Tag Archive for: lahjoitukset

Tekoäly ja järjestön varainhankinta – työpaja 23.10.

/in /by

Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät tekoälykoulutusta järjestöille. SaavutaÄly -hanke on EU:n osarahoittama ja se sisältää sekä tietoiskuja että työpajoja. Tietopiiri ja Näkövammaisten liiton Ville Blom sekä Tammenlehvän perinneliitto tuottavat sisällön seuraavaan pajaan, jonka aiheena on tekoäly ja järjestön varainhankinta.

Ohjelmassa luvassa

Johdanto
Tietämyksenhallinta ja CRM perustana tekoälyn häytölle

Case 1 – Näkövammaisten liitto

  • Kuluja alas, tuottoja ylös
  • Asiakasymmärrys data-analyysin avulla
  • Kohdennettu markkinointi – generatiivinen tekoäly tehokkaana apurina

Case 2 – Tammenlehvän perinneliitto (yhdistyneet veteraanijärjestöt)

  • Tuloksia ensiaskeleiden jälkeen
  • Tuntumat kevyemmän tietoarkkitehtuurin lähtökohdista

Kokeillaan yhdessä -osuus

  • Tehdään koneesta sisällöntuottaja – lahjoitusvetoomusten tuottaminen

Ryhmätyö: soveltaminen omaan järjestöön

Tähän mennessä ilmoittautunut osallistujaryhmä on heterogeeninen, osa tulee suurista järjestöistä, osa aivan pienistä. Lähtökohdat siis poikkeavat suuresti, joten ryhmätöitä tehdään ”omassa kokoluokassa”. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät itselleen hyödyntämistapoja – joko Näkövammaisilta tai Tammenlehvästä, riippuen siitä missä vaiheessa he omassa työssään ovat.

Ilmoittaudu mukaan

Työpaja järjestetään 23.10. Humakin kampuksella Haagassa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan!

_________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

/in /by

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

Kuvasta vielä asiaa

Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

_________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoitusvetoomusten mainonta kielletään 10/2025? PÄIVITYS 23.10.25

/in /by

Päivitys blogiin 23.10.2025 – huonoja uutisia järjestöille

Meta ja Microsoft eivät peräänny asiassa.  Yle julkaisi eilen aiheesta uutisen, lue se täältä.

Aiemmin julkaistu artikkeli jatkuu: 

EU:n TTPA-regulaatio astuu voimaan lokakuussa 2025. TTPA (Transparency and Targeting of Political Advertising) on tarkoitettu erityisesti poliittiseen mutta myös yhteiskunnalliseen mainontaan ja koskenee järjestöjen rahankeräyksiä. On mahdollista,että lahjoitusvetoomusten mainostaminen niin Metan kuin muidenkin palveluntarjoajien alustoilla päättyy. Järjestö saisi promota lahjoituskampanjoitaan postauksissaan mutta mainontaa niihin ei voisi kohdentaa. Vastuullinen Lahjoittamnen (VaLa ry) eurooppalaisine sisarjärjestöineen pyrkii vaikuttamaan asiaan tai vähintäänkin siihen miten regulaatiota tulee tulkita.

 Tavoitteena vähentää disinformaatiota

Meillä rahankeräykset ovat reguloidumpia kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja säännöksellä pyritään vähentämään trollausta ja disinformaatiota etenkin siellä missä kuka tahansa saa pyytää rahaa. Pesuveden mukana vaan on nyt menossa muutakin; nyt jos koskaan järjestöjen tulisi onnistua varainhankinnassaan.

Verkkosivun merkitys korostuu

Metan palvelut, etenkin Facebook ja Instagram ovat järjestöjen tärkeimpiin kuuluvia viestintäkanavia. Jos lahjoitusvetoomusta ei saa promota, on sivun löydyttävä orgaanisesti. Tarkoittaa hakukoneoptimointia, oivaltavaa asiasanoittamista, esteettömyyttä, visuaalista suunnittelua – ammattimaista sivuston tuottamista ja jatkuvaa ylläpitoa. Useimmat eivät sillä tasolla ole.

Oma kontaktikanta – aina vaan tärkeämpi

Kukaan ei kiellä viestimästä omille kontakteille suoraan, sähköpostilla, tekstiviestillä tai soittamalla. Ne jotka ovat keränneet systemaattisesti kontaktitietoja mm. tapahtumistaan ja houkutelleet somekontateja antamaan yhteystietonsa, heillä on helpompaa. Sinne saakka EU:n näpit ei sentään ylety!

Metan 25.7.2025 julkaiseman tiedotteen,jota VaLa sisarjärjestöineen on kummeksunut, voit lukea täältä.

VaLa tiedottaa 3.10.2025: Järjestökenttä tuomitsee Metan linjauksen

Tiedotteessaan Vala toteaa:
”Metan päätös kieltää kaikki poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevät mainokset perustuu sen omaan laajaan tulkintaan asetuksesta. Asetuksen tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut antaa mainospalveluntarjoajalle valtaa päättää sisällön poliittisuudesta, vaan sisällön luonteen määräisi sen julkaisija. Nyt Meta määrittelee poliittisiksi ja yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi esimerkiksi syrjinnän vastaisen työn, naisten ja vähemmistöjen oikeudet, ilmastonmuutoksen torjunnan ja terveyden. Mainonta kielletään myös alustan vaikuttajamarkkinoinnissa.”

Tiedotteessa kerrotaan, että kansalaisjärjestöjen mainonta poistetaan Metan alustoilta – esimerkiksi Facebookista ja Instagramista – 6.10. alkaen.

Huomattavaa haittaa järjestöille

VaLa ry:n mukaan muutoksella on vaikutuksia paitsi kansalaisyhteiskunnan toimintaan myös sanavapaudelle ja vapaalle tiedonvälitykselle. VaLa ry tiedotteessaan:

”Metan linjaus vaikuttanee jo paljon järjestöjen loppuvuoden kampanjointiin. Se lamaannuttaa kansalaisviestinnän, jos järjestön viestin sisältö ei saa olla minkään asian puolesta tai vastaan. Jos muutkin mediat ottavat tiukempaa linjaa mainontaan EU-sääntelyyn vedoten, mahdollisuus suomalaisen järjestökentän viestimiselle muuttuu todella haasteelliseksi kotimaisissakin medioissa”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.”

Suuri ja yhä suureneva osuus järjestöjen rahoituksesta tulee lahjoituksista. Tämä on myös valtiovallan intessi, joka haluaa vähentää suoraa julkista rahoitusta ja parantaa omaehtoisen varainhankinnan mahdollisuuksia. Viittaan suunnitteilla olevaan yksityislahjoitusten verovähennysoikeuteen. Tällä päätöksellä kavennetaan rajusti lahjoitusten keräämisen mahdollisuuksia järjestöille kaikkein tärkeimmissä sosiaalisen median kanavissa. Mekastkaa, antakaa ankaraa palautetta! Mitä useampi, sen parempi!
VaLa ry:n tiedote on luettavissa tästä.

____________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta – sittenkin

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) tiedotti eilen, että valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja – lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta. Muutos tulisi voimaan jo 2026 alusta! Suuntima on aivan oikea mutta vielä on askelluksessa säätämistä – ehdotus ei ole vieläkään tasapuolinen.

Tiedoksi lukijalle: tämä blogi ei pyri kertomaan kaikkea vain eri sanankääntein mitä VaLa napakassa tiedotteessaan on jo kirjannut, VaLan tiedote kannattaa lukea joka tapauksessa erikseen.

Päivitys 26.9.2025

VaLa ry:ltä saamamme tiedon mukaan hallituksen esitys on siirretty jatkovalmisteluun ja tarkoitus on antaa erillinen esitys loppuvuoden aikana. Poliittisesti on linjattu, että yliopistoja ja korkeakouluja koskeva nykyinen säännöstö säilyy sellaisenaan. Tästä voi tehdä päätelmän, että yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden toteutuminen 2026 alusta on hyvin epätodennäköistä.

Hallituksen 2024 ehdotusta on jatkojalostettu

Hallitus päätti keväällä 2024, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja osalle lapsijärjestöjä. Nyt annetussa esityksessä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenee. VaLa ry:n tiedotteen mukaan samalla yhtenäistettäisiin yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko. VM siis pyytää lausuntoja ja aikaa sanaisen arkun pöllyttämiselle on 25. kesäkuuta saakka. Nyt on aika vaikuttaa!

Kolmannes järjestöistä vähennyksen ulkopuolelle – kyllä jossain on nyt matoja!

Arviolta 30 % järjestöistä jäisi vieläkin vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Luonto ja ympäristö, eläinsuojelu ja sote rajauksin (kuuluu vähennyksen piiriin jos edunsaajina lapset tai nuoret). Millä ihmeen perusteella! Perusmallisella kaupunkilaisjärjellä ei voi ymmärtää miksi vähennys ei olisi sidoksissa rahankeräyslupaan. Jos keräyslupa kerran myönnetään, miksi näin keskeiset järjestötoimialat eivät kuuluisi vähennyksen piiriin. Tietäen miten tärkeää työtä esim. sote tekee ja millaisessa ahdingossa ollaan; saisipa olla kärpäsenä katossa kuulemassa mistä VM löytää argumentaationsa.

Varsin kohtalaisia summia

Vähennys tehtäisiin tulon sijaan verosta ja olisi määrältään 30 % kun lahjoitus on vähintään 500 €. Tämä kannustaa vähän isompiin lahjoituksiin, oikein hyvä niin. Yksityishenkilöillä maksimi vähennettävä per vuosi olisi 5 000 € mutta lahjoitettaessa yliopistoille 50 000 €. Vastaavasti yhteisöillä rajasummat olisivat 50 000 ja 250 000 €. Rahamäärät ovat sellaisia, että niillä on merkitystä ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä.

Merkitys järjestöille – komsii komsaa

Yksityishenkilön verovähennyksen mahdollisuus alentaa epäilemättä lahjoittamisen kynnystä. Mutta saadakseen verovähennyksen on yksityislahjoittajan ilmoitettava henkilötunnuksensa. Tunnuksen antamisessa ihmiset ovat varovaisia ja ihan syystä. Olisiko helppo arvata, että tunnus kerrotaan helpommin suurelle ja hyvin tunnetulle järjestölle kuin pienelle ja kenties vasta vähän aikaa toimineelle. Jos lahjoittamisen housut on jalassa, kansalainen valinnee sen isomman ja tunnetumman vaihtoehdon.

Tämä tarkoittaa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen on tehtävä ankarasti työtä, jotta brändi on kirkas, viesti selkeä ja se myöskin näkyy ja kuuluu. Viestinnällistä multitaskaamista, digitaalisen presenssin hallintaa, tekoälyn käyttöä ja muuta sellaista, joka todellakaan ei ole järjestötyön ytimessä. Silti näen,  että muutos on toivottu: näin valistuneissa naapureissa – läntisissä ymmärrettävästi – on menestyksellä toimittu.

Lahjoitusrekisteri / CRM pakollinen

Lahjoitusten vastaanottaja raportoi verottajalle. Tukkimiehen kirjanpidolla tai sen sukulaisilla ei pärjää, lahjoittajarekisteri on aivan pakollinen. Järjestö raportoi saamansa lahjoitukset ja niiden käytön. Jos raportointi perustuu manuaaliseen reskontrapoimintaan, on lahjoitusvähennyksen mahdollistaminen viisainta unohtaa.

Kun lahjoittamisen transaktio tallentuu lahjoittajatietoineen ja myöskin tiliöityy sekä lahjoittajan että lahjoituskohteen mukaisesti, on raportin tuottaminen verottajalle parin hiiren äännähdyksen takana. Tietopiirin asiakkailla ei siis ole mitään syytä huoleen – ja uudet asiakkaat toivotamme tervetulleiksi.

VaLa ry:n tiedote VM lausuntopyynnöstä asiaa koskien, tässä ole hyvä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

  • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
  • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
  • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
  • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
  • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

Valoisa mutta vaativa näkymä

Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

Linkit

VaLa ry:n tiedote

Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

/in /by

Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

  • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
  • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
  • Varainhankinnan ammattimaistuminen

Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

Viestien personointi

Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

/in /by

Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

Next-gen generosity

Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

Varainhankinnan ammattimaistuminen

Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

Varainhankinnan trendit osa 2

Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

  • Sisältöjen personointi
  • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

Kiitos kun luit!

Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Muista lahjoittajiasi

/in /by

Näin vuoden alettua on hyvä hetki muistaa lahjoittajia. Erityisesti sellaisia, jotka ovat lahjoittaneet loppuvuonna. Ellei ole mahdollisuutta huomioida kaikkia, kannattaisi valita tärkeimmät. Mikä on tärkein, on järjestökohtainen strateginen kysymys. Toisille suuri määrä on ratkaisevaa, toinen arvostaa lahjoituspotentiaalia. Ja mikä on huomioimisen tapa: soitto, sähköposti vai jopa tapaaminen. Jälleen,  järjestön tulee valita tapa ja olla johdonmukainen.

Pyydätkö uutta lahjoitusta – tyylikysymys

Myös tämä on viestinnän linjauksen mukaan tehtävä valinta. Jotkut ovat pyytämisessään aktiivisempia kun taas jotkut onnistuvat keräämisessään vaikka tuossa huomioimisviestissä ainoastaan kiittää panostuksesta eikä pyydä mitään. Meille suomalaisille tämä tuntuu toimivan. Ehkäpä pyytämisessä uusi lahjoituskohde voisi olla paikallaan.

Kannattaa muistaa, että yksi suurimmista syistä lajoittamisen lopettamiselle on se, ettei panostusta ole noteerattu kiittämällä. Metodi ei taida merkitä kunhan huomiointi on edes jollain tavalla personoitu eikä siis ilmiselvä automaattivastaus.

Varainhankinnan vuosikello päivitykseen

On myös oivallinen aika tarkastella vuosikelloa, suunnitelmaa. Tai ellei sitä vielä ole, ehdotamme laatimaan. Aiheesta on kirjoitettu blogi, joka on edelleen validi ja  voit lukea sen tästä.

Tervehdykset ajan tasalle

Tietopiirin asiakkaat, TP Fonsin käyttäjät – muistakaa päivittää automaattiset kiitosviestit sekä nimi- ja syntymäpäiväonnittelut vuoteen 2025. Viestien vaihtaminen silloin tällöin on oikein hyvä ajatus mutta etenkin jos vanha vuosi laahaa mukana, aiheuttaa se ihmetystä.

Oikein hyvää uutta vuotta!

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajatutkimus 2024: some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 julkaistiin jo huhtikuussa ja siitä blogasimme. Nyt palataan samaan EFA-tutkimukseen (European Fundraising Association) mutta näkökulmista, jotka tuolloin jäivät käsittelemättä. Some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet. Tähän on vaan sopeuduttava. Tiivistelmä raportista löytyy VaLa  ry:n sivulta, täältä.

Trendejä ja lukuja

Online- ja mobiilimaksaminen nousee mutta mobiilista ei ollut muuta lukua kuin että 9 % on lahjoittanut mobiilisti. Kasvu tullee olemaan ripeää.

Kohderyhmäkohtaisen viestinnän merkitys on oivallettu. Tämä tarkoittaa kontaktien ryhmittelyä ja puhuttelua heitä kiinnostavalla tavalla. Kuinka kauan olemmekaan asiasta puhuneet.

Kolmas tähän nostettava trendi on testamenttilahjoitus. Me olemme tämän huomanneet jo pari vuotta sitten ja on oikein hyvä, että testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan oikein omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena. Sitoutumattomia asia ei liikuta ja siinä se. Testamentin tekemisen mahdollisuus kannattaa mainita.

Lahjoituskertymän määrän kasvu on ollut selvä trendi – ainakin tähän saakka. Vuonna 2024 lahjoitusvaroja kerätään yli miljardi euroa kun summa vuonna 2021 oli 530 M. Vuonna 2014 vastaavasti luku oli 239 miljoonaa euroa. https://www.vala.fi/uploads/tx8akFi4/koosteLahjoittajatutkimus04_2024_Suomentulokset_VaLa.pdf

Kirsikkana kakkuun: tekoälyllä on jo ja tulee olemaan iso merkitys ehkäpä useammassa tehtävässä kuin vielä oivallammekaan. Tiedoksi, tämä teksti on tuotettu ihan perinteisin keinoin.

Pk-yritykset aktiivisia järjestötyössä

Pk-yrityksistä 50% lahjoittaa tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa – monet useamman kuin yhden järjestön kanssa. Tämä on ilahduttava tieto. Niin ikään puolet suomalaisista lahjoittaa. Hyvä luku mutta pohjoiset naapurimme ovat meitä kaikki edellä. 10% lahjoittaa säännöllisesti ja etenkin tässä ero naapureihin on ollut huomattava.  Kuten mainittu, 9% on tehnyt lahjoituksen mobiilimaksutapaa käyttäen ja 16% vastaajista edelleen harrastaa lipaskeräyksiä. Erikoinen tilanne syntyy siitä, että kukaan ei kerro panostavansa jatkossa lipaskeräämiseen.

Panostuksen kohteet

Vuosi toisensa jälkeen ykköspaikka tulevissa panostuksissa kuuluu kertalahjoituksille. Luontevaa ja järkevää, se on kuitenkin lahjoittajapolun ensimmäinen rahatransaktio.

Toisena tällä kerralla tulee yritysyhteistyö, joka fiksusti toteutettuna voi olla molemmin puolin hyvinkin hyödyllistä. Yritysten vastuullisuusajattelu on hyvä todentaa tukemalla omia arvoja ja toimintaa lähellä olevia järjestöjä.

Kolmas panostuksen kohde on säännölliset lahjoitukset – kuukausilahjoitukset. Pohjoismaista ollaan perässä mutta asia edistyy ja siitä kaikki papukaijamerkit. Jotta kk-lahjoitusten houkuttelussa voi onnistua, vaatii se systemaattista työtä lahjoitusten eteen. Tietämyksenhallintaan tulee panostaa, jotta kohderyhmien segmentointi on ylipäätään mahdollista. Tämä kertoo ammattimaisesta ja vakavasta suhtautumisesta omaehtoiseen varainhankintaan. Hyvä hyvä.

Joukkorahoitus sen sijaan ei näyttäisi olevan järjestöjen keinovalikoimassa. Samoin tekstiviestit ja soitot lahjoitusnumeroihin – nämä ovat jääneet marginaaliin.

Some ja tuttavat – aina vaan tärkempiä

Kysymykseen mistä lahjoittaja sai tietoa järjestöstä, vertaisryhmät nappaavat kaksi kärkisijaa. Some ensimmäisenä, tuttavat heti perässä. Sidosryhmiä siis kannattaa kannustaa jakamaan heidän omaa verkostoaan järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi. Somessa on oltava ei vain toisella kädellä vaan systemaattisesti ja aktiivisesti. Silti viestintää ei voi jättää somen varaan, oman verkkosivun ylläpito on aivan välttämätöntä.

Kolmantena mainitaan mainokset ja vasta sijalla neljä tulee järjestön verkkosivu. Perässä kuudentena hiihtelee järjestön uutiskirje tai muu sähköpostiviestintä. Kyllä sähköposti edelleen on toimiva ja kustannustehokas väline mutta some on kaahannut lujaa ohi. Viestintä on muuttunut haasteellisemmaksi: kun uutiskirje oli king, järjestöstä lähtevä viesti oli hyvin järjestön itsensä hallinnassa. Mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Paluuta helppoihin aikoihin ei ole näkyvissä; järjestöt ovat pysyvästi keskellä multitaskaamista. Ja kovaa kilpailua.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Sivistysalan ahdinko uhkaa ukrainalaisten suomen kielen opetusta – lahjoituksista apua

/in /by

Ukrainalaisten kieliopetus vaarassa. Vapaan sivistystyön toimijat kuten esim. kansanopistot ja kesäyliopistot järjestävät suomen kielen koulutusta vaikeassa rahoitustilanteessa. Lahjoituksista voisi löytyä vetoapua.

Kysyntä on yllättänyt, rahoitus päättymässä kokonaan 2025

Vuonna 2023 opiskelijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sekä opiskelijoiden määrä että sodan kesto on tehnyt rahoitusrakenteesta vinon. Useat alan toimijat ovat yksityisiä ja koulutuksen tuottaminen tappiolla on kestämätön tilanne. Ukrainalaiset ovat hyvin motivoituneita oppimaan ja työllistymään – suuri surku ellei koulutusta voida järjestää.

KSML:n artikkelissa 10.8. Sivistysala ry:n johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo, että ilman lisärahoitusta ukrainalaisten kielikoulutus on uhattuna. Artkkelissa Tytti Pantsar, Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja ilmoittaa, että osa kansanopistoista on joutunut rajoittamaan opiskelijoiden määrää – syynä rahoitusvaje.  Sama viesti tulee Laajasalon opiston rehtori Juha Matti Holopaiselta: aloittavia kieliryhmiä on vähennetty seitsemästä neljään.  Ukrainalaisten kielikoulutukseen varattu lisärahoitus on päättymässä kokonaan 2025. Kuten Uusitalo sanailee, tässä on kyse Suomen kunnia-asiasta.

Varainhankinnan koulutusta tarvitaan

Tehokkaalla lahjoitusten keräämisellä voi auttaa asiaa. Ei silmänräpäyksessä mutta systemaattisella työllä. Luova yhteistyö yritysten kanssa voi palkita mutta potentiaalia on myös yksityisissä: kertalahjoituksesta kuukausilahjoitukseen. Siitä syventävinä askelina suurlahjoitus ja viimein testamentti. Suosittelijuus ja mahdollisuus käyttää sitoutuneiden ihmisten verkostoja viestin välittämiseen – vahva suositus tavoitteeksi.

Mutta tämä edellyttää monipuolista osaamista, joita kaikkia useinkaan ei ole käytettävissä. Ja työprosessia, joka tukee lahjoitusten tavoitteellista keräämistä.

Voimme auttaa jopa pro bono

Voimme osallistua talkoisiin kielikoulutuksen mahdollistamiseksi jatkossakin. Aiheesta lahjoitusten kerääminen, joko ABC tai sitten edistyneempi näkemys joko webinaarin tai livetapaamisen muodossa. Pro bono ilman myyntipuheita. Aiheessa olemme ammattilaisia, sen voi luvata.

”Lahjoita ukrainalaisten kotouttamiseksi – kielikoulutuksen mahdollistamiseksi”

Siinä aihio lahjoitusvetoomuksen otsikoksi. Selkeä ja ymmärrettävä viesti, johon suomalaiset suhtautuvat positiivisesti. Uskoisin, että tähän viestiin yritysten on helppo tarttua ja se on myös luontainen intressi: nopeammin hyvää työvoimaa. Tavoite Sivistan jäsenille on kirkas – miten sinne mennään, siinä tarjoamme kättä avuksi. Ota yhteyttä, koordinaatit alla.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi