Tag Archive for: järjestö

Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

/in /by

Julkaisimme 21.11.2025 blogin koskien tilinomistajan nimen tarkistusta tehtäessä tilisiirtoa. Ongelma voi syntyä jos järjestön nimi on liian pitkä mahtuakseen verkkopankin lomakkeelle. Finanssialasta kerrottiin, että käytännöt ovat pankkikohtaisia. Siispä otimme yhteyttä pankkeihin ja kysyimme miten järjestön tulee toimia. Tiedot on saatu pankkien viestinnästä.

Pikamaksuasetus: nimi täsmää, melkein täsmää, ei täsmää, ei verrattavissa

EU:n pikamaksuasetus, Verification of Payee (VoP) -tarkistus tuottaa maksettaessa neljä mahdollista vaihtoehtoa. Tässä Nordeasta saamamme täsmällinen kuvaus, joka siis vastaa asetusta ja koskee myös muita pankkeja.

Kun asiakas suorittaa maksua Nordean mobiili- tai verkkopankissa, hän saa jonkin seuraavista ilmoituksista:

  • Maksunsaajan nimi vastaa tilinhaltijan nimeä. Kaikki on kunnossa ja maksun vahvistamiseen voi edetä.
  • Maksunsaajan nimi poikkeaa tilinhaltijan nimestä. Kirjoitettu nimi poikkeaa jonkin verran tilinhaltijan nimestä, ja kerromme maksajalle tilinhaltijan nimen. Jos se näyttää siltä, mille taholle on maksamassa, lahjoittaja voi turvallisin mielin suorittaa maksun.
  • Maksunsaajan nimi on eri kuin tilinhaltijan nimi. Kirjoitettu nimi on kokonaan eri tai siinä on paljon eroa verrattuna tilinhaltijan viralliseen nimeen. Ohjeistamme maksajaa tarkistamaan maksunsaajan tiedot ja päivittämään ne. Jos epäilee huijausta, maksua ei tule vahvistaa.
  • Emme voineet verrata maksunsaajan nimeä tilinhaltijan nimeen. Tilinhaltijan nimeä ei voitu tarkistaa teknisestä syystä tai saajan pankki ei vielä tue maksunsaajan tarkistamista, jos tili on esimerkiksi maassa, jonka kotivaluutta on muu kuin euro. Tämä ilmoitus voi tulla myös tilanteissa, joissa saajan tili on uusi tai tilille ainoastaan saapuu rahaa.

OP Pohjola

OP Pohjolassa maksunsaajan tarkistuksessa käytetään pankin järjestelmissä olevaa yhdistyksen nimeä, joka on virallisista rekistereistä haettu nimi. Mikäli yhdistykselle on rekisteröity aputoiminimiä, myös ne ovat mukana maksunsaajan vertailussa. Asiakas voi tarkastaa pankistaan, mikä nimen täsmällinen kirjoitusmuoto on pankin järjestelmässä. Yhdistyksen edustajat näkevät tämän myös verkkopalvelussa asiakastiedoistaan.

Jos nimi on todella pitkä (yli 100 merkkiä), on sitä mahdollisesti jouduttu lyhentämään. Mikäli järjestön virallinen nimi on vaikeasti muistettava tai sellainen, jota ei tosiasiassa käytetä, kannattanee harkita järjestön nimenmuutosta.

Nordea

Nordea suosittelee, että järjestö on yhteydessä omaan pankkiinsa ja tarkistaa virallisen kirjoitusasun. Nordeassa on tämän uudistuksen yhteydessä pidennetty verkkopankkien kenttiä SEPAn maksimerkkimäärän (70 merkkiä) mukaisiksi. Ensi vuonna Nordea tulee tukemaan myös aputoiminimiä sekä muita kieliversioita suomenkielisten nimien lisäksi.

Nordea viestinnän Mari Yli-Sirniö muistuttaa, että yksityiskohdat eivät ole valmiita: ”Kannattaa myös huomioida, että kyseessä on suuri regulatiivinen muutos, joka on otettu käyttöön läpi euroalueen suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Lastentauteja on vielä, mutta teemme kovasti töitä sen eteen, että käyttäjäkokemus paranee lähitulevaisuudessa.”

Danske Bank

Danskesta saimme kuulla, että heidän järjestelmässä on valmiina paikka aputoiminimelle. Järjestön tulee ilmoittaa,  että haluaa ottaa aputoiminimen käyttöön. Pankki tarkistaa, että yhdistysrekisteristä sellainen löytyy ja näin lahjoittajan polkua saatiin tasoitettua.

    Järjestöt, rekisteröikää aputoiminimi

    Näyttää siltä, että toteutustapa tosiaan on pankkikohtainen ja palveluita kehitetään. Ellei oma pankki vielä mahdollista aputoiminimen käyttöä, tulee se luultavimmin niin tekemään. Monitoimialaisilla järjestöillä aputoiminimiä voisi hyvin olla rekisteröitynä useampikin.

    Käsittääksemme aputoiminimen käyttöönotto ei tarvitse järjestön sääntömuutosta vaan hallituksen päätös riittää. PRH:ssa nimi kuitenkin on rekisteröitävä. Rekisteröinnin voi ja se kannattaa tehdä verkossa, koska kustannus on alempi kuin papereiden kautta.

    SMS sallii 11 merkkiä

    Jos oikein hyvin käy, alias-nimessä on korkeintaan 11 merkkiä. Näin siksi, että sikäli kun halutaan lähettää tekstiviestejä ja esittää numeron tilalla nimi, tuo 11 mahtuisi siihen kokonaan.

    Muut pankit

    Järjestön kannattaa omasta pankista praktiikkaa kysyessään kertoa, että isot pankkiryhmät haluavat palvella asiakkaitaan ja kehittävät palveluitaan. Mikäs siihen parempi syy on kuin asiakkaiden tarve. Kyllä muut pankit haluavat kiriä rinnalle tai jopa ohi. Mutta järjestöjen pitää kertoa mitä he työssään tarvitsevat.

    ________________________________________________________________________________

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________
    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

     

    Tilisiirto ja lahjoittaminen – nyt aiempaa vaikeampi

    /in /by

    Tilisiirto ja lahjoittaminen, se perinteisin tapa siirtää rahaa, on juuri käynyt yhä haastavammaksi metodiksi. Siihen syynä ovat pankit, hyvällä tarkoituksella mutta asian nurja puoli on järjestöille ikävä.

    ”Maksunsaajan nimi ei täsmää tilinomistajan nimen kanssa”

    Mmitähh, totesin hiljan maksaessani taloyhtiön vastiketta. ”Jatkaessasi suoritat maksun sillä riskillä, että maksu päätyy jonkun muun kuin tarkoittamasi vastaanottajan tilille.” Hetken hiljaisuus. En ole tehnyt muutoksia verkkopankissani ja taloyhtiön tilinumero pitäisi olla tallessa kuten aina ennenkin. Suoritin maksun ja perillehän se meni. En ole enää nuori mutten vielä vanhuskaan; entäs jos olisin ikäihminen samassa tilanteessa? Ahdistaa ajatuskin.

    Pankit huijauksia vastaan – siitä kiitos

    Kuten sanottu, tarkoitus on hyvä. Suurin riski, jota tässä  taklataan liittyy verkkokauppoihin. Mutta tärkein ongelma jää saavuttamatta: jos valeverkkokauppiaan tilinumero on oikea, maksu menee mukinoitta läpi. EU-alueella huijarin voi olla vaikea saada tiliä pankkiin mutta väljemmän regulaation maita löytyy. Jos sen sijaan maksu tapahtuu laskua vastaan, tilanne on toinen.

    Järjestölle lahjoittaminen

    Vastikkeesta selvittiin mutta oletetaan, että ikäihminen on tekemässä lahjoitusta järjestölle. Järjestön nimi on usein pitkä ja käyttöön vakiintuu jokin iskevä lyhennelmä. Vaan lyhennelmä ei ole sama kuin tilinomistajan virallinen nimi ja niitä per tili on vain yksi kappale. Ja sen on oltava oikein, täsmälleen oikein. Väitän, että ikäihmisen lahjoitustapahtuma pysähtyy ja peruuntuu kunhan tuo riski-ilmoitus väärälle tilille päätymisestä on lävähtänyt ruudulle ja vakiintunutkin tilisiirtolahjoittaja voi hätääntyä. Jos tilisiirto on ollut merkittävin lahjoittamisen tapa, on järjestössä niin sanotusti osuttu tuulettimeen.

    Järjestön pitkä nimi ja taas tuuletin tekee tuttavuutta

    Tietopiirillä on asiakas, jonka virallinen nimi on tavanomaista pidempi. No eipä sitä sitten kukaan käytäkään. Uusi ongelma syntyy siitä, että nimi ei mahdu kokonaan verkkopankkien lomakkeelle. Eikä verkkopankki tulkitse, että tähän saakka kaikki oikein vaan nimestä puuttuu osa ja vastaus on sama, ei täsmää. He joutunevat muuttamaan sääntöpäätöksellä nimensä, vaihtoehtoja ei taida olla. Verkkopankki on pultattu kiinteästi virallisiin rekistereihin eikä sen vuoksi ole sovittavissa, että nimikentässä lukeekin jotain muuta. Tämän asian lupaamme tarkistaa Finanssialan keskusliitosta; blogi päivittyy jos vastaus saadaan.

    Lahjoittajien tiedottaminen  välittömästi!

    Lahjoittamisen sesonki on juuri alkamassa, lahjoittajia on syytä tiedottaa: tilinumero ja täsmällinen pankkitilin / tilinomistajan nimi. Ei aliaksia kiitos, ei nimeä lyhennettynä. Preussilaisen täsmällisesti juuri kuin se on kirjoissa ja kansissa. Muuten tulee suru puseroon kun lahjoittajan yritys lahjoittaa jää yritykseksi. Hipaisusta ei pidetä.

    Käytä webbisivun lahjoituslomaketta

    Jos lahjoittava yleisö on ikäihmisiä, tilisiirrolle on paikkansa. Nyt sitä paikkaa täytyy puolustaa tiedotuksella. Ongelma koskee vain ja ainoastaan tilisiirtoa, webbisivun lahjoituslomakkeen kautta asia sujuu. Lahjoitusten pyytämiseen tilisiirron kautta  jo ennestään huonoihin puoliin kuuluu se, että verkkopankissa oma-aloitteinen lahjoittaja jää liki poikkeuksetta anonyymiksi minkä vuoksi lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdotonta.

    Sen sijaan henkilökohtaisella viitenumerolla lahjoittaja, kerta- tai kuukausi, tunnistetaan yksiselitteisesti ja häntä voidaan tiedottaa lahjoituksen vaikuttavuudesta kiittämisen lisäksi. Ensikosketuksen muodostamisessa webbisivun lahjoituslomake palvelee hyvin.

    ________________________________________________________________________________

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________
    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

     

    Tekoäly ja järjestön varainhankinta – työpaja 23.10.

    /in /by

    Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät tekoälykoulutusta järjestöille. SaavutaÄly -hanke on EU:n osarahoittama ja se sisältää sekä tietoiskuja että työpajoja. Tietopiiri ja Näkövammaisten liiton Ville Blom sekä Tammenlehvän perinneliitto tuottavat sisällön seuraavaan pajaan, jonka aiheena on tekoäly ja järjestön varainhankinta.

    Ohjelmassa luvassa

    Johdanto
    Tietämyksenhallinta ja CRM perustana tekoälyn häytölle

    Case 1 – Näkövammaisten liitto

    • Kuluja alas, tuottoja ylös
    • Asiakasymmärrys data-analyysin avulla
    • Kohdennettu markkinointi – generatiivinen tekoäly tehokkaana apurina

    Case 2 – Tammenlehvän perinneliitto (yhdistyneet veteraanijärjestöt)

    • Tuloksia ensiaskeleiden jälkeen
    • Tuntumat kevyemmän tietoarkkitehtuurin lähtökohdista

    Kokeillaan yhdessä -osuus

    • Tehdään koneesta sisällöntuottaja – lahjoitusvetoomusten tuottaminen

    Ryhmätyö: soveltaminen omaan järjestöön

    Tähän mennessä ilmoittautunut osallistujaryhmä on heterogeeninen, osa tulee suurista järjestöistä, osa aivan pienistä. Lähtökohdat siis poikkeavat suuresti, joten ryhmätöitä tehdään ”omassa kokoluokassa”. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät itselleen hyödyntämistapoja – joko Näkövammaisilta tai Tammenlehvästä, riippuen siitä missä vaiheessa he omassa työssään ovat.

    Ilmoittaudu mukaan

    Työpaja järjestetään 23.10. Humakin kampuksella Haagassa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan!

    _________________________________________________________________________________

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________
    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

    /in /by

    Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

    Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

    Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

    Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

    Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

    Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

    Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

    Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

    Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

    Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

    Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

    Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

    Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

    Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
    24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

    Kuvasta vielä asiaa

    Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

    _________________________________________________________________________________

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________
    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta – sittenkin

    /in /by

    Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) tiedotti eilen, että valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja – lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta. Muutos tulisi voimaan jo 2026 alusta! Suuntima on aivan oikea mutta vielä on askelluksessa säätämistä – ehdotus ei ole vieläkään tasapuolinen.

    Tiedoksi lukijalle: tämä blogi ei pyri kertomaan kaikkea vain eri sanankääntein mitä VaLa napakassa tiedotteessaan on jo kirjannut, VaLan tiedote kannattaa lukea joka tapauksessa erikseen.

    Päivitys 26.9.2025

    VaLa ry:ltä saamamme tiedon mukaan hallituksen esitys on siirretty jatkovalmisteluun ja tarkoitus on antaa erillinen esitys loppuvuoden aikana. Poliittisesti on linjattu, että yliopistoja ja korkeakouluja koskeva nykyinen säännöstö säilyy sellaisenaan. Tästä voi tehdä päätelmän, että yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden toteutuminen 2026 alusta on hyvin epätodennäköistä.

    Hallituksen 2024 ehdotusta on jatkojalostettu

    Hallitus päätti keväällä 2024, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja osalle lapsijärjestöjä. Nyt annetussa esityksessä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenee. VaLa ry:n tiedotteen mukaan samalla yhtenäistettäisiin yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko. VM siis pyytää lausuntoja ja aikaa sanaisen arkun pöllyttämiselle on 25. kesäkuuta saakka. Nyt on aika vaikuttaa!

    Kolmannes järjestöistä vähennyksen ulkopuolelle – kyllä jossain on nyt matoja!

    Arviolta 30 % järjestöistä jäisi vieläkin vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Luonto ja ympäristö, eläinsuojelu ja sote rajauksin (kuuluu vähennyksen piiriin jos edunsaajina lapset tai nuoret). Millä ihmeen perusteella! Perusmallisella kaupunkilaisjärjellä ei voi ymmärtää miksi vähennys ei olisi sidoksissa rahankeräyslupaan. Jos keräyslupa kerran myönnetään, miksi näin keskeiset järjestötoimialat eivät kuuluisi vähennyksen piiriin. Tietäen miten tärkeää työtä esim. sote tekee ja millaisessa ahdingossa ollaan; saisipa olla kärpäsenä katossa kuulemassa mistä VM löytää argumentaationsa.

    Varsin kohtalaisia summia

    Vähennys tehtäisiin tulon sijaan verosta ja olisi määrältään 30 % kun lahjoitus on vähintään 500 €. Tämä kannustaa vähän isompiin lahjoituksiin, oikein hyvä niin. Yksityishenkilöillä maksimi vähennettävä per vuosi olisi 5 000 € mutta lahjoitettaessa yliopistoille 50 000 €. Vastaavasti yhteisöillä rajasummat olisivat 50 000 ja 250 000 €. Rahamäärät ovat sellaisia, että niillä on merkitystä ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä.

    Merkitys järjestöille – komsii komsaa

    Yksityishenkilön verovähennyksen mahdollisuus alentaa epäilemättä lahjoittamisen kynnystä. Mutta saadakseen verovähennyksen on yksityislahjoittajan ilmoitettava henkilötunnuksensa. Tunnuksen antamisessa ihmiset ovat varovaisia ja ihan syystä. Olisiko helppo arvata, että tunnus kerrotaan helpommin suurelle ja hyvin tunnetulle järjestölle kuin pienelle ja kenties vasta vähän aikaa toimineelle. Jos lahjoittamisen housut on jalassa, kansalainen valinnee sen isomman ja tunnetumman vaihtoehdon.

    Tämä tarkoittaa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen on tehtävä ankarasti työtä, jotta brändi on kirkas, viesti selkeä ja se myöskin näkyy ja kuuluu. Viestinnällistä multitaskaamista, digitaalisen presenssin hallintaa, tekoälyn käyttöä ja muuta sellaista, joka todellakaan ei ole järjestötyön ytimessä. Silti näen,  että muutos on toivottu: näin valistuneissa naapureissa – läntisissä ymmärrettävästi – on menestyksellä toimittu.

    Lahjoitusrekisteri / CRM pakollinen

    Lahjoitusten vastaanottaja raportoi verottajalle. Tukkimiehen kirjanpidolla tai sen sukulaisilla ei pärjää, lahjoittajarekisteri on aivan pakollinen. Järjestö raportoi saamansa lahjoitukset ja niiden käytön. Jos raportointi perustuu manuaaliseen reskontrapoimintaan, on lahjoitusvähennyksen mahdollistaminen viisainta unohtaa.

    Kun lahjoittamisen transaktio tallentuu lahjoittajatietoineen ja myöskin tiliöityy sekä lahjoittajan että lahjoituskohteen mukaisesti, on raportin tuottaminen verottajalle parin hiiren äännähdyksen takana. Tietopiirin asiakkailla ei siis ole mitään syytä huoleen – ja uudet asiakkaat toivotamme tervetulleiksi.

    VaLa ry:n tiedote VM lausuntopyynnöstä asiaa koskien, tässä ole hyvä.

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Pienkeräyslupa – kun on akuutti tarve rahankeräykselle

    /in /by

    Kun on akuutti tarve rahankeräykselle, pienkeräys on joustava tapa toimia. Lähtökohtaisesti pienkeräysluvan saa toimija, joka voisi saada myös varsinaisen keräysluvan. Lisäbonarina pienkeräyksessä myös yksityishenkilöt voivat suorittaa keräyksen. Enintään kahdesti vuodessa, 3 kk periodeissa ja enintään 10 000 € kerralla. Tämä vastaa aika monen pienen toimijan tarpeeseen. Nykyinen keräyslupa mahdollistaa sen, että vähintään kolmen pysyvästi Suomessa asuvan henkilön ryhmä voi saada keräystunnuksen. Ikää kaikilla tulee olla vähintään 15 vuotta ja vähintään yhden näistä täysivaltainen – ns. täyspäinen aikuinen.

    Kaikki hoituu poliisin sähköisessä asiointipalvelussa

    Yksityishenkilö kirjautuu palveluun pankkitunnuksilla. Rahankeräykset on otsikko, jonka alta löytyy tarvittava informaatio pienkeräyksestä. Ilmoitusta tehtäessä palvelu kysyy kaiken tarvittavan. Pienkeräyksen keskeyttäminen, tilittäminen ja loppuilmoitus, kaikki samasta paikasta. Viranomainen on tehnyt tämän jouhevaksi.

    https://poliisi.fi/pienkeraykset

    Kun 3 kk tai 10 000 € täyttyy

    Tämä on tärkeää muistaa: kun kumpi tahansa kriteereistä täyttyy, keräys on keskeytättävä ja siitä tulee ilmoittaa poliisille.

    Lahjoitusten keräämisen voi aloittaa pienkeräysluvalla ja jatkaa kun varsinainen lupa myönnetään. Pienkeräyksen lopettamisesta on ilmoitettava saman tien ja fiksua on tehdä tilitys hetimiten. Näin ei tule myöhemmin ongelmia sen suhteen mikä raha on milläkin luvalla kerätty. Keräysluvissa kuuluu olevan hyvinkin puolen vuoden jono, vaihtoehto voi olla hyvinkin relevantti.

    Pienkerääjän muut velvollisuudet

    Tiedonantovelvollisuus tarkoittaa keräämisen läpinäkyvyyttä. Kuka kerää, mitä varten ja millä keräystunnuksella. Lisäksi järjestäjän yhteystiedot on oltava näkyvissä.

    Keskeyttämisvelvollisuus ja pienkeräyksen lopettaminen – se olikin jo esillä. Rahan kertymistä on valvottava. Jos rahaa sattuisi tulemaan ovista ja ikkunoista, poliisille ei käy selittäminen, että ei huomattu.

    Ohjeiden kohdassa pienkeräystilitys ja varojen käyttö kerrotaan, että sikäli kun mahdollista, varat tulee käyttää ensisijaiseksi mainittuun keräyskohteeseen. Myös toissijaisen kohteen nimeäminen on mahdollista ja varat käytetään siihen jos ensisijainen käyttötarkoitus ei ole mahdollinen. Tilitys luvan myöntäneelle poliisilaitokselle suoritetaan kahden kuukauden kuluessa keräyksen päättymisestä. Seikkaperäiset ohjeet tilityksestä löytyvät poliisin sähköisestä asiointipalvelusta.

    Tsekkilista pienkeräystunnusta odottaessa

    Poliisi lupaa toimittaa tunnuksen viiden arkipäivän kuluessa. Ellei näin tapahdu, keräämisen voi aloittaa. Käytännössä lupa tulee nopeammin, usein seuraavana päivänä. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa, että keräämiseen liittyvät asiat on mietitty.

    • Kohderyhmät ja viestikärjet
      Onko potentiaalisen lahjoittajan profiili selvillä ja osuuko viesti heidän lahjoittajahermoonsa?
    • Viestintäkanavat
      Oma verkkosivu, sen selkeys, informatiivisuus ja vetoavuus
      Mitä somekanavia käytetään?
      Yhteistyökumppaneita tai sisarjärjestöjä, joiden kautta viestiä voi jakaa ja laventaa kohderyhmää?
    • Lahjoittajakontaktin tallentaminen
      Aivan keskeinen asia. Lahjoittajasuhteen rakentaminen alkaa ensimmäisen kertalahjoituksen jälkeen. Ellei kontaktitietoa, ei lahjoittajasuhdetta.

    Aiheesta on kirjoitettu oma bloginsa:
    Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei lupaa vielä ole

    Lukemisen iloa!

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

    /in /by

    Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

    Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

    Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

    Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

    Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

    Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

    Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

    Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

    Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

    Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

    Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

    Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

    Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

    • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
    • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
    • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
    • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
    • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

    Valoisa mutta vaativa näkymä

    Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

    Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

    Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

    Linkit

    VaLa ry:n tiedote

    Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

    Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Maksutonta tekoalykoulutusta järjestöille

    /in /by

    Laurea- ja Humak-ammattikorkeakoulut järjestävät maksutonta tekoalykoulutusta järjestöille maalis-huhtikuussa 2025. Koulutus kuuluu EU:n osarahoittamaan SaavutaÄly-hankkeeseen ja on tarkoitettu niin alkaville kuin AI:n kanssa jo pidemmälle ehtineille järjestöille. Koulutustilaisuudet järjestetään sekä verkostotapaamisina (live) että verkossa.

    AI ja koulutukset kaikkialla mutta harvoin järjestöille

    Tämä teema on nyt se, jolla koulutusta myydään. Aina ei voi tietää millainen toimittaja- ja tuotekytkentä on taustalla saati minkä tasoinen lopulta on kouutuksen sisältö. Puhutaan ilmaisista lounaista, joita harvemmin tarjolla – maksuttomaan koulutukseen voi liittyä koukku. Nyt koulutuksen järjestäjä rahoittajineen herättää luottamusta

    Livenä järjestettävät verkostotapaamiset

    Maaliskuussa pidetään kuusi tilaisuutta eri puolilla Uuttamaata. Livetapaamisten ryhmäkoko on 6-20 henkeä keskustelevan ilmapiirin varmistamiseksi. Voisipa veikata, että tuolit on pian varattu! Ohjelmarungon mukaan konkretiaa on odotettavissa: esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä järjestötoteutuksista.

    Säädökset tietoiskuna online

    Jos GDPR tuntuu yksityiskohtaiselta, asiaa ehkä miettii toisin kun tutustuu AI-aiheen normeihin. Säädöksiä koskeva tietoisku onneksi on paikkamäärältään vapaa online-tilaisuus mutta niitä on vain yksi kappale: 8.4. klo 13-15. Tarjolla on infoa:

    • Datasäädöksestä – mitä uudet määräykset tarkoittavat datan jakamiselle ja IoT-laitteille?
    • Tekoälysäädöksestä – miten EU:n AI Act vaikuttaa tekoälyn käyttöön ja kehitykseen?
    • Esteettömyysdirektiivistä – mitä uusia vaatimuksia verkkopalveluille tulee kesäkuussa 2025?
    • Digipalvelulain laajennuksista – ketkä kuuluvat uusien saavutettavuusvaatimusten piiriin?

    Tietopiirin toive: pienemmät järjestöt tarttuisivat tilaisuuteen

    Isoilla on jo nyt etumatka tekoälyn käytössä. Sekä pontevammin hoidettu tietämyksenhallinta, viestintä ja enemmän käsipareja. Sen vuoksi meillä toivotaan, että nimenomaan vähän pienemmät järjestöt tarttuisivat tähän mahdollisuuteen. Juuri se on syy miksi tämä blogi on kirjoitettu.

    Linkit ja ilmoittautuminen

    Verkostotapaamiset, live

    Tietoisku 8.4. online

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote


    _________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

    /in /by

    Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

    • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
    • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
    • Varainhankinnan ammattimaistuminen

    Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

    Viestien personointi

    Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

    Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

    On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

    Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

    Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

    Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

    Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

    Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

    Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

    Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

    Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

    Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

    Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



    _________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

    /in /by

    Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

    Yhteisöt ja yhteisöllisyys

    Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

    Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

    Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

    Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

    Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

    Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

    Next-gen generosity

    Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

    Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

    Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

    Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

    Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

    Varainhankinnan ammattimaistuminen

    Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

    68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

    Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

    Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

    Varainhankinnan trendit osa 2

    Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

    • Sisältöjen personointi
    • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
    • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

    VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

    Kiitos kun luit!

    Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    _________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi