Artikkelit

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla

On tiedossa, että järjestöissä on pulaa uusista jäsenistä ja rahasta. Mutta myös järjestön vastuuhenkilöt ovat joskus kiven alla. Tästä blogista löydät linkit kolmeen Yle:n julkaisemaan uutiseen järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta.

Vastuuhenkilöidenkin löytäminen voi olla vaikeaa

On ollut pitkään tiedossa, että uusien jäsenien saaminen on monelle järjestölle suuren työn takana. Pääsääntöisesti jäsenmäärä vähenee, tosin iloisia poikkeuksiakin on. Jäsenmaksuista saatava tulo on harvemmalle merkittävä tulonlähde mutta jäsenmäärän myötä sekin on vähenemässä ja asettaa paineita kehittää omaehtoista varainhankintaa. Mutta uutisen tieto siitä, että myös vastuuhenkilöiden löytäminen voi olla kiven alla, on ainakin meille uutta! Monissa järjestöissä toiminnanjohtajan työ ei ole pelkkää hallintorutiinia vaan on tunnettava järjestön toiminta tarkoin voidakseen hoitaa tehtävää. Tämä tarkoittaa, että potentiaalisia ihmisiä tehtävään saattaa olla hyvin vähän. Tämä Yle:n julkaisema uutinen ei ehkä piristä mutta lukemisen arvoinen se on. Jos voi todeta, ei koske meitä – voi olla asiasta hyvin iloinen.
Varallisuutta 350 000 euron verran, mutta kukaan ei halua vetäjäksi – yhdistysten toiminta uhkaa hiipua, kun vastuunkantajista on pula

Seuraavan uutisen Yle julkaisi lokakuun lopussa. Artikkeli on edelleen hyvin ajankohtainen.
Yhdistykset taistelevat pienenevien jäsenmäärien ja taloushuolien kanssa – osalla toiminta jo jäissä, kaikkien tulevaisuus täynnä haasteita

Jotain hyvääkin: moni on onnistunut varainkeruukampanjoissaan

Joku hiljattain harmitteli pessimistiseen sävyyn, että raha menee rahan luokse ja kyllähän ne isost järjestöt onnistuu keräämään lahjoituksia. Kyllä se onnistuu pienemmiltäkin, summat ovat ehkä pienempiä mutta niin on yleensä menotkin. Tässä Yle:n julkaisemassa uutisessa aiheesta oivallinen esimerkki.
Yhdistysten varainkeruukampanjat ovat tuottaneet tulosta Lounais-Hämeessä
Vielä kerran voi kiittää rahankeräyslain uudistamisesta, joka ilmeisesti vain hyvällä tuurilla ajoittui helpottamaan järjestöjen hankalimpia aikoja. Niin moni on sanonut, että rahankeräyslupa saatiin vaivatta mutta sen sijaan Facebookin lahjoita-napin saamisessa on saanut taistella. Mutta se on eri tarina se.

Vaikuttava viestintä + hyvä verkkosivusto + tietotyön välineet

Onnistuminen edellyttää kahta asiaa: vaikuttavaa viestintää ja toimivaa verkkosivustoa, jonka avulla hyvä lahjoitusaikomus muuntuu vaivattomasti teoksi. Ja jo ennestään sitoutuneet ihmiset pysyvät järjestössä. On kriittisen tärkeää huolehtia siitä, että viesti puhuttelee tavoitettua kohderyhmää. Ja tietenkin ne kohderyhmät on syytä olla kirkkaina mielessä. Uutiskirjeellä, kaikille jotain, asia ei useinkaan suju vaan vaaditaan kohdennetumpaa informaatiota.

Jotta viestien kohdentaminen on mahdollista, pitää kohderyhmää segmentoida, ryhmitellä. Jotta tämä puolestaan on mahdollista, on tiedohallinnan perustusten oltava kunnossa. Ja kun vielä keritään taakse päin, tiedonhallinta tarvitsee onnistuakseen asialliset tietotyövälineet. Paperilistaukset ovat laittomia ja Excel taasen liian työllistävä. Tietotyövälineissä ei silti kannata liioitella: harvan non-profitin järkevä valinta on tietojärjestelmä, jonka pystyttämiseen saa varata kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Uunituore lahjoittajatutkimus julkaistu

Hyviä uutisia tiedonjanoisille: lahjoittajatutkimus otsikolla Lahjoitukset yleishyödyllisen yhdistyksen taloushallinnossa on juuri julkaistu. Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö ja näkökulmassa on aivan uusia aineksia. Tämä blogi kertoo, että uutta mielenkiintoista aineistoa on saatavilla ja tulemme siitä kirjoittamaan, blogin ja varmaan toisenkin. Nyt pysytään vielä otsikoiden tasolla.

Tutkimuksen kohteena oleva yhdistys

Tutkimus on tuotettu Suomessa aktiivisesti perheitä palvelevan sote-alan järjestön mahdollistamana. Yhdistyksellä on noin 700 jäsentä ja järjestön tulot olivat vuonna 2019 noin 500 000 €. Tästä summasta yksityisten lahjoittajien osuus oli 120 000 €.

Taloushallinto: tärkeä mutta usein unohdettu aihe

Olemme joskus sanoneet, että vitosia tai kymppejä ei kannattaisi ottaa vastaan lahjoituksina jos niitä joudutaan kohdistamaan käsin. Kirjanpidolla on erittäin keskeinen rooli lahjoitusprosessissa ja sen kustannusrakenteessa; työn tekemisen mielekkyydestä puhumattakaan. Näpit syyhyävät mitähän näkökulmia tutkimuksessa on valittu ja mitä löydöksiä siellä on tehty.

Tutkimme, analysoimme ja kirjoitamme pian

Perehdymme tutkimukseen huolellisesti ja otamme kantaa. Ehkä kyseenalaistammekin jotain. Mutta vähintäänkin, koetamme saada lukijoillemme hyödyllisiä ajattelemisen aiheita ja kipinää lahjoitustoiminnan kehittämiseen.

Mutta itse päähenkilö, tutkimus, täältä sen löydät.

Hyvää viikonloppua toivotellen!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

JärjestöKompassi – kyselytutkimus järjestöjen toimintaympäristöstä

Yhteistyökumppanimme Suomen Liiketoimintapalvelu Oy toteuttaa JärjestöKompassi-toimialakartoituksen järjestöjen toimintaympäristöstä. Vastaaminen verkkokyselyyn on maksutonta ja vastausaikaa on perjantaihin 18.9. klo 18 asti. Suomen Liiketoimintapalveluun yrityksenä voit tutustua tästä.

JärjestöKompassi – yhteiseksi hyväksi

Kartoituksen suorittajalla, Suomen Liiketoimintapalvelulla ei ole ansaintatarkoitusta kyselyssä vaan tulosten on tarkoitus palvella avoimesti  koko järjestökenttää. JärjestöKompassi selvittää järjestöjen nykytilaa koronan muokkaamassa toimintaympäristössä. Keinot ja suunnitelmat toiminnan ja rahoituksen varmistamiseksi ovat keskeisessä osassa kyselytutkimusta.

Omat vertailutiedot saatavissa

Vastaustiedot anonymisoidaan, mutta halutessaan oman järjestönsä vastaustiedot saa verrantoesityksenä suhteessa koko aineistoon. Tarkempi verrantoaineiston rajaus ei liene mahdollinen. Kuitenkin mitä enemmän vastaajia, sitä totuudenmukaisempaa aineisto on – vaikka vain keskiarvona. Kyseessä on kartoitus, kyselytutkimus eikä siitä syystä varsinaista data-analyysiä suoriteta. Tulokset eivät siis ole varsinaisesti tutkimuksellisia mutta selvityksen suorittajalta voisi kysyä jos aineiston saisi käyttöön tarkempaa analyysiä varten.

Tästä vastaamaan

Vastauslinkkiä saa kaikin mokomin jakaa. Eikä sekään ole haitaksi, että samasta järjestöstä useampi kuin yksi ihminen vastaa kyselyyn. Tämä on sen verran kiinnostava ja tärkeä asia, että kannustamme tutkimuksen tekijää antamaan lisäaikaa vastaamiseen, jotta aineistosta varmasti tulee riittävän suuri. Kysely ei ole erityisen lyhyt, mutta aihe on tärkeä; ajankäyttö on perusteltu.

JärjestöKompassiin vastaamaan pääset tästä.

Lahjoittajatutkimus pian tulossa

Tiedoksi, pian pääsemme kertomaan valmistumassa olevasta lahjoittajatutkimuksesta. Eräs järjestö saa omia lahjoittajiaan koskevan tutkimuksen opinnäytetyönä ja itsekin odotan tuota tietosisältöä suurella mielenkiinnolla. Kerromme kyllä kuka, mitä ja kenelle – niin pian kuin tutkimus valmistuu.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa

Vielä kerran aiheesta uusi rahankeräyslaki ja pienkeräys. Cantores Minores kannatusyhdistyn ry:n eli Helsingin Tuomiokirkon poikakuoron ilmoitus pienkeräyksen aloittamisesta toimitettiin Helsingin poliisilaitokselle torstaina 2.4. virka-ajan jälkeen. Pienkeräystunnus saapui poliisilta puolen päivän aikoihin seuraavana päivänä! Kiitettävää toimintaa!

Olen vapaa-aikanani Cantis-isä, joka osallistuu kuoron toimintaan varainhankinnan asioissa, valokuvaajana, muonittajana, roudarina, ovimiehenä jne. Eli pikkusormen kautta täyden skaalan osallistumiseen. Ja kuten niin moni muukin järjestöaktiivi, teen sen täydestä sydämestä.

Tietopiirin tekemä lomake pelasti

Lopputulos oli toivottu mutta matkalla oli mutkia. Kirjautuminen poliisin sähköiseen asiointipalveluun onnistui Katso-tunnusten avulla (järjestöt ja yhteisöt, yksityishenkilöt pankkitunnuksin) mutta pienkeräysilmoitus oli palvelussa ”harmautettu”, syystä tai toisesta poissa käytöstä. Yksityishenkilöiden ryhmälle ilmoituksen teko olisi onnistunut. Ainakin tässä yksityisen puolen lomakkeessa kaikki oli selkeää ja vaiheittain etenevää, palvelun käytettävyys on erinomainen ja sähköistä palvelua tosiaan voi suositella. Aikaa säästyy kun ylimääräinen mekaaninen työ on poissa. On ilman muuta kaikkien etu, että ensisijaisesti käytetään sähköistä palvelua….kunhan se vaan toimii.

Mutta meillä oli ilmoituksen kanssa kiire: varsinainen rahankeräyslupa on, tai sen ainakin pitäisi olla käsittelyjonossa mutta pääsiäistä ajatellen, jos lahjoituksia halutaan pyytää, nyt oli viimeiset hetket toimittaa pienkeräystunnuksen hakemus olettaen, että käsittely vie viisi arkipäivää. Palvelu oli pimeänä mutta meilläpä oli omatekoinen lomake käytettävissä. Täyttäminen, tallennus ja toimitus sähköpostilla Helsingin poliisille. Turvaposti oli käytössä, koska lomakkeessa on niin henkilötunnuksia kuin pankkitilitiedot. Koska pienkeräystunnus saatiin noin sähäkästi, voimme olla iloisia sekä poliisin toiminnasta että siitä, että lomakkeen kelpoisuus on nyt testattu.

Pieni epäily sähköistä palvelua kohtaan vielä jäi

Pienkeräystunnus oli tarpeen, koska alkoi näyttää siltä, ettei varsinainen, uuden rahankeräyslain mukainen keräyslupa ehdi saapua pääsiäiseen mennessä. Hämmästys oli suuri viime torstaina, kun pari viikkoa sitten toimitettu keräyslupahakemus ei näkynytkään vireillä olevissa hakemuksissa! Oliko sekin virhe vai eikö hakemus ole lainkaan rekisteröitynyt järjestelmään? Huonoa tuuria vai onko palvelu vielä keskeneräinen, ehkä joskus selviää.

Talkoot, myyjäiset, arpajaiset, pelikoneet, kolehdit – kaikki poissa tällä hetkellä

Inhoan dystopioiden maalailua mutta pakko myöntää, että hirvittää. Suomalaiset ovat sisukkaita ja kurinalaisia: me myös noudatamme sääntöjä kunhan peruste on hyvä. Ja nyt se sitä on. Kontaktitilanteiden välttäminen on meille itsestään selvä asia ja se toimii, se voidaan jo todeta. Eiköhän tästä epidemiaosasta päästä kesällä lähelle normaalia moodia ja nuo perinteiset rahanhankintakeinot saadaan käyntiin. Taloudellinen tsunami huljuttelee meitä sitten vuosia mutta se on oma aiheensa.

Johtopäätös on selvä: jos yksityisvarainhankinnan käynnistämiselle tai skarppaamiselle joskus on painava peruste, nyt se on käsillä. Lupien puolesta työn aloittaminen on tehty helpoksi, ainakin pienellä varauksella. Olemme täällä Tietopiirissä valmiina miettimään yhdessä, miten yksityisvarainhankinnan kehittäminen parhaiten etenee.

Aiheesta on aiemmin kirjoitettu tässä blogissa:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan on julkaistu. Kirjan kirjoittaja Pia Tornikoski toimii Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteerinä ja on useiden vuosien ajan työskennellyt alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eipä tainnut Pia arvata miten oikeaan aikaan varainhankinnan opaskirja ilmestyykään!

Lomautukset ja peliautomaattien hiljentyminen – paha cocktail

Peliautomaatit eivät nyt kilise järjestöille jaettavaa rahaa. Toinen kurittaja on nimeltään lomautukset: tätä kirjoitettaessa yt-neuvotteluiden piirissä on 260 000 (20 tuntia myöhemmin yli 281 000) ihmistä. Melkoinen joukko järjestöjä saa taloudellista tukea paikalliselta seurakunnalta. Lomautukset leikkaavat seurakuntien verotuloja, vaikutus alkaa toden teolla näkyä toukokuussa. Maan nykyinen hallitus teki päätöksiä järjestöjen toiminnan lisätukemisesta mutta näinköhän noilla asioilla on mitään mahdollisuuksia toteutua. Perusteet ryhtyä aktiiviseen omaehtoiseen yksityisvarainhankintaan ovat nyt äärimmäisen akuutteja. Tämä kirja toimii loistavana oppaana niin pienille kuin suurille järjestöille.

Kirjan rakenne

124-sivuinen kirja, joka viimeisellä sivullaan sisältää mokkapalojen reseptin, on jaettu kuuteen osaan

  1. Varainhankinnan käynnistäminen ja kehittäminen yhteisössä
  2. Tukea suurelta yleisöltä
  3. Tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä
  4. Tukija varainhankinnan keskiössä
  5. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varainhankintaan
  6. Varainhankinnasssa menestyminen

Varainhankinnan opaskirja ei yksinkertaista asioita liiaksi mutta toisaalta ei myöskään monimutkaista ja mystifioi – tapa, jolla nuoremmat tieteenharjoittajat joskus alleviivaavat kompetenssiaan. Tästä ymmärtää, että yksityisvarainhankinta vaatii systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja sellaisetkin asiat kuin maine ja brändi on todellakin syytä sisäistää. Bisneksen käytännöissä on monta asiaa, joita voi ja kannattaa hyödyntää järjestössä. Miljoonia (vai) mokkapaloja -kirjan voi tilata täältä.

Ripeästi mutta hosumatta liikkeelle!

Useimmiten tulovirran aikaansaaminen, etenkin lahjoitusten kanssa ottaa aikansa ja alkuun syntyy vain kustannuksia. Varainhankinta on investointi tulevaisuuden tulojen saamiseksi ja onnistuminen riippuu pitkäjänteisyydestä sekä valitusta keinovalikoimasta. Tahtoo sanoa, että huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen puntarointi on tarpeen.

Mielestäni brändin lisäksi asiakkuusajattelu, tietämyksenhallinta, työnkulkujen omistajuuksien jakaminen ja kyky muuttaa piintyneitä toimintatapoja ovat tarpeellisia asioita. Monen roolin ihmiset osallistuvat varainhankinnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mutta vastuu kustakin tehtävästä tai sisällöstä tulee olla selkeästi ihan tietyllä nimetyllä ihmisellä. Kuten aiemminkin tässä blogisarjassa on kirjoitettu, tekniikkaa tarvitaan mahdollistajana mutta mikään vimpain ei tee asioita puolesta. Asiakkuusajattelusta on kirjoitettu mm. tässä blogissa, joka sisältää linkkejä moneen muuhun hyödylliseen postaukseen.

Varainhankinnan opaskirjan lisäksi uusi rahankeräyslaki tuli sopivaan aikaan. Pienkeräys toimii nopeasti pystyyn laitettavan keräyksen laillistajana, esimerkiksi pääsiäiskeräystä varten pienekeräystunnuksen ehtii saamaan vielä mainiosti. Aiheesta on kirjoitettu tässä blogisarjassa pariinkin otteeseen:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Uusi rahankeräyslaki voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat

Uusi rahankeräyslaki astui voimaan sunnuntaina 1.3.2020. Vanhan ja uuden lain eroista on ollut selkeää informaatiota tarjolla, mekin olemme julkaisseet blogin aiheesta. Mutta luvan jaksottuessa hankalasti, kas siinä pulma. Vai onko sittenkään?

Jos vanha lupa katkolla ennen keräyssesonkia, pääsiäistä

Erityisesti paikallisella keräysluvalla toimineilla järjestöillä on intressi päästä uuden lain piiriin mahdollisimman pian. Kuinka kannattaa toimia, kun vanhan lain mukainen keräyslupa on voimassa mutta uusi rahankeräyslaki tarjoaisi laajempia keräysmahdollisuuksia vähemmällä paperityöllä. Tai kun lupa on umpeutumassa hankalasti ennen keräyssesonkia.

Kovin mieluisaa olisi ollut tutustua uusiin hakulomakkeisiin jo ennakolta: valmistelumahdollisuuden ansiosta eivät sitten kaikkien hakemukset tulisi kerralla käsiteltäväksi. Vaan taitavat nyt tulla.

Rahankeräyslupahakemus löytyy täältä ja hakemuksen täyttämisohje tämän linkin takaa.

Uutta lupaa voi hakea vaikka vanha on voimassa

Uuden lain mukaista toistaiseksi voimassaolevaa lupaa voi hakea, vaikka entinen poliisihallinnon myöntämä lupa onkin voimassa. Mainitkaa Poliisihallitukselle lupahakemuksen yhteydessä, että haluatte perua jo voimassa olevan luvan. Etusija käsittelyjonossa on niillä, joilla lupaa ei vielä ole. Jos nykyinen lupa on voimassa vielä pitkään, ei uutta lupaa kannata odottaa kovin pian. Nykyistä lupaa voi muuttaa ja pelisäännöt löytyvät vanhasta lainsäädännöstä. Vanhan luvan peruuttaminen uuden tieltä on maksuton toimenpide.

Keräätte nyt paikallisella luvalla ja haluatte uuden luvan Poliisihallituksesta

Paikallisiin, poliisilaitoksen myöntämiin lupiin pätee sama sääntö. Uutta lupaa voi hakea Poliisihallitukselta, vaikka paikallinen keräyslupa onkin voimassa. Vanhan luvan peruutusta haetaan samalta poliisilaitokselta, joka on luvan myöntänyt. Lomaketta tätä varten ei ole tullut vastaan, menettely lienee vapaamuotoinen kunhan asiakirjasta käy ilmi oleelliset järjestön tiedot. Peruuttaminen tulee tehdä arpajaishallinnon sanamuotoa lainaten ”viimeistään silloin, kun uusi lupa on myönnetty.” Käytännössä tämä on ainut järkevä vaihtoehto: poliisilaitosten ja Poliisihallituksen päätökset syntyvät omissa aikatauluissaan ja huonolla tuurilla vanha lupa tulisi katkaistuksi ennen uuden alkamista.

Itsekin järjestötyössä, jossa luvan taitekohda käsissä

Teen itse vapaaehtoistyötä järjestössä, jonka paikallinen keräyslupa umpeutuu maaliskuun lopulla. Pääsiäisenä ehdottomasti haluamme olla valmiita keräämään myös valtakunnallisesti. lmoitamme muutoinkin valtakunnallisessa printissä, olisi sääli ettei järjestön lahjoitussivun osoitetta saisi tuoda esille. Toimitamme siis keräyslupahakemuksen Poliisihallitukselle lähimpinä päivinä. Mutta ehdimmekö saada luvan ennen pääsiäistä…

Jos lupa viipyy, pienkeräys toimii osittaisena ratkaisuna

Yllä kuvatussa tilanteesssa pienkeräys on olemassa vaihtoehtona mutta siinä on oma rajoitteensa. Pienkeräyksen saa järjestää kahdesti vuodessa keräyksen keston ollessa korkeintaan kolme kuukautta. Maantieteellisesti sekään ei rajaudu tiettyyn poliisipiiriin vaan raamina on max 10 000 €:n keräyssumma kerrallaan. Kuten varsinainen keräyslupa, myös pienkeräyslupa on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus paikalliselle poliisilaitokselle tulee tehdä viimeistään viisi päivää ennen keräyksen aloittamista. Poliisi lupaa toimittaa pienkeräysluvan viiden (arki)päivän kuluessa. Ripeää toimintaa!

Toisin sanoen, ellei uudesta keräysluvasta kuulu mitään ma 30.3. mennessä, on silloin viimeinen mahdollisuus tehdä ilmoitus pienkeräyksestä. Kiirastorstai on 9.4. ja tuohon väliin jää luvattu viiden arkipäivän käsittelyaika pienellä lisäpuskurilla varustettuna.

Mutta jos järjestössämme kohtaamme positiivisen ongelman ja pääsiäiskeräys tuottaa hyvin, pitääkö jonkun vahtia pankkitiliä aamuyöllä siltä varalta, että kymppitonni menee rikki. Tai jos toisesta pankkiryhmästä iso lahjoitus onkin vasta vuorokauden matkallaan. Laki on liberaalin tuntuinen ja byrokratiaa karsiva, ehkei tässäkään mennä äärimmäisyyksiin.

Vielä joitain asioita jää vaille vastausta mutta päivitämme julkaisua sitä mukaa kun tiedämme lisää. Stay tuned.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Ikääntymisen tsunami – miten järjestö voi valmistautua

Ikääntymisen tsunami, kuten mm HS ja Yle tammikuussa uutisoivat, tulee iskemään rajusti kuntien mutta myös järjestöjen toimintaympäristöön. Paradoksaalisesti kaikki voi toistaiseksi sujua hyvin, jopa hämmentävän hyvin – mutta pudotus tulee olemaan sitä hurjempi.

Rahaakin tulee mukavasti, niin mikäpäs tässä

Moni järjestö saa toistaiseksi nauttia perinteisestä järjestön toimintaan osallistumisesta, mikä tarkoittaa jäsenyyteen sitoutumista pitkällä jänteellä. Tämä on merkinnyt jatkuvuutta ja ennustettavuutta jäsenmaksutuloissa ja vapaaehtoisten saatavuudessa. Monesti jäsenistön keski-ikä on jo kunnioitettava ja edelleen nousussa – nuorten ihmisten kynnys jäsenyyteen on jostain syystä korkea.

Ikärakenteesta johtuen väkeä poistuu ja testamenttilahjoitusten potentiaali on huomattava. Myös STEAn avustuspolitiikkassa ei ole hetkeen tapahtunut radikaaleja muutoksia – vielä. Rahaa voi tulla oikein mukavasti ja asiat rullaavat tuttuja kaavoja noudatellen. Mutta kuten eräs asiakkaamme puki tämän sanoiksi: ”Illan varjo lähestyy nopeasti”.

Kun aalto osuu rantaan

Kunta ottanee siipeensä vielä järjestöäkin nopeammin. Muutos tarkoittaa sitä, että monen kunnan mahdollisuudet suoriutua velvoitteistaan muuttuvat olemattomiksi. On vaikea ajatella, että kuolevassa kunnassa toimiva järjestö tai järjestön paikallisyhdistys voisi menestyä kuten ennenkin. Suurten ikäluokkien väistyessä järjestö menettää aktiivilahjoittajia ja toiminnan sitoutuneita ylläpitäjiä. Ellei uutta ikäluokkaa ole astumassa remmiin, on yhtälön lopputulos karulla tavalla selvillä. En varsinainen tuomiopäivän pasuuna halua olla, mutta onhan syntyvyyden romahtaminen vielä oma lukunsa tässä saagassa – olkoonkin, että sen vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin.

Miten järjestö voi varautua jäsenistön ikääntymiseen?

Tiivistäen: järjestön on syytä tuntea vaikutuspiirisssään olevat ihmiset ja viestiä heille kohdennetusti, jotta kunkin järjestön konversiotavoitteet olisivat mahdollisia. Konversiolla tarkoitetaan esimerkiksi satunnaisen tapahtumakävijän muuntumista järjestön sitoutuneeksi suosittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi. Rahoitukseen liittyvä konversiopolku on vaikkapa kertalahjoittajan ryhtyminen kuukausilahjoittajaksi. Järjestö voi ohjata kontaktejaan haluttuja konversioita kohti mutta se edellyttää systemaattista tietämyksenhallintaa, liike-elämän puolelta tuttua asiakkuudenhallinnan hyödyntämistä. Järjestössä asiakkuudenhallinnan päätavoite on mielestäni järjestön kontaktin palveleminen.

Kontaktit pitää tuntea – mutta miten?

Järjestöllä on monta syytä kerätä kontaktitietoja myös löyhemmin järjestöön sidoksissa olevilta ihmisiltä. Huomaan, että käsiä nousi heti: GDPR ei ole este, uskokaa pois. Vaikuttaminen niihin, jotka jo järjestön tuntevat ja sitä symppaavat, on ratkaisevasti helpompaa kuin ventovieraan ihmisen ”väräyttäminen”. Kontaktipoolin kerääminen on perusteltua niin vapaaehtoisten hallinnan kuin varainhankinnankin kannalta. Aiempi blogi toppuuttelee ostamasta rekisteripalveluista kylmiä kontakteja.

Joskus vielä näkee, kun kontaktipotentiaalia haaskataan. Tapahtumakävijät kirjoittavat nimensä paperille ja siinä se. Mieluummin pyytäisimme kävijöitä täyttämään tietonsa verkkolomakkeen kautta, etukäteen tai tapahtumapaikalla ja vastineeksi kävijä saisi ainakin tapahtuman materiaalin sähköisenä. Samalla voi aina kysyä muita kiinnostuksen kohteita. Niistä lomakkeista kannattaa muistaa, että tiedon pitäisi mennä nätisti tietokantaan saakka eikä aiheuttaa sähköpostiin uutta digitointitehtävää.

Ensisijainen tapa kohtaamispiste tietojen keräämiseksi on järjestön oma verkkosivusto, johon kävijäliikennettä ohjataan kaikista käytetyistä viestintäkanavista. Siellä oleva kontaktienhallinnan lomake on kustannustehokas ja varmistaa sen, että tiedot tulevat talteen sekä ovat ja pysyvät omassa hallinnassa.

Muodosta kontakti – kuuntele – viesti kohdennetusti – pyydä – kiitä – hoida

Otsikko esittää kompressina asiakkuudenhallinnan ytimen. Järjestön motiivit ja metodit eroavat liiketoiminnan vastaavista mutta ainakin yksi asia on varmaa: tärkeintä ja arvokkainta tietoa on informaatio järjestössä ja sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä.

Harkitulla tietämyksenhallinnan prosessilla varmistetaan tulevaa ja rakennetaan uutta. Sitouttaminen ja omien kontaktien palveleminen, mutta myös GDPR edellyttää, että tiedot ovat hallinnassa ja ajan tasalla. Tietotekniikkaa luonnollisesti tarvitaan mutta kerta vielä alleviivaten: tekniikka on mahdollistajan roolissa työskentelytapojen kehittämiselle. Ei yhtään enempää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tekstiviesti järjestön työvälineenä – osa 2

Kirjoitin aivan hiljattain blogin tekstiviestin käytettävyydestä järjestön työvälineenä – löydät ensimmäisen osan täältä.
Jatko-osassa tuodaan esille muutamia oleellisia tarkennuksia ja käytännön esimerkkejä. Ovatko ne oikeaan osuvia, kertokaapa te, hyvät lukijat. Olemme kiitollisia jos saamme aikaan ajatuksia ja keskustelua – myös kriittistä.

Tekstiviesti + rekisterijärjestelmä = tehokas ja taloudellinen työväline

Jos lahjoitus kulkee tekstiviestin avulla, on se lahjoittajalle helppoa mutta järjestölle suhteellisen kallista. Tästähän jo oli puhetta. Parhaiten tekstiviesti taipuu työvälineeksi, kun järjestö on viestin lähettäjä. Tokihan se tarvitsee tuekseen tietojärjestelmän, jossa viestiominaisuudet on kytketty kontaktirekisteriin. Kerran vielä, meidän näkemyksemme mukaan rekisterissä tulisi olla kaikki järjestön vaikutuspiirissä olevat ihmiset ja organisaatiot, eivät pelkästään jäsenet.

Käytännön esimerkkejä tekstiviestin tehokäytöstä

Seuraavassa esimerkkejä asiakkaidemme elävästä arjesta. Jos innostuksen kipinä syttyy ja huomaat, että toistaiseksi ette vielä ole ottaneet näitä tapoja käyttöön, vaikka ne ovat valmiina odottamassa, ota yhteyttä niin autetaan. Ja ainahan voit lähettää vaikka…tekstiviestin.

Lahjoituksista kiittäminen

Kiittäminen lienee yksi parhaista tekstiviestin hyödyntämistavoista. Riippuen asiakkaasta, kiittäminen lahjoituksesta lähtee automatisoidusti joko heti lahjoitustapahtuman jälkeen tai sitten, kun suoritus näkyy tilitapahtumissa. Kenenkään ei tarvitse tarkistaa suorituksia, kone osaa sen tehdä ja lähettää viestin kun on sen aika. Asiakkaamme itse laativat viestin sisällön ja määrittävät kenen sähköpostiosoitteella se lähetetään. Viesti ei näytä koneen tuottamalta. Ken ei usko, vastaa viestiin ja havaitsee, että vastausviesti meni juuri sille ihmiselle, jonka nimissä viesti oli tullut.

Yhteystietojen tarkistaminen ja täydentäminen

Moni tuskailee vanhentuneiden yhteystietojen kanssa. Tietojen päivittäminen tekstiviestiä käyttäen on aihe, jossa järjestö voi säästää huimasti kustannuksia. Eräällä asiakkaallamme oli suuri määrä kontaktiensa puhelinnumeroita mutta ei oikeastaan mitään muuta. Ainakaan sellaista, joka olisi ajan tasalla. He lähettivät personoituina tekstiviesteinä pyynnön täydentää yhteystietonsa. Viestissä oli klikattava linkki, josta vastaanottajat pääsivät suoraan päivittämään tietonsa ja puhelinnumero, johon he saattoivat soittaa. Aika moni tietojen tarkistamisensa lisäksi soitti ja järjestön suhde näihin ihmisiin syveni. Kertyipä myös lahjoitusvaroja, vaikkei se viestien lähettämisen tavoite ollutkaan. Kustannuksia per lähetetty viesti syntyi muutama sentti. Ja kannattaa muistaa sekin, että useimmat ihmiset tekivät tietojen päivittämisen ihan itse.

Kun tarvitsee tiedottaa nopeasti, tekstiviesti on oikea valinta

Tilaisuuden alkamisen ajankohta muuttui, koska esiintyjän lento on peruttu. Jos lähetät asiasta sähköpostin, aika moni on kiskomassa ripaa etuajassa. Jos ilmoitat muutoksesta verkkosivulla, on ripa varmuudella irti joukkovoiman ansiosta. Tekstiviestillä todennäköisesti saat tiedon perille ennen kallista oviremonttia.

Yksi vapaaehtoistyöntekijä illan tapahtumasta puuttuu. Ja nyt tuo yhden puuttuminen aiheuttaa isosti ongelmia. Ovi jäänee ehjäksi mutta tapahtumapaikalla ongelmia on sitäkin enemmän. Minkä viestivälineen valitset? Olikohan tarpeeksi ohjaileva kysymys.

Teknisessä mielessä tekstiviesti on kevyt kuin höyhen: ei tarvita kummoista datakaapelia, että suuri määrä viestejä saadaan toimitettua perille. Sähköpostiin verrattuna se muutama sentti tulee maksettavaa mutta kannattaa laskeskella myös ”ripojen” kustannuksia.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi