Blog teksti

Yrityslahjoitukset järjestöille – analyysi verkkosivujen avulla

Yrityslahjoitukset järjestöille ovat suhteellisen yleisiä myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Mutta yritys harvoin lahjoittaa täysin vastikkeetta: tämänkin rahan on palveltava liiketoiminnan tarpeita. Blogissa tarkastellaan järjestöjen tapoja kerätä yrityslahjoituksia, samankaltaisia ja erottavia tekijöitä.

Järjestöt toimialoittain

Tarkasteluun on valittu kolmesta viiteen järjestöä per toimiala. Mukana ovat:

  • Lapset ja nuoret
  • Ympäristö,  luonto ja eläimet
  • Humanitäärinen apu ja kriisityö
  • Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi
  • Aatteelliset ja uskonnolliset järjestöt

Järjestöt ovat tunnettuja ja kooltaan keskisuuria tai suuria järjestöjä.

Yhteistä järjestöille

Keräyskohteet erilaisia

Vaikka järjestön primääri tarkoitus olisi kutakuinkin sama, keräyskohteet eivät ole ainakaan täysin päällekkäisiä. On siis katsottu ympärille ja onnistuttu erottautumaan. Ympäristöalan järjestöissä voi lahjoittaa rahaa suoraan ikimetsän ostamiseen ja pysyvään rauhoittamiseen. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi vesistöjen suojelu kohdennettuna tai valtakunnallisesti sekä saimaannorpan elinolosuhteet.

Nostoa aiheen ajankohtaisuuden takia edustaa poliittiset puolueet ja eduskuntavaalit 2027. Ehdokasasettelu on toistaiseksi kesken mutta usealla puolueella on lahjoittamisen mahdollisuus tarjolla. Useampikin puolue kerää yleislahjoituksia vaalityöhön. Mutta ainakin kahdella puolueella on mahdollisuus lahjoittaa suoraan ehdokkaalle.

Vastikkeellisuus ja viestintämateriaalit

Kun yritys lahjoittaa, tämä kytketään liiketoimintaan viestinnän ja brändityön kautta; lahjoittaminen on siis vastikkeellista. Toiminnan ja arvojen on oltava synkassa. Lähes kaikki järjestöt tarjoavat lahjoittaneille yrityksille viestintämateraalia mm. verkkosivulle lisättäväksi tai sosiaalisen median kampanjointia varten.

Sesonkiluonteisuus

Hyvin monen järjestön yritysvarainhankinta perustuu sesonkeihin, erityisesti jouluun. Yrityksissä tyypillisesti tavaralahjoista on siirrytty hyväntekeväisyyteen lahjoittamiseen. Kampanjointi voi olla teemapäiviin sidottua, joista Tekojen tiistai lienee seuraavana vuorossa.
Jouluna kampanjointia on analysoitu edellisessä blogissamme nimeltä Jouluna kerääminen kannattaa – numerofaktoja asiakkailtamme.

Lahjoitusten tuotteistaminen ja porrastaminen

Milteipä sääntönä näyttää olevan, että lahjoittamisen kynnystä madalletaan ja sopeutetaan toimimaan erikokoisille yrityksille. Pk-yrityksille tarjottava ”Tukija-taso” voi merkitä muutaman sadan euron sitoumusta. Suurille yrityksille räätälöidään strategisia ja pitkäkestoisia kumppanuuksia ja niiden arvo voi olla jopa satoja tuhansia eurja.

Yritysvarainhankinnan erottavia tekijöitä

Lahjoituskohteiden konkretia ja vaikuttavuus

Vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä korostetaan kaikkialla mutta miten vaikuttavuus konkretisoituu, siinä on paljon eroavaisuuksia. Selkeä kohde voi olla ostettava hehtaarimäärä ikimetsää tai lastenklinikan sairaalalaite.

Toisena tyyppinä on lahjoittaminen asiantuntijatyöhön, jonka tavoitteena on esimerkiksi ehkäistä kiusaamista tai edistää ilmastotyötä. Tällöin työ on ennaltaehkäisevää ja vaikutukset syntyvät pitkän ajan kuluessa.

Tuotesidonnainen varainhankinta vs. suora tuki

Suurilla järjestöillä on usein omia vahvoja brändejä kuten Roosa-nauha, joita myydään järjestön omien toimipaikkojen lisäksi kauppaliikkeissä. Yhtä tyypillistä on tukeutua suoriin rahakeräyksiin, esimerkiksi SPR:n Katastrofirahasto. Tuotemyynnin sijaan tarjolla on kuukausi- tai vuosikumppanuuksia. Fyysisiin tuotteisiin liittyy haasteita sekä logistiikkaan että kustannuksiin.

Kotimaassa vai ulkomailla

Osa järjestöistä keskittyy hakemaan yrityksiä, joita puhuttelee paikallinen yhteiskuntavastuu. Moni suuristakin järjestöstä on tehnyt tämän valinnan. Osalle taas on luotevaa jo järjestön kansainvälisen organisaationkin takia toimia ulkomailla olevien kohteiden hyväksi. Kansainvälisesti toimivat yritykset valinnevat tämän linjan kumppania hakiessaan.

Maksutapa ja järjestön taktiikka

Hätäapuun liittyvissä keräyksissä painotetaan erityisesti MobilePay / Vipps-palvelua, koska kuluttajalla lahjoittamisen kynnys on palvelun heppouden takia matala. Tarkasti suunniteltu kampanja pyrkii lahjoituspäätöksiin intuitiivisella valinnalla. Rahaa pitää saada kokoon mahdollisimman nopeasti.

Kun järjestön työ liittyy pitkäjänteiseen ennaltaehkäisevään työhön, maksutavoissa suositaan e–laskua sekä MobilePay / Vipps toistuvaislahjoitusta. E-laskuun sitoutuminen on korkeammalla tasolla ja toistuvaismaksu on paremmin ennakoitavissa. Useimmiten kuukausilahjoitukset myös tuottavat hyvin.

B2B-varainhankinnassa verkkolasku on luontevin valinta. Korttimaksu on toissijainen valinta. Yritysten maksukäyttäytyminen eroaa suuresti kuluttajan vastaavasta, koska yleensä lahjoituspäätöksen tekee eri henkilö kuin joka maksun sitten suorittaa.

(Artikkelin kuva: AI)

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

Annan luvan lähettää minulle tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista

________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Jouluna kerääminen kannattaa – numerofaktoja asiakkailtamme

Joulu alkaa kuulua kaupoissa lehtien hädin tuskin pudottua. Marraskuun alussa alkaa järjestöjen lahjoituskampanjointi, josta rahoitusleikkausten takia saattaa tänä vuonna muodostua ennätyksellinen. Mutta kannattaako tohista samaan aikaan kuin kaikki muutkin, siitä otimme selvää.

Joulun osuus koko vuoden lahjoituskertymästä?

Poimimme asiakkaidemme lahjoituskannoista tietoa viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Ei, emme kerro mitkä asiakkaamme ovat kyseessä. Myöskään esitettävistä luvuista ei ole pääteltävissä keitä poimintaan kuului. Tämä kaikki, yhteiseksi opiksi ja iloksi. Kokonaisuutena valittujen asiakkaiden keräämät summat ovat vaikuttavia, todella vaikuttavia. Voidaan hyvin puhua ammattimaisista kerääjistä ja heiltä varmasti on monella opittavaa.

Jos rahaa kertyy tasaiseen tahtiin, kahden kuukauden osuus on 16,7 % vuoden kertymästä. Otoksessa joulun merkitys vaihteli voimakkaasti. Alimmillaan osuus oli 19 % ja korkeimmillaan 35 %. Molemmille luvuille löytyy järkevä peruste.

Mistä tämä kertoo

Viesti on selvä, että joulunseutu on lahjoittamisen aikaa, vetoomus hyvän asian puolesta tuottaa todennäköisimmin toivotun tuloksen. Toisaalta, tiedettä tästä ei ole tehtävissä: myös kampanjointi vuoden lopulla on aktiivisimmillaan. Johtopäätöksen voi silti vetää – vaikka joulunseutuna ilmatila on sakeana lahjoitusvetoomuksia, kampanjointi kannattaa.

Kun on ruuhkaista, lahjoitusviestinnän on oltava äärimmäisen hyvin suunniteltua, jotta erottautuminen on mahdollista. Kohderyhmien määrittely, kanavavalinnat ja viestin skarppaaminen sekä yleisölle että kanavalle sopivaksi, se on parempi tehdä taiten.

Panostaminen kuukausilahjoitusten keräämiseen kannattaa

Eräs asiakkaamme kertoi, että heille joulu ei ole mitenkään erityinen keräämisen kannalta. Syy on siinä, että heillä on hyvin ammattimaisesti panostettu säännöllisiin lahjoituksiin. Kertalahjoittajia kannustetaan siirtymään säännölliseen lahjoittamiseen. Lopputuloksena heidän riippuvuus joulun kampanjoinnin onnistumisesta on marginaalinen – jouluna yleensä haetaan kertalahjoituksia. Myös lahjoituskertymä kokonaisuudessaan on mittava, hatunnoston arvoinen.

Tiedämme, että 35 % jouluna keräävä asiakkaamme panostaa toistuvien lahjoitusten sijaan kertalahjoituksiin. Tämä luku on omiaan kertomaan niin onnistuneesta kampanjoinnista kuin myös ihmisten antamishalukkuudesta.

Muistattehan jälleen, että kertalahjoitus ei juuri koskaan muunnu toistuvaksi lahjoitukseksi, ellei järjestöllä ole tiedossa lahjoittajan keskeisiä kontaktitietoja. Kerätkää siis kontaktit talteen aina kun se on mahdollista.

Tutkimusnumeroita joulun taiasta

UK-taustaisen lahjoitusammattilaisen mukaan 50 % (briteistä) lahjoittaa jouluna ja juhapyhinä, siinä missä muuna aikana luku on 34. Kyllä, erilainen lahjoituskulttuuri mutta juhlapyhät näkyvät piikkinä lahjoitushalukkuudessa. Pääsiäinen lienee meillä se toinen merkittävä juhlapyhä. Mitä lahjoituspyyntöihin tulee, paljon hiljaisempaa on kuin jouluna. Kannattaisikohan panostaa?

Kampanjat aloitetaan tyypillisesti marraskuussa, jotta viestin toistamiselle jää aikaa. UK-tutkimuksessa karttuisimpia ovat joulukuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja maksimi saavutetaan joulukuun 12. päivänä. Toisin sanoen lahjoitushalukkuuden maksimia ei kannata odottaa pyhiin saakka – silloin ihmisillä on ihan muuta mielessään.

2/3 osa lahjoittamisesta ei ole aktiivisesti suunniteltua. Eli reitille sattuva, oikeassa kulmassa osuva lahjoitusvetoomus on omiaan saamaan aikaan vaikutuksen.

Tossua toisen eteen justiinsa nyt

Kun viimeistään nyt aloittaa suunnittelun, vielä ehtii kampanjoimaan. Rahankeräysluvan puuttuminen ei useimmille järjestöille ole este: pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä ja aika monelle tuo 10 000 €:n raja per kolmen kuukauden kampanja on riittävä. Poliisilla on informatiivinen sivu aiheesta.

Joulukampanjoinnista on kirjoitettu myös vuonna 2023, lukaise toki.

Artikkelin kuva: AI

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

Annan luvan lähettää minulle tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista

________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lahjoitusten verovähennys – sittenkin!

Lakiesitys lahjoitusvähennyksestä annetaan ns. budjettilakina syksyllä 2026 siten, että laki on voimassa
vuoden 2027 alusta. Valmistelu etenee aiemman esityksen pohjalta sisältäen joitakin muutoksia –  niin toivottuja kuin ei aivan niin mieluisia.

Sote-ala otettu mukaan

Aiemmassa esityksessä sosiaali- ja terveysalan kuuluminen vähennyksen piiriin vain osittain sai kovaa kritiikkiä. Nyt sote on mukana ilman varauksia.
Kuten jo aiempi ehdotus, vähennys koskee tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa,
liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaa tai edistävää tarkoitusta.

Vähennettävät summat kertauksena

Yksityisihmisten vuosittain vähennettävä summa on vähintään 500 ja enintään 5 000 €. Tästä vähennys on 30 % eli maksimissaan 1 500 €. Aiemmassa ehdotuksessa vähennyksen olisi saanut lahjoitettuaan vaikkapa kahdelle järjestölle 250 €. Tämä on muutettu siten, että yhdelle järjestölle annettavan lahjoituksen on oltava vähintään 500 €.

Yhteisölahjoituksissa summien vaihteluväli on 850 – 50 000 €. Varsin huomattavia määriä siis.

Tietoturva ja verottajan listalle pääsy huolettaa

Lahjoittajan yksikäsitteisen tunnistamisen väline on henkiötunnus. Jos lahjoittaja vähennyksen haluaa, hänen henkilötunnuksensa on toimitettava järjestölle lahjoitustapahtuman yhteydessä. Järjestön puolestaan on säilytettävä tunnuksia ja toimitettava ne verottajalle. Tähän sisältyy monta vaaraa. Tietoteknisesti jo sekin, että rekisteri sisältää yksilöivää henkilötietoa, tekee tietojärjestelmästä houkuttelevan tietomurtautujille. Kunpa tämä olisi ollut ratkaistavissa toisin.

Voidakseen tarjota mahdollisuuden lahjoitusvähennykseen, järjestön on kuuluttava listalle, jonne verottaja kunkin hakijajärjestön erikseen nimeää. Miten tämä tarkoin tulee, tapahtumaan, sitä emme tiedä. Hakeminen kuitenkin on mahdollista vasta lain tultua voimaan. Mikä on käsittelyaika, jää nähtäväksi. Vähennyksen voi tarjota vasta kun järjestö on nimetty verottajan listalle. Vähennysasia lieneekin täyttä totta vasta vuoden 2027 kuluttua jo hyvän matkaa.

Mikä merkitys vähennyksellä on yksityislahjoituksiin?

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2026 (Odyssey), linkitys Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n sivulta
kertoo mahdollisen lahjoitusvähennyksen vaikutuksista lahjoittamisen halukkuuteen. Merkitys näyttäisi olevan jopa hämmästyttävän pieni. Nuorin sukupolvi reagoi positiivisimmin, ja lahjoittamisen kulttuuri nuorilla ihmisillä poikkeaa vanhemmista ikäluokista, mikä pidemmällä aikavälillä lupaa hyvää. Mutta tämänhetkisillä nuorilla ihmisillä harvoin on varallisuutta jaettavaksi, joten kertymät nuorilta jäänevät pieniksi. Vähennys ei siis ole kassakriisin pelastaja.

Miten varautua?

Lahjoitusvähennyksen mahdollisuuden tarjoaminen lahjoittajilleen on vapaaehtoista. Jos etenkin tietoturvaan liittyvät asiat ovat merkittävä huoli, voi olla järkevämpää ainakin toistaiseksi olla tarjoamatta vähennysmahdollisuutta. Tietoarkkitehtuurin ja työprosessien kriittinen tarkastelu on varmasti paikallaan, jotta vähennyksen voi tarjota tietoturvallisesti. Toistaiseksi emme tiedä kaikkia toteutuksen yksityiskohtia; korvat on pidettävä auki, jotta muutokseen ehtii varautumaan riittävän ajoissa. Me teemme kaikkemme, että tarvittava informaatio on käytettävissä. Kun uutta tietoa saadaan, Tietopiirin blogissa siitä kirjoitetaan.

Artikkelin kuva: AI
________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

World giving report 2026 – Suomessa paikallisiin luotetaan mutta ei lahjoiteta

Laaja kansainvälinen lahjoitustutkimus julkaistiin keväällä. VaLa ry on tehnyt Suomea koskevasta raportista ansiokkaan tiivistelmän. Tässä julkaisussa nostetaan esiin muutamia aivan erityisiä havaintoja raportin sisällöstä; verraten Suomen lahjoittamisen tapoja ja kulttuuria Eurooppaan ja muihin mantereisiin. On erikoista, että Suomessa paikallisiin luotetaan mutta ei lahjoiteta. VaLa ry:n laatima kooste, ole hyvä.

Suomalainen luottaa – mutta ei suosi paikallista lahjoituksissa

Verrattuna keskimäärin muihin eurooppalaisiin, suomalaiset lahjoittavat järjestöille mutta eivät suoraan yksityisille apua tarvitseville. Vaparityötä tehdään paljon.
Luottamuksessa järjestön toimintaan paikallinen järjestö ottaa piikkipaikan. Kakkosena valtakunnallisesti toimiva järjestö ja viimeisenä kansainvälinen suuri järjestö. Asia on hieman yllättävä.

Hyvin yllättävää sen sijaan on se, että helpoimmin suomalaiset lahjoittavat kansainvälisille suurille järjestöille, seuraavaksi valtakunnallisesti toimiville järjestöille ja vasta sitten paikallisille toimijoille. Usein on luettu tutkimustuloksia, kuten nytkin, että luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat avainasioita lahjoitusten keräämisessä onnistumiselle. Miksi sitten näin, sitä kukin pohtikoon.

Tutkimuksen kansainvälinen osa kertoo, että paikallinen yhteisöllisyys lisää vahvasti lahjoitushalukkuutta paikallisille toimijoille. Euroopassa tyypillisesti tällainen yhteisöllisyys on melko alhaisella tasolla. Meillä vielä Euroopan keskiarvon alapuolella reippaastikin. Paikallisten järjestöjen tuomaa positiivista vaikutusta ei tunnisteta tai pidetä erityisenä. Tässä lienee yhteys lahjoittamiseen ensisijaisesti suurille järjestöille.

Velvollisuus lahjoittaa

Suomalaiset tunnetusti ovat velvollisuudentuntoisia ja sääntöjä, myös moraalisia normeja noudattavia ihmisiä. Mitä iäkkäämpi lahjoittajaryhmä, sitä vahvemmin on mukana tunne siitä, että lahjoittaminen itselle tärkeälle yhteisölle on velvollisuus. Näyttäisi muiden lähteiden perusteella siltä, että nuoremmat polvet tuntevat kovin toisin. Toinen suomalaisaineistossa erottuva asia on lahjoituksen negatiivinen lataus: ei tuntenut voivansa kieltäytyä. Tästä lahjoittajasuhteen rakentaminen lienee vaikeaa.

Suomalaisten lahjoituskohteet – eroja ja yhtäläisyyksiä

Keulilla ovat lapset ja nuoret, humanitäärinen apu ja köyhyyden lievittäminen. Kaikkiin tehdään paljon vapaaehtoistyötä kuten Suomessa on tapana. Meillä aseelliseen puolustukseen, sisältäen veteraanit lahjoitetaan paljon enemmän kuin Euroopassa muualla. Tämä kertoo vielä tallessa olevasta yhtenäiskulttuurista ja historian muistamisesta.

Tiede, taide ja kulttuuri on toiseksi viimeisellä sijalla, hännillä kuten muuallakin. Meillä tämä jotenkin on ymmärrettävissä, koska yhteiskunta perinteisesti on ollut vankka tuki sektorille. Monessa muussa maassa instituutiot ovat enemmän vastuussa omasta rahoituksestaan.

Aivan viimeisenä suomalaisten listalla on palo- ja pelastustoimi. Käsittänee myös poliisitoimen, joka mielletään vain ja ainoastaan verorahoitteiseksi. Ankara rahapula on tiedossa, joten jos omaa paikallista turvallisuutta haluaa parantaa, ei lahjoitusmahdollisuus vaikkapa mökkipaikkakunnan VPK:lle olisi lainkaan pahitteeksi.

Palo- ja pelastustoimi – tässä meidän pitäisi muuttaa lahjoituskäyttäytymistä

Palo- ja pelastustoimen keskeinen tekijä on sopimuspalokuntien järjestelmä. Ilman sitä emme yksinkertaisesti pärjäisi. Sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä sopimuspalokunnissa (VPK) on valtava. Jos mökillä syttyy tulipalo ja paikallista sopimuspalokuntaa ei ole, voi omaisuudelleen suoraan heittää hyvästit. Äänestä kuntavaaleissa jos haluat vaikuttaa paikkakunnan asioihin, tue sopimuspalokuntaa jos haluat turvaa. Kyllä suomalaiset tähän tarttuvat kunhan vetoomus esitetään oikein.

Miten lisätä lahjoituksia samalta kohderyhmältä

Suomessa vielä muuta Eurooppaa enemmän toiminnan läpinäkyvyys on tärkeä. Miten toimitaan, miten raha käytetään ja mitä saadaan aikaan. Tämä todella merkitsee. Sen sijaan monessa maassa esiin nouseva lahjoittamisen tekninen helpottaminen ei näy meillä. Sujuvat maksamisen mekanismit on olemassa ja ne on järjestöissä otettu käyttöön. Pelkän tilisiirtomahdollisuuden tarjoavia ammattimaisia rahankerääjiä meillä ei taida enää olla.

Mahdollisuus osallistua ja tehdä muutos?

Varsin suuri osa katsoo, että mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat riittävät. Olemme tässä samoilla linjoilla eurooppalaisen keskiarvon kanssa. Huolestuttava asia sen sijaan on se, että peräti 28% kertoo, että tiedostaa mahdollisuudet mutta ei ole kiinnostunut osallistumaan. Lähes kolmasosa siis on ja aikoo pysyä passiivisena. Suuri ongelma tai potentiaali, kuinka sen näkee mutta ajunystyrät sauhuamaan millä keinoin passiiveja saataisiin heräteltyä. Mikä olisi matalan kynnyksen helppo ja kiinnostava tapa osallistua kullakin järjestöllä.

Valtion roolia ei nähdä lahjoitusten edistäjänä

40 % suomalaisista on vahvasti tai erittäin vahvasti sitä mieltä, että valtio ei edistä järjestöjä lahjoitusten keräämisessä. Lahjoitusten verovähennysoikeus on laajemassa vuoden 2027 alusta ja se jos mikä myötävaikuttaa keräämisen edellytyksiin – olkoonkin, että aiheeseen liittyy toistaiseksi käytännön toteuttamisen epäselvyyksiä. Suunta kuintenkin on oikea.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry kansanedustajille: järjestöjen STEA-kriteereitä arvioitava huolellisesti

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) vetoaa kansanedustajiin: STEA-avustuskriteerien jatkovalmistelussa on arvioitava huolellisesti varallisuus- ja omarahoituskriteerejä. VaLa lähetti vetoomuksen kansanedustajille kesäkuun lopulla 2026.

VaLa vetoaa järjestöjen puolesta

STEA-rahoituksen leikkauksista on ymmärrettävästi uutisoitu ja keskusteltu tänä kesänä paljon. VaLa:n vetoomuksessa ei oteta kantaa avustusten määriin vaan perusteisiin, joilla niitä myönnetään. Mitä on varakkuus, mitä se merkitsee järjestölle ja miten se tulee huomioida avustuksista päätettäessä – siitä tässä ansiokkaassa ja käytännön kokemusta huokuvassa vetoomuksessa on kyse.

Lue VaLa:n vetoomus tästä.

Lahjoitusten laajentuva verovähennysoikeus tukee järjestöjen varainhankintaa

Verovähennysoikeus laajenee vuoden 2027 alusta – sittenkin. Vaikka asiaan liittyy käytännön hankaluuksia, on suunta oikea. VaLa julkaisi tiedotteen arviointivetoomuksen yhteydessä, linkki tiedotteeseen on tässä.

Jotta järjestö voi tarjota mahdollisuuden yksityishenkilöille lahjoitusvähennykseen, monta asiaa on onnistuttava ratkaisemaan. Miten, sitä ei vielä kukaan tiedä mutta selvää on, että teknologiaa tarvitaan ja sillä ei tarkoiteta taulukkolaskentaa. Pidämme todennäköisenä, että vain pieni osa järjestöistä on alkuvaiheessa valmis hyödyntämään vähennysoikeuden lisäämää lahjoittamisen houkuttelevuutta. Vaikka olisikin, lahjoituksilla ei ontuvaa taloutta kovin pian paikata. Matka lahjoitusten keräämisen aloittamisesta ammattimaiseen varainhankintaan vaatii niin investointeja kuin aikaa. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät ottaa tämän huomioon.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luettavaa kesään – blogikooste

Tietopiirin blogissa on ollut useampikin aihe, jotka tovin julkaisun jälkeenkin ovat relevantteja. Tämä blogikooste tarjoaa muutaman lukuvinkin.

Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

Tilisiirtolahjoituksia vastaanottaville järjestöille tämä on hankala asia. Jos järjestön nimi on pitkähkö saati kaksikielinen, ei se juuri koskaan mene tismalleen oikein ja maksaja saa tiedon: ei vastaa nimeä. Seuraus on varsin arvattava. Tähän on ratkaisu, lue tarkemmin tästä.

Useampi järjestö voi kerätä yhden järjestön rahankeräysluvalla

Järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä. Kun käytetään yhden järjestön lupaa sekä tämän hyödyntämiä työvälineitä, matka aloittamisesta ammattimaiseen varainhankintaan lyhenee merkittävästi. Yksi ajaa sisään CRM-järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen maksumekanismeineen ja muut tulevat valmiiseen pöytään. Ehdot ovat tarkat mutta täysin toteutettavissa. Blogi löytyy täältä.

Tekoäly järjestön varainhankinnassa

Saimme puhujapaikan SOSTE ry:n järjestöristeilylle toukokuussa. Aihe käsitteli tekoälyä lahjoitusten keräämisen tehostajana. Esimerkkejä oli kaksi, joista toisessa käytössä on järeä arsenaali, toisessa järjestössä on aloitettu varsin keveillä panostuksilla. Tulokset ovat vaikuttavia. Tämä blogi löytyy klikkaamalla tätä linkkiä.

Monta muutakin blogia

Tässä mainittujen ohella voit lukea mm. kannatusjäsenyyden merkityksestä sekä sähköpostista lahjoitusmarkkinoinnin välineenä. Antoisia, kesäisiä lukuhetkiä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

SOSTE-risteily – AI järjestön varainhankinnassa

Tietopiiri sai puhujapaikan tämän vuoden SOSTE-risteilylle, joka juuri nyt on menestyksekkäästi purjehdittu. Täysi  sali kuunteli aihettamme, ”Tekoäly järjestön varainhankinnan apuna”.

Järjestöpäällikkö Kiril Häyrinen ohjasi ohjelmatuntia spiikaten puhujat lavalle ja antaen kysymysvuorot yleisölle

AI:n asema muuttui vuodessa

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) kevätseminaari järjestettiin viime viikolla. Vuosi sitten tekoäly ei ollut käytännössä mitenkään esillä, tänä vuonna oikeastaan kaikki esitykset viittasivat siihen, että tekoälyä hyödynnetään tavalla tai toisella miltei jokaisessa järjestössä. Tämä oivallus muutti esityksen sisältöä – miksi kertoa sellaista, minkä ihmiset jo tietävät. Sisältö muuttui ja sai kiitosta, josta kuulijan kommentti kertoi paljon: ”Päivän kiinnostavin esitys!”

Esimerkkien avulla

Aloittavasta hankkeesta kertoi asiakkaamme Tammenlehvän Perinneliiton tapaus. Kiitos Näkövammaisten  liiton Ville Blomin sparrauksen, syysvetoomuksen lahjoittajakannasta poistettiin ne ihmiset, jotka lahjoittavat vain jouluisin. Postitus pieneni 25 %:lla ja samalla kustannusten laskiessa osumisprosentti koheni. Joulun keräys myös tuotti aiempaa  paremmin, koska ns. turha kirje syksyllä jäi vastaanottamatta. Seuraavina siirtoina Tammenlehvän Perinneliitossa muodostettaneen lahjoittajien VIP-ryhmä, joka on viestinnällisesti erityisasemassa.

Edistynyttä hanketta edusti Näkövammaisten liitto, jossa Ville Blom on tehnyt huikeaa jälkeä. Heillä lahjoittakananta on tekoälyn avulla voitu pilkkoa erittäin tarkasti ryhmiin ja lahjoittajia puhutellaan tismalleen niillä viestinnällisillä keinoilla, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Vetoomuksia voi olla yhdeksän tai vain yksi vuotta kohti – lahjoitushistorian mukaisesti. Heillä on myös tieto kampanjoiden toimivuudesta postinumerotasolla, ei pelkästään koskien  kaupunkia vaan kaupunginosia. Virtuaalisen hattuni nosto Näkövammaisten liitolle!

Ennakkoluulot nurin

Esityksen viimeinen osa käsitteli ennakkoluuloja, jotka jarruttavat tekoälyn käyttöönottoa järjestöissä.

Onko aihe monimutkainen,  tarvitaanko superosaamista?

Ei tarvita. Tavoite pitää olla kirkkaana mielessä mutta muutoin normaaleilla Excel-valmiuksilla pääsee hyvään alkuun. Tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilötietoa ei mene lahjoittaja-aineiston mukana. Se lienee suurin vaara kaikista.

IT-rakenteet, onko giganttinen järjestelmäkartta tarpeen?

No ei suinkaan. Tammenlehvän Perinneliitossa lahjoittaja-aineisto otettiin ulos TP Fons -järjestelmästä ja syötettiin anonymisoinnin jälkeen taulukkona maksulliseen Chat GPT -järjestelmään. On sitten CRM käytössä tai ei, tiedon on oltava eheää. Tietämyksenhallinta siis on välttämätöntä mutta konserniluokan IT-osastoa ei tarvita.

Entä kustannukset, onko pienellä rahkeita?

Varmasti on. Tammenlehvässä käytettiin AI-ohjelmistoa, jonka kustannus on kymppiluokassa. Jopa täysin ilmaisillakin ohjelmistoilla voi tehdä ihmeitä. Kuten sanottu, jos tieto on järjestyksessä, aiheen aloittaminen ei ole kiinni kustannuksista.  Tammenlehvän Perinneliitto ei suinkaan ole pieni organisaatio, lahjoittajakanta on verraten suuri. Mutta tämä vain osoittaa sen, että vaikuttavia asioita on tehtävissä kevyin kustannuksin myös suuressa järjestössä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kampanjointi sähköpostilla toimii – mutta ei miten tahansa

Lahjoittajatutkimukset osoittavat, että sähköposti on edelleen toimiva väline myös lahjoittajaviestinnässä. Mutta vaikuttavuuden voi tuhota varsin helposti. Nämä voivat olla itsestään selviä asioita mutta kerrataan silti.

Lähettämisen ajankohta

Ei ole vaikea arvata, että huonoin ajankohta on maanantaiaamun kiire sekä perjantain iltapäivän tunnit. Aihe tuskin vanhenee viikonlopun aikana mutta kirje ei sisällä mitään pakollista luettavaa, joten viikonlopun marinoituaan sähköposti jää avaamattomaksi. Tai jos se avataan, aiheeseen ei käytetä huomiota.

Meille on kerrottu, että aamupäivä lounaan ja päivän aloittamisen puolivälissä olisi paras sloti. Jos on riittävän suuri aineistomäärä, asiaa voi ja kannattaa testata.

Postien lukumäärä per kampanja

Yksi posti, joka kattaa aivan kaiken – ei toimi. Kaksikin on niukanlainen määrä, meille kerrotaan. 10 on aivan liikaa. Sormi vaikuttaa osoittavan 3-5 kirjeen sarjaan, jossa samaa teemaa käsitellään hieman uudesta ja aina täydentävästä näkökulmasta. Tässä siis on kyse tiettyyn kampanjaan liittyvästä viestinnästä: alkaminen ja päättyminen on määritetty.

Personointi

Jonkinlainen personointi on välttämätöntä. Minimivaatimuksena vastaanottajan puhutteleminen nimellä. Sisältöpersonointi vaikkapa vaihtamalla sisällön esittämisjärjestystä vastaanottajaryhmän mukaisesti – samaa mitä suosittelemme uutiskirjeille – tämä on helppo keino parantaa osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Tekoäly sisältöpersonoinnin välineistönä on sitten oma lukunsa. AI voi olla suuresti avuksi ei pelkästään sisällön luomisessa vaan myös koko lahjoittajapolun personoidussa toteuttamisessa.

Avausprosentti

Kunnianhimoisimmat tavoittelevat 40 % tasoa postien avaamisessa mutta mielestämme vähän maltillisempikin luku on hyvä suoritus. On etu jos on nähtävissä ketkä avasivat kirjeen ja jatkotoimenpiteet sitten sen mukaisesti – varmuudella parantaa kampanjan tulosta.

Vetoomuskirjeen pituus

Perusteellisesti argumentoiden ja kaikki samaan. No kyllä ei kannata, sanoisi eräs kirjallisuuden hahmo. Yhtä vastausta ei ole mutta nyrkkisääntönä, tiiviimpi on parempi. Ehkä noin 200 sanaa enintään – riittää niin tarinankerrontaan kuin vetoamiseen. Kuten monesti sanottu, tarinoiden visualisointi on tärkeää; kuva puhuu.

Postittamisen frekvenssi

Kuinka usein sitten olisi syytä meilata? Ääripäät: vain silloin kun heidän apua tarvitaan vs. jatkuvalla syötöllä. Molemmat yhtä kehnoja. Konteksti sanelee mikä on järkevintä mutta ehkä kolmesta neljään yhteydenottoa kuukaudessa olisi optimi. Jos ihminen on edes jonkin verran sitoutunut järjestöön ja sisältö on kiinnostavaa, tuo määrä tuskin saa huulille sanaa spämmi.

Kertokaa meille

Parhaat lukijamme, kertokaa te meille kokemuksista ja näkemyksistä!

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan. Kannatusjäsenyys edustaa jäsenyyteen verrattuna matalamman kynnyksen sitoutumista järjestöön. Vaikka oleellista eroa osallistumisen kannalta ei ole, kannatusjäsen viestii, että hän symppaa järjestöä ja haluaa kannattaa sitä mutta ei ole valmis antamaan ajallista panostaan järjestön hyväksi. Annan hieman rahaa mutta en tule tekemään mokkapaloja. Tämä on moderni osallistumisen ja järjestön tukemisen muoto ja sen ottaminen käyttöön on useimmiten oikein hyvä ajatus.

Tarkkana ettei tulkita rahankeräykseksi!

Muistanemme, että järjestö saa ottaa vastaan lahjoituksia ilman keräyslupaa mutta ei vedota niiden puolesta. Jäseniltä ja kannatusjäseniltä rahaa saa pyytää, tämänkin tiedämme. Mutta ollakseen jäsenhankintaa / jäsenmaksuun verrattavaa tuloa eikä rahankeräyslain mukaista toimintaa, kannatusmaksuilta edellytetään seuraavia asioita. Tiedot on saatu Poliisihallituksesta.

Järjestön säännöt

Säännöistä on löydyttävä kannatusjäsenyys ehtoineen, etuineen ja velvollisuuksineen.

Kiinteä summa

Kannatusjäsenmaksun tulisi lähtökohtaisesti olla ennalta määritetty ja kiinteä. Poliisihallitukselta saamassamme vastauksessa Johanna Siivonen käytti nimenomaan sanaa lähtökohtaisesti.

Tulkinnanvaraista?

Tämä ”lähtökohtaisesti” on hieman erikoiselta vaikuttava asia, sillä asia sittenkin on jossain määrin tulkinnanvarainen – näin me sen luemme. Tähän emme oikein ole tottuneet. Kuitenkin nämä kaksi ehtoa, säännöt ja kiinteä summa, jos ne eivät ole kunnossa, kannatusjäsenyydestä kerätyt varat voidaan tulkita rahankeräykseksi, joka taasen edellyttää keräysluvan. On parempi pelata varman päälle ja hoitaa molemmat asiat by the book ongelmien välttämiseksi.

Hyvä tukitoimi

Erityisesti pienet urheiluseurat tuntuvat aktiivisesti käyttävän kannatusjäsenyyttä varainhankinnassa. Jos aikaa ja tarmoa ei varsinaiseen rahankeräykseen ole, tämä on kelvollinen vaihtoehto. Jos keräyslupa on, kannatusjäsenyys on enemmänkin tukitoimi muun varainhankinnan ohella.

Lahjoittaminen on jäsenyyttä matalamman kynnyksen takana

Järjestötotoimintaan sitoutuminen on muuttunut. Jäsenyys mutta myös kannatusjäsenyys edellyttää vahvaa komittoitumista. Sen sijaan lahjoittaminen koetaan helpommaksi osallistumisen muodoksi.  Tyypillinen jäsenmaksu vaihtelee haarukassa 20-35 € vuodessa. Pienikin kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle paljon enemmän.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi