Järjestöbarometri 2022: hyviä ja huonoja uutisia järjestökentältä
SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) julkaisema Järjestöbarometri 2022 kertoo järjestöjen toimintaympäristön vahvoista muutoksista mutta myös kyvystä sopeutua ja uusiutua vaikeissa olosuhteissa. Vaikka korona kuritti vuonna 2021 kaksin käsin, syntyi sote-alan yhdistyksiä enemmän kuin niitä purkautui. Tämä blogi ei pyri olemaan referaatti vaan se nostaa esiin joitain raportin aiheita.
Toimintaympäristö muutoksessa
Paikallisyhdistyksissä raportoidaan erittäin voimakas toimintaympäristön muutos. Peräti 83 % kertoo toiminnan supistuneen vuodesta 2020 vuoteen 2021. Syy tähän on ilmeinen; korona. Parhaiten näyttää menneen lastensuojelun sijaishuoltoyhdistyksissä, joissa 36 %:ssa toiminta kasvoi mutta tälläkin alalla 57 % järjestöistä supistui. 3/4 on keskeyttänyt tai lopettanut toimintamuotojaan mutta hyvä viesti on se, että 1/3 on aloittanut jonkin uuden toimintamuodon.
Paikallisyhdistysten huolet ja riskit
Paikallisten järjestöjen huolien kärkeen nousee yhdistysten luottamustehtäviin tarvittavien ihmisten löytäminen. Tämä on hämmentävä ja huolestuttava tieto. Blogisarjasta löytyy julkaisu nimeltä Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla. Jäseneroosio on ollut tiedossa pitkään mutta nyt tosiaankin vastuuhenkilöiden sitouttaminen on muodostunut ongelmaksi. Jäsenistön aktiivisuus tai sen puute nousee seuraavaksi. Kolmantena huolena on vapaaehtoisten työntekijöiden määrä. Sen sijaan taloudellinen tila on huolilistalla vasta sijalla kuusi. Riskit ovat käytännössä samoja kuin huolet: jäsenistön väheneminen, ikääntyminen ja passivoituminen – vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden löytämisen ohella.
Talous ja henkilöstö paikallisyhdistyksissä
Paikalliset järjestöt näkevät taloudellisen tilanteensa varsin hyväksi. 65 % ilmoittaa tilanteen hyväksi. 60 % myös arveleen tilanteen säilyvän ennallaan. 20 % on saanut uusia oman toiminnan tuottoja tai muita rahoituslähteitä. Mielestäni tämä kertoo luovuudesta ja kyvystä sopetua. Joka neljänneltä jokin rahoituslähde on loppunut tai vähentynyt. Henkilöstön määrä on pääosin ennallaan ja näin oletaan myös jatkuvan.
Digitaidot paikallisissa
Tutkimuksessa järjestöille annettiin mahdollisuus valita yksi neljästä ryhmästä, johon järjestö vastaajan mielestä kuuluu, vaihtoehdot taitavimmasta vähiten taitavaan olivat:
- Digitaitaja
- Kokeilunhaluinen
- Hyötyä arvostava
- Kauempaa katseleva
Digitaitajina itseään piti vain 7 %. Kokeilunhaluisia oli n. 30 % ja hyötyä arvostavia eli käytännössä varsin kokemattomia n. 40 %. On kurjaa lukea, että kauempaa katseleviin itsensä lukee yli 20 % vastaajista. Digitaalisuuden hyöty kuitenkin koskee kaikkia järjestöjä koosta riippumatta. Vastaavasti ilahduttaa, että digitaalisten työskentelytapojen kuten etätapaamisten ennakoidaan tulleen jäädäkseen.
Järjestöt kokevat osaavansa riittävällä tavalla viranomaisasioinnin verkossa sekä verkkosivujen hankinnan ja ylläpidon. Sen sijaan osaamisvajetta on yhdistyksen digitaalisten aineistojen saavutettavuudesta huolehtimisessa sekä somepresenssin ylläpidossa koskien myös somesisältöjen tuottamista. Pienillä järjestöillä ei useimmiten ole mahdollisuutta käyttää perinteisen median mainontaa vaan on pakko tyytyä sosiaalisen median tarjoomaan. Tästä syystä someosaaminen olisi aivan erityisen tärkeää.
Eniten vastauksissa huolettaa se, että tietämyksenhallintaa ei mainita kertaakaan. Sillä kuitenkin näkemyksemme mukaan on suuri merkitys omaehtoisessa varainhankinnassa onnistumiselle.
Muutoksen voimakkuus – valtakunnalliset järjestöt
Toimintaympäristön muutos arvioidaan suureksi – mutta toisaalta niin näyttää olleen aiemmissakin tutkimuksissa. 37 % arvelee toimintansa laajenevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 16 % supistuvan. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat samoilla linjoilla paikallisten yhdistysten kanssa: kutakuinkin ennallaan. SOTE-uudistuksella on vaikutuksensa, esimerkiksi uudistuksen vaikutuksista palvelutuotantoon kannattaa lukea itse raportista.
Valtakunnallisten digitaidot
Digitaitajiksi itsensä katsoo 26 %. 49 % kokee olevansa kokeilunhaluinen ja 24 % hyötyä arvostava. Kauempaa katselevia on vain yksi prosentti. Valtakunnallista järjestöä ei voine johtaa ilman digivälineitä ja kelvollista osaamista.
Hämmästyttävää, että ilonaiheet ja murheet ovat tässä samat kuin paikallisilla: viranomaisasiointi ja verkkosivut osataan, digiaineistojen saattaminen tarjolle ja somepresenssi eivät.
Rahoitus huolettaa valtakunnallisia
2/3 raportoi talouteen liittyvistä erityisistä huolista. Tässä tilanne siis poikkeaa huomattavasti paikallisten näkemyksestä. Taloustilanne 2022 alussa on ollut pääsääntöisesti hyvä, mihin merkittävimpänä syynä pidetään saatuja avustuksia. Toiminnan supistuessa monella myös kustannukset ovat vähentyneet. Paluu normaaliin siis näyttää huolettavan. Näkemys taloudesta on pessimistisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2020. Erityisiä riskejä näkee 65 %, päihdejärjestöistä jopa 80 %. Rahoituksen tulevaisuus kaiken kaikkiaan on suurin järjestöpäättäjiä huolettava aihe. Toisella sijalla tulee riski henkilöresurssien riittävyydestä.
3/4:lla on varainhankinnan tuottoja. Raportin mukaan uusista tulonlähteistä yleisimpiä ovat yritysyhteistyöstä saadut tulot, myönnetyt toiminta-avustukset, hankerahoitukset, apurahat sekä
lahjoitukset, testamentit ja lisääntyneet varainhankinnan tuotot. Varainhankinta sisältää lahjoitukset mutta käsittää paljon muitakin keinoja.
Varainhankinnan osuuden suurehko vaihtelu
STEA on monelle keskeinen mutta järjestön koon kasvaessa STEA:n osuus pienenee. Vastaavasti järjestön kasvaessa palvelutuotannon osuus tuloista kasvaa. Varainhankinnan tuotto vaihtelee välillä 6-11 % ollen keskisuurilla korkeimmillaan. Varainhankinnan tuottoja on verrattu vuosilta 2018 ja 2020. Kertymän lasku on ollut viidenneksen luokkaa, mitä täytyy pitää yllättävänä. Lastensuojelujärjestöt ja ikääntyneiden järjestöt näyttävät pärjäävän parhaiten: varainhankinnan osuus tuloista 25 ja 22 %. Päihdejärjestöillä on hankalinta, varainhankinnan osuus vain 1 %. Tälläkin alueella ainakin Sininauhasäätiö on onnistunut tekemään hyviä tuloksia.
”Varainhankinta vaatii resursseja ja riskinottoa”
Blogin kirjoittaja nostaa virtuaalista hattuaan luettuaan raportista seuraavaa:
Varainhankinta vaatii aina resursseja ja riskinottoa onnistuakseen. Ellei järjestöllä ole varallisuutta tai riskinoton mahdollisuutta, ei varainhankinta muodosta järjestölle varteenotettavaa tulonlähdettä.
Olemme niin samaa mieltä. Aihe on otettava tosissaan, siihen on oltava henkilöresurssit ja työvälineet – asiaan on sitouduttava kärsivällisesti. Mutta sitten kun niin toimitaan, onnistuminen on varsin todennäköistä. Parisaatasivuisen SOSTE ry:n julkaiseman raportin voit ladata tästä.
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.
Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi
