Blog teksti

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 2: järjestön lähettiläät

Edellisessä julkaisussa iloittiin uuden rahankeräyslain läpimenosta eduskunnassa mutta sitä ennen käsiteltiin järjestön paikallistuntemuksen parantamista tiedon hajauttamisen ja itsepalvelun näkökulmasta. Tällä kertaa fokuksessa on järjestön lähettiläät, motivoituneet järjestön ydinviestin kuljettajat. Mitä ajatelman takana, siitä seuraavassa.

Voimaannuta järjestön ”lähettiläät”

Järjestöille, joilla vaikuttaminen on tärkeä tehtävä, olemme suositelleet mm. Nokian käyttämän mallin luovaa kopiointia. Tässä mallissa järjestö suorittaa vaikuttajaviestinnän keskitetysti, jotta viesti pysyy ajallisesti ja sisällöllisesti hallittuna ja laadukkaana. Kun vaikuttamisen kohteet ovat vastaanottaneet keskitetysti jaetun informaation, on omien paikallisten sanansaattajien, lähettiläiden aika ottaa yhteyttä heille nimettyihin vaikutettaviin ja käydä dialogia aiheesta. Kyseiset ihmiset on luonnollisesti syytä briiffata huolellisesti siitä millaisia sisältöjä heidän tulee ottaa esille. Nyt vaalien ollessa lähellä vaikuttajaviestintä on erittäin ajankohtaista.

Keskustelun avaaminen on helpompaa, kun aihe on jo vastaanottajalle tuttu. Näin saadaan aikaan keskustelua halutusta aiheesta monessa paikassa yhtä aikaa, mikä helpottaa myös uutiskynnyksen ylittämistä.
Järjestön lähettiläälle kannattaa järjestää mahdollisuus lisätä tietoa järjestön tietojärjestelmään: hän tietää keihin hänen paikkakunnalla kannattaa vaikuttaa – keskuspaikan kautta tämä on useimmiten mahdotonta. Henkilö voi olla vaikuttaja, vaikkei sitä hänen muodollisesta asemasta voikaan päätellä.

No mihin tässä rohkeutta tarvitaan?

Summaten edellisen blogin aiheiden kanssa, Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1, tämä voi tuntua jopa itsestään selvältä asialta mutta käytännössä muutos on merkittävä. Ajatukseen sisältyy valtuuttamista ja vastuuttamista sekä mahdollisesti suostuttelua toimintakäytäntöjen muuttamiseksi. Onnistuessaan muuntautuminen perinteisestä täysin keskitetystä palvelumallista hajautettuun tiedonkäsittelyn tapaan on niin merkittävä ajan säästämisen, tiedon tarkkuuden ja ihmisten osallistamisen kannalta, että rohkeutta hankkeen viemiselle toivottavasti löytyy.

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

Kyky kanavoida paikallinen osaaminen ja innostus yhteiseksi hyväksi on yksi vaikuttavimpia mahdollisuuksia järjestölle viedä tavoitteitaan eteenpäin sekä luoda konkreettista merkitystä omille tukijoille. Meillä on merkityksellisyyden mahdollistamisesta kokemusta ja olemme sen luonnissa mielellämme mukana.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

 

 

Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa

Huhu uuden rahankeräyslain käsittelyn viivästymisestä oli onneksi vain huhu. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen ja uusi rahankeräyslaki astuu voimaan syksyllä. Laki helpottaa järjestöjen arkea monin tavoin.

Kerättävä rahamäärä vaikuttaa lupatyyppiin, ei enää se missä kerätään

Jos olemme ymmärtäneet oikein, uuden lain mukainen rahankeräyslupa on maantieteellisesti kuin nykyisen lain valtakunnallinen lupa eli voimassa koko Suomessa pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Kuka asian tietää varmuudella, voisi kernaasti kommentoimalla joko vahvistaa tai korjata asian. Jos tulkintamme on oikea, tämä on myös erittäin tervetullut uudistus ja helpottaa lahjoituskampanjoinnin toteuttamista huomattavasti.

Pienkeräyslupa ilmoitusmenettelyllä

Varsinaisen keräysluvan ohella uudessa laissa on pienkeräyslupa. Kyseessä on hyvin kevyen menettelyn lupa ja sen piirissä on mahdollista kerätä enintään 10 000 € kolmen kuukauden aikana, kahdesti vuodesssa. Aika monelle toimijalle pienkeräyslupa riittää ja ainakin sillä pääsee nopeasti alkuun. Paikallispoliisin on käsiteltävä hakemus viiden vuorokauden kuluessa. Keräämisen voi aloittaa saatuaan keräysnumeron poliisilta ja tilitystapakin poikkeaa: tilitysvelvollisuus on pyydettäessä.

Luvan määräaikaisuus poistuu

Nykyisin lupa, niin valtakunnallinen kuin paikallinen, myönnetään ensi kertaa keräyslupaa hakevalle vain vuodeksi. Uudessa laissa määräaikaisuus poistuu kokonaan ja lupa on voimassa toistaiseksi. Tilitysvelvollisuus toki jatkaa vuosittaisena velvollisuutena.

Seurakunnille helpotuksia

Seurakuntatyö katsotaan jatkossa kokonaisuudessaan yleishyödylliseksi  ja siihen kuuluvat myös pastorin palkka ja hallintokulut. Yleishyödyllisyyden tulkintavaikeudet ja keskenään poikkeavat linjaukset siis jäävät historiaan. Yhdistysmuotoiset seurakunnat kuten helluntaiseurakunnat tai muut vapaiden suuntien seurakunnat saavat kerätä kolehtia ilman rahankeräyslain mukaista rahankeräyslupaa.

Omakohtaistakin kokemusta on – käytäntö on ollut työllistävä

Olen tiiviisti mukana erään järjestön toiminnassa ja sain tehtäväkseni laatia järjestön rahankeräyslupahakemuksen. Haemme paikallista lupaa vanhan lain puitteissa eli hakemus käsitellään Helsingin poliisilaitoksella. Täytyy sanoa, että hakemus ei ihan noin vaan kirjoittamalla synny vaan oikeasti täytyy miettiä miten rahankeräystä aiotaan suorittaa. Keräys- ja käyttösuunnitelmassa saa arvailla eri keräystapojen odotettuja tuloja ja kustannuksia ja aivan erityisesti on varauduttava selvittämään miten luvan paikallisuuden toteutumisesta huolehditaan. Toisin sanoen siitä, että pyytäminen ja kerääminen tapahtuu vain Helsingissä.

Kaksi ilahduttavaa asiaa on tullut eteen nyt kun hakemus on käsittelyssä. Hakemusta koskevia kommentteja alkoi tulla alle viikossa siitä kun hakemus oli Pasilaan toimitettu. Sitä paitsi kommenttien sävy oli oikein rakentava. Ja toinen  myönteinen asia oli tieto siitä, että nettikeräys kuten esimerkiksi Facebookin varainhankintakampanja on totetutettavissa paikallisella luvalla. Nettikeräyksen yhteydessä tulee mainita paikallisesta luvasta mutta lahjoittaja saa roponsa lähettää ihan mistä päin maailmaa tahansa. Nettikeräyksestä eli niin sanotusta vertaisvarainhankinnasta on julkaistu blogi nimeltä ”Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla” jo aiemmin.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1: tiedon hajauttaminen ja itsepalvelu

Tämän järjestön tehokkuutta ja vaikuttamiskyvykkyyttä pohtivan blogi-tekstin aiheina ovat tiedon käyttämisen hajauttaminen ja paikallistuntemus; paikallisen tietämyksen hyödyntäminen järjestön voimavarana. Kääntämällä päälaelleen perinteisen mallin, jossa sekä tiedon tuottajia että tiedon kuluttajia on järjestössä tosiasiassa vain muutamia, voidaan sekä reaktionopeudelle että tiedon paikalliselle tarkkuudelle saada ihmeitä aikaan. Yrityspuolella tämä on hyvin tyypillinen malli sisältäen paljon itsepalvelua mutta järjestöillä on usein takamatkaa kirittävänä. Paikallistuntemus on avain tehokkaaseen viestintään yhtä lailla järjestöissä.

Vanhan liiton mallilla: keskitetty tiedon tuottaminen ja kuluttaminen

Johtuen monien IT-toimittajien hinnoittelumallista, useassa järjestössä tietosisältöihin pääsy on vain harvoilla. Maksullisia käyttäjätunnuksia on vain sen verran kuin on välttämätöntä. Tämä johtaa siihen, että niihin harvoihin ihmisiin otetaan yhteyttä ja pyydetään erilaista jäseniin ja järjestön tilaan liittyviä tietoja. Bisneksen puolella ei aikoihin ole ollut ihmisiä, jotka oman työnsä ohella jatkuvasti palvelisivat muita heidän tietotarpeissaan. Informaatio noukitaan itse, tietenkin. Jos tuli otettua raportti vähän väärästä vinkkelistä, siitäpä vaan uusi yritys.

Monesti tiedon ajatellaan intuitiivisesti olevan ”suljettua” tai salattua ellei toisin mainita. Kuitenkin vaikkapa paikallisyhdistyksen jäsentiedot tai tapahtumaosallistujiin liittyvä tieto taatusti kuuluu oikeutetusti niille, jotka aihetta yhdistyksissä käsittelevät. Perinnemalli kuluttaa resursseja ja aiheuttaa sen, että suuri osa tarpeellisesta tiedosta pysyy tarvitsijoiden ulottumattomissa tai ainakin viive on huomattava.

Kun siilot on jo purettu, annetaan tietosisältö käytettäväksi

Kun itse tietorakenne jo on muokattu siten, että kaikki oleellinen informaatio on käytettävissä saman istunnon tai järjestelmän kautta (katso blogi tietorakenteesta), annetaan ihmisille mahdollisuus sekä tuottaa että käyttää tietoa omatoimisesti. Lahjoituskampanjan tulokset omassa piirissä, jäsenmäärän kehitys yhdistyksessä, tapahtumaosallistujien saaminen mukaan vapaaehtoistyöhön tai yhteystietojen päivitys omatoimisesti – esimerkkeinä. Ihmisille voidaan sähköpostittaa esimerkiksi seuraava sisältö: ”Tarkistatko tämän linkin kautta ovatko yhteystietosi kunnossa. Korjaa tarvittaessa.”

Samalla kun tietoja pyydetään tarkistamaan, kannattaa kysyä kiinnostuksen kohteista ja miten hän haluaisi osallistua järjestön toimintaan. Kuin huomaamatta itsepalvelu tarkentaa tietosisältöä, osallistaa ihmisiä ja tuottaa informaatiota, jolla jäseniä ja muita kontakteja voidaan palvella entistä paremmin juuri niin kuin ihminen sitä toivoo. On joukko ihmisiä, jotka eivät paperista ja perinteistä luovu, mutta yhä yleisemmin ikäihmisetkin ovat digissä mukana.

Blogin toinen osa käsittelee järjestön lähettiläitä

Saman teeman toinen osa käsittelee sekin tiedon hajauttamista ja itsepalvelua mutta näkökulmana ovat järjestön lähettiläät, motivoituneet viestinviejät. Pysy taajuudella.

Kyky kanavoida paikallinen osaaminen ja innostus yhteiseksi hyväksi on yksi vaikuttavimpia mahdollisuuksia järjestölle viedä tavoitteitaan eteenpäin sekä luoda konkreettista merkitystä omille tukijoille. Meillä on merkityksellisyyden mahdollistamisesta kokemusta ja olemme sen luonnissa mielellämme mukana.

Ota yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Tekstiviesti on kätevä muttei halpa tapa lahjoittaa

Yle:n uutisen mukaan tekstiviestillä lahjoittaminen on kallein tapa tehdä lahjoitus. 25 % lahjoitetusta summasta voi mennä palveluoperaattorlle. Mutta miten on muiden lahjoitusmuotojen kustannusten kanssa, siitä seuraavassa.

Kalliita keräystapoja, joko suoraan tai välillisesti

Tekstiviestikeräyksen voi perustaa vaivattomasti ja ilman investointeja suomalaisen palvelun avulla, mikä saa veloituksen prosenttiosuuden tuntumaan kohtuullisemmalta. Tekstiviesti on kaikkien käytössä kun mobiilimaksaminen vasta tekee tuloaan. Mutta silti, 20 €:n lahjoituksesta 5 € palveluntarjoajalle!

Näennäisesti käteinen on edullisin mutta pankki ottaa käteisen käsittelystä palkkion, mikä esimerkiksi pienissä seurakunnissa kuuluu johtaneen siihen, että kolehtien keräämisen vaikutus voi olla negatiivinen. Verkkopankki on edullinen samoin kuin kännykkämaksamisen muodot mutta niiden suurin haittapuoli on se, että lahjoituksen vastaanottaja ei saa lahjoittajan tietoja. Vastaavasti tekstiviestin ehkäpä paras ominaisuus on se, että se tarjoaakin lahjoittajan yhteystiedot järjestön käyttöön.

Kontaktitiedot yksittäistä lahjoitusta tärkeämpiä

Uutisessa SPR:n Anna Laurinsilta mainitsee, että avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta lahjoittajasta tulee kuukausilahjoittaja, mainitsee Laurinsilta. Tämä on asia, josta olemme täsmälleen samaa mieltä.

Yhteystiedot mahdollistavat kontaktin kehittämisen haluttua konversiota kohti. Tavoite voi olla kuukausilahjoittajuus mutta yhtä hyvin vapaaehtoistyöhön rekrytointi tai vaikkapa henkilökohtaisen verkoston käyttäminen järjestön asian promoamiseen. Kontaktin kehittäminen on viestintää, dialogia, joka tarkentaa tietoa lahjoittajasta kiinnostuksen kohteineen ja mikäli järjestö tietää kuka lahjoittaja on, miten hän haluaa osallistua ja mistä hän ylipääätään on kiinnostunut, voi järjestö toimittaa hänelle juuri hänelle merkityksellistä sisältöä. Tuskin kukaan räätälöi sisältöä per vastaanottaja mutta ainakin ryhmäkohtaisessa viestinnässä on järkeä: yleisen uutiskirjeen sijaan infoa ihmisille, jotka ovat pk-seudulta ja ovat ilmaisseet valmiutensa satunnaiseen vapaaehtoistyöhön järjestön hyväksi. Ylimalkainen esimerkki mutta ajatus välittynee.

Kun kontaktoidaan aiemmin tuntemattomia ns. kylmiä kontakteja niin ”täällä kaikki mi kallista on”. Liikahduksen tuottaminen entuudestaan vieraassa ihmisessä ei ole helppoa eikä myöskään kärsimättömän hommaa. Järjestön kannattaisi panna kaikki sen eteen, että järjestöstä vähänkin kiinnotuneet ihmiset saadaan antamaan yhteystietonsa. Verkkosivulla, tapahtumissa, turuilla ja toreilla – ja toivottavasti niin, että tiedot menevät suoraan tietokantaan eikä suinkaan kenenkään sähköpostikasaan. Kun tiedot ovat omassa kannassa, on ihmisille mahdollista viestiä edullisilla ja tehokkailla tavoilla kuten sähköpostilla tai tekstiviestein. Erityisesti sähköposti on edelleen toimiva väline, näin sanovat tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin. Kaiken lisäksi viestien vastaanottajalla on jo jokin suhde järjestöön, suhteen syventäminen voi alkaa.

Kuusi askelta lahjoittajan huomioimiseen

Olemme tästä puhuneet paljon mutta otetaan kerran vielä

  1. Muodosta kontakti
    Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä omalle sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta kävijää antamaan tietonsa ja tee se helpoksi.
  2. Kuuntele
    Anna ihmisen kertoa mitä juuri hän osaa ja mitä hän toivoo järjestöltä
  3. Viesti kohdennetusti
    Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – toivottuja kanavia pitkin
  4. Pyydä
    Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta
  5. Kiitä
    Huomioi lahjoitus välittömästi, lahjoitetun summan mukaisesti. Anna koneen vapauttaa aikasi henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
  6. Hoida
    Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Tietopiiri Oy auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

 

 

50 miljoonan euron GDPR-sakko langetettu

Tekniikka&Talous uutisoi 22.1.2019, että Ranskan tietoturvaviranomaisten langettama GDPR-sakko on peräti 50 miljoonaa euroa ja sen saa Google. Jotain tämänsuuntaista osasimme odottaa – silti yllätyimme.

Arvasimme lähes oikein

Veikkailimme viime keväänä, että vielä vuoden 2018 puolella julkistetaan merkittävän suuruusluokan sanktio GDPR-asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Aikataulu venähti mutta summa tosiaan on huomattava. Itse olin valmis laittamaan arvaukseni sen varaan, että missään tapauksessa sanktion kohteena ei ole kolmannen sektorin toimija. Ohessa linkki GDPR-aiheiseen blogiin, joka tosin keskittyy faktoihin eikä ennustamiseen.

Kolmannen sektorin sijaan oletin, että sanktion saa huomattavan uutisoinnin saattelemana jokin kiinalainen verkkokaupan toimija. Väärin meni: kohde on Google, joka ranskalaisten tietosuojaviranomaisten mukaan ei kerro meille riittävän tarkoin mihin meistä tallennettavaa tietoa käytetetään. Yksityiset ihmiset ovat viime vuoden aikana ainakin jonkin verran havahtuneet huomaamaan, että kaikkialle tietoja ei kannata luovuttaa ja kaikkia kyllä-rasteja ei ole syytä valita verkkopalveluissa asioidessaan.

Suunnitelmallinen sääntöjen rikkominen vs. huolimattomuus

Google ja moni muu suuryhtiö tekee rikkomuksensa suunnitelmallisesti mutta olemme nähneet huolimattomuudesta seuranneita asioita sellaisissa organisaatioissa, joissa moista tuskin osattiin odottaa – meille läheisestä esimerkistä käy Trafin tapaus. Vuonna 2017 nimenomaan Trafi vakuutteli, ettei Ruotsissa tapahtunut vuoto ole mahdollista Suomessa. Se mitä tapahtui on erilainen mutta lopputulos sama, tietoa karkasi ja ei tarvinnut olla kummoinen nörtti niin olisi voinut koneellisesti hakea kaikkien Trafin kontaktien henkilötiedot itselleen.

Mitä voimme oppia?

Tämä merkitsee, että meidän kaikkien tulee olla huolellisia henkilötietojen käsittelyssä olemmepa sitten aiheen äärellä yksityishenkilöinä tai järjestön edustajina tai kumppanina. Googlen tapaus tarkoittaa viimeistään nyt alleviivausta GDPR:lle: tämä asetus tosiaan on totta eikä paperin kahinaa. Kolmannelle sektorille annettaneen käytännössä lisäaikaa – näinköhän esimerkiksi pienen Ranskassa toimivan järjestön asiat ovat vielä asetusten vaatimusten tasalla. Mutta pian on syytä olla tai leka heiluu myös järjestöjen suuntaan. Työnkulkujen kuvaaminen ja vastuuttaminen ja tietorakenteiden eheyttäminen on vaan tehtävä, vaikka järjestöllä aivan varmuudella on kädet muutenkin täynnä. Mutta jos muuan hyvin tunnettu aines osuu tuulettimeen, seuraukset voivat olla sekä yksilöiden että järjestön kannalta dramaattisia.

Toivottavasti en synkistellyt liiaksi, me ainakin olemme valmiina auttamaan.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

STEA-strategia 2020 julki 10.1.2019

STEA-strategia 2020 esiteltiin juuri äsken, moderniin tapaan Facebookin live-lähetyksessä. En pyri toistamaan sisältöä vaan poimimaan ne kohdat, joihin erityisesti kiinnitin huomiota.

”Tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan”

Sisältö, joka on esitettävissä yhdellä sivulla, on napakkuudessaan ansiokas. ”STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.” Tämä tarkoittaa avustuksen suuntaamista sinne, missä toiminta on suunnitelmallisen tavoitteellista ja missä kohderyhmää hyödyttäviä, kestävän hyvinvoinnin tuloksia saadaan aikaan. Tämä jos mikä on vaikuttavuuden ja sen mitattavuuden painottamista.

Avoimuutta ja vuoropuhelua, lomakkeet uusiksi 2021

Yllä kuvattu voisi tarkoittaa lisää raportointia ja valvontaa, mutta STEA painottaa olevansa avoin uusille tekemisen tavoille ja vuoropuhelulle. Esityksessä mainittiin, että mikäli lomakkeissa, jotka uudistuvat vuodelle 2021, on jotain tarpeettomaksi koettua, se voidaan muuttaa tai poistaa. Toisin sanoen, kun jotain oivalletaan, se kannattaa heille esittää. Tavoitteena uusilla lomakkeilla on se, että haku- ja raportointilomakkeet lähenevät toisiaan.

Mikään ei muutu heti

Saimme selkeän vastauksen: mikään ei muutu vielä. Mutta STEA kannustaa järjestöjä vahvasti kirkastamaan strategiaansa. Tämän työn helpottamiseksi STEA tarjoaa materiaalin, joka apukysymyksineen auttaa työn tekemisessä.

Omarahoitusosuus yllättäen ei esillä

Strategiset tavoitteet ja arvot ovat melko pyöreitä mutta varmasti hyväksyttäviä asioita. Erityisen hyvänä pidän sitä, että toiminnan avoimuutta korostetaan. Jos se tarkoittaa vähemmän by the book, kun näin on aina ennenkin tehty – toimintaa, niin siitä tosiaan voi ilahtua. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa esille. Kysyimme onko tiedossa muutoksia suhtautumisessa järjestön omarahoitukseen, mutta aika ei riittänyt vastauksen saamiseen. On tulkittu, että omarahoitusosuuden kasvattamista kannustetaan, mutta samaan aikaan on tehty harvinaisen selväksi, että omarahoituksen kehittämiseen tarvittavia investointeja, joko työprosessin tai työvälineiden muodossa, ei tueta. Mikäli uusille toimintatavoille ollaan avoimia, tässä on hyvä aihe koeponnistettavaksi. Strategiapaperi takataskusta pöytään, jos tarve vaatii.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

SOSTE:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa

SOSTE:n eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa. Vaikuttamisen tulee olla suunnitelmallista mutta työvälineitäkin tarvitaan. Useimmilla järjestöillä on vaikuttamisfunktio ja vaikuttamistyötä rytmittävät vaalit, valtion talousarviovalmistelu sekä hallituksen hankkeet ja lainsäädäntötyön sykli. Työn tulisi olla luonteeltaan enemmän prosessi kuin projekti – silti ammattimaiset projektikäytännöt ovat hyvin sovellettavissa. Tähän päädyin kun summasin kulunutta vuotta kaiken sen perusteella mitä näin ja kuulin.

Valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttajaviestintä – miten yhdistää?

Jäin miettimään miten yhdistää valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttamiskampanjointi. Vaikka viestinnän tavoite on valtakunnallinen, ovat monet vaikutettavat täysin paikallisia. Kansanedustajat – niin ehdokkaat kuin valitut – ovat lähes poikkeuksetta vahvoja paikallisia vaikuttajia valtuustoissa ja järjestöissä. Mutta mielipidevaikuttaja voi olla myös ilman perinteistä organisaation mandaatin tuomaa puheoikeutta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä suositut tubettajat, joilla voi olla huima merkitys nuorille ihmisille.

Kansanedustajat, valtuutetut ja lautakuntien jäsenet järjestö pystyy liittämään rekistereihinsä pääkallopaikalta käsin. Mutta paikallisia vaikuttajia keskuspaikassa ei tunneta. Tämän vuoksi paikallisjärjestöllä pitäisi olla mahdollisuus lisätä lokaalisti merkittävät ihmiset vaikuttajarekisteriin. Tietämyksenhallinta on järjestöissä leimallisen keskittynyttä ja se hukkaa valtavasti alueellista potentiaalia. Ei kaikille tarvitse antaa käyttöoikeutta rekistereihin, mutta ainakin yksi käyttäjätunnuksin varustettu ihminen per paikallisyhdistys olisi hyvä löytyä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin tiedonhallintamallista, jonka tekniikka mahdollistaa. Mutta tekniikka ei tee tässäkään mitään itsestään. Aihetta on käsitelty blogissa Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys.

Hyvä vaikuttamissuunnitelma sisältää SOSTE:n mukaan seuraavaa

Vaikuttamissuunnitelma on kuin hyvä projektisuunnitelma. Hankkeella on konkreettinen ja mitattavissa oleva tavoite. Toiset puhuvat halutusta konversiosta – reagoineiden prosenttiosuudesta suhteessa kaikkiin vaikutettaviin. Budjetti koskee sekä käytettävissä olevia varoja kuin henkilöresursseja. Vaikuttaminen on prosessi, mutta kampanjalla on silti aikataulu. Ilman mittareita kaikkea edellä esitettyä on turhauttavaa laatia. Ja ellei asioita ja asiakokonaisuuksia ole vastuutettu, voi lopputuloksen saavuttaminen olla hankalaa. Yrityksissä puhutaan asioiden omistajuudesta, mikä tarkoittaa samanaikaista päätösvaltaa ja vastuuta lopputuloksesta. Termi on järjestöissä vieraampi, mutta mielestäni oikein käyttökelpoinen.

Vaikuttamisen kokonaisuus liikkeessä

Timo Lehtinen havainnollisti miten monta päällekkäistä muutosta on meneillään. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. rahapeliuudistus,  avustusjärjestelmäuudistus ja myös rahankeräyslaki, jonka sisällön tietänemme, mutta asiasta ei voi olla varma. Toimintaympäristön kannalta turbulenssia tarjoilee vuodesta toiseen sama teema: sote-uudistus. Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä – on tässä kerrakseen.

Lisäksi median popularisoituminen vaikeuttaa menestyksekästä fakta-argumentointia. Timo Lehtinen otti esille uutisen, jossa valtakunnan päämediat käsittelivät alkoholipoliittista aihetta siten, että THL:n ja Panimoliiton edustaja olivat äänessä ikään kuin samalla ammattitaso- ja puolueettomuusolettamalla. Kun uutisten kuluttajat muuttuvat lyhytjänteisemmiksi, ei mediakaan välitä taustoittaa asioita kunnolla ja faktojen sekoittuminen fiktioon on väistämätöntä.

Järjestöt – monitaiturit

Järjestöissä tarvitaan nykyisin melkoisia multitalentteja. Ilman viestintäammattilaisia ei tule toimeen, talousohjaus ja raportointi on oma vaativa kenttänsä, tietotekniikan hyödyntäminen rutiinitöiden karsimisessa ja koko prosessin orkestroiminen yleensä liian pienellä määrällä käsipareja – järjestön ydintehtävän hoitamisen ohella. Miten nyt tuntuukin, että yksityisellä sektorilla on aika helppoa. Mutta koetamme parhaan mukaan olla niin nykyisille kuin tuleville asiakkaillemme avuksi.

TietoPiiri Oy  auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

TietoPiiri Oy toivottaa hyvää uutta vuotta

Auringonkierto on jälleen lopuillaan, edellisen vuoden lupaukset ja tavoitteet toivottavasti on saavutettu. On aika kiittää työtovereita, läheisiä ja jopa itseä tehdystä työstä. Joulu on täynnä materiaa mutta antamisen ja epäitsekkyyden aikaa se kuitenkin on. Sen näkee joululiikenteessä käyttäytymisestä, järjestöjen tarjoaman kahvituksen vapaaehtoisen maksun kertymästä ja monesta muusta pienestä asiasta. Toivottavasti joulu on ollut lämminhenkinen ja muistamisen arvoinen. Näin itselläni, toivottavasti kaikki lukijat voivat olla samaa mieltä omalta osaltaan.

Rahankeräyslaki muuttuu, entä STEA:n politiikka?

Tuleva vuosi tuo muutoksia, tiedettyjä ja odottamattomia. Saanemme uuden rahankeräyslain, joka helpottaa monen arkea. Lahjoitusten keräämisen aloittamisen kynnys madaltuu merkittävästi – sikäli kun laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Seuraava blogi käsittelee rahankeräysluvan hakemiseen liittyviä asioita voimassaolevan lain mukaisena menettelynä. TietoPiiri pysyy tilanteen tasalla ja on valmis auttamaan tässäkin asiassa.

STEA:n suunnasta on jo hyvän aikaa saatu vihjeitä, että järjestöjen tulisi pyrkiä kasvattamaan omarahoitusosuuttaan. Useimmiten se edellyttää investointia työvälineisiin ja työskentelytapojen muuttamiseen, mutta sitä tarkoitusta varten tukea ei ole saatavissa. Tämä on ristiriita, joka on jaksanut monia ihmetyttää. Kun hallinnollinen työ keräämisen aloittamisessa helpottuu, muuttaako STEA linjaansa hienovaraisesta vihjailusta suoremmaksi kommunikaatioksi, mitä tulee omarahoituksen kasvattamiseen – sen näemme seuraavan vuoden aikana.

Henkäistään ja sitten potkaistaan liikkeelle

Lienee viimeisiä kertoja, kun vuoden vaihtuessa ruuti palaa, kiitos järjestöryppään tekemän lakialoitteen yksityishenkilöiden ilotulitteiden käytön kieltämiseksi. Vaikka ruudin tuoksu tuo muistoja lapsuudesta saakka, ymmärrän aloitteen perusteet hyvin ja olen samaa mieltä, ehjät silmät ovat tärkeämpiä kuin tulitteilla sählääminen. Annetaan kalenterin rapsahtaa ja aloitetaan sitten pontevasti uusi vuosi uusine kujeineen. TietoPiirin joukkue toivottaa viattomien lasten päivänä lämpimästi hyvää uutta vuotta 2019.

PS. Nyt on hyvä aika huomioida parhaita lahjoittajia soittamalla heille. Aiheesta kirjoittelimme vuosi sitten blogissa Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

28.12.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Facebook ja peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinta eli vertaisvarainhankinta tarkoittaa lahjoitusten keräämistä siten, että järjestöön sitoutuneet ihmiset keräävät rahaa järjestön puolesta. Ilmeisimmin vertaisvarainhankinta on kaikkein nopeimmin kasvava varinhankinnan muoto ja sille on perusteensa. Aiheesta aiemmassa blogissa Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla. Myös Facebook on ilmoittautunut mukaan ja tarjoaa välineitään aiheen toteuttamiseen. Facebookin mallissa järjestöllä ei tarvitse olla CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmää saati erillistä peer to peer varainhankinnan alustaa. Mutta onko Facebookista työkaluksi vertaisvarainhankintaan, siitä tässä ajatelmia.

Pro Facebook – peer to peer varainhankinta

Sain tilaisuuden osallistua VaLa ry:n järjestämään tilaisuuteen Facebook Social Good. Hämmästyttävän moni osallistuja kertoi jo käyttävänsä palvelua ja lähes kaikki olivat käyttäneet Facebook-mainontaa, mikä onkin tärkeä osa kuviota – ja syy miksi Face on asiassa aktiivinen. Salissa kerrottiin myös, että palvelu toimii ja lahjoituksia karttuu, mutta viitetietojen puuttuminen lahjoituksessa aiheuttaa kirjanpidolle manuaalisen kohdistamisen työn.

Parasta Facebookin lähestymistavassa mielestäni on vaivattomuus ja maksuttomuus. Kerääjiä tulee kouluttaa ja motivoida, asia siis ei tapahdu itsestään ja matkalla huomattaneen, onko järjestössä riittävästi aktiivisuutta vertaisvarainhankinnan pyörittämiseen. Samalla toki somepresenssikin tulee saatettua ajan tasalle. Facebookin valtava peitto ja ainakin tässä kohdin paikallista lainsäädäntöä kunnioittava asenne vakuuttaa. Facebook osaa muistuttaa tulevasta merkkipäivästä etukäteen: erittäin hyvä niin, sillä henkilökohtaiset lahjatoiveet tai niistä luopuminen hyvän asian puolesta ovat käsittelyssä ennen varsinaista merkkipäivää.

Con Facebook – peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on hankkia kontakteja, joihin rakennetaan pitkäaikainen suhde. Tarkoitus on sitouttaa kontaktit järjestöön ja eräs sitoutumisen muoto voi kertalahjoituksen ohella olla kuukausilahjoitus. Tähän tarvitaan kontaktin tiedot ja ne tiedot pitää olla järjestön, ei Facebookin omistuksessa. Ellei tietoja ole, on mahdotonta kiittää lahjoittajaa saati kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. ”Donor journey” ei siis ole mahdollinen ja tuntuu, että tässä haaskataan, koska tyydytään kertalahjoitukseen mahdollisen pitkäaikaisen suhteen sijaan. Kontakti siis on usein arvokkaampi kuin yksittäinen lahjoitus.

Välineistö on maksuton ja helppo, muttei ilmainen. Viime kädessä Facebook kartuttaa itselleen tietoa järjestön lahjoittajista mm. mainosten kohdentamiseksi – tieto on arvokkainta, mitä Facebook voi saada. Tästä on hyvä olla tietoinen. Toki kyky mainonnan tarkempaan kohdentamiseen auttaa myös järjestöä, sillä järjestön on osattava mainonnan ja viestinnän syöttöpeli nimenomaan Facen uutisvirtaa ajatellen. Ellei sisällöntuotto ja mainonnan kohdentaminen ole ojennuksessa, jää huomioarvo ja sen myötä lahjoitukset vähäisiksi.

Kenelle Facebook varainhankinta soveltuu?

Facebook on vertaisvarainhankinnan välineenä epätäydellinen mutta on sillä paikkansa. Mitä useampi seuraavista aiheista toteutuu, sitä luultavimmin Facebook voi olla oikea väline vähintäänkin kokeiltavaksi tai muiden keräysmuotojen rinnalle:

  • ei intressiä tai mahdollisuutta investoida varainhankintaan, etupainotteinen kustannus ei ole hyväksyttävä
  • ei mahdollisuutta sitoa käsiparia kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valmiudessa olemiseen yhteydenottoja varten
  • varainhankinnan suunnitelma ja metodiikkavalinnat vasta suunnittelupöydällä
  • epäily josko sittenkään löytyy tarpeeksi sitoutuneita kerääjiä tai onko järjestön viesti riittävän vetoava lahjoitusten saamiseksi

Facebook on matalan kynnyksen väline kokeilla peer to peer varainhankintaa. Jos kokeilu osoittaa, että omista joukoista löytyy sitoutuneisuutta ja terävää kynää viestikärjen muokkaamiseen ja vielä lahjoittajiakin on saatavissa, on varmastikin helpompi tehdä kustannuksiltaan etupainotteinen investointi oikean varainhankinnan järjestelmän hankkimiseksi.

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.12.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com