Artikkelit

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 2: järjestön lähettiläät

Edellisessä julkaisussa iloittiin uuden rahankeräyslain läpimenosta eduskunnassa mutta sitä ennen käsiteltiin järjestön paikallistuntemuksen parantamista tiedon hajauttamisen ja itsepalvelun näkökulmasta. Tällä kertaa fokuksessa on järjestön lähettiläät, motivoituneet järjestön ydinviestin kuljettajat. Mitä ajatelman takana, siitä seuraavassa.

Voimaannuta järjestön ”lähettiläät”

Järjestöille, joilla vaikuttaminen on tärkeä tehtävä, olemme suositelleet mm. Nokian käyttämän mallin luovaa kopiointia. Tässä mallissa järjestö suorittaa vaikuttajaviestinnän keskitetysti, jotta viesti pysyy ajallisesti ja sisällöllisesti hallittuna ja laadukkaana. Kun vaikuttamisen kohteet ovat vastaanottaneet keskitetysti jaetun informaation, on omien paikallisten sanansaattajien, lähettiläiden aika ottaa yhteyttä heille nimettyihin vaikutettaviin ja käydä dialogia aiheesta. Kyseiset ihmiset on luonnollisesti syytä briiffata huolellisesti siitä millaisia sisältöjä heidän tulee ottaa esille. Nyt vaalien ollessa lähellä vaikuttajaviestintä on erittäin ajankohtaista.

Keskustelun avaaminen on helpompaa, kun aihe on jo vastaanottajalle tuttu. Näin saadaan aikaan keskustelua halutusta aiheesta monessa paikassa yhtä aikaa, mikä helpottaa myös uutiskynnyksen ylittämistä.
Järjestön lähettiläälle kannattaa järjestää mahdollisuus lisätä tietoa järjestön tietojärjestelmään: hän tietää keihin hänen paikkakunnalla kannattaa vaikuttaa – keskuspaikan kautta tämä on useimmiten mahdotonta. Henkilö voi olla vaikuttaja, vaikkei sitä hänen muodollisesta asemasta voikaan päätellä.

No mihin tässä rohkeutta tarvitaan?

Summaten edellisen blogin aiheiden kanssa, Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1, tämä voi tuntua jopa itsestään selvältä asialta mutta käytännössä muutos on merkittävä. Ajatukseen sisältyy valtuuttamista ja vastuuttamista sekä mahdollisesti suostuttelua toimintakäytäntöjen muuttamiseksi. Onnistuessaan muuntautuminen perinteisestä täysin keskitetystä palvelumallista hajautettuun tiedonkäsittelyn tapaan on niin merkittävä ajan säästämisen, tiedon tarkkuuden ja ihmisten osallistamisen kannalta, että rohkeutta hankkeen viemiselle toivottavasti löytyy.

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

Kyky kanavoida paikallinen osaaminen ja innostus yhteiseksi hyväksi on yksi vaikuttavimpia mahdollisuuksia järjestölle viedä tavoitteitaan eteenpäin sekä luoda konkreettista merkitystä omille tukijoille. Meillä on merkityksellisyyden mahdollistamisesta kokemusta ja olemme sen luonnissa mielellämme mukana.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

 

 

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1: tiedon hajauttaminen ja itsepalvelu

Tämän järjestön tehokkuutta ja vaikuttamiskyvykkyyttä pohtivan blogi-tekstin aiheina ovat tiedon käyttämisen hajauttaminen ja paikallistuntemus; paikallisen tietämyksen hyödyntäminen järjestön voimavarana. Kääntämällä päälaelleen perinteisen mallin, jossa sekä tiedon tuottajia että tiedon kuluttajia on järjestössä tosiasiassa vain muutamia, voidaan sekä reaktionopeudelle että tiedon paikalliselle tarkkuudelle saada ihmeitä aikaan. Yrityspuolella tämä on hyvin tyypillinen malli sisältäen paljon itsepalvelua mutta järjestöillä on usein takamatkaa kirittävänä. Paikallistuntemus on avain tehokkaaseen viestintään yhtä lailla järjestöissä.

Vanhan liiton mallilla: keskitetty tiedon tuottaminen ja kuluttaminen

Johtuen monien IT-toimittajien hinnoittelumallista, useassa järjestössä tietosisältöihin pääsy on vain harvoilla. Maksullisia käyttäjätunnuksia on vain sen verran kuin on välttämätöntä. Tämä johtaa siihen, että niihin harvoihin ihmisiin otetaan yhteyttä ja pyydetään erilaista jäseniin ja järjestön tilaan liittyviä tietoja. Bisneksen puolella ei aikoihin ole ollut ihmisiä, jotka oman työnsä ohella jatkuvasti palvelisivat muita heidän tietotarpeissaan. Informaatio noukitaan itse, tietenkin. Jos tuli otettua raportti vähän väärästä vinkkelistä, siitäpä vaan uusi yritys.

Monesti tiedon ajatellaan intuitiivisesti olevan ”suljettua” tai salattua ellei toisin mainita. Kuitenkin vaikkapa paikallisyhdistyksen jäsentiedot tai tapahtumaosallistujiin liittyvä tieto taatusti kuuluu oikeutetusti niille, jotka aihetta yhdistyksissä käsittelevät. Perinnemalli kuluttaa resursseja ja aiheuttaa sen, että suuri osa tarpeellisesta tiedosta pysyy tarvitsijoiden ulottumattomissa tai ainakin viive on huomattava.

Kun siilot on jo purettu, annetaan tietosisältö käytettäväksi

Kun itse tietorakenne jo on muokattu siten, että kaikki oleellinen informaatio on käytettävissä saman istunnon tai järjestelmän kautta (katso blogi tietorakenteesta), annetaan ihmisille mahdollisuus sekä tuottaa että käyttää tietoa omatoimisesti. Lahjoituskampanjan tulokset omassa piirissä, jäsenmäärän kehitys yhdistyksessä, tapahtumaosallistujien saaminen mukaan vapaaehtoistyöhön tai yhteystietojen päivitys omatoimisesti – esimerkkeinä. Ihmisille voidaan sähköpostittaa esimerkiksi seuraava sisältö: ”Tarkistatko tämän linkin kautta ovatko yhteystietosi kunnossa. Korjaa tarvittaessa.”

Samalla kun tietoja pyydetään tarkistamaan, kannattaa kysyä kiinnostuksen kohteista ja miten hän haluaisi osallistua järjestön toimintaan. Kuin huomaamatta itsepalvelu tarkentaa tietosisältöä, osallistaa ihmisiä ja tuottaa informaatiota, jolla jäseniä ja muita kontakteja voidaan palvella entistä paremmin juuri niin kuin ihminen sitä toivoo. On joukko ihmisiä, jotka eivät paperista ja perinteistä luovu, mutta yhä yleisemmin ikäihmisetkin ovat digissä mukana.

Blogin toinen osa käsittelee järjestön lähettiläitä

Saman teeman toinen osa käsittelee sekin tiedon hajauttamista ja itsepalvelua mutta näkökulmana ovat järjestön lähettiläät, motivoituneet viestinviejät. Pysy taajuudella.

Kyky kanavoida paikallinen osaaminen ja innostus yhteiseksi hyväksi on yksi vaikuttavimpia mahdollisuuksia järjestölle viedä tavoitteitaan eteenpäin sekä luoda konkreettista merkitystä omille tukijoille. Meillä on merkityksellisyyden mahdollistamisesta kokemusta ja olemme sen luonnissa mielellämme mukana.

Ota yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Tekstiviesti on kätevä muttei halpa tapa lahjoittaa

Yle:n uutisen mukaan tekstiviestillä lahjoittaminen on kallein tapa tehdä lahjoitus. 25 % lahjoitetusta summasta voi mennä palveluoperaattorlle. Mutta miten on muiden lahjoitusmuotojen kustannusten kanssa, siitä seuraavassa.

Kalliita keräystapoja, joko suoraan tai välillisesti

Tekstiviestikeräyksen voi perustaa vaivattomasti ja ilman investointeja suomalaisen palvelun avulla, mikä saa veloituksen prosenttiosuuden tuntumaan kohtuullisemmalta. Tekstiviesti on kaikkien käytössä kun mobiilimaksaminen vasta tekee tuloaan. Mutta silti, 20 €:n lahjoituksesta 5 € palveluntarjoajalle!

Näennäisesti käteinen on edullisin mutta pankki ottaa käteisen käsittelystä palkkion, mikä esimerkiksi pienissä seurakunnissa kuuluu johtaneen siihen, että kolehtien keräämisen vaikutus voi olla negatiivinen. Verkkopankki on edullinen samoin kuin kännykkämaksamisen muodot mutta niiden suurin haittapuoli on se, että lahjoituksen vastaanottaja ei saa lahjoittajan tietoja. Vastaavasti tekstiviestin ehkäpä paras ominaisuus on se, että se tarjoaakin lahjoittajan yhteystiedot järjestön käyttöön.

Kontaktitiedot yksittäistä lahjoitusta tärkeämpiä

Uutisessa SPR:n Anna Laurinsilta mainitsee, että avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta lahjoittajasta tulee kuukausilahjoittaja, mainitsee Laurinsilta. Tämä on asia, josta olemme täsmälleen samaa mieltä.

Yhteystiedot mahdollistavat kontaktin kehittämisen haluttua konversiota kohti. Tavoite voi olla kuukausilahjoittajuus mutta yhtä hyvin vapaaehtoistyöhön rekrytointi tai vaikkapa henkilökohtaisen verkoston käyttäminen järjestön asian promoamiseen. Kontaktin kehittäminen on viestintää, dialogia, joka tarkentaa tietoa lahjoittajasta kiinnostuksen kohteineen ja mikäli järjestö tietää kuka lahjoittaja on, miten hän haluaa osallistua ja mistä hän ylipääätään on kiinnostunut, voi järjestö toimittaa hänelle juuri hänelle merkityksellistä sisältöä. Tuskin kukaan räätälöi sisältöä per vastaanottaja mutta ainakin ryhmäkohtaisessa viestinnässä on järkeä: yleisen uutiskirjeen sijaan infoa ihmisille, jotka ovat pk-seudulta ja ovat ilmaisseet valmiutensa satunnaiseen vapaaehtoistyöhön järjestön hyväksi. Ylimalkainen esimerkki mutta ajatus välittynee.

Kun kontaktoidaan aiemmin tuntemattomia ns. kylmiä kontakteja niin ”täällä kaikki mi kallista on”. Liikahduksen tuottaminen entuudestaan vieraassa ihmisessä ei ole helppoa eikä myöskään kärsimättömän hommaa. Järjestön kannattaisi panna kaikki sen eteen, että järjestöstä vähänkin kiinnotuneet ihmiset saadaan antamaan yhteystietonsa. Verkkosivulla, tapahtumissa, turuilla ja toreilla – ja toivottavasti niin, että tiedot menevät suoraan tietokantaan eikä suinkaan kenenkään sähköpostikasaan. Kun tiedot ovat omassa kannassa, on ihmisille mahdollista viestiä edullisilla ja tehokkailla tavoilla kuten sähköpostilla tai tekstiviestein. Erityisesti sähköposti on edelleen toimiva väline, näin sanovat tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin. Kaiken lisäksi viestien vastaanottajalla on jo jokin suhde järjestöön, suhteen syventäminen voi alkaa.

Kuusi askelta lahjoittajan huomioimiseen

Olemme tästä puhuneet paljon mutta otetaan kerran vielä

  1. Muodosta kontakti
    Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä omalle sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta kävijää antamaan tietonsa ja tee se helpoksi.
  2. Kuuntele
    Anna ihmisen kertoa mitä juuri hän osaa ja mitä hän toivoo järjestöltä
  3. Viesti kohdennetusti
    Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – toivottuja kanavia pitkin
  4. Pyydä
    Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta
  5. Kiitä
    Huomioi lahjoitus välittömästi, lahjoitetun summan mukaisesti. Anna koneen vapauttaa aikasi henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
  6. Hoida
    Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Tietopiiri Oy auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

 

 

50 miljoonan euron GDPR-sakko langetettu

Tekniikka&Talous uutisoi 22.1.2019, että Ranskan tietoturvaviranomaisten langettama GDPR-sakko on peräti 50 miljoonaa euroa ja sen saa Google. Jotain tämänsuuntaista osasimme odottaa – silti yllätyimme.

Arvasimme lähes oikein

Veikkailimme viime keväänä, että vielä vuoden 2018 puolella julkistetaan merkittävän suuruusluokan sanktio GDPR-asetuksen vastaisesta henkilötietojen käsittelystä. Aikataulu venähti mutta summa tosiaan on huomattava. Itse olin valmis laittamaan arvaukseni sen varaan, että missään tapauksessa sanktion kohteena ei ole kolmannen sektorin toimija. Ohessa linkki GDPR-aiheiseen blogiin, joka tosin keskittyy faktoihin eikä ennustamiseen.

Kolmannen sektorin sijaan oletin, että sanktion saa huomattavan uutisoinnin saattelemana jokin kiinalainen verkkokaupan toimija. Väärin meni: kohde on Google, joka ranskalaisten tietosuojaviranomaisten mukaan ei kerro meille riittävän tarkoin mihin meistä tallennettavaa tietoa käytetetään. Yksityiset ihmiset ovat viime vuoden aikana ainakin jonkin verran havahtuneet huomaamaan, että kaikkialle tietoja ei kannata luovuttaa ja kaikkia kyllä-rasteja ei ole syytä valita verkkopalveluissa asioidessaan.

Suunnitelmallinen sääntöjen rikkominen vs. huolimattomuus

Google ja moni muu suuryhtiö tekee rikkomuksensa suunnitelmallisesti mutta olemme nähneet huolimattomuudesta seuranneita asioita sellaisissa organisaatioissa, joissa moista tuskin osattiin odottaa – meille läheisestä esimerkistä käy Trafin tapaus. Vuonna 2017 nimenomaan Trafi vakuutteli, ettei Ruotsissa tapahtunut vuoto ole mahdollista Suomessa. Se mitä tapahtui on erilainen mutta lopputulos sama, tietoa karkasi ja ei tarvinnut olla kummoinen nörtti niin olisi voinut koneellisesti hakea kaikkien Trafin kontaktien henkilötiedot itselleen.

Mitä voimme oppia?

Tämä merkitsee, että meidän kaikkien tulee olla huolellisia henkilötietojen käsittelyssä olemmepa sitten aiheen äärellä yksityishenkilöinä tai järjestön edustajina tai kumppanina. Googlen tapaus tarkoittaa viimeistään nyt alleviivausta GDPR:lle: tämä asetus tosiaan on totta eikä paperin kahinaa. Kolmannelle sektorille annettaneen käytännössä lisäaikaa – näinköhän esimerkiksi pienen Ranskassa toimivan järjestön asiat ovat vielä asetusten vaatimusten tasalla. Mutta pian on syytä olla tai leka heiluu myös järjestöjen suuntaan. Työnkulkujen kuvaaminen ja vastuuttaminen ja tietorakenteiden eheyttäminen on vaan tehtävä, vaikka järjestöllä aivan varmuudella on kädet muutenkin täynnä. Mutta jos muuan hyvin tunnettu aines osuu tuulettimeen, seuraukset voivat olla sekä yksilöiden että järjestön kannalta dramaattisia.

Toivottavasti en synkistellyt liiaksi, me ainakin olemme valmiina auttamaan.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

Facebook ja peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinta eli vertaisvarainhankinta tarkoittaa lahjoitusten keräämistä siten, että järjestöön sitoutuneet ihmiset keräävät rahaa järjestön puolesta. Ilmeisimmin vertaisvarainhankinta on kaikkein nopeimmin kasvava varinhankinnan muoto ja sille on perusteensa. Aiheesta aiemmassa blogissa Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla. Myös Facebook on ilmoittautunut mukaan ja tarjoaa välineitään aiheen toteuttamiseen. Facebookin mallissa järjestöllä ei tarvitse olla CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmää saati erillistä peer to peer varainhankinnan alustaa. Mutta onko Facebookista työkaluksi vertaisvarainhankintaan, siitä tässä ajatelmia.

Pro Facebook – peer to peer varainhankinta

Sain tilaisuuden osallistua VaLa ry:n järjestämään tilaisuuteen Facebook Social Good. Hämmästyttävän moni osallistuja kertoi jo käyttävänsä palvelua ja lähes kaikki olivat käyttäneet Facebook-mainontaa, mikä onkin tärkeä osa kuviota – ja syy miksi Face on asiassa aktiivinen. Salissa kerrottiin myös, että palvelu toimii ja lahjoituksia karttuu, mutta viitetietojen puuttuminen lahjoituksessa aiheuttaa kirjanpidolle manuaalisen kohdistamisen työn.

Parasta Facebookin lähestymistavassa mielestäni on vaivattomuus ja maksuttomuus. Kerääjiä tulee kouluttaa ja motivoida, asia siis ei tapahdu itsestään ja matkalla huomattaneen, onko järjestössä riittävästi aktiivisuutta vertaisvarainhankinnan pyörittämiseen. Samalla toki somepresenssikin tulee saatettua ajan tasalle. Facebookin valtava peitto ja ainakin tässä kohdin paikallista lainsäädäntöä kunnioittava asenne vakuuttaa. Facebook osaa muistuttaa tulevasta merkkipäivästä etukäteen: erittäin hyvä niin, sillä henkilökohtaiset lahjatoiveet tai niistä luopuminen hyvän asian puolesta ovat käsittelyssä ennen varsinaista merkkipäivää.

Con Facebook – peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on hankkia kontakteja, joihin rakennetaan pitkäaikainen suhde. Tarkoitus on sitouttaa kontaktit järjestöön ja eräs sitoutumisen muoto voi kertalahjoituksen ohella olla kuukausilahjoitus. Tähän tarvitaan kontaktin tiedot ja ne tiedot pitää olla järjestön, ei Facebookin omistuksessa. Ellei tietoja ole, on mahdotonta kiittää lahjoittajaa saati kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. ”Donor journey” ei siis ole mahdollinen ja tuntuu, että tässä haaskataan, koska tyydytään kertalahjoitukseen mahdollisen pitkäaikaisen suhteen sijaan. Kontakti siis on usein arvokkaampi kuin yksittäinen lahjoitus.

Välineistö on maksuton ja helppo, muttei ilmainen. Viime kädessä Facebook kartuttaa itselleen tietoa järjestön lahjoittajista mm. mainosten kohdentamiseksi – tieto on arvokkainta, mitä Facebook voi saada. Tästä on hyvä olla tietoinen. Toki kyky mainonnan tarkempaan kohdentamiseen auttaa myös järjestöä, sillä järjestön on osattava mainonnan ja viestinnän syöttöpeli nimenomaan Facen uutisvirtaa ajatellen. Ellei sisällöntuotto ja mainonnan kohdentaminen ole ojennuksessa, jää huomioarvo ja sen myötä lahjoitukset vähäisiksi.

Kenelle Facebook varainhankinta soveltuu?

Facebook on vertaisvarainhankinnan välineenä epätäydellinen mutta on sillä paikkansa. Mitä useampi seuraavista aiheista toteutuu, sitä luultavimmin Facebook voi olla oikea väline vähintäänkin kokeiltavaksi tai muiden keräysmuotojen rinnalle:

  • ei intressiä tai mahdollisuutta investoida varainhankintaan, etupainotteinen kustannus ei ole hyväksyttävä
  • ei mahdollisuutta sitoa käsiparia kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valmiudessa olemiseen yhteydenottoja varten
  • varainhankinnan suunnitelma ja metodiikkavalinnat vasta suunnittelupöydällä
  • epäily josko sittenkään löytyy tarpeeksi sitoutuneita kerääjiä tai onko järjestön viesti riittävän vetoava lahjoitusten saamiseksi

Facebook on matalan kynnyksen väline kokeilla peer to peer varainhankintaa. Jos kokeilu osoittaa, että omista joukoista löytyy sitoutuneisuutta ja terävää kynää viestikärjen muokkaamiseen ja vielä lahjoittajiakin on saatavissa, on varmastikin helpompi tehdä kustannuksiltaan etupainotteinen investointi oikean varainhankinnan järjestelmän hankkimiseksi.

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.12.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut

TietoPiiri tuottaa hienoja välineitä järjestöille niin lahjoitusten hallintaa kuin vapaaehtoisten aktivointia varten, perinteisiä jäsenpalveluita unohtamatta. Paraskaan työkalupakki ei kuitenkaan vie maaliin, ellei järjestöllä ole suunniteltua prosessia toimintansa tukena.  Tietotekniikka tai sen puuttuminen voi olla showstopper, mutta mallikkaiden suoritusten merkittävin tekijä on järjestön toimintatapa selkeine vastuineen. Varainhankinnan asiantuntijapalvelu auttaa prosessin kehittämisen alkuvaiheessa, mutta myös jo hiottujen prosessien jatkojalostamisessa.

Asiantuntijapalvelumme on tarkoitettu vastaamaan kysymykseen ”Miten?”. Se soveltuu niin nykyisille asiakkaillemme kuin niille järjestöille, jotka vasta suunnittelevat toiminnan tehostamista. Olemme tiedostaneet konsultointitarpeen, ja kiitos asiakkaamme selkokielisen ehdotuksen, teimme palvelutuotteesta totta.

Sitoutumisen muutos

Ihmisten sitoutumisen tapa vaikuttaa muuttuneen pysyvästi: elämänsisältöä ja konkreettista apua haetaan edelleen järjestöistä, mutta jäsenyyteen sitoutuminen ja sitä kautta jäsenmaksutulo vähenee vuosittain. Kasvavien jäsenmäärien järjestöt ovat ilahduttavia, mutta harvinaisia poikkeuksia. Ihmiset ovat kuitenkin valmiita osallistumaan antamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön tai rahaa järjestön kassaan. Erittäin usein järjestön aktiivisimmat puuhaihmiset ovat myös lahjoittajia. Voi tuntua erikoiselta, mutta tämä pitää paikkansa niin meillä kuin muualla.

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut: vastauksia hankalimpiin aiheisiin

Miten saada mahdollisten vapaaehtoisten aika ja osaaminen kohtaamaan järjestön tarpeen kanssa? Entä miten toteuttaa lahjoittajan polku siten, että se houkuttelee, on täysin selkeä ja lahjoittajan kannalta vaivaton? Miten varmistua siitä, ettei 10 euron lahjoitus aiheuta 20 euron kustannuksia ja lisää muistamista? Kannattaako digitalisoinnilla ensisijaisesti hakea omarahoitusosuuden kasvattamista vai ajansäästöä rutiinitöistä?

Muun muassa  näihin kysymyksiin haemme vastauksia TietoPiirin asiantuntijapalveluiden kautta. Konsultoinnin metodiikka ja sisältö valitaan aina tapauskohtaisesti, mutta lähes aina pidämme tehokkaita ”brainstorming” -istuntoja, joissa keskustellaan, ideoidaan ja usein myös päätetään. Konsultoinnin tuloksena tuotettava dokumentaatio on selkokielistä, IT-jargonista riisuttua suomea. Se palvelee työprosessien muokkaamista tai tarjouspyynnön laatimista.

Konsultoinnin teemat

Tarpeen mukaan voimme Asiakkaamme kanssa porautua yhteen tiettyyn aiheeseen tai tarkastella jäsenen, lahjoittajan tai muun järjestön kontaktin kohtaamisen ketjua hyvinkin pitkällä toimintojanalla.

Näkökulmittain asiantuntijapalvelut voi ryhmitellä seuraavasti

Strateginen taso
  • Järjestön toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen
  • Asiakkuusajattelun juurruttaminen järjestössä
  • Liikeyritysten käyttämien metodien soveltava hyödyntäminen
Työprosessi järjestössä
  • Digitaalisen varainhankinnan kehittäminen erityisesti lahjoitusten kautta
  • Muidenkin kuin jäsenten kerääminen järjestön hallittaviksi kontakteiksi
  • Kontaktin kehittäminen löyhästi mukana olevasta järjestön suosittelijaksi (kohdennettu viestintä)
  • Kirjanpito- ja rekisterijärjestelmän yhteensovittaminen
  • Aikasyöppöjen, automatisoitavissa olevien rutiinitehtävien tunnistaminen
Tietotekninen näkökulma
  • Ulkoisten palveluiden liittäminen järjestön omiin järjestelmiin
  • Käytettävien järjestelmien funktionaalisen kartan muodostaminen
  • Teknisen arkkitehtuurin katselmointi
Kumppaniemme kautta
  • Verkkosivuston käytettävyyden arviointi ja kehittäminen
  • sekä kävijäanalytiikka

 

Ota rohkeasti yhteyttä!
Mietitään yhdessä, mikä toiminto järjestössänne kenties kaipaa lisäpotkua.

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula (at) tietopiiri.fi

Tietopiirin asiantuntijapalvelut

 

Ilkka Harjula

10.9.2018

Saattaisit olla myös kiinnostunut myös näistä

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa
Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Lahjoittamisen trendit 2018

Maailma muuttuu Eskoseni ja lahjoittaminen sen mukana. Lahjoittamisen trendit 2018 kuvaa tätä muutosta. Tämä blogikirjoitus perustuu amerikkalaisen Classyn kokomaan aineistoon, joka analysoi lahjoittamisen tapoja. Eurooppa kuuluu tutkimuksessa vähemmistöön, mutta selvitys aiheenaan lahjoittamisen trendit sisältää silti oivalluksia.

Mobiili tuo liikenteen, työpöytä lahjoitukset

Onhan järjestön kotisivu mobiiliystävällinen, onhan?! Google pudotti jo vuosia sitten  hakutuloksissaan alemmas ne sivustot, joita ei ole optimoitu mobiilikäyttöön. Nyt jo yli puolet käyttäjistä tulee sivustoille mobiililaitteella. Koska kontaktien kerääminen edellyttää liikennettä järjestön sivuille, mobiilin tulee olla ammattimaisen selkeä ja jouheva. Trafiikin tuottamisessa mobiili on tutkimuksen mukaan paras väline. Lisäksi mobiili vetoaa nuorempiin ja on tyypillisesti kytköksissä sosiaalisen median kanssa, joten käyttäjä reagoi tykkäämällä ja jakamalla kokemuksiaan. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi suurin volyymi ja varsinainen konversio katselusta lahjoittajaksi tapahtuu useammin työpöytäsovelluksen ääressä. Ajallisesti mobiili- ja työpöytäkäyttö näyttävät täydentävän toisiaan. Eli koukkua kannattaa uittaa kitusiin mobiililla, mutta varsinainen nielaisu lahjoittajaksi tapahtuu usein tietokoneen äärellä.

Useampia kampanjatyyppejä käyttöön

Joukkorahoitus, yksityinen merkkipäiväkeräys, suosittelu tai tapahtumat ovat kaikki hyvin erilaisia varainhankinnan muotoja toteutukseltaan, keskimääräiseltä tuotoltaan ja konversioltaan. Järjestön vuosisuunnitelman kannattaisi sisältää useampia kampanjointitapoja. Tutkimuksen mukaan eri kampanjatyyppejä käytetään aika säästeliäästi.

Miksi aina joulukamppis on ykkönen?

Antaminen ja epäitsekkyys liittyvät jouluun yli kaiken muun, mutta harmillisen kilpailtu aika se on! Jos printtiä tai televisiota tarvitaan promoamisessa, hinnat ovat tapissaan. Ehkä useampi järjestö voisi miettiä voisiko pääkampanjan siirtää johonkin aivan toiseen ajankohtaan. Hakematta tulee mieleen allergikot: oma perheeni on kärsinyt tänä alkukesänä poikkeuksellisen vahvasta siitepölyjaksosta – olisiko tämä juuri se paikka iskeä genreen kuuluville järjestöille, joihin kuuluu ainakin Hengitysliitto.

Tutkimus sivuutti oman ajan ja osaamisen lahjoittamisen

Olemme TietoPiirissä muistutelleet, että lahjoittaminen ensimmäiseksi mielletään liittyvän rahaan, mutta se ei ole koko totuus. Suosittelijuuden ja oman verkoston tarjoaminen järjestölle voi olla kultaakin arvokkaampaa. Monille järjestöille vapaaehtoistyö on täysin välttämätöntä. Käsipareja tarvitaan kanttiineissa, postituksessa ja monesssa sellaisessa työssä, jossa erityisosaaminen ei ole tarpeen. Toisinaan tarvitaan ammattilaista ihan tiettyyn tehtävään: ääniammattilainen järjestön vuositapahtumaan, sopimusjuristi tarkistamaan järjestön GDPR-kelpoisuus jne. Kun järjestöllä on muutamia tuhansia jäseniä ja/tai vapaaehtoisia, käytännöllisesti katsoen kaikki erityisosaaminen on verkostossa – kunhan se saadaan sieltä esille. Tätä varten olemme ehdottaneet kompetenssipankin perustamista. Ja kyllä, se on täysin uuden tietosuojalain mukaista toimintaa. Katso aiheesta aiempi blogimme.

Kuukausilahjoittaja on aarre!

Jälleen kerran palataan aiheeseen, jota pidämme erittäin tärkeänä. Kertalahjoitus on tervetullut, mutta emme voi tietää palaako kerran lahjoittanut koskaan – varsinkaan jos lahjoittajan henkilötietoa ei ole saatu. Ohjataan potentiaalinen lahjoittaja järjestön sivustolle, jossa hienovaraisesti mutta päättäväisesti ja lakia noudattaen annetaan hänelle syy antaa tietonsa. Kun kertalahjoitus on saatu, myöhemmin on mahdollisuus kertoa hänelle mitä lahjoituksilla on saatu aikaan. Tottakai voidaan myös ehdottaa jäsenyyttä tai kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Kuukausilahjoittajat lahjoittavat lisäksi ällistyttävän usein eri kampanjoissa. Se on osoitus lahjoituskohteen olevan lähellä heidän sydäntään. Kuukausilahjoittajan kokonaistuotto voi olla varsin huomattava vuosien aikana – oikea aarre. Aihetta käsitellään myös blogissamme ”Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee”

Kuukausilahjoittajien hoito-ohjelma. Oliko outo sana? Niin kuluttajatuotteita valmistavilla kuin toisille yrityksille kauppaa käyvillä yrityksillä on ohjelma tärkeimpien asiakkaiden ja sidosryhmien pitämiseksi uskollisina yritykselle. Olen havainnut, että läheskään aina järjestöillä näin ei ole. Lahjoittajan hankkiminen on kalliimpaa kuin lahjoittajan pitäminen; sikälikin on järkevää käyttää siihen aikaa ja vaivaa vaikka tuntuisi siltä, että tuhat tärkeää ja kiireellistä asiaa odottaa.

Suuri ponnistus GDPR-tietosuoja-asetusta varten on toivottavasti viimeistään nyt onnellisesti ohi. Siispä on hyvä ajatus huomioida lahjoittamisen trendit 2018, josko jotain soveltamiskelpoista löytyisi.

Lahjoittamisen trendit 2018 lähde

Classy on kaupallinen amerikkalainen platform-toimittaja non profit -organisaatioille. Heidän tutkimuksensa Lahjoittamisen trendit 2018 kohteet edustavat pääosin amerikkalaista lahjoituskulttuuria, mutta mitä tulee mediaan, teknologiaan ja erityisesti mobiilikäyttöön, ne ovat universaaleja asioita. Lahjoittamisen trendit 2018 dokumentin voi ladata täältä.

 

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

30.7.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Valitse konversiotavoite maltilla – osto-osoitteisto toimii harvoin

Moni järjestö on joutunut huomaamaan, että huolellakaan valmisteltu varainhankintakampanja ei tuota tulosta. Pääsyynä voi olla liian vaativa konversiotavoite tai www-sivuston rakenne. Konversiolla tarkoitetaan viestin vastaanottajan tekemää, kampanjan tavoitteena olevaa toimenpidettä.

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) järjestää tätäkin aihetta käsittelevän ”Takaisin tulevaisuuteen” -tilaisuuden Helsingissä 26.4. TietoPiiri tukee seminaaria.

Lahjoitus on ostopäätös

Lahjoituksen tekeminen on verrattavissa ostopäätöksen muodostamiseen. Ensin kuluttajan on tiedettävä järjestön olemassaolo. Sen lisäksi hänen tulee tuntea järjestön tarkoitus ja toimintatavat, mielikuvan  järjestöstä on oltava myönteinen. Vasta sen jälkeen on vuorossa harkinta mahdollisesta lahjoituksesta. Sitten verrataan vaihtoehtoja ja valitaan parhaalta tuntuva. Mutta ei prosessi siihen pääty: tämän jälkeen lahjoittajan tyytyväisyys tulisi varmistaa. Tyytyväisestä ihmisestä voi tulla vakituinen lahjoittaja ja järjestön suosittelija. Tyytymättömän lahjoittajan tarina päättyy tähän ja huonoimmassa tapauksessa hän saattaa jakaa negatiivisia näkemyksiä järjestöstä.

Konversiotavoite suoraan lahjoittajaksi toimii vain erittäin tunnetuille järjestöille

Kannattaa muistaa, että suurella ja erittäin tunnetulla järjestöllä on aivan eri lähtökohta kampanjoinnille kuin hieman vähemmän tunnetulla. Noita erittäin tunnettuja on suomessa kutakuinkin sen verran kuin kädessä on sormia. Heillä on paikka selkärangassamme, tiedämme ja tunnemme heidät ja suhtaudumme positiivisesti. Tästä syystä heillä on mahdollisuus toteuttaa kampanja ennestään tuntemattomalle kohderyhmälle, ehdottaa lahjoitusta ja saada suoraan tuloksia. Kaikkien muiden on haettava tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa, ennen kuin lahjoituksen tekemistä on järkevää ehdottaa. Tämän vuoksi osto-osoitteisiin pohjaava kampanjointi on usein täysin hukkaan heitettyä rahaa. Konversiotavoite tai pikemmin konversiohyppy on liian suuri, ihminen etenee lahjoittajaksi askel kerrallaan.

Jäsenyys vain sitoutuneimpien valinta

Perinteisesti jäsenyys on ollut järjestöön kuulumisen ensimmäinen ja ainoa muoto. Ihmisten sitoutuneisuus jäsenyyteen on laskussa ja jäsenyys näyttäisi olevan vain kaikkein sitoutuneimpien ja hallinnollista vastuusta hakevien ihmisten valinta. Aktivoitumista seuraa vapaaehtoisuus, lahjoittaminen on kolmas askel ja vasta sitten tehdään päätöksiä jäsenyydestä. On siis muistettava puhuteltava aivan muita kuin jäseniä tai potentiaalisia jäseniä.

Kontaktit talteen – aina kun mahdollista

Osto-osoitekampanja voi toimia hyvinkin, mikäli konversiotavoite liittyy tietoisuuden kasvattamiseen ja kiinnostuneiden kontaktien keräämiseen. Oma kontaktipankki on aivan keskeinen (lahjoittaja)suhteen rakentamisen ja varainhankinnan onnistumisen kannalta – siihen todella kannattaa kiinnittää huomiota. Some-seuraajat, tapahtumakävijät, uutiskirjeen tilaajat, tietosisällön lataajat – potentiaalisia lahjoittajia kaikki, mutta viestinnän heille tulee edetä ryhmää puhutellen, vaihe vaiheelta. Varainhankinnan pitkäjänteisyydestä on julkaistu blogi jo aiemmin.

Sivustorakenteen oltava kunnossa

Jos kaikki muu on kunnossa mutta sivuston sisältö, rakenne ja käytettävyys ei ole synkronissa tavoitteiden kanssa, työ menee hukkaan. Suositamme lomakkeiden, laskeutumissivujen (ländäri, landing page) ja valikoiden läpikäyntiä käytettävyysammattilaisten kanssa. Ihan erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa miten vaivattomasti lahjoittaja voi edetä ideasta toteutukseen lahjoituksen tekemisessä. Muistetaan vielä sisältöviestejä laadittaessa sekin, että osaa puhuttelee faktoihin, toisiin tunteisiin vetoava viestikärki. Niillä muodostetaan mielikuvaa järjestön työstä. Näiden ohella on erikseen vetoamisviesti – vasta se on varsinainen ”call to action”.

Onnistunut lopputulos syntyy kokonaisuudesta, jossa viestinnän kohderyhmä, viestin tavoite ja sisältö ovat kunnossa ja kontakteja houkutellaan omalle sivustolle, jossa sisältö ja rakenne vastaavat odotuksia ja liikkuminen on sujuvaa. Ei ihme, ettei aika aina riitä aivan ammattimaisimpaan suoritukseen, mutta onneksi kaikkea ei järjestössäkään tarvitse  tehdä itse.

Kannustamme konversiotavoitetta miettiessä suorittamaan kartoituksen, joka kuvaa lahjoittajan suhteen kehityspolun ja sen käytännön toteutuksen. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy on yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

17.4.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com