Blog teksti

Facebook ja peer to peer varainhankinta

/0 Comments/in /by

Peer to peer varainhankinta eli vertaisvarainhankinta tarkoittaa lahjoitusten keräämistä siten, että järjestöön sitoutuneet ihmiset keräävät rahaa järjestön puolesta. Ilmeisimmin vertaisvarainhankinta on kaikkein nopeimmin kasvava varinhankinnan muoto ja sille on perusteensa. Aiheesta aiemmassa blogissa Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla. Myös Facebook on ilmoittautunut mukaan ja tarjoaa välineitään aiheen toteuttamiseen. Facebookin mallissa järjestöllä ei tarvitse olla CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmää saati erillistä peer to peer varainhankinnan alustaa. Mutta onko Facebookista työkaluksi vertaisvarainhankintaan, siitä tässä ajatelmia.

Pro Facebook – peer to peer varainhankinta

Sain tilaisuuden osallistua VaLa ry:n järjestämään tilaisuuteen Facebook Social Good. Hämmästyttävän moni osallistuja kertoi jo käyttävänsä palvelua ja lähes kaikki olivat käyttäneet Facebook-mainontaa, mikä onkin tärkeä osa kuviota – ja syy miksi Face on asiassa aktiivinen. Salissa kerrottiin myös, että palvelu toimii ja lahjoituksia karttuu, mutta viitetietojen puuttuminen lahjoituksessa aiheuttaa kirjanpidolle manuaalisen kohdistamisen työn.

Parasta Facebookin lähestymistavassa mielestäni on vaivattomuus ja maksuttomuus. Kerääjiä tulee kouluttaa ja motivoida, asia siis ei tapahdu itsestään ja matkalla huomattaneen, onko järjestössä riittävästi aktiivisuutta vertaisvarainhankinnan pyörittämiseen. Samalla toki somepresenssikin tulee saatettua ajan tasalle. Facebookin valtava peitto ja ainakin tässä kohdin paikallista lainsäädäntöä kunnioittava asenne vakuuttaa. Facebook osaa muistuttaa tulevasta merkkipäivästä etukäteen: erittäin hyvä niin, sillä henkilökohtaiset lahjatoiveet tai niistä luopuminen hyvän asian puolesta ovat käsittelyssä ennen varsinaista merkkipäivää.

Con Facebook – peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on hankkia kontakteja, joihin rakennetaan pitkäaikainen suhde. Tarkoitus on sitouttaa kontaktit järjestöön ja eräs sitoutumisen muoto voi kertalahjoituksen ohella olla kuukausilahjoitus. Tähän tarvitaan kontaktin tiedot ja ne tiedot pitää olla järjestön, ei Facebookin omistuksessa. Ellei tietoja ole, on mahdotonta kiittää lahjoittajaa saati kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. ”Donor journey” ei siis ole mahdollinen ja tuntuu, että tässä haaskataan, koska tyydytään kertalahjoitukseen mahdollisen pitkäaikaisen suhteen sijaan. Kontakti siis on usein arvokkaampi kuin yksittäinen lahjoitus.

Välineistö on maksuton ja helppo, muttei ilmainen. Viime kädessä Facebook kartuttaa itselleen tietoa järjestön lahjoittajista mm. mainosten kohdentamiseksi – tieto on arvokkainta, mitä Facebook voi saada. Tästä on hyvä olla tietoinen. Toki kyky mainonnan tarkempaan kohdentamiseen auttaa myös järjestöä, sillä järjestön on osattava mainonnan ja viestinnän syöttöpeli nimenomaan Facen uutisvirtaa ajatellen. Ellei sisällöntuotto ja mainonnan kohdentaminen ole ojennuksessa, jää huomioarvo ja sen myötä lahjoitukset vähäisiksi.

Kenelle Facebook varainhankinta soveltuu?

Facebook on vertaisvarainhankinnan välineenä epätäydellinen mutta on sillä paikkansa. Mitä useampi seuraavista aiheista toteutuu, sitä luultavimmin Facebook voi olla oikea väline vähintäänkin kokeiltavaksi tai muiden keräysmuotojen rinnalle:

  • ei intressiä tai mahdollisuutta investoida varainhankintaan, etupainotteinen kustannus ei ole hyväksyttävä
  • ei mahdollisuutta sitoa käsiparia kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valmiudessa olemiseen yhteydenottoja varten
  • varainhankinnan suunnitelma ja metodiikkavalinnat vasta suunnittelupöydällä
  • epäily josko sittenkään löytyy tarpeeksi sitoutuneita kerääjiä tai onko järjestön viesti riittävän vetoava lahjoitusten saamiseksi

Facebook on matalan kynnyksen väline kokeilla peer to peer varainhankintaa. Jos kokeilu osoittaa, että omista joukoista löytyy sitoutuneisuutta ja terävää kynää viestikärjen muokkaamiseen ja vielä lahjoittajiakin on saatavissa, on varmastikin helpompi tehdä kustannuksiltaan etupainotteinen investointi oikean varainhankinnan järjestelmän hankkimiseksi.

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.12.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

/0 Comments/in /by

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

/0 Comments/in /by

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut

/0 Comments/in /by

TietoPiiri tuottaa hienoja välineitä järjestöille niin lahjoitusten hallintaa kuin vapaaehtoisten aktivointia varten, perinteisiä jäsenpalveluita unohtamatta. Paraskaan työkalupakki ei kuitenkaan vie maaliin, ellei järjestöllä ole suunniteltua prosessia toimintansa tukena.  Tietotekniikka tai sen puuttuminen voi olla showstopper, mutta mallikkaiden suoritusten merkittävin tekijä on järjestön toimintatapa selkeine vastuineen. Varainhankinnan asiantuntijapalvelu auttaa prosessin kehittämisen alkuvaiheessa, mutta myös jo hiottujen prosessien jatkojalostamisessa.

Asiantuntijapalvelumme on tarkoitettu vastaamaan kysymykseen ”Miten?”. Se soveltuu niin nykyisille asiakkaillemme kuin niille järjestöille, jotka vasta suunnittelevat toiminnan tehostamista. Olemme tiedostaneet konsultointitarpeen, ja kiitos asiakkaamme selkokielisen ehdotuksen, teimme palvelutuotteesta totta.

Sitoutumisen muutos

Ihmisten sitoutumisen tapa vaikuttaa muuttuneen pysyvästi: elämänsisältöä ja konkreettista apua haetaan edelleen järjestöistä, mutta jäsenyyteen sitoutuminen ja sitä kautta jäsenmaksutulo vähenee vuosittain. Kasvavien jäsenmäärien järjestöt ovat ilahduttavia, mutta harvinaisia poikkeuksia. Ihmiset ovat kuitenkin valmiita osallistumaan antamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön tai rahaa järjestön kassaan. Erittäin usein järjestön aktiivisimmat puuhaihmiset ovat myös lahjoittajia. Voi tuntua erikoiselta, mutta tämä pitää paikkansa niin meillä kuin muualla.

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut: vastauksia hankalimpiin aiheisiin

Miten saada mahdollisten vapaaehtoisten aika ja osaaminen kohtaamaan järjestön tarpeen kanssa? Entä miten toteuttaa lahjoittajan polku siten, että se houkuttelee, on täysin selkeä ja lahjoittajan kannalta vaivaton? Miten varmistua siitä, ettei 10 euron lahjoitus aiheuta 20 euron kustannuksia ja lisää muistamista? Kannattaako digitalisoinnilla ensisijaisesti hakea omarahoitusosuuden kasvattamista vai ajansäästöä rutiinitöistä?

Muun muassa  näihin kysymyksiin haemme vastauksia TietoPiirin asiantuntijapalveluiden kautta. Konsultoinnin metodiikka ja sisältö valitaan aina tapauskohtaisesti, mutta lähes aina pidämme tehokkaita ”brainstorming” -istuntoja, joissa keskustellaan, ideoidaan ja usein myös päätetään. Konsultoinnin tuloksena tuotettava dokumentaatio on selkokielistä, IT-jargonista riisuttua suomea. Se palvelee työprosessien muokkaamista tai tarjouspyynnön laatimista.

Konsultoinnin teemat

Tarpeen mukaan voimme Asiakkaamme kanssa porautua yhteen tiettyyn aiheeseen tai tarkastella jäsenen, lahjoittajan tai muun järjestön kontaktin kohtaamisen ketjua hyvinkin pitkällä toimintojanalla.

Näkökulmittain asiantuntijapalvelut voi ryhmitellä seuraavasti

Strateginen taso
  • Järjestön toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen
  • Asiakkuusajattelun juurruttaminen järjestössä
  • Liikeyritysten käyttämien metodien soveltava hyödyntäminen
Työprosessi järjestössä
  • Digitaalisen varainhankinnan kehittäminen erityisesti lahjoitusten kautta
  • Muidenkin kuin jäsenten kerääminen järjestön hallittaviksi kontakteiksi
  • Kontaktin kehittäminen löyhästi mukana olevasta järjestön suosittelijaksi (kohdennettu viestintä)
  • Kirjanpito- ja rekisterijärjestelmän yhteensovittaminen
  • Aikasyöppöjen, automatisoitavissa olevien rutiinitehtävien tunnistaminen
Tietotekninen näkökulma
  • Ulkoisten palveluiden liittäminen järjestön omiin järjestelmiin
  • Käytettävien järjestelmien funktionaalisen kartan muodostaminen
  • Teknisen arkkitehtuurin katselmointi
Kumppaniemme kautta
  • Verkkosivuston käytettävyyden arviointi ja kehittäminen
  • sekä kävijäanalytiikka

 

Ota rohkeasti yhteyttä!
Mietitään yhdessä, mikä toiminto järjestössänne kenties kaipaa lisäpotkua.

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula (at) tietopiiri.fi

Tietopiirin asiantuntijapalvelut

 

Ilkka Harjula

10.9.2018

Saattaisit olla myös kiinnostunut myös näistä

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa
Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

/0 Comments/in /by

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Lahjoittamisen trendit 2018

/0 Comments/in /by

Maailma muuttuu Eskoseni ja lahjoittaminen sen mukana. Lahjoittamisen trendit 2018 kuvaa tätä muutosta. Tämä blogikirjoitus perustuu amerikkalaisen Classyn kokomaan aineistoon, joka analysoi lahjoittamisen tapoja. Eurooppa kuuluu tutkimuksessa vähemmistöön, mutta selvitys aiheenaan lahjoittamisen trendit sisältää silti oivalluksia.

Mobiili tuo liikenteen, työpöytä lahjoitukset

Onhan järjestön kotisivu mobiiliystävällinen, onhan?! Google pudotti jo vuosia sitten  hakutuloksissaan alemmas ne sivustot, joita ei ole optimoitu mobiilikäyttöön. Nyt jo yli puolet käyttäjistä tulee sivustoille mobiililaitteella. Koska kontaktien kerääminen edellyttää liikennettä järjestön sivuille, mobiilin tulee olla ammattimaisen selkeä ja jouheva. Trafiikin tuottamisessa mobiili on tutkimuksen mukaan paras väline. Lisäksi mobiili vetoaa nuorempiin ja on tyypillisesti kytköksissä sosiaalisen median kanssa, joten käyttäjä reagoi tykkäämällä ja jakamalla kokemuksiaan. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi suurin volyymi ja varsinainen konversio katselusta lahjoittajaksi tapahtuu useammin työpöytäsovelluksen ääressä. Ajallisesti mobiili- ja työpöytäkäyttö näyttävät täydentävän toisiaan. Eli koukkua kannattaa uittaa kitusiin mobiililla, mutta varsinainen nielaisu lahjoittajaksi tapahtuu usein tietokoneen äärellä.

Useampia kampanjatyyppejä käyttöön

Joukkorahoitus, yksityinen merkkipäiväkeräys, suosittelu tai tapahtumat ovat kaikki hyvin erilaisia varainhankinnan muotoja toteutukseltaan, keskimääräiseltä tuotoltaan ja konversioltaan. Järjestön vuosisuunnitelman kannattaisi sisältää useampia kampanjointitapoja. Tutkimuksen mukaan eri kampanjatyyppejä käytetään aika säästeliäästi.

Miksi aina joulukamppis on ykkönen?

Antaminen ja epäitsekkyys liittyvät jouluun yli kaiken muun, mutta harmillisen kilpailtu aika se on! Jos printtiä tai televisiota tarvitaan promoamisessa, hinnat ovat tapissaan. Ehkä useampi järjestö voisi miettiä voisiko pääkampanjan siirtää johonkin aivan toiseen ajankohtaan. Hakematta tulee mieleen allergikot: oma perheeni on kärsinyt tänä alkukesänä poikkeuksellisen vahvasta siitepölyjaksosta – olisiko tämä juuri se paikka iskeä genreen kuuluville järjestöille, joihin kuuluu ainakin Hengitysliitto.

Tutkimus sivuutti oman ajan ja osaamisen lahjoittamisen

Olemme TietoPiirissä muistutelleet, että lahjoittaminen ensimmäiseksi mielletään liittyvän rahaan, mutta se ei ole koko totuus. Suosittelijuuden ja oman verkoston tarjoaminen järjestölle voi olla kultaakin arvokkaampaa. Monille järjestöille vapaaehtoistyö on täysin välttämätöntä. Käsipareja tarvitaan kanttiineissa, postituksessa ja monesssa sellaisessa työssä, jossa erityisosaaminen ei ole tarpeen. Toisinaan tarvitaan ammattilaista ihan tiettyyn tehtävään: ääniammattilainen järjestön vuositapahtumaan, sopimusjuristi tarkistamaan järjestön GDPR-kelpoisuus jne. Kun järjestöllä on muutamia tuhansia jäseniä ja/tai vapaaehtoisia, käytännöllisesti katsoen kaikki erityisosaaminen on verkostossa – kunhan se saadaan sieltä esille. Tätä varten olemme ehdottaneet kompetenssipankin perustamista. Ja kyllä, se on täysin uuden tietosuojalain mukaista toimintaa. Katso aiheesta aiempi blogimme.

Kuukausilahjoittaja on aarre!

Jälleen kerran palataan aiheeseen, jota pidämme erittäin tärkeänä. Kertalahjoitus on tervetullut, mutta emme voi tietää palaako kerran lahjoittanut koskaan – varsinkaan jos lahjoittajan henkilötietoa ei ole saatu. Ohjataan potentiaalinen lahjoittaja järjestön sivustolle, jossa hienovaraisesti mutta päättäväisesti ja lakia noudattaen annetaan hänelle syy antaa tietonsa. Kun kertalahjoitus on saatu, myöhemmin on mahdollisuus kertoa hänelle mitä lahjoituksilla on saatu aikaan. Tottakai voidaan myös ehdottaa jäsenyyttä tai kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Kuukausilahjoittajat lahjoittavat lisäksi ällistyttävän usein eri kampanjoissa. Se on osoitus lahjoituskohteen olevan lähellä heidän sydäntään. Kuukausilahjoittajan kokonaistuotto voi olla varsin huomattava vuosien aikana – oikea aarre. Aihetta käsitellään myös blogissamme ”Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee”

Kuukausilahjoittajien hoito-ohjelma. Oliko outo sana? Niin kuluttajatuotteita valmistavilla kuin toisille yrityksille kauppaa käyvillä yrityksillä on ohjelma tärkeimpien asiakkaiden ja sidosryhmien pitämiseksi uskollisina yritykselle. Olen havainnut, että läheskään aina järjestöillä näin ei ole. Lahjoittajan hankkiminen on kalliimpaa kuin lahjoittajan pitäminen; sikälikin on järkevää käyttää siihen aikaa ja vaivaa vaikka tuntuisi siltä, että tuhat tärkeää ja kiireellistä asiaa odottaa.

Suuri ponnistus GDPR-tietosuoja-asetusta varten on toivottavasti viimeistään nyt onnellisesti ohi. Siispä on hyvä ajatus huomioida lahjoittamisen trendit 2018, josko jotain soveltamiskelpoista löytyisi.

Lahjoittamisen trendit 2018 lähde

Classy on kaupallinen amerikkalainen platform-toimittaja non profit -organisaatioille. Heidän tutkimuksensa Lahjoittamisen trendit 2018 kohteet edustavat pääosin amerikkalaista lahjoituskulttuuria, mutta mitä tulee mediaan, teknologiaan ja erityisesti mobiilikäyttöön, ne ovat universaaleja asioita. Lahjoittamisen trendit 2018 dokumentin voi ladata täältä.

 

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

30.7.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Tulevaisuus on nyt – ei tarvitse odottaa huomista

/0 Comments/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) seminaari 26.4. ”Takaisin tulevaisuuteen” vastasi sisällöltään hämmentävällä tarkkuudella TietoPiirin ajattelutapaa. ”Tulevaisuus on nyt” oli yksi kantava-ajatus. Ihmisten välisen viestinnän muodot, jotka tieteissarjoissa tulevaisuus mahdollistaa, ovat hieman eri muotoisina käytettävissä tänään. Toinen kantava-ajatus seminaarissa oli, että varainhankinta on prosessi, ei projekti. Kylmä kontakti ei suoraan konvertoidu lahjoittajaksi. Kolmantena lähes teesinä oli luottamus ennen rahaa. Nämä kolme ajatusta yhdistämällä tulevaisuus koittaa nyt.  Digitalisaation myötä sähköisillä välineillä voidaan viestiä sekä laajasti, että tarkasti . Koska kanava on kaksisuuntainen voidaan rakentaa suhde järjestön ja järjestöstä kiinnostuneen välille, jonka seurauksena luottamus muodostuu. Suhteen ja luottamuksen rakentaminen on pitkäkestoinen molempia osa-puolia palveleva prosessi.   Juuri niin olemme moneen otteeseen puhuneet – seminaarin sisältö vahvisti,  että olemme tolkun asialla.

Alla rankalla kädellä tiivistys päivän esityksistä

Björn Lampe, Betterplace.org: Tulevaisuus on nyt – teknologia buustaa ja muuttaa varainhankintaa

Mobiili on must verkkopalvelun suunnittelussa ja pian myös maksamisessa. Mobiilimaksamisen tavat yleistyvät vauhdilla ja siihen on syytä varautua. Mutta edelleen kannattaa pitää mielessä, että lahjoittajan kontaktitietojen saaminen on jopa arvokkaampaa kuin yksittäinen kertalahjoitus.

Björn summaa esityksensä kehotukseen investoida tekniikkaan, ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Syy investointiin on säästöjen aikaansaaminen varainhankinnan tehostamisen ohella. Järjestö tarvitsee digitalisointia saadakseen käsiä vapaaksi varainhankintaan ja muihin ydintehtäviin. Sen vuoksi järkevästi hankittu tekniikka ei ole kustannus vaan keino sekä säästää että ansaita. Näkemyksiämme järjestön digitalisoinnista julkaistiin blogissa, joka koski toiminnanohjauksen merkitystä järjestön varainhankinnalle

Markus Frey, Kubo: Asiat ovat miltä ne näyttävät – visuaalisen viestinnän merkitys

Tulevaisuus on yhä visuaalisempi. Kuva on tehokas, oli viesti sitten tunteisiin tai faktoihin vetoava tahi konversioon pyrkivä. Ihmisiä saattaa hyvinkin kiinnostaa epäformaalimpi esitystapa, mitä tapahtuu kulissien takana tai juuri ennen h-hetkeä. Olen saanut tähän vahvistusta henkilökohtaisista järjestökokemuksista. Valitse viesti, skarppaa sitä ja käytä soveltuvinta kanavaa. Ydinviestin poimiminen ja tiivistäminen on huimasti vaikeampaa kuin lavean kuvauksen tuottaminen. Kun järjestö haluaa saavuttaa tavoitteensa, on osattava tuo vaikeampi polku.

Ajattelemalla ”laatikon ulkopuolelta”, voi löytyä kultainen jyvä. Maidottomia, kaurasta valmisttuja tuotteita valmistavan Oatlyn mainos oli muistettava. Ei tyylilaji kaikille järjestöille sovi, mutta sekään ei kanna, että tehdään kuten aina ennenkin. Oatlyn mainoksessa heidän toimitusjohtajansa esittää oman kappaleensa. Varoitus: saatat päätyä hymyilemään.

Adrian O´Flynn: Trust First, Fundraise Second

Adrianin esitys oli kaikkein eniten linjassa omien ajatustemme kanssa. Kampanjoiden tavoitteista kirjoitin samansuuntaisia mietelmiä blogissa nimeltä Valitse konversiotavoite maltilla

Kylmä kontakti ei reagoi! Ensin on saatava luottamus, viestiä on toistettava ja vasta sen jälkeen on mahdollista, että kontaktista tulee lahjoittaja. Ja kertalahjoittajasta kuukausilahjoittaja. Polkua kylmästä kontaktista järjestön puolestapuhujaksi kuvasimme blogissa teemalla Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee. Moni järjestö tuskailee kontaktiensa kerääntymisen hitautta. Mutta Adrianin mukaan aika maltillisella määrällä parhaimpienkin suorittajien kontaktit ovat kertyneet. Ei siis syytä huoleen kunhan työ kontaktien keräämiseksi ja jalostamiseksi on systemaattista ja jatkuvaa.

Pinja Hirvilammi, UN Women: Varainkeruukampanjat Facebookissa

Pinja esitti mielenkiintoisen ja helpolta vaikuttavan keinon lahjoitusten hankintaan. Kiinnostava metodi vaikka edelleen olemmekin sitä mieltä, että pääsääntöisesti somen tulee ohjata kävijöitä järjestön omalle saitille, missä tapahtuu kontaktin ”kiinniotto” sekä eri konversiopolkujen tarjoaminen. Hän tosin mainitsikin, jos jotain palvelusta voisi toivoa, että lahjoittajan tiedot saisi järjestön käyttöön. Eli myös hänen kanssa olemme samoilla taajuuksilla.

”Takaisin tulevaisuuteen” oli hyvin järjestetty ja rautaisella asiasisällöllä ladattu tilaisuus. Kyllä, osallistumme mielellämme jatkossakin.

Autamme mielellämme luottamukseen perustustuvan varainhankinnan – sen toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien kanssa. Tulevaisuus on nyt!

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy oli yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

10.5.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Valitse konversiotavoite maltilla – osto-osoitteisto toimii harvoin

/1 Comment/in /by

Moni järjestö on joutunut huomaamaan, että huolellakaan valmisteltu varainhankintakampanja ei tuota tulosta. Pääsyynä voi olla liian vaativa konversiotavoite tai www-sivuston rakenne. Konversiolla tarkoitetaan viestin vastaanottajan tekemää, kampanjan tavoitteena olevaa toimenpidettä.

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) järjestää tätäkin aihetta käsittelevän ”Takaisin tulevaisuuteen” -tilaisuuden Helsingissä 26.4. TietoPiiri tukee seminaaria.

Lahjoitus on ostopäätös

Lahjoituksen tekeminen on verrattavissa ostopäätöksen muodostamiseen. Ensin kuluttajan on tiedettävä järjestön olemassaolo. Sen lisäksi hänen tulee tuntea järjestön tarkoitus ja toimintatavat, mielikuvan  järjestöstä on oltava myönteinen. Vasta sen jälkeen on vuorossa harkinta mahdollisesta lahjoituksesta. Sitten verrataan vaihtoehtoja ja valitaan parhaalta tuntuva. Mutta ei prosessi siihen pääty: tämän jälkeen lahjoittajan tyytyväisyys tulisi varmistaa. Tyytyväisestä ihmisestä voi tulla vakituinen lahjoittaja ja järjestön suosittelija. Tyytymättömän lahjoittajan tarina päättyy tähän ja huonoimmassa tapauksessa hän saattaa jakaa negatiivisia näkemyksiä järjestöstä.

Konversiotavoite suoraan lahjoittajaksi toimii vain erittäin tunnetuille järjestöille

Kannattaa muistaa, että suurella ja erittäin tunnetulla järjestöllä on aivan eri lähtökohta kampanjoinnille kuin hieman vähemmän tunnetulla. Noita erittäin tunnettuja on suomessa kutakuinkin sen verran kuin kädessä on sormia. Heillä on paikka selkärangassamme, tiedämme ja tunnemme heidät ja suhtaudumme positiivisesti. Tästä syystä heillä on mahdollisuus toteuttaa kampanja ennestään tuntemattomalle kohderyhmälle, ehdottaa lahjoitusta ja saada suoraan tuloksia. Kaikkien muiden on haettava tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa, ennen kuin lahjoituksen tekemistä on järkevää ehdottaa. Tämän vuoksi osto-osoitteisiin pohjaava kampanjointi on usein täysin hukkaan heitettyä rahaa. Konversiotavoite tai pikemmin konversiohyppy on liian suuri, ihminen etenee lahjoittajaksi askel kerrallaan.

Jäsenyys vain sitoutuneimpien valinta

Perinteisesti jäsenyys on ollut järjestöön kuulumisen ensimmäinen ja ainoa muoto. Ihmisten sitoutuneisuus jäsenyyteen on laskussa ja jäsenyys näyttäisi olevan vain kaikkein sitoutuneimpien ja hallinnollista vastuusta hakevien ihmisten valinta. Aktivoitumista seuraa vapaaehtoisuus, lahjoittaminen on kolmas askel ja vasta sitten tehdään päätöksiä jäsenyydestä. On siis muistettava puhuteltava aivan muita kuin jäseniä tai potentiaalisia jäseniä.

Kontaktit talteen – aina kun mahdollista

Osto-osoitekampanja voi toimia hyvinkin, mikäli konversiotavoite liittyy tietoisuuden kasvattamiseen ja kiinnostuneiden kontaktien keräämiseen. Oma kontaktipankki on aivan keskeinen (lahjoittaja)suhteen rakentamisen ja varainhankinnan onnistumisen kannalta – siihen todella kannattaa kiinnittää huomiota. Some-seuraajat, tapahtumakävijät, uutiskirjeen tilaajat, tietosisällön lataajat – potentiaalisia lahjoittajia kaikki, mutta viestinnän heille tulee edetä ryhmää puhutellen, vaihe vaiheelta. Varainhankinnan pitkäjänteisyydestä on julkaistu blogi jo aiemmin.

Sivustorakenteen oltava kunnossa

Jos kaikki muu on kunnossa mutta sivuston sisältö, rakenne ja käytettävyys ei ole synkronissa tavoitteiden kanssa, työ menee hukkaan. Suositamme lomakkeiden, laskeutumissivujen (ländäri, landing page) ja valikoiden läpikäyntiä käytettävyysammattilaisten kanssa. Ihan erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa miten vaivattomasti lahjoittaja voi edetä ideasta toteutukseen lahjoituksen tekemisessä. Muistetaan vielä sisältöviestejä laadittaessa sekin, että osaa puhuttelee faktoihin, toisiin tunteisiin vetoava viestikärki. Niillä muodostetaan mielikuvaa järjestön työstä. Näiden ohella on erikseen vetoamisviesti – vasta se on varsinainen ”call to action”.

Onnistunut lopputulos syntyy kokonaisuudesta, jossa viestinnän kohderyhmä, viestin tavoite ja sisältö ovat kunnossa ja kontakteja houkutellaan omalle sivustolle, jossa sisältö ja rakenne vastaavat odotuksia ja liikkuminen on sujuvaa. Ei ihme, ettei aika aina riitä aivan ammattimaisimpaan suoritukseen, mutta onneksi kaikkea ei järjestössäkään tarvitse  tehdä itse.

Kannustamme konversiotavoitetta miettiessä suorittamaan kartoituksen, joka kuvaa lahjoittajan suhteen kehityspolun ja sen käytännön toteutuksen. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy on yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

17.4.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Donor Journey Mapping – menetelmä, jolla juurruttaa asiakkuusajattelu

/1 Comment/in /by

Kuudes Menestyvät järjestöt -tapahtumaan linkittyvän kirjoituksen teemana on Donor Journey Mapping – menetelmä, jolla juurruttaa asiakkuusajattelu järjestössä. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestettiin 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy oli yksi tapahtuman pääsponsoreista.

Donor Journey Mapping – järjestön prosessi lahjoittajan näkökulmasta

Donor Journey Mapping on Oracle-yhtiön siipien suojassa non-profiteille vapaaseen käyttöön kehitetty toimintamalli, johon pääsin tutustumaan Vala ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Puhtaasti järjestön asiakkaan – lahjoittajan, jäsenen, vapaaehtoisen – kannalta se toimii sellaisenaan, mutta hieman jatkokehitettynä siitä on muokattavissa järjestölle oikein hyödyllinen praktiikka tuoda asiakkuusajattelu käytännön toiminnaksi. Pohjustuksena ehdotan uusintaluettavaksi blogia otsikolla Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys.

Donor journey mapping menetelmällä mallinnetaan järjestön toimintaprosessin asiakkaan näkökulmasta,  kronologisesti vaihe vaiheelta. Prosessin alku voi olla ihmisen saapuminen järjestön lahjoitussivulle – vaikkapa sosiaaliseen median julkaisusta –  ja päätepiste lahjoituksen jälkeen lahjoittajalle osoitettu kiitos. Järjestön tavoite useimmiten kertalahjoituksen sijaan on vuosia kestävä kuukausilahjoittaminen ja lahjoittajien pitäminen tyytyväisinä ja sitoutuneina, mutta mallinnettava prosessi voi kasvaa liiaksi ja se kannattaa pilkkoa osiin. Toisin sanoen, menetelmällä haetaan mitä ihminen näkee tullessaan lahjoitussivulle, puuttuuko jotain, kuinka hyvin hän ymmärtää miten hänen tulee toimia. Kun hän päättää tehdä lahjoituksen, miten vaivattomasti hän voi toteuttaa aikomuksensa vai tyssääkö yritys monimutkaiseen lomakkeeseen. Entä saako hän varmuuden, että lahjoitus halutulle kohteelle onnistui. Kun järjestön toimintapa on täydellisen tuttu, voi olla mahdotonta huomata mitä kehitettävää siinä on. Sen vuoksi ulkopuolinen www-käytettävyysammattilainen on arvokas apu: työstä pitää maksaa, mutta sähköiset tulpat lahjoitusten tieltä saadaan raivattua.

Katso Jenny Chanin visualisointi Journey Mapista

Itsekin olen yrittänyt tehdä lahjoitusta eräälle järjestölle, mutta turhautunut lahjoituslomakkeeseen ja jättänyt asian sikseen. Mobiililomakkeen keskenään samankokoisista kentistä pyyhkiytyivät täyttöohjeet pois, kun kenttään ryhtyi kirjoittamaan. Parin yrityksen jälkeen totesin, etten muista mitä tuli mihin ja järjestö jäi tätä lahjoitusta paitsi. Syy voi olla tosiaan hyvin triviaali!

Rinnalle sama prosessi, mutta järjestön näkökulmasta

Donor journey mapping menetelmässä siis verrataan järjestön nykyistä prosessia lahjoittajan kannalta ihanteelliseen tilanteeseen. Entäpä jos otetaan rinnalle samaan aikaan järjestön näkökulma: kuka missäkin vaiheessa suorittaa mitäkin. Kun potentiaalinen lahjoittaja lähettää yhteydenottopyynnön, kuka reagoi ja millä viiveellä. Saatiinko sivulla käyneen kiinnostuneen tiedot ylös? Otetaanko häneen yhteyttä? Kun asiakkaan ideaalitilanteen rinnalla on järjestön ruohonjuuren näkemys prosessin samasta vaiheesta, piirtyy mukaan järjestön ja lahjoittajan kannalta paras mahdollinen realistinen toimintamalli.

Aika on järjestön niukin resurssi

Kriittisin ja niukin tekijä järjestössä on aika. Käsipareja ei riitä asiakkaan, lahjoittajan superhuomioivaan palvelemiseen, ellei digitalisoimalla poisteta kaikkia automatisoitavissa olevia työvaiheita. Harmillisen usein esimerkiksi kuukausilahjoitussopimuksen tuottamiseen tehdään mekaanista työtä, jopa pankissa papereita juoksuttaen kun asia sujuisi sähköisesti, säästäen sekä lahjoittajan että järjestön vaivaa.

Kehotamme donor journey mapping -hankkeen ohella suorittamaan kartoituksen, joka piirtää auki mitkä kaikki työvaiheet järjestössä voisi automatisoida. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin Menestyvät Järjestöt-tapahtumaan liittyvistä kirjoituksista

TietoPiiri Oy oli yksi Menestyvät Järjestöt – tapahtuman pääsponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.3.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Ensiaskeleet järjestön menestykseen – vieraskynä Heidi Korva

/1 Comment/in /by

Vieraskynä kirjoittaja Heidi Korva: Ensiaskeleet järjestön menestykseen

Kirjoittaja on yhteiskunnalliseen viestintään ja vastuullisuusviestintään erikoistunut viestinnän kouluttaja, sparraaja ja tekijä omassa yrityksessään Communiké. Hän järjestää Menestyvät järjestöt -tapahtumaa yhdessä Salla Saarisen (Radical Soul) kanssa.

Tapaan työssäHeidi Korva, viestinnän konsultti, kouluttaja ja tekijä. Communiké viestintäyrityksestäni kymmeniä järjestöjä joka vuosi. Usein minut kutsutaan paikalle, kun joku tökkii, varsinkin viestinnässä. Usein syytä on vaikea hahmottaa, ”viestit eivät vaan mene läpi” tai ”viestintään kaivataan kautta linjan lisää tehoa ja kirkastusta”.

Viestintä on totta tosiaan tänä päivänä kaikille organisaatiolle tärkeämpää kuin koskaan. Jos se vielä kymmenisen vuotta sitten oli tukitoimintaa, tänä päivänä viestintä on strategisen tekemisen ytimessä. Viestintä on ratkaisevaa, jotta ihmisten huomio saadaan kääntymään oman järjestön (tai yrityksen) puoleen. Onnistunut viestintä saa ihmiset kiinnostumaan, se houkuttelee ja vakuuttaa, ja parhaimmillaan se saa ihmiset toimimaan niin kuin haluammekin, esimerkiksi antamaan meille aikaansa vapaaehtoistyössä tai rahaa kuukausilahjoituksina.

Viestinnästä on siis tullut yksi tärkeä järjestön menestyksen avain. Mutta väkevää viestintää on mahdotonta tehdä, jos muutama muu perusasia on järjestössä hunningolla.

1) Missio, tavoite, strategia.

Tietävätkö kaikki teidän järjestössänne, miksi te olette olemassa? Ketä varten teette työtänne, ja mitä teidän pitäisi saavuttaa, että saisitte aikaan mahdollisimman suuren positiivisen kädenjäljen maailmaan?

Ei ole yksi eikä kaksi järjestöä, joissa nämä kysymykset vieläkin vaatisivat kirkastusta. Pitäisi istua yhdessä alas ja kääntää ja vääntää asiaa niin kauan, että jokainen järjestön ihminen osaisi kertoa selvällä suomella Pihtiputaan mummollekin mikä on järjestön tavoite ja miksi sen työtä tässä maailmassa tarvitaan. Mission pitäisi olla niin yksinkertainen ja rohkea, että se jää mieleen kerralla. ”Haluamme, että Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta vuonna 2050”, sanoo Me-säätiö. Siinä on missio malliksi muillekin.

Mutta pelkkä ymmärrys olemassaolon syystä ja tavoitteesta ei riitä. Tarvitaan näkemys siitä, miten tavoitteeseen päästään. Strategian toteuttaminen (ja toteutuminen) vaatii hyvää johtamista. Sellaista, jossa jokainen organisaation ihminen tietää, mikä on hänen roolinsa, jotta tavoitteesta tulee totta. Mitä häneltä odotetaan? Mihin hänen pitää panostaa, mitä voi jättää tekemättä. Millaista muutosta pitäisi yrittää saada aikaan viestimällä. Jos suunta on epäselvä, viestinnästä puuttuu parhain terä. Kun ei tiedetä, mihin kannattaisi panostaa, viestitään vähän sitä, tätä ja tuota. Viestinnästä tulee höttöistä pullamössöä. Ei sellainen saa huomiota.

2) Rohkeutta

Rohkeus tarkoittaa monia asioita, esimerkiksi sitä, että järjestö uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla, tai että johto rohkenee luottaa työntekijöihin. Se voi tarkoittaa sitä, että uskalletaan kokeilla uusia keinoja, varsinkin silloin, kun vanhat eivät toimi.

Rohkeus on sitä, että uskaltaa tavoitella tarpeeksi isoja asioita. Se on sitä, että johto menee ennakkoluulottomasti sosiaaliseen mediaan, kun viestinnässä nähdään sille tarvetta. Rohkea organisaatio uskaltaa rikkoa rajoja – sekä omia että organisaatioiden välisiä. Joskus rohkeus tarkoittaa myös sitä, että ei ollakaan mieliksi ihan koko maailmalle vaan joku suuttuu.

Onko teidän järjestönne tarpeeksi rohkea? Tätä kysytään torstaina Helsingissä Menestyvät järjestöt -tapahtumassa. Kannattaa seurata häshtägiä #järjestömenestyy.

3) Halua ja taitoa tehdä yhteistyötä

Valitettavan monessa järjestössä pidetään edelleen mustasukkaisesti kiinni omista jutuista eikä olla valmiita tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jopa saman järjestön sisällä kyräillään ja kilpaillaan keskenään, esimerkiksi keskusjärjestön, piirien ja paikallisyhdistysten välillä.

Viestintä tarvitsee tänä päivänä massaa. Yhden organisaation viestit hukkuvat pelkäksi piipitykseksi valtavassa informaatiohälyssä, jonka keskellä elämme. Jotta oman äänensä saa kuuluviin, pitää heimo rakentaa yhtenäiseksi ja saada mukaan iso joukko sanansaattajia.

Yhteistyötä tarvitaan myös vaikuttamistyössä. Ja yhdessä tekemällä saa yleensä aikaan enemmän asioita kuin yksin. Yhteistyötä kannattaisi kokeilla myös eri sektoreiden järjestöjen kanssa. Miksi sote-järjestöt ja urheiluseurat eivät esimerkiksi pistä enemmän hynttyitä yhteen?

Yhteistyön ja verkostojen parantaminen on yksi syy myös Menestyvät järjestöt -tapahtuman perustamiselle. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille järjestösektoreille, ja se kokoaa keskiviikkona ja torstaina 14. – 15.2. Helsinkiin kolmisensataa osallistujaa yli 70 järjestöstä. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Rohkeus. Sosiaalisessa mediassa tapahtuma näkyy häshtägillä #järjestömenestyy.

Lisätietoja: www.communike.fi, www.menestyvatjarjestot.fi

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin Menestyvät Järjestöt-tapahtumaan liittyvistä kirjoituksista

TietoPiiri Oy on yksi Menestyvät Järjestöt – tapahtuman pääsponsoreista.

Otsikkokuva: www.pixabay.com