Artikkelit

STEA-strategia 2020 julki 10.1.2019

STEA-strategia 2020 esiteltiin juuri äsken, moderniin tapaan Facebookin live-lähetyksessä. En pyri toistamaan sisältöä vaan poimimaan ne kohdat, joihin erityisesti kiinnitin huomiota.

”Tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan”

Sisältö, joka on esitettävissä yhdellä sivulla, on napakkuudessaan ansiokas. ”STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.” Tämä tarkoittaa avustuksen suuntaamista sinne, missä toiminta on suunnitelmallisen tavoitteellista ja missä kohderyhmää hyödyttäviä, kestävän hyvinvoinnin tuloksia saadaan aikaan. Tämä jos mikä on vaikuttavuuden ja sen mitattavuuden painottamista.

Avoimuutta ja vuoropuhelua, lomakkeet uusiksi 2021

Yllä kuvattu voisi tarkoittaa lisää raportointia ja valvontaa, mutta STEA painottaa olevansa avoin uusille tekemisen tavoille ja vuoropuhelulle. Esityksessä mainittiin, että mikäli lomakkeissa, jotka uudistuvat vuodelle 2021, on jotain tarpeettomaksi koettua, se voidaan muuttaa tai poistaa. Toisin sanoen, kun jotain oivalletaan, se kannattaa heille esittää. Tavoitteena uusilla lomakkeilla on se, että haku- ja raportointilomakkeet lähenevät toisiaan.

Mikään ei muutu heti

Saimme selkeän vastauksen: mikään ei muutu vielä. Mutta STEA kannustaa järjestöjä vahvasti kirkastamaan strategiaansa. Tämän työn helpottamiseksi STEA tarjoaa materiaalin, joka apukysymyksineen auttaa työn tekemisessä.

Omarahoitusosuus yllättäen ei esillä

Strategiset tavoitteet ja arvot ovat melko pyöreitä mutta varmasti hyväksyttäviä asioita. Erityisen hyvänä pidän sitä, että toiminnan avoimuutta korostetaan. Jos se tarkoittaa vähemmän by the book, kun näin on aina ennenkin tehty – toimintaa, niin siitä tosiaan voi ilahtua. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa esille. Kysyimme onko tiedossa muutoksia suhtautumisessa järjestön omarahoitukseen, mutta aika ei riittänyt vastauksen saamiseen. On tulkittu, että omarahoitusosuuden kasvattamista kannustetaan, mutta samaan aikaan on tehty harvinaisen selväksi, että omarahoituksen kehittämiseen tarvittavia investointeja, joko työprosessin tai työvälineiden muodossa, ei tueta. Mikäli uusille toimintatavoille ollaan avoimia, tässä on hyvä aihe koeponnistettavaksi. Strategiapaperi takataskusta pöytään, jos tarve vaatii.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

SOSTE:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa

SOSTE:n eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa. Vaikuttamisen tulee olla suunnitelmallista mutta työvälineitäkin tarvitaan. Useimmilla järjestöillä on vaikuttamisfunktio ja vaikuttamistyötä rytmittävät vaalit, valtion talousarviovalmistelu sekä hallituksen hankkeet ja lainsäädäntötyön sykli. Työn tulisi olla luonteeltaan enemmän prosessi kuin projekti – silti ammattimaiset projektikäytännöt ovat hyvin sovellettavissa. Tähän päädyin kun summasin kulunutta vuotta kaiken sen perusteella mitä näin ja kuulin.

Valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttajaviestintä – miten yhdistää?

Jäin miettimään miten yhdistää valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttamiskampanjointi. Vaikka viestinnän tavoite on valtakunnallinen, ovat monet vaikutettavat täysin paikallisia. Kansanedustajat – niin ehdokkaat kuin valitut – ovat lähes poikkeuksetta vahvoja paikallisia vaikuttajia valtuustoissa ja järjestöissä. Mutta mielipidevaikuttaja voi olla myös ilman perinteistä organisaation mandaatin tuomaa puheoikeutta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä suositut tubettajat, joilla voi olla huima merkitys nuorille ihmisille.

Kansanedustajat, valtuutetut ja lautakuntien jäsenet järjestö pystyy liittämään rekistereihinsä pääkallopaikalta käsin. Mutta paikallisia vaikuttajia keskuspaikassa ei tunneta. Tämän vuoksi paikallisjärjestöllä pitäisi olla mahdollisuus lisätä lokaalisti merkittävät ihmiset vaikuttajarekisteriin. Tietämyksenhallinta on järjestöissä leimallisen keskittynyttä ja se hukkaa valtavasti alueellista potentiaalia. Ei kaikille tarvitse antaa käyttöoikeutta rekistereihin, mutta ainakin yksi käyttäjätunnuksin varustettu ihminen per paikallisyhdistys olisi hyvä löytyä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin tiedonhallintamallista, jonka tekniikka mahdollistaa. Mutta tekniikka ei tee tässäkään mitään itsestään. Aihetta on käsitelty blogissa Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys.

Hyvä vaikuttamissuunnitelma sisältää SOSTE:n mukaan seuraavaa

Vaikuttamissuunnitelma on kuin hyvä projektisuunnitelma. Hankkeella on konkreettinen ja mitattavissa oleva tavoite. Toiset puhuvat halutusta konversiosta – reagoineiden prosenttiosuudesta suhteessa kaikkiin vaikutettaviin. Budjetti koskee sekä käytettävissä olevia varoja kuin henkilöresursseja. Vaikuttaminen on prosessi, mutta kampanjalla on silti aikataulu. Ilman mittareita kaikkea edellä esitettyä on turhauttavaa laatia. Ja ellei asioita ja asiakokonaisuuksia ole vastuutettu, voi lopputuloksen saavuttaminen olla hankalaa. Yrityksissä puhutaan asioiden omistajuudesta, mikä tarkoittaa samanaikaista päätösvaltaa ja vastuuta lopputuloksesta. Termi on järjestöissä vieraampi, mutta mielestäni oikein käyttökelpoinen.

Vaikuttamisen kokonaisuus liikkeessä

Timo Lehtinen havainnollisti miten monta päällekkäistä muutosta on meneillään. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. rahapeliuudistus,  avustusjärjestelmäuudistus ja myös rahankeräyslaki, jonka sisällön tietänemme, mutta asiasta ei voi olla varma. Toimintaympäristön kannalta turbulenssia tarjoilee vuodesta toiseen sama teema: sote-uudistus. Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä – on tässä kerrakseen.

Lisäksi median popularisoituminen vaikeuttaa menestyksekästä fakta-argumentointia. Timo Lehtinen otti esille uutisen, jossa valtakunnan päämediat käsittelivät alkoholipoliittista aihetta siten, että THL:n ja Panimoliiton edustaja olivat äänessä ikään kuin samalla ammattitaso- ja puolueettomuusolettamalla. Kun uutisten kuluttajat muuttuvat lyhytjänteisemmiksi, ei mediakaan välitä taustoittaa asioita kunnolla ja faktojen sekoittuminen fiktioon on väistämätöntä.

Järjestöt – monitaiturit

Järjestöissä tarvitaan nykyisin melkoisia multitalentteja. Ilman viestintäammattilaisia ei tule toimeen, talousohjaus ja raportointi on oma vaativa kenttänsä, tietotekniikan hyödyntäminen rutiinitöiden karsimisessa ja koko prosessin orkestroiminen yleensä liian pienellä määrällä käsipareja – järjestön ydintehtävän hoitamisen ohella. Miten nyt tuntuukin, että yksityisellä sektorilla on aika helppoa. Mutta koetamme parhaan mukaan olla niin nykyisille kuin tuleville asiakkaillemme avuksi.

TietoPiiri Oy  auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Ensiaskeleet järjestön menestykseen – vieraskynä Heidi Korva

Vieraskynä kirjoittaja Heidi Korva: Ensiaskeleet järjestön menestykseen

Kirjoittaja on yhteiskunnalliseen viestintään ja vastuullisuusviestintään erikoistunut viestinnän kouluttaja, sparraaja ja tekijä omassa yrityksessään Communiké. Hän järjestää Menestyvät järjestöt -tapahtumaa yhdessä Salla Saarisen (Radical Soul) kanssa.

Tapaan työssäHeidi Korva, viestinnän konsultti, kouluttaja ja tekijä. Communiké viestintäyrityksestäni kymmeniä järjestöjä joka vuosi. Usein minut kutsutaan paikalle, kun joku tökkii, varsinkin viestinnässä. Usein syytä on vaikea hahmottaa, ”viestit eivät vaan mene läpi” tai ”viestintään kaivataan kautta linjan lisää tehoa ja kirkastusta”.

Viestintä on totta tosiaan tänä päivänä kaikille organisaatiolle tärkeämpää kuin koskaan. Jos se vielä kymmenisen vuotta sitten oli tukitoimintaa, tänä päivänä viestintä on strategisen tekemisen ytimessä. Viestintä on ratkaisevaa, jotta ihmisten huomio saadaan kääntymään oman järjestön (tai yrityksen) puoleen. Onnistunut viestintä saa ihmiset kiinnostumaan, se houkuttelee ja vakuuttaa, ja parhaimmillaan se saa ihmiset toimimaan niin kuin haluammekin, esimerkiksi antamaan meille aikaansa vapaaehtoistyössä tai rahaa kuukausilahjoituksina.

Viestinnästä on siis tullut yksi tärkeä järjestön menestyksen avain. Mutta väkevää viestintää on mahdotonta tehdä, jos muutama muu perusasia on järjestössä hunningolla.

1) Missio, tavoite, strategia.

Tietävätkö kaikki teidän järjestössänne, miksi te olette olemassa? Ketä varten teette työtänne, ja mitä teidän pitäisi saavuttaa, että saisitte aikaan mahdollisimman suuren positiivisen kädenjäljen maailmaan?

Ei ole yksi eikä kaksi järjestöä, joissa nämä kysymykset vieläkin vaatisivat kirkastusta. Pitäisi istua yhdessä alas ja kääntää ja vääntää asiaa niin kauan, että jokainen järjestön ihminen osaisi kertoa selvällä suomella Pihtiputaan mummollekin mikä on järjestön tavoite ja miksi sen työtä tässä maailmassa tarvitaan. Mission pitäisi olla niin yksinkertainen ja rohkea, että se jää mieleen kerralla. ”Haluamme, että Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta vuonna 2050”, sanoo Me-säätiö. Siinä on missio malliksi muillekin.

Mutta pelkkä ymmärrys olemassaolon syystä ja tavoitteesta ei riitä. Tarvitaan näkemys siitä, miten tavoitteeseen päästään. Strategian toteuttaminen (ja toteutuminen) vaatii hyvää johtamista. Sellaista, jossa jokainen organisaation ihminen tietää, mikä on hänen roolinsa, jotta tavoitteesta tulee totta. Mitä häneltä odotetaan? Mihin hänen pitää panostaa, mitä voi jättää tekemättä. Millaista muutosta pitäisi yrittää saada aikaan viestimällä. Jos suunta on epäselvä, viestinnästä puuttuu parhain terä. Kun ei tiedetä, mihin kannattaisi panostaa, viestitään vähän sitä, tätä ja tuota. Viestinnästä tulee höttöistä pullamössöä. Ei sellainen saa huomiota.

2) Rohkeutta

Rohkeus tarkoittaa monia asioita, esimerkiksi sitä, että järjestö uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla, tai että johto rohkenee luottaa työntekijöihin. Se voi tarkoittaa sitä, että uskalletaan kokeilla uusia keinoja, varsinkin silloin, kun vanhat eivät toimi.

Rohkeus on sitä, että uskaltaa tavoitella tarpeeksi isoja asioita. Se on sitä, että johto menee ennakkoluulottomasti sosiaaliseen mediaan, kun viestinnässä nähdään sille tarvetta. Rohkea organisaatio uskaltaa rikkoa rajoja – sekä omia että organisaatioiden välisiä. Joskus rohkeus tarkoittaa myös sitä, että ei ollakaan mieliksi ihan koko maailmalle vaan joku suuttuu.

Onko teidän järjestönne tarpeeksi rohkea? Tätä kysytään torstaina Helsingissä Menestyvät järjestöt -tapahtumassa. Kannattaa seurata häshtägiä #järjestömenestyy.

3) Halua ja taitoa tehdä yhteistyötä

Valitettavan monessa järjestössä pidetään edelleen mustasukkaisesti kiinni omista jutuista eikä olla valmiita tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jopa saman järjestön sisällä kyräillään ja kilpaillaan keskenään, esimerkiksi keskusjärjestön, piirien ja paikallisyhdistysten välillä.

Viestintä tarvitsee tänä päivänä massaa. Yhden organisaation viestit hukkuvat pelkäksi piipitykseksi valtavassa informaatiohälyssä, jonka keskellä elämme. Jotta oman äänensä saa kuuluviin, pitää heimo rakentaa yhtenäiseksi ja saada mukaan iso joukko sanansaattajia.

Yhteistyötä tarvitaan myös vaikuttamistyössä. Ja yhdessä tekemällä saa yleensä aikaan enemmän asioita kuin yksin. Yhteistyötä kannattaisi kokeilla myös eri sektoreiden järjestöjen kanssa. Miksi sote-järjestöt ja urheiluseurat eivät esimerkiksi pistä enemmän hynttyitä yhteen?

Yhteistyön ja verkostojen parantaminen on yksi syy myös Menestyvät järjestöt -tapahtuman perustamiselle. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille järjestösektoreille, ja se kokoaa keskiviikkona ja torstaina 14. – 15.2. Helsinkiin kolmisensataa osallistujaa yli 70 järjestöstä. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Rohkeus. Sosiaalisessa mediassa tapahtuma näkyy häshtägillä #järjestömenestyy.

Lisätietoja: www.communike.fi, www.menestyvatjarjestot.fi

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin Menestyvät Järjestöt-tapahtumaan liittyvistä kirjoituksista

TietoPiiri Oy on yksi Menestyvät Järjestöt – tapahtuman pääsponsoreista.

Otsikkokuva: www.pixabay.com