Fokus yhdessä aiheessa vai laveassa tarjoomassa – kumpi järjestö kerää enemmän rahaa?
Suomalainen erikoisuus järjestökentässä on ollut julkisen rahoituksen mitoitus: sekä pitkää että kohtalaisen leveää. Meillä järjestö on voinut turvata olemassaolonsa hajauttamalla toimintansa selkeisiin yksiköihin, joilla voi olla täysin oma kohderyhmänsä ja toimintatapansa. Kukin yksikkö on saanut julkista rahaa ja raportointi on tapahtunut tosiasiassa yksikkökohtaisesti.
Entä sitten kun rahoitusyhtälö muuttuu ja omaa rahaa on löydyttävä selvästi enemmän? Entä jos julkinen rahoittaja katsookin, että se tukee liiton toimintaa, ei sen alabrändejä? YLE MOT uutisoi vuonna 2014 parhaiten onnistuvista rahankerääjistä (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/07/tassa-suurimmat-rahankeraajat). Ei yllätä, että kärki kuuluu kansainvälisille hyvin tunnetuille järjestöille. Isojen apuna on vahva tunnettuus, yleensä hiotut tietojärjestelmät ja toimintamallit sekä rahaa ostaa kampanjoita varten kohderyhmätietoja, joita myös käytetään aktiivisesti. Kotimaisista toimijoista löytyy yllätyksiä listan molemmista päistä. Siellä on järjestöjä, joiden tunnettuus ei ole aivan kärkiluokkaa mutta varainhankinta sujuu upeasti. Toisaalta on järjestöjä, jotka kaikki tuntevat ja brändi on positiivinen mutta rahaa tulee hämmentävän niukasti. Mikä näitä toimijoita yhdistää, mikä erottaa?
Positiiviset yllättäjät näyttävät olevan yhteen selkeään aiheeseen keskittyvät järjestöt, varainhankinnan häviäjät taas toimivat lavealla pensselillä. Nopealla johtopäätöksellä: ken aikoo järjestönsä säilyttää, on voimavaroja syytä keskittää. Yksikkökeskeinen toiminta johtaa helposti erillisiin toimintamalleihin ja omiin tietojärjestelmiin ja rekistereihin. Tiedon hallitseminen ja hyödyntäminen koko organisaatiota palvelemaan on mahdottomuus, jos alabrändi katsoo olevansa järjestöä tai liittoa painavampi toimija. Lainkaan väheksymättä erillisten brändien merkitystä, tulisi oman tien kulkijat laittaa tiukasti ruotuun: noudattamaan järjestön yhdenmukaista tiedonhallintatapaa ja –välineistöä. Järjestön tulee strategiansa mukaisesti suunnitella toimenpiteet ja niiden kärkiteema voi olla vahvaan alabrändiin liittyvä mutta toimenpiteet ja niiden vaikuttavuuden arviointi on tapahduttava järjestötasoisena.
Yksikkökohtaiset varainhankinnan panostukset ja heikko liiton näkyvyys vai parhaat paukut keskitetysti? Retorinen kysymys, jonka vastaus on: yksityistä rahaa riittää niille, jotka ymmärtävät toimia yhtenäisesti.
Ilkka Harjula 4.4.2017