Tag Archive for: lahjoittaminen

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

/in /by

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

     

    Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

    /in /by

    Julkaisimme 21.11.2025 blogin koskien tilinomistajan nimen tarkistusta tehtäessä tilisiirtoa. Ongelma voi syntyä jos järjestön nimi on liian pitkä mahtuakseen verkkopankin lomakkeelle. Finanssialasta kerrottiin, että käytännöt ovat pankkikohtaisia. Siispä otimme yhteyttä pankkeihin ja kysyimme miten järjestön tulee toimia. Tiedot on saatu pankkien viestinnästä.

    Pikamaksuasetus: nimi täsmää, melkein täsmää, ei täsmää, ei verrattavissa

    EU:n pikamaksuasetus, Verification of Payee (VoP) -tarkistus tuottaa maksettaessa neljä mahdollista vaihtoehtoa. Tässä Nordeasta saamamme täsmällinen kuvaus, joka siis vastaa asetusta ja koskee myös muita pankkeja.

    Kun asiakas suorittaa maksua Nordean mobiili- tai verkkopankissa, hän saa jonkin seuraavista ilmoituksista:

    • Maksunsaajan nimi vastaa tilinhaltijan nimeä. Kaikki on kunnossa ja maksun vahvistamiseen voi edetä.
    • Maksunsaajan nimi poikkeaa tilinhaltijan nimestä. Kirjoitettu nimi poikkeaa jonkin verran tilinhaltijan nimestä, ja kerromme maksajalle tilinhaltijan nimen. Jos se näyttää siltä, mille taholle on maksamassa, lahjoittaja voi turvallisin mielin suorittaa maksun.
    • Maksunsaajan nimi on eri kuin tilinhaltijan nimi. Kirjoitettu nimi on kokonaan eri tai siinä on paljon eroa verrattuna tilinhaltijan viralliseen nimeen. Ohjeistamme maksajaa tarkistamaan maksunsaajan tiedot ja päivittämään ne. Jos epäilee huijausta, maksua ei tule vahvistaa.
    • Emme voineet verrata maksunsaajan nimeä tilinhaltijan nimeen. Tilinhaltijan nimeä ei voitu tarkistaa teknisestä syystä tai saajan pankki ei vielä tue maksunsaajan tarkistamista, jos tili on esimerkiksi maassa, jonka kotivaluutta on muu kuin euro. Tämä ilmoitus voi tulla myös tilanteissa, joissa saajan tili on uusi tai tilille ainoastaan saapuu rahaa.

    OP Pohjola

    OP Pohjolassa maksunsaajan tarkistuksessa käytetään pankin järjestelmissä olevaa yhdistyksen nimeä, joka on virallisista rekistereistä haettu nimi. Mikäli yhdistykselle on rekisteröity aputoiminimiä, myös ne ovat mukana maksunsaajan vertailussa. Asiakas voi tarkastaa pankistaan, mikä nimen täsmällinen kirjoitusmuoto on pankin järjestelmässä. Yhdistyksen edustajat näkevät tämän myös verkkopalvelussa asiakastiedoistaan.

    Jos nimi on todella pitkä (yli 100 merkkiä), on sitä mahdollisesti jouduttu lyhentämään. Mikäli järjestön virallinen nimi on vaikeasti muistettava tai sellainen, jota ei tosiasiassa käytetä, kannattanee harkita järjestön nimenmuutosta.

    Nordea

    Nordea suosittelee, että järjestö on yhteydessä omaan pankkiinsa ja tarkistaa virallisen kirjoitusasun. Nordeassa on tämän uudistuksen yhteydessä pidennetty verkkopankkien kenttiä SEPAn maksimerkkimäärän (70 merkkiä) mukaisiksi. Ensi vuonna Nordea tulee tukemaan myös aputoiminimiä sekä muita kieliversioita suomenkielisten nimien lisäksi.

    Nordea viestinnän Mari Yli-Sirniö muistuttaa, että yksityiskohdat eivät ole valmiita: ”Kannattaa myös huomioida, että kyseessä on suuri regulatiivinen muutos, joka on otettu käyttöön läpi euroalueen suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Lastentauteja on vielä, mutta teemme kovasti töitä sen eteen, että käyttäjäkokemus paranee lähitulevaisuudessa.”

    Danske Bank

    Danskesta saimme kuulla, että heidän järjestelmässä on valmiina paikka aputoiminimelle. Järjestön tulee ilmoittaa,  että haluaa ottaa aputoiminimen käyttöön. Pankki tarkistaa, että yhdistysrekisteristä sellainen löytyy ja näin lahjoittajan polkua saatiin tasoitettua.

      Järjestöt, rekisteröikää aputoiminimi

      Näyttää siltä, että toteutustapa tosiaan on pankkikohtainen ja palveluita kehitetään. Ellei oma pankki vielä mahdollista aputoiminimen käyttöä, tulee se luultavimmin niin tekemään. Monitoimialaisilla järjestöillä aputoiminimiä voisi hyvin olla rekisteröitynä useampikin.

      Käsittääksemme aputoiminimen käyttöönotto ei tarvitse järjestön sääntömuutosta vaan hallituksen päätös riittää. PRH:ssa nimi kuitenkin on rekisteröitävä. Rekisteröinnin voi ja se kannattaa tehdä verkossa, koska kustannus on alempi kuin papereiden kautta.

      SMS sallii 11 merkkiä

      Jos oikein hyvin käy, alias-nimessä on korkeintaan 11 merkkiä. Näin siksi, että sikäli kun halutaan lähettää tekstiviestejä ja esittää numeron tilalla nimi, tuo 11 mahtuisi siihen kokonaan.

      Muut pankit

      Järjestön kannattaa omasta pankista praktiikkaa kysyessään kertoa, että isot pankkiryhmät haluavat palvella asiakkaitaan ja kehittävät palveluitaan. Mikäs siihen parempi syy on kuin asiakkaiden tarve. Kyllä muut pankit haluavat kiriä rinnalle tai jopa ohi. Mutta järjestöjen pitää kertoa mitä he työssään tarvitsevat.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Tilisiirto ja lahjoittaminen – nyt aiempaa vaikeampi

      /in /by

      Tilisiirto ja lahjoittaminen, se perinteisin tapa siirtää rahaa, on juuri käynyt yhä haastavammaksi metodiksi. Siihen syynä ovat pankit, hyvällä tarkoituksella mutta asian nurja puoli on järjestöille ikävä.

      ”Maksunsaajan nimi ei täsmää tilinomistajan nimen kanssa”

      Mmitähh, totesin hiljan maksaessani taloyhtiön vastiketta. ”Jatkaessasi suoritat maksun sillä riskillä, että maksu päätyy jonkun muun kuin tarkoittamasi vastaanottajan tilille.” Hetken hiljaisuus. En ole tehnyt muutoksia verkkopankissani ja taloyhtiön tilinumero pitäisi olla tallessa kuten aina ennenkin. Suoritin maksun ja perillehän se meni. En ole enää nuori mutten vielä vanhuskaan; entäs jos olisin ikäihminen samassa tilanteessa? Ahdistaa ajatuskin.

      Pankit huijauksia vastaan – siitä kiitos

      Kuten sanottu, tarkoitus on hyvä. Suurin riski, jota tässä  taklataan liittyy verkkokauppoihin. Mutta tärkein ongelma jää saavuttamatta: jos valeverkkokauppiaan tilinumero on oikea, maksu menee mukinoitta läpi. EU-alueella huijarin voi olla vaikea saada tiliä pankkiin mutta väljemmän regulaation maita löytyy. Jos sen sijaan maksu tapahtuu laskua vastaan, tilanne on toinen.

      Järjestölle lahjoittaminen

      Vastikkeesta selvittiin mutta oletetaan, että ikäihminen on tekemässä lahjoitusta järjestölle. Järjestön nimi on usein pitkä ja käyttöön vakiintuu jokin iskevä lyhennelmä. Vaan lyhennelmä ei ole sama kuin tilinomistajan virallinen nimi ja niitä per tili on vain yksi kappale. Ja sen on oltava oikein, täsmälleen oikein. Väitän, että ikäihmisen lahjoitustapahtuma pysähtyy ja peruuntuu kunhan tuo riski-ilmoitus väärälle tilille päätymisestä on lävähtänyt ruudulle ja vakiintunutkin tilisiirtolahjoittaja voi hätääntyä. Jos tilisiirto on ollut merkittävin lahjoittamisen tapa, on järjestössä niin sanotusti osuttu tuulettimeen.

      Järjestön pitkä nimi ja taas tuuletin tekee tuttavuutta

      Tietopiirillä on asiakas, jonka virallinen nimi on tavanomaista pidempi. No eipä sitä sitten kukaan käytäkään. Uusi ongelma syntyy siitä, että nimi ei mahdu kokonaan verkkopankkien lomakkeelle. Eikä verkkopankki tulkitse, että tähän saakka kaikki oikein vaan nimestä puuttuu osa ja vastaus on sama, ei täsmää. He joutunevat muuttamaan sääntöpäätöksellä nimensä, vaihtoehtoja ei taida olla. Verkkopankki on pultattu kiinteästi virallisiin rekistereihin eikä sen vuoksi ole sovittavissa, että nimikentässä lukeekin jotain muuta. Tämän asian lupaamme tarkistaa Finanssialan keskusliitosta; blogi päivittyy jos vastaus saadaan.

      Lahjoittajien tiedottaminen  välittömästi!

      Lahjoittamisen sesonki on juuri alkamassa, lahjoittajia on syytä tiedottaa: tilinumero ja täsmällinen pankkitilin / tilinomistajan nimi. Ei aliaksia kiitos, ei nimeä lyhennettynä. Preussilaisen täsmällisesti juuri kuin se on kirjoissa ja kansissa. Muuten tulee suru puseroon kun lahjoittajan yritys lahjoittaa jää yritykseksi. Hipaisusta ei pidetä.

      Käytä webbisivun lahjoituslomaketta

      Jos lahjoittava yleisö on ikäihmisiä, tilisiirrolle on paikkansa. Nyt sitä paikkaa täytyy puolustaa tiedotuksella. Ongelma koskee vain ja ainoastaan tilisiirtoa, webbisivun lahjoituslomakkeen kautta asia sujuu. Lahjoitusten pyytämiseen tilisiirron kautta  jo ennestään huonoihin puoliin kuuluu se, että verkkopankissa oma-aloitteinen lahjoittaja jää liki poikkeuksetta anonyymiksi minkä vuoksi lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdotonta.

      Sen sijaan henkilökohtaisella viitenumerolla lahjoittaja, kerta- tai kuukausi, tunnistetaan yksiselitteisesti ja häntä voidaan tiedottaa lahjoituksen vaikuttavuudesta kiittämisen lisäksi. Ensikosketuksen muodostamisessa webbisivun lahjoituslomake palvelee hyvin.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

      /in /by

      Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

      • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
      • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
      • Varainhankinnan ammattimaistuminen

      Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

      Viestien personointi

      Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

      Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

      On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

      Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

      Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

      Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

      Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

      Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

      Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

      Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

      Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

      Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

      Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



      _________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 2

      /in /by

      Edellisessä blogissa käsiteltiin lahjoittajan polun kuuden askeleen ensimmäistä kolmea aihetta: kontaktin muodostamista, kuuntelemista ja kohdennettua viestintää. Nyt on vuorossa loput kolme askelta: pyytäminen, kiittäminen ja hoitaminen. Näkökulmana järjestön CRM.

      4. Pyydä

      Useimmiten vasta nyt on aika tehdä lahjoitusvetoomus. Suurimmat ja tunnetuimmat voivat ostaa ns. kylmiä kontakteja ja tehdä rahavetoomuksen suoraan. Kaikkien muiden on toistettava viestiä ja edettävä rahalahjoitusta kohti pienin sitouttavin askelin. Tähän tarvitaan aivan välttämättä omaa kontaktipoolia.

      Nyt on kohalon hetki. Saako vetoomus ihmisen toimimaan, menemään lahjoitussivulle? Onko sivulla kaikki selkeää, sopivasti tunteisiin vetoavaa ja löytyykö lahjoituskohde vaivatta? Entä maksaminen? Jos tänne saakka on päästy ja sitten tarjolla on tilinumero ja viite, voihan nenä, hävikki -50 %. Jos lahjoittajapotentiaali on nuorta väkeä, vieläkin enemmän.

      Toteutunut lahjoitustransaktio on monen onnistumisen summa. Kun mikä tahansa ketjun lenkki pettää, lahjoitus menetetään. Huikeankin osuva ja tarmokas viestintäpanostus vesittyy ellei lahjoitussivu tarjoa ”esteetöntä”reittiä varsinaisen maksun suorittamiseen. Käyttöliittymäsuunnitteluun siis huomiota.

      Kun järjestöllä jo on kertalahjoittajia, heille kannattaa ehdottaa kuukausilahjoitusta – kertomalla mitä esimerkkisummalla saadaan aikaan. Kuukausilahjoittajille voi promota mahdollisuutta suurlahjoitukseen ja diskreetein sanankääntein voi myös kertoa, että järjestö ei lainkaan  pahastu jos joku haluaa tehdä testamenttilahjoituksen. Testamentti oli hankalana ja vaivauttavana pidettävä asia mutta viimeisimpien vuosien aikana testamentti on vapautunut, siitä kertomista ei katsota pahalla. Koska järjestön CRM, Tietopiirin TP Fons sisältää tiedon kuka lahjoittaa mitenkin ja on kiinnostunut mistäkin, on lahjoitusvetoomuksen laatiminen ja toimittaminen juuri potentiaalisimmille ihmisille enemmän kuin helppoa.

      5. Kiitä

      Varsinkaan tästä harvoin annetaan täysiä pisteitä suomalaisjärjestöille. Jos lahjoitus tulee tilisiirtona, tiedämme lahjoittajan nimen ja tilinumeron. Sen perusteella useimmiten ei tiedetä kenestä on kyse. Ei tietoa, ei kiitosta, ei lahjoittajasuhteen rakentamista. MobilePay ei ole sen kummempi, kaikin tavoin muuten tervetullut palvelu. Kiittäminen edellyttää systemaattista lahjoittajatietojen tallentamista. Koneavusteisesti, jotta käsipareja ei asialla vaivata.

      Arviolta puoli prosenttia lahjoittajista ei halua, että heitä kiitetään tai huomioidaan millään tavoin. TP Fonsissa heidän tietoihin merkitään rasti oikeaan paikkaan ja he saavat olla rauhassa. Kaikkia muita kiittäminen käytännössä ilahduttaa: heidän panoksensa on huomioitu. Ikäihmisille kiitos on myöskin kuittaus: lahjoitustapahtuma onnistui suunnitellusti.

      Eräs lahjoittaja teki lahjoituksia usealle järjestölle vuosikymmenten ajan mutta järjestö, joka sai testamenttilahjoituksen sai sen siitä syystä, että oli ollut ainoa järjestö, joka häntä oli tämän lahjoituksista kiittänyt. Tähän hyvät järjestöihmiset, tähän kannattaa panostaa. Fonsissa on valmis mekaniikka koneavusteiseen, automaattiseen kiittämiseen, joka kuitenkaan ei näytä miltään muulta kuin ihmisen omakätisesti kirjoittamalta ja lähettämältä sähköpostilta. Kerromme tarkemmin kun kysytte.

      6. Hoida

      Pidä lahjoittajistasi – niin aktuaalisista kuin potentiaalisista – hyvää huolta. VIP-ryhmän muodostamista suosittelemme. Erityiskohdeltavien kriteereiden määrittäminen on tärkeä tehtävä ja huomion kohteena lahjoitetun summan tai oletetun varallisuuden ohella on ainakin henkilön näkyvyys ja vaikuttavuus. Joukossamme on niitä, joita joko  asemansa perusteella tai muutoin kuunnellaan ja seurataan. Kun etsit joukossasi olevat vaikuttajapersoonat ja saat heidät jakamaan viestiäsi, on sanan kiiriminen hyvällä mallilla.

      Kuten kaikissa muissakin vaiheissa, ihmisen osallistuminen, osallistumishalukkuus sekä osaaminen on hyvä huomioida viestinnän ryhmiä muodostettaessa. VIP-ryhmä kaipaa enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua kuin muut ja hoitamisen ohjelman suunittelu on paikallaan. Kaikki on luonnollisesti kiinni siitä mitkä ovat järjestön konversiotavoitteet. Ne voivat myös vaihdella kalenterivuoden kuluessa. Esimerkiksi Cantores Minores -kuorossa ja musiikkiopistossa pääsiäisenä ja jouluna halutaan myydä konserttilippuja. Alksyksystä taasen uusien muskarilaisten ja musiikkiopistoon kasvamaan tulevien rekrytointi on tärkein tavoite. Mediavalinnat ja sivuston tägäykset tulee saada synkkaan konversiotavoitteiden kanssa.

      Tähän aiheeseen ei kyllästy

      Meidän intressimme on auttaa järjestöjä pääsemään aina parempiin tavoitteisiin mitä ne sitten ovatkin. Aihe on pöydällä joka päivä ja haluamme jakaa osaamista. Siispä, ota vapaavalintainen viestiväline käteen ja sähkötä meille.

      _________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 1

      /in /by

      Erityisesti yksityisvarainhankinta vaatii lahjoitusprosessia varten laaditut tietotyövälineet. Yrityksessä puhuttaisiin asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM). Järjestön CRM on käytännössä sama: ihmisiä palvellaan heidän potentiaalinsa, kiinnostuksensa ja osallistumisensa perusteella – mikä sitten konversiotavoite onkaan. Tietopiirillä on tarjolla täsmätyökalut ja tuhti osaaminen, niistä tässä muutaman kappaleen verran.

      Lahjoittamisen kuusi askelta

      Analogia yrityksen toimintatapaan on sama: tuntemattomasta vaihe vaiheelta kohti sitoutunutta ihmistä. Järjestön ja lahjoittamisen kannalta näemme asian kuten tässä blogissa se on esitetty. Tällä kertaa asiaa pohditaan myös Tietopiirin työvälineiden, TP FONSIN näkökulmasta mikä toivottavasti palvelee niin asiakkaitamme kuin sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia. Koska aihe on laaja, kuusi askelta on jaettu kahden blogin tarinaksi. Jälkimmäinen blogi käsittää askeleet: pyydä, kiitä ja hoida.

      1. Muodosta kontakti

      Mitä pienempi järjestö, sitä tärkeämpi asia. TP FONS helpottaa kontaktien hallittua tallentamista monessa käänteessä. Verkkosivun lomakkeet lahjoittamista varten lienevät tärkeimmästä päästä. Tieto tallentuu lomakkeelta tietokantaan. Jos ihmisen tiedot on jo tallennettu, kukin tapahtuma täydentää kyseisen kontaktin tietoja. Jos kontakti on uusi, TP FONS perustaa kantaan paikan kyseiselle ihmiselle. Tapahtumakävijät – erittäin potentiaalisia myös lahjoittajina, todellakin kannattaa tallentaa. Someseuraajien houkuttelu omaan pooliin, ehdottoman suositeltavaa. Kontaktien oikea koti on järjestön CRM, ei somejätin tallelokero. Kuinka kävikään niille, jotka olivat rakentaneet kampanjointinsa Facebookin keräysten varaan, lue  varoittava tarina.

      Nyt siis puhutaan jostain aivan muusta kuin jäsenyyskeskeisestä ajattelusta. Ihminen on TP FONSIN kannassa vain kerran mutta hänellä voi olla monta ominaisuutta: jäsen, vapaaehtoinen, lehtitilaaja, tapahtumakävijä, lahjoittaja, potentiaalinen lahjoittaja tai  vaikka kaikki yhteensä. Mitä enemmän ihmisestä on tietoa, sitä tarkemmin häntä voidaan puhutella joko ryhmäkohtaisesti tai yksilöllisesti. Kun pyytää kontaktia tarkistamaan yhteystietonsa, kannattaa aina kysyä jotain ohessa. ”Aloitamme toimintamuodon X, oletko kiinnostunut osallistumaan?” Jos rasti tulee ruutuun, ihminen kuuluu kyseiseen ryhmään ja tämä toimii poimintakriteerinä. Mutta kovin montaa kysymystä ei kannata esittää kerralla ettei vastaaminen jää kokonaan tekemättä.

      2. Kuuntele

      Ollaan kohdassa, jossa suurin osa järjestöistä ei ota täysiä pisteitä. Jos toimitaan kovin manuaalisesti, on jokaisen jäsenen tai vapaaehtoisen yksilöllinen kuuleminen toteuttamiskyvyn ulkopuolella. TP FONSIN avulla asia hoituu ja tieto säilyy sekä hallittuna että käytettävänä. Mieti keskeisimmät osallistumismuodot, jotka järjestöllä on tarjolla. Mieti lisäksi kaikkein tärkeimmät kompetenssit, joita järjestön tehtävien hoitamiseksi tarvitaan. Toteuta TP FONSILLA lomake, johon sopivat tiedot voi täyttää.

      Lähetä sähköpostilla linkki, jonka avaamalla jäsen/vapari/lahjoittaja pääsee itseään koskeviin tietoihin. Samalla kun tarkistaa ovatko yhteystiedot oikein, hän voi vastata kysymyksiin josko on kiinnostunut osallistumaan järjestön toimintaan ja millä tavoin. Lisäksi jos osuu kohdalle, rastit ruutuun niihin kompetensseihin, jotka tuntuvat omilta. Ja kappas, meillähän onkin järjestön kontaktien osaamispankki käsissä. Tarkemmin aiheesta voit lukea tästä blogista.

      Järjestön kontaktit kuuluvat arvostavan tätä. Heiltä kysytään ja he saavat vastata. Järjestöllä on tieto kuka haluaa mitenkin olla mukana ja kenellä on tarvittavaa erityisosaamista. Tämä motivoi ihmisiä, edistää konversiotavoitteiden toteutumista ja voi kaiken lisäksi olla kustannussäästö jos jokin ammattilaistehtävä on hoidettavissa pro bono, omien toimesta.

      Avainroolissa TP FONSISSA on lomakkeiden käyttäminen sekä ryhmät. Ryhmät toimivat poimintakriteereinä ja poimitulle ryhmälle voidaan lähettää viesti. Tämä jos jokin on jotain muuta kuin uutiskirjeen toimittamista. FONS mahdollistaa erittäin vapaan, jopa hierarkisten ryhmien muodostamisen. Ihminen on tietokannassa kerran mutta hänellä voi olla tukku ominaisuuksia ja ryhmäjäsenyyksiä. Kaikkia noita voi ja  kannattaa hyödyntää kohdennetussa viestinnässä.

      3. Viesti kohdennetusti

      Aiheeseen jo johtateltiinkin. Geneerinen viestintä on lahjoitusten keräämisen kannalta suhteellisen tehotonta. Täydennä ihmiseen liittyvää tietoa – viesti sen mukaisesti. Haluat sitten sitouttaa ihmisen viestinviejäksi, vapariksi tai lahjoittajaksi, kaikkein tärkeintä on tietää mitä hän osaa ja haluaa. Ja sitten muodostamaan mielekkäitä viestinnän kohderyhmiä.

      Sähköpostiviestintä on edelleen tehokas, edullinen ja toivottu tapa toimittaa informaatiota järjestön kontakteille. Metodiksi ensisijaisesti siis sähköposti. Jos järjestö toimii liittotasolla, maakunnallisesti mutta myös paikallisesti, maantieteellä on merkitystä. Rovaniemen tapahtumien lobbaaminen lappeenrantalaisille, kannattaakohan. Poimi FONSISTA ihmiset, jotka ovat tehneet kertalahjoituksen vähintään kahdesti ja ovat Keski-Suomesta, sikäli kun satut edistämään Jyväskylän yhdistyksen asioita.

      Hyvin voisit lisätä poimintakriteeriksi aiemmin mainitun osaamispankin sisältöä: jos ihminen on ilmoittanut olevansa kiinnostunut juuri siitä aiheesta, jota tapahtuma koskee, voit olla varma, että viesti menee perille. Kaupallisella puolella sanotaan, että ihmiset inhoavat myymistä mutta rakastavat ostamista. Järjestöversio voisi kuulua vaikkapa näin: järjestöaktiivit eivät pidä uutiskirjeistä mutta arvostavat sitä, että heille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista.

      Huomataan, että vaihe 1, muodosta kontakti on yleisavain lahjoittajasuhteen muodostamiseen.  Ja siihen tarvitaan työvälineet,  järjestön CRM – taulukkolaskennalla tästä ei suoriudu. Mutta johan tiedättekin mistä näitä työvälineitä ja aiheen osaamista on saatavissa.

      _________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Varainhankinnan trendit 2023

      /in /by

      Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

      1. Tekstiviesti

      On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

      2. Digitaaliset lompakot

      Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

      3. Hybriditapahtumat

      Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

      4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

      No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

      Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

      5. Kryptolahjoitukset

      Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

      6. LinkedIn

      LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

      7. Gaming

      Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

      8. Sähköposti

      Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

      9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

      Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

      10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

      Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

      /in /by

      Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

      Vapaaehtoistoiminta murroksessa

      ”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

      Ikä ja maksaminen

      Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

      Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

      Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

      Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

      Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

      Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?

      /in /by

      Vastuullinen lahjoittaminen ry:n organisoimaa TekojenTiistaita vietetään jälleen 29. marraskuuta! TekojenTiistain juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, jossa GivingTuesday-päivää on vietetty kymmenen vuoden ajan Black Fridayn jälkeisenä tiistaina. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta, joita kukin voi toteuttaa haluamallaan tavalla: ajan, avun, hyvän mielen tai lahjoitusten muodossa. Lahjoittaminen on tänä vuonna Ukrainan sodan seurauksena noussut näkyväksi teemaksi, joten tämän vuoden TekojenTiistaina halutaan erityisesti painottaa lahjoittamisen merkitystä kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä tekemään hyvää lahjoitusten kautta.

      Ennakkoluulot yleisiä

      Kokemuksemme mukaan lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat asia, joihin järjestöt tömäävät usein arjessaan. Ennakkoluuloihin vastaaminen ja rikkominen vaatii järjestöiltä avointa viestintää ja rehellistä vuoropuhelua. Ennakkoluuloja on monenlaisia, kuten mitä lahjoituksilla oikeasti saadaan aikaan tai menevätkö lahjoitukset ilmoitettuun kohteeseen. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten järjestöt voisivat omalta osaltaan edistää lahjoittajien luottamusta lahjoittamista ja laajemminkin järjestöjä kohtaan.

      Miten järjestö voi viestiä luotettavuudestaan potentiaalisille lahjoittajille?

      Lahjoittajat pitävät hyvin tärkeänä, että rahaa keräävät tahot ovat luotettavia, että ne ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia ja että ne myös kertovat niistä avoimesti. Ennen lahjoituksen tekemistä lahjoittajat haluavat usein perehtyä tuen pyytäjän luotettavuuteen; kerrotaanko nettisivuilla lahjoitusten käyttötarkoituksista ja onko Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyksen lupanumero tai pienkeräysnumero helposti löydettävissä?

      Lahjoitusten käyttötarkoituksista järjestöjen kannattaa aktiivisesti kertoa some-kanavissaan ja verkkosivuillaan, jotta jokaisen on mahdollista poimia niistä tietoa helposti ja nopeasti. Luotettavuuden varmistaminen vaatii lahjoittamista harkitsevilta hieman taustatyötä, joten se kannattaa sujuvuuden varmistamiseksi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi monien järjestöjen verkkosivuilta löytyvää ’’Usein kysytyt kysymykset’’ -osiota.

      Luotettavuuden ja avoimuuden ohella lahjoittaja ansaitsee sen, että lahjoitus on tehtävissä vaivattomasti. Useimmiten järjestön oman verkkosivun lahjoitussivu on lahjoittamisen tapahtumapaikka. Jos potentiaalinen lahjoittaja on saatu houkuteltua lahjoitussivulle, lahjoituskohteet on visualisoitu ja tarinallistettu, mutta lahjoituksen tehdäkseen pitäisi siirtyä verkkopankkiin – ja kopioida tilinumeron lisäksi viite – on lahjoitus luultavimmin menetetty. Maksamisen mahdollisuus tulee ehdottomasti tarjota samassa selainistunnossa. Lahjoittamisen helppous voi osaltaan lisätä lahjoittajan uskoa järjestön luotettavuuteen ja toimivuuteen.

      Kannattaako järjestön kertoa avoimesti rahankeräys- ja hallintokuluistaan?

      Eri yhteyksissä lahjoittamisesta puhuttaessa eräs kysymyksiä herättävä teema on järjestöjen keräys- ja hallintokulut. Toimivien ja tehokkaiden järjestöjen varoista osa käytetään esimerkiksi kirjanpitokuluihin, toimitilamaksuihin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin sekä keräyksen palveluntarjoajien maksuihin. Näiden avulla järjestön on mahdollista toteuttaa oman missionsa mukaista toimintaa ammattimaisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. Järjestöjen kautta apu löytää perille oikea-aikaisesti osaavan henkilökunnan, olemassa olevien verkostojen, toimivan hallinnon ja jatkuvan toimintavalmiuden avulla.

      Näistä asioista järjestön kannattaa toki olla avoin lahjoittajilleen ja mahdollisille tuleville tukijoilleen. Keräys- ja hallintokulujen osuuden voi ilmoittaa nettisivuilla, uutiskirjeessä tai some-kanavissa; mitä rahankeräys- ja hallintokulut teidän järjestöllenne tarkoittavat ja mitä niiden avulla saadaan aikaiseksi? Vaikka keräys- ja hallintokulujen osuus olisi kooltaan pienellä järjestöllä suurempi kuin isommilla järjestöillä, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti ja kuvata miten lahjoituksilla voidaan mahdollistaa järjestön toiminnan kasvua ja kehitystä entistäkin tehokkaammaksi toimijaksi.

      Miten järjestö voi ylläpitää luottamusta lahjoitustapahtuman jälkeen?

      Kun lahjoittaja on antanut panoksensa, on järjestön vuoro informoida lahjoittajaa henkilökohtaisesti siitä, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Ihmiset kaipaavat palautetta, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Lahjoitukset ovat monesti erittäin tarkasti kohdennettuja, joten niin tulee lahjoittajaviestinnänkin olla.

      Eräs lahjoittajasuhdetta rakentava tekijä on kiittäminen. Lähes kaikkien lahjoittajien mieltä lämmittää, kun heitä kiitetään lahjoituksesta. Kiitoksen vastaanottaminen vaikuttanee siihen, että ihminen on valmis tekemään kertalahjoituksen toisenkin kerran. Kiitoksen ohella hänelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta kuukausilahjoittamiseen: järjestön kannalta erittäin tavoittelemisen arvoinen asia. Kiitos toimii myös kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. Tämä on etenkin iäkkäämpien, tekniikkaa ehkä vähän arastelevien, ihmisten kohdalla arvokasta.

      Ellei lahjoitustapahtuman yhteydessä lahjoittajan tietoja ole tallennettu, on lahjoittajasuhteen ja luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Nimi ja sähköposti ovat tärkeimmät tiedot, joiden lisäksi tarkempia tietoja voi pyytää myöhemmin. Jos lahjoittajasta on tiedossa vain tilitieto ja nimi, häntä ei ole mahdollista kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri kyseisessä lahjoituskohteessa on saatu aikaan. Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuuden lahjoittajaryhmien muodostamiseen ja ryhmäkohtaiseen viestintään sekä lahjoittajasuhteen rakentamiseen.

      Lopuksi voidaan todeta, että järjestön viestinnässä monen asian pitää onnistua, jotta luottamus saavutetaan, potentiaalinen lahjoittaja saadaan lahjoitussivulle ja lahjoittaja saadaan sitoutumaan järjestön tukijaksi. Jos yhden kertalahjoituksen jälkeen päästetään ihminen ”karkuun,” ja saatiin vain yksittäinen kertalahjoitus, merkitsee tämä valtavaa tuhlausta. Monella järjestöllä on tarve saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja lahjoituksen tehnyt ihminen on varmasti potentiaalisempi vapaaehtoinen kuin ihminen, jonka sydän ei syki järjestölle.

      VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 80 jäsenjärjestöä. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita, edistää lahjoituskulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa.

      ————————————————————————————————————————————————————————————————————————————-

      Tietopiiri Oy:ssä autamme järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Blogin  kirjoittajat:

      Tessa Robertsson / VaLa ry
      puh. 050 – 411 9912
      viestinta@vala.fi

      Ilkka Harjula / Tietopiiri Oy
      puh. 0400 – 545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Ukraina-merkki kertoo yhteisösi tuesta

      /in /by

      Keskuskauppakamarin tiistaina 24.5. julkaisema Ukraina-merkki on ilmaus yhteisön antamasta konkreettisesta tuesta Ukrainalle. Yritysten ja yhteisöjen käyttöön on nyt yhtenäinen ja helposti tunnistettava merkki, jolla voi viestiä antamastaan tuesta Ukrainalle ja ukrainalaisille. Merkin saaminen ja käyttäminen on maksutonta mutta kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittua. Ohjeet ovat oikein selkeät ja järkevät.

      Idea ja sen toteuttajat

      Ukraina-merkki, sen toteuttamisen idea on saatu yhteisöiltä, jotka ovat halunneet osoittaa julkisesti tukevansa Ukrainaa. Merkkiä ovat olleet kehittämässä Marketing Finland, Suomalaisen Työn Liitto, Vala ry, Fama Consulting ja Keskuskauppakamari. Myös verkkosivun toteuttaminen sekä itse merkin suunnittelu on toteutettu pro bono -periaatteella. Sivulta löydät perusteet merkin saamiseen sekä ohjeet merkin käyttämiseen. Ukraina todella on laittanut suomalaiset liikkeelle!

      Ukraina-merkin hakeminen

      Tältä sivulta voit hakea merkkiä käyttöösi. Kerro perusteet, millä tavoin oletta auttaneet Ukrainaa. Kannattaa huomata, että tuki voi olla muutakin kuin rahallista avustamista: tavaraa, informaatiota, keräyksen järjestämistä, kuljetustehtäviä… Sivulta löydät lisätietoa.

      Tietopiirin kontribuutio

      Tietopiiri tuntee sympatiaa Ukrainaa auttavia kohtaan ja konkreettisena tekonaan promoaa asiakkaidensa Ukraina-keräyssivuja. Nämä sivut on koottu Auta ukrainalaisia -sivulle ja sinne kuljetaan Tietopiirin pääsivun yläosan kautta, paraatipaikalta. Asiakkaidemme keräyssivut löydät tästä: Suomen Caritas, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Pelastusarmeija sekä Medialähetys Sanansaattajat (SANSA).

      Ukraina-merkki löytyy maanantaihin 30.5. mennessä Tietopiirin sivulta, ainakin pääsivun ylosasta sekä mahdollisesti footer-osiosta. Kannustamme vahvasti sekä tuen antamiseen että merkin käyttämiseen.

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi