilaisuudessa mutta kaikissa muissa maissa lahjoitusmäärä on kasvanut pandemia-aikana. Verranto koskee vuosia 2019-2020,  joten Ukrainan tilanne ei vielä ole näkyvissä. Norjassa kasvua on ollut eniten ja maa johtaa ylivoimaisesti lahjoitusten kokonaismäärässä. Ruotsille menee hopea, Tanskalle pronssi ja mitalien ulkopuolella maaliin saapuu Suomi, viimeisenä muttei ollenkaan vähäisenä. Jos väestömäärä huomioidaan, Norjan ykkösasema on aivan omilla lukemillaan. Pitää tosin muistaa, että ainakin Norjassa ja Tanskassa on yksityishenkilöiden lahjoituksia koskeva verovähennysmahdollisuus. Toinen meillä melko tuntematon lahjoitustapa on ”matched giving”, jossa yritys tai yritysten joukko tuplaa lahjoitussumman, joka tyypillisesti on osoitettu yliopistolle tai akateemiseen tutkimukseen.

VaLan Seminaarissa 30.5. ’matched giving’ -aihetta käsittelee YK:n pakolaisjärjestön, Sverige för UNHCR:n Erik Johansson esityksessään How to create donor relations and partnerships in emergency fundraising. Hän kertoo esimerkkejä hätäapukeräyksistä myös Ukrainaan liittyen sekä miten UNHCR on onnistunut luomaan kumppanuuksia ns. vastinrahakampanjoissa.

Ruotsissa pyytämisen ja antamisen kulttuuri on muutoksessa ja epäilemättä niin on myös Suomessa. Potentiaalia on: luonnollisesti hyvinvoiva keskiluokka on erittäin merkittävä lahjoitusten kertymisen kannalta mutta isoa pottia jahdattaessa äärimmäisen varakkaiden yksityishenkilöiden olemassaolo on kiinnostavaa. Siinä missä Saksassa on 15 miljardööriä per 10 miljoonaa asukasta, Suomessa heitä on 10, Tanskassa 17, Norjassa 29 ja Ruotsissa peräti 32 kpl.

Eräs tilaisuuden teemoista olikin ”Hunt for big”. Tästä esimerkkejä on ollut näkyvissä meilläkin.  Vetoomuksia testamenttilahjoitusten tekemiseksi on ilmaantunut vailla entistä ujostelua. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä moni järjestö on tuonut näkyvästi julki vetoomuksensa. Toinen esimerkki on Unicefin kampanja, jossa järjestön etusivulla ensimmäinen viesti, johon sivustokävijä törmäsi, oli vetoomus testamenttilahjoituksen puolesta.

WWF: varainhankinta on työtä kokeilun ja erehdysten kautta

WWF Norjan Ina Toften kertoi, että Facebook on ollut heidän viestinnässä ja varainhankinnassa erittäin strateginen väline mutta he ovat sanomassa Facebookille ”Thanks for the ride”. Hän ei täsmentänyt miksi saati millaisia valintoja tullaan tekemään. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, sitä varainhankinta on. Tarvitaan työvoimaa testaamaan, skarppaamaan viestiä ja yrittämään uudelleen. Hän mainitsi myös lahjoittajien tuntemisen merkityksen – tietämyksenhallinta siis kuuluu lahjoitustoimintaan.

WWF hakee erityisesti kuukausilahjoittajia. Heillä on huolellinen ja monivaiheinen polku, jotta ihmisestä saadaan ensivaihessa kertalahjoittaja. Vähintään yhtä huolella on mietitty millaisin toimenpitein – informoimalla, palvelemalla ja vetoamalla – kertalahjoittajasta saadaan kuukausilahjoittaja. Epäilemättä tällä konversiopolulla on monta seurattavaa ja aiempiin ajanjaksoihin ja kampanjoihin verrattavaa mittaria. Ammattimaisessa varainhankinnassa on hyvin paljon yhtäläisyyksiä liiketoiminnan metodiikkoihin.

Sari Kuvaja: ”Business as a force for good”

Vastuullisuuspalveluiden johtaja Sari Kuvaja Third Rock Finland Oy:stä toi mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen. Allekirjoitan mitä hän kertoi yritysten roolin muutoksesta: 90-alkupuolella yritysten vastuullisuus oli enemmän markkinoinnin ja viestinnän käsialaa sen juurikaan vaikuttamatta yrityksen vastuullisuuteen – valko-/viherpesua siis. Nykyisin yhä useammalla yrityksellä vastuullisuus ja valittujen arvojen noudattaminen on osa yrityksen DNA:ta, strategiaa. Tämä voi merkitä sitä, että yrityskin on aktivisti hyvän asian puolesta! Tästä syystä yritys ja järjestö voivat työskennellä yhdessä vaikkapa lainsäädännön valmistelutyössä – ehdottomasti tehokkaimmin VaLa:n kanssa.

Yritykset tekevät yhteistyötä – kunhan liiketoimintakytkös on selvä

Sain taannoin tilaisuuden jututtaa Yrittäjien päättäjäihmisiä, miten he näkevät yritysten ja järjestöjen yhteistyömahdollisuudet pandemian edelleen kurittaessa monia toimialoja. Ukrainassa ei tuolloin vielä ollut leimahtanut. Tiivistäen näkemys oli, että kyllä yritykset järjestöjen kanssa työskentelevät mutta kytkentä liiketoimintaan on oltava aivan ilmeinen. Niille järjestöille, jotka löytävät samojen aiheiden äärellä toimivia yrityksiä, molemminpuolinen hyöty yhdessä toimimisesta voi olla ainutlaatuinen tilaisuus käynnistää tai syventää yritysyhteistyötä.

Nordic Fundraising Conference antoi ajattelemisen aihetta, vahvisti aiempia käsityksiä ja loi hiukan kilpailuhenkeäkin: Suomi voisi kernaasti olla nelospaikan sijaan vaikkapa pronssilla mitä lahjoittamiseen pohjoismaisittain tulee.

(Otsikkokuvan copyright: VaLa ry / Pia Tornikoski)

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Rahankeräyksen laillisuuden tunnistaminen – epärehellisiä liikkeellä

/in /by

Yle julkaisi 7.3. uutisen rahankeräyksistä ja mahdollisista vilpillisistä toimijoista. Ihmisten huomio on Ukrainassa mutta sodan päätyttyäkin tälle tiedolle on tarvetta.

Yle nostaa perusasiat esiin

Varsinainen keräyslupa ja pienlupa, hakeminen ja hakemisen edellytykset. Poliisin henkilöstöä on haastateltu liittyen perusvaatimuksiin, joita hakijaorganisaatiolta edellytetään. Pienkeräysten yhteydessä muistutetaan, että luonnollisia henkilöitä – ihmisiä – tulee olla vähintään kolme keräyksen toteuttamiseksi. Pienkeräyslupia ei julkaista, joten niiden suhteen kannattaa olla tarkkana: mistäpä tuon tietää onko lupanumero puhelinumeron loppuosa.

Epärehellisiä liikkeellä

Rahankeräyksen laillisuuden tunnistaminen ennen lahjoittamista perustuu esillä olevaan keräyslupanumeroon mutta myös mielikuvaan järjestöstä. Ellei kerääjällä ole keräyslupaa tai pienkeräystunnusta selkeästi näkyvissä keräyksen yhteydessä, on hälytyskellojen syytä soida. Yle muistuttaa uutisessaan, että poliisi julkaisee kuukauden välein päivittyvän listan rahankeräysluvan haltijoista sivullaan mutta Ylen linkki on rikki. Oikea linkki tuohon listaan on tässä.

Mitä vahvempi järjestön brändi on, sitä vähemmän epäluuloa mahdolliset lahjoittajat tuntevat. Eräs järjestössä työskentelevä lajitoveri sanoi saavansa näppylöitä brändi-sanasta ja hänen mukaansa se kuuluu vain yrityksiin. Olemme vahvasti eri mieltä. Esim. juuri luottamuksen synnyttämisessä myönteinen ja selkeästi tunnistettava maine on valtava etu. Tällöin myös luottokortilla lahjoittaminen on luonteva vaihtoehto.

Luparuuhkaa ja luvanhakijoiden priorisointia

Olemme monesta järjestöstä kuulleet, että varsinaista keräyslupaa jonotetaan melkoisen pitkään. Poliisihallituksen mukaan tällä hetkellä priorisoidaan sellaisia lupahakemuksia, joissa käyttötarkoituksena on konfliktitilanteista kärsivien auttaminen. On hieman erikoista mutta myös ymmärrettävää, että lupaviranomainen ottaa kantaa keräysten käyttötarkoituksiin. Mutta erikoisia aikoja elämme, hatunnosto sen vuoksi viranomaisille.

Ellei tavoiteltava keräyksen rahamäärä ole suuri, pienkeräystunnus on erittäin hyvä vaihtoehto varsinaista keräyslupaa odottaessa. Sen saa jopa päivässä.

Tietopiirin artikkelit SOSTE ry:n Järjestöoppaassa

Myöskin 7.3. SOSTE ry:n Järjestöoppaassa julkaistiin yhdessä laaditun artikkelisarjan ensimmäinen dokumentti: Rahankeräyksen aloittaminen. Hyödyllistä ja konkreettista tietoa mitä keräämisen aloittamisvaiheessa tulee tehdä ja mihin erityisesti keskittyä. Aivan pian Järjestöoppaasta löytyy vastaava dokumentti sekä keskisuurille aloitteleville että jo edistyneille rahankerääjille.

Myös Tietopiiri haluaa tukea ukrainalaisia

Tietopiirin verkkosivulla on kohta, johon on koottu ne asiakasjärjestömme, joiden kautta voit tukea Ukrainaa heidän hädässä. Sivun löydät tästä linkistä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi