Tag Archive for: lahjoitukset

Lahjoittajatutkimus 2024: some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 julkaistiin jo huhtikuussa ja siitä blogasimme. Nyt palataan samaan EFA-tutkimukseen (European Fundraising Association) mutta näkökulmista, jotka tuolloin jäivät käsittelemättä. Some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet. Tähän on vaan sopeuduttava. Tiivistelmä raportista löytyy VaLa  ry:n sivulta, täältä.

Trendejä ja lukuja

Online- ja mobiilimaksaminen nousee mutta mobiilista ei ollut muuta lukua kuin että 9 % on lahjoittanut mobiilisti. Kasvu tullee olemaan ripeää.

Kohderyhmäkohtaisen viestinnän merkitys on oivallettu. Tämä tarkoittaa kontaktien ryhmittelyä ja puhuttelua heitä kiinnostavalla tavalla. Kuinka kauan olemmekaan asiasta puhuneet.

Kolmas tähän nostettava trendi on testamenttilahjoitus. Me olemme tämän huomanneet jo pari vuotta sitten ja on oikein hyvä, että testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan oikein omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena. Sitoutumattomia asia ei liikuta ja siinä se. Testamentin tekemisen mahdollisuus kannattaa mainita.

Lahjoituskertymän määrän kasvu on ollut selvä trendi – ainakin tähän saakka. Vuonna 2024 lahjoitusvaroja kerätään yli miljardi euroa kun summa vuonna 2021 oli 530 M. Vuonna 2014 vastaavasti luku oli 239 miljoonaa euroa. https://www.vala.fi/uploads/tx8akFi4/koosteLahjoittajatutkimus04_2024_Suomentulokset_VaLa.pdf

Kirsikkana kakkuun: tekoälyllä on jo ja tulee olemaan iso merkitys ehkäpä useammassa tehtävässä kuin vielä oivallammekaan. Tiedoksi, tämä teksti on tuotettu ihan perinteisin keinoin.

Pk-yritykset aktiivisia järjestötyössä

Pk-yrityksistä 50% lahjoittaa tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa – monet useamman kuin yhden järjestön kanssa. Tämä on ilahduttava tieto. Niin ikään puolet suomalaisista lahjoittaa. Hyvä luku mutta pohjoiset naapurimme ovat meitä kaikki edellä. 10% lahjoittaa säännöllisesti ja etenkin tässä ero naapureihin on ollut huomattava.  Kuten mainittu, 9% on tehnyt lahjoituksen mobiilimaksutapaa käyttäen ja 16% vastaajista edelleen harrastaa lipaskeräyksiä. Erikoinen tilanne syntyy siitä, että kukaan ei kerro panostavansa jatkossa lipaskeräämiseen.

Panostuksen kohteet

Vuosi toisensa jälkeen ykköspaikka tulevissa panostuksissa kuuluu kertalahjoituksille. Luontevaa ja järkevää, se on kuitenkin lahjoittajapolun ensimmäinen rahatransaktio.

Toisena tällä kerralla tulee yritysyhteistyö, joka fiksusti toteutettuna voi olla molemmin puolin hyvinkin hyödyllistä. Yritysten vastuullisuusajattelu on hyvä todentaa tukemalla omia arvoja ja toimintaa lähellä olevia järjestöjä.

Kolmas panostuksen kohde on säännölliset lahjoitukset – kuukausilahjoitukset. Pohjoismaista ollaan perässä mutta asia edistyy ja siitä kaikki papukaijamerkit. Jotta kk-lahjoitusten houkuttelussa voi onnistua, vaatii se systemaattista työtä lahjoitusten eteen. Tietämyksenhallintaan tulee panostaa, jotta kohderyhmien segmentointi on ylipäätään mahdollista. Tämä kertoo ammattimaisesta ja vakavasta suhtautumisesta omaehtoiseen varainhankintaan. Hyvä hyvä.

Joukkorahoitus sen sijaan ei näyttäisi olevan järjestöjen keinovalikoimassa. Samoin tekstiviestit ja soitot lahjoitusnumeroihin – nämä ovat jääneet marginaaliin.

Some ja tuttavat – aina vaan tärkempiä

Kysymykseen mistä lahjoittaja sai tietoa järjestöstä, vertaisryhmät nappaavat kaksi kärkisijaa. Some ensimmäisenä, tuttavat heti perässä. Sidosryhmiä siis kannattaa kannustaa jakamaan heidän omaa verkostoaan järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi. Somessa on oltava ei vain toisella kädellä vaan systemaattisesti ja aktiivisesti. Silti viestintää ei voi jättää somen varaan, oman verkkosivun ylläpito on aivan välttämätöntä.

Kolmantena mainitaan mainokset ja vasta sijalla neljä tulee järjestön verkkosivu. Perässä kuudentena hiihtelee järjestön uutiskirje tai muu sähköpostiviestintä. Kyllä sähköposti edelleen on toimiva ja kustannustehokas väline mutta some on kaahannut lujaa ohi. Viestintä on muuttunut haasteellisemmaksi: kun uutiskirje oli king, järjestöstä lähtevä viesti oli hyvin järjestön itsensä hallinnassa. Mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Paluuta helppoihin aikoihin ei ole näkyvissä; järjestöt ovat pysyvästi keskellä multitaskaamista. Ja kovaa kilpailua.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Sivistysalan ahdinko uhkaa ukrainalaisten suomen kielen opetusta – lahjoituksista apua

/in /by

Ukrainalaisten kieliopetus vaarassa. Vapaan sivistystyön toimijat kuten esim. kansanopistot ja kesäyliopistot järjestävät suomen kielen koulutusta vaikeassa rahoitustilanteessa. Lahjoituksista voisi löytyä vetoapua.

Kysyntä on yllättänyt, rahoitus päättymässä kokonaan 2025

Vuonna 2023 opiskelijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sekä opiskelijoiden määrä että sodan kesto on tehnyt rahoitusrakenteesta vinon. Useat alan toimijat ovat yksityisiä ja koulutuksen tuottaminen tappiolla on kestämätön tilanne. Ukrainalaiset ovat hyvin motivoituneita oppimaan ja työllistymään – suuri surku ellei koulutusta voida järjestää.

KSML:n artikkelissa 10.8. Sivistysala ry:n johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo, että ilman lisärahoitusta ukrainalaisten kielikoulutus on uhattuna. Artkkelissa Tytti Pantsar, Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja ilmoittaa, että osa kansanopistoista on joutunut rajoittamaan opiskelijoiden määrää – syynä rahoitusvaje.  Sama viesti tulee Laajasalon opiston rehtori Juha Matti Holopaiselta: aloittavia kieliryhmiä on vähennetty seitsemästä neljään.  Ukrainalaisten kielikoulutukseen varattu lisärahoitus on päättymässä kokonaan 2025. Kuten Uusitalo sanailee, tässä on kyse Suomen kunnia-asiasta.

Varainhankinnan koulutusta tarvitaan

Tehokkaalla lahjoitusten keräämisellä voi auttaa asiaa. Ei silmänräpäyksessä mutta systemaattisella työllä. Luova yhteistyö yritysten kanssa voi palkita mutta potentiaalia on myös yksityisissä: kertalahjoituksesta kuukausilahjoitukseen. Siitä syventävinä askelina suurlahjoitus ja viimein testamentti. Suosittelijuus ja mahdollisuus käyttää sitoutuneiden ihmisten verkostoja viestin välittämiseen – vahva suositus tavoitteeksi.

Mutta tämä edellyttää monipuolista osaamista, joita kaikkia useinkaan ei ole käytettävissä. Ja työprosessia, joka tukee lahjoitusten tavoitteellista keräämistä.

Voimme auttaa jopa pro bono

Voimme osallistua talkoisiin kielikoulutuksen mahdollistamiseksi jatkossakin. Aiheesta lahjoitusten kerääminen, joko ABC tai sitten edistyneempi näkemys joko webinaarin tai livetapaamisen muodossa. Pro bono ilman myyntipuheita. Aiheessa olemme ammattilaisia, sen voi luvata.

”Lahjoita ukrainalaisten kotouttamiseksi – kielikoulutuksen mahdollistamiseksi”

Siinä aihio lahjoitusvetoomuksen otsikoksi. Selkeä ja ymmärrettävä viesti, johon suomalaiset suhtautuvat positiivisesti. Uskoisin, että tähän viestiin yritysten on helppo tarttua ja se on myös luontainen intressi: nopeammin hyvää työvoimaa. Tavoite Sivistan jäsenille on kirkas – miten sinne mennään, siinä tarjoamme kättä avuksi. Ota yhteyttä, koordinaatit alla.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Onko data kunnossa, onko data omaa?

/in /by

Data keskiössä, useimmilla

Aivan pienimmissä järjestöissä niin aktiivit kuin lahjoittajat tunnetaan. Mutta vain pienimmissä. Lähes aina ihmisten puhuttelu, lahjoitusprosessiin liittyvät toimenpiteet perustuvat dataan. Onko data kunnossa, onko data omaa, se on se iso kysymys. Luen paljon varainhankintateemaan liittyviä uutiskirjeitä ja data oli tässä herätteessä ansiokkaasti joskin kovin tiiviisti esillä.

Blogisarjan alussa vuosia sitten kirjoitimme sisällönhallinnasta, tietorakenteista ja sysemaattisesta tietämyksehallinnasta, joka tuolloin oli aivan liian usein täysin hoitamatta. Asiassa on edistytty paljon myös pienemmissä järjestöissä mutta valmista maailmasta ei ole tullut.

Ellei ole tietoa ihmisistä, kohderyhmistä, ei ole mahdollisuutta viestiä systemaattsesti ja edetä kohti konversiotavoitteita – mitä ne sitten ovatkin. Tietoa ihmisten  kiinnostuksista ja heidän osallistumisestaan kannattaa tallentaa, pieninä erinä mutta kohtalaisen usein. Tieto ei pysy kunnossa ellei sitä päivitetä: osoitteet, sukunimet, intressien kohteet… Tarvitaan tekniikkaa, jolla tieto saadaan hallitusti talteen ja jossa sitä voidaan ylläpitää. Ilman kohtuutonta vaivaa niin järjestön kuin kontaktin kannalta. Tähän Tietopiirillä on tarjolla työvälineet sekä osaaminen. Järjestön CRM, TP Fons on rakennettu järjestöjä varten ja sitä jatkokehitetään asiakkaidemme palautteen perusteella. Aihealue osataan niin teoriassa kuin käytännössä, jututa meitä niin oivallat.

Varainhankintatiimin systemaattinen työ ja kyky päättää toimenpiteistä

Data on kaiken perusta ja oikea data kerrytetään systemaattisella varainhankinnan suunnitelmalla, johon sitoudutaan. Strategia, taktiikka, tavoitteet, vuosikello ja seuranta. Siinä tärkeimmät. Tässä blogissa viitattu uutiskirje mainitsee ”häiritsijät”, jollaisena esimerkiksi hallituksen jäsenet voivat esiintyä. Prosessin ulkopuolisia kysymyksiä, selvityspyyntöjä tai tehtyjen päätösten kyseenalaistamista. Näin ei pidä tapahtua. Johto tuottaa suunnitelman yhdesä henkilöstön kanssa ja tämän hallitus hyväksyy tai hylkää. Johto  vastaa hallitukselle siitä miten onnistuttiin. Mutta välipuheita ei sallita.

Kukin järjestö toimii omalla tavallaan mutta on kovin mahdollista, että toteuttamispäätösten puuttuminen voi olla melko yleistä. Tai sitten koko suunnitelma tavoitteineen on kovin köykäinen eikä mitenkään realistinen. Raha on yhä tiukemmassa ja järjestöjen soisi voivan keskittyä omaehtoiseen varainhankintaan mahdollisimman täydellä panoksella.

Kunnossa ja omaa

Mikä meillä monilla on näinä aikoina kunnossa ja omaa – on aika. Nautitaan kesästä ja kuullaan miten patterit latautuu. Hyvää kesää Tietopiirin puolesta.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kansalaisfoorumi: miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa?

/in /by

Opintokeskus Kansalaisfoorumi julkaisi sivuillaan artikkelin koskien järjestöjen varainhankinnan helpottamisen ja laajentamisen tarvetta. Sisältöön on helppo yhtyä ja useimmista artikkelin aiheista olemmekin jo kirjoittaneet. Miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa on julkaisuna lukemisen väärti.

Leikkausten vastapainona helpotuksia – vaan ei kaikille

Artikkelissa mainitaan leikkausten olevan uhka jopa demokratialle. Suonta isketään lujasti, todellakin. Vastapainona kansalaisjärjestöstrategian tuli linjata tasapuoliset kevennykset niin byrokratiaan kuin varainhankinnan mahdollisuuksiin. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus – jos vähennyksen perusteena olisi se, että kerääjällä on rahankeräyslupa – se olisi toivottu ratkaisu. Tämänhetkisessä mallissa melkoinen osa lahjoituskohteista olisi jäämässä vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Jos järjestöllä on toimintoja, joista vain osa kuuluu vähennysoikeuden piiriin, voi hyvinkin edessä olla tilanne, että joudutaan lopettamaan lahjoitusten vastaanotto. Kirjanpidollinen työ erotella erilaiset lahjoitukset saattaa syödä enemmän kuin lahjoituksia kertyy. Toki jos on käytössä Tietopiirin työvälineet, tämä asia hoituu ongelmitta. Yksityisten ihmisten lahjoitusten verovähennysoikeudesta voit lukea aiemman blogin.

Kehysriihen päätös ei ole tasapuolinen mutta hyviäkin asioita siihen sisältyy kuten Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n päärihteeri Pia Tornikoski artikkelissa mainitsee: ”Kehysriihessä esitettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kehysriihen ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan.”

Myös yritysten mahdollisuuteen lahjoittaa kaivataan muutoksia

On ilmeinen pettymys, että kansalaisjärjestöstrategiaa ei ulotettu koskemaan yritysten lahjoituksia järjestöille. Verottajan näennäisen selkeästä säännöstöstä huolimatta asia sisältää epämääräisyyksiä. Lisäksi aiheen yksityiskohtia tunnetaan huonosti – ainakin omien kokemusten perusteella. Aiheesta on julkaistu perustavanlaatuinen bloteksti ja sisällössä esitetyt asiat on faktatarkistettu.

Uskoa on – paitsi pikaratkaisuihin

Kuten  VaLa ry:n Tornikoski artikkelissa mainitsee, oma varainhankinta ei välttämättä ole helppo eikä varsinkaan nopea ratkaisu. Siitä huolimatta suomalaisissa järjestöissä asiaan uskotaan ja omaehtoisen varainhankinnan kertymän oletetaan kasvavan reippaasti. Valtionavustuksen käyttäminen varainhankinnan tarkoituksiin, niin työvälineisiin kuin osaamisen kehittämiseen – voi kuinka toivottu tuo asia olisikaan.

Yhteistyö työvälineiden ja resurssien käytössä

Edellistä ajatusta jatkaen: jos työvälineitä ja osaavia resursseja voitaisiinkin hyödyntää yhteisesti useamman järjestön kesken. Keskusjärjestö voisi tarjota jäsenjärjestöilleen välineet ja toteuttavan henkilöstön jaettuna palveluna. Tämä jos mikä antaisi tarsoitusta pienille järjestöille, jotka nykymallissa ovat auttamatta taka-asemassa verrattuna suuriin toimijoihin. Tästäkin on kirjoitettu, jo vuosia sitten ja yhteistyötä koskevan blogin sisältö näyttää olevan edelleen täysin validi.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 2

/in /by

Edellisessä blogissa käsiteltiin lahjoittajan polun kuuden askeleen ensimmäistä kolmea aihetta: kontaktin muodostamista, kuuntelemista ja kohdennettua viestintää. Nyt on vuorossa loput kolme askelta: pyytäminen, kiittäminen ja hoitaminen. Näkökulmana järjestön CRM.

4. Pyydä

Useimmiten vasta nyt on aika tehdä lahjoitusvetoomus. Suurimmat ja tunnetuimmat voivat ostaa ns. kylmiä kontakteja ja tehdä rahavetoomuksen suoraan. Kaikkien muiden on toistettava viestiä ja edettävä rahalahjoitusta kohti pienin sitouttavin askelin. Tähän tarvitaan aivan välttämättä omaa kontaktipoolia.

Nyt on kohalon hetki. Saako vetoomus ihmisen toimimaan, menemään lahjoitussivulle? Onko sivulla kaikki selkeää, sopivasti tunteisiin vetoavaa ja löytyykö lahjoituskohde vaivatta? Entä maksaminen? Jos tänne saakka on päästy ja sitten tarjolla on tilinumero ja viite, voihan nenä, hävikki -50 %. Jos lahjoittajapotentiaali on nuorta väkeä, vieläkin enemmän.

Toteutunut lahjoitustransaktio on monen onnistumisen summa. Kun mikä tahansa ketjun lenkki pettää, lahjoitus menetetään. Huikeankin osuva ja tarmokas viestintäpanostus vesittyy ellei lahjoitussivu tarjoa ”esteetöntä”reittiä varsinaisen maksun suorittamiseen. Käyttöliittymäsuunnitteluun siis huomiota.

Kun järjestöllä jo on kertalahjoittajia, heille kannattaa ehdottaa kuukausilahjoitusta – kertomalla mitä esimerkkisummalla saadaan aikaan. Kuukausilahjoittajille voi promota mahdollisuutta suurlahjoitukseen ja diskreetein sanankääntein voi myös kertoa, että järjestö ei lainkaan  pahastu jos joku haluaa tehdä testamenttilahjoituksen. Testamentti oli hankalana ja vaivauttavana pidettävä asia mutta viimeisimpien vuosien aikana testamentti on vapautunut, siitä kertomista ei katsota pahalla. Koska järjestön CRM, Tietopiirin TP Fons sisältää tiedon kuka lahjoittaa mitenkin ja on kiinnostunut mistäkin, on lahjoitusvetoomuksen laatiminen ja toimittaminen juuri potentiaalisimmille ihmisille enemmän kuin helppoa.

5. Kiitä

Varsinkaan tästä harvoin annetaan täysiä pisteitä suomalaisjärjestöille. Jos lahjoitus tulee tilisiirtona, tiedämme lahjoittajan nimen ja tilinumeron. Sen perusteella useimmiten ei tiedetä kenestä on kyse. Ei tietoa, ei kiitosta, ei lahjoittajasuhteen rakentamista. MobilePay ei ole sen kummempi, kaikin tavoin muuten tervetullut palvelu. Kiittäminen edellyttää systemaattista lahjoittajatietojen tallentamista. Koneavusteisesti, jotta käsipareja ei asialla vaivata.

Arviolta puoli prosenttia lahjoittajista ei halua, että heitä kiitetään tai huomioidaan millään tavoin. TP Fonsissa heidän tietoihin merkitään rasti oikeaan paikkaan ja he saavat olla rauhassa. Kaikkia muita kiittäminen käytännössä ilahduttaa: heidän panoksensa on huomioitu. Ikäihmisille kiitos on myöskin kuittaus: lahjoitustapahtuma onnistui suunnitellusti.

Eräs lahjoittaja teki lahjoituksia usealle järjestölle vuosikymmenten ajan mutta järjestö, joka sai testamenttilahjoituksen sai sen siitä syystä, että oli ollut ainoa järjestö, joka häntä oli tämän lahjoituksista kiittänyt. Tähän hyvät järjestöihmiset, tähän kannattaa panostaa. Fonsissa on valmis mekaniikka koneavusteiseen, automaattiseen kiittämiseen, joka kuitenkaan ei näytä miltään muulta kuin ihmisen omakätisesti kirjoittamalta ja lähettämältä sähköpostilta. Kerromme tarkemmin kun kysytte.

6. Hoida

Pidä lahjoittajistasi – niin aktuaalisista kuin potentiaalisista – hyvää huolta. VIP-ryhmän muodostamista suosittelemme. Erityiskohdeltavien kriteereiden määrittäminen on tärkeä tehtävä ja huomion kohteena lahjoitetun summan tai oletetun varallisuuden ohella on ainakin henkilön näkyvyys ja vaikuttavuus. Joukossamme on niitä, joita joko  asemansa perusteella tai muutoin kuunnellaan ja seurataan. Kun etsit joukossasi olevat vaikuttajapersoonat ja saat heidät jakamaan viestiäsi, on sanan kiiriminen hyvällä mallilla.

Kuten kaikissa muissakin vaiheissa, ihmisen osallistuminen, osallistumishalukkuus sekä osaaminen on hyvä huomioida viestinnän ryhmiä muodostettaessa. VIP-ryhmä kaipaa enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua kuin muut ja hoitamisen ohjelman suunittelu on paikallaan. Kaikki on luonnollisesti kiinni siitä mitkä ovat järjestön konversiotavoitteet. Ne voivat myös vaihdella kalenterivuoden kuluessa. Esimerkiksi Cantores Minores -kuorossa ja musiikkiopistossa pääsiäisenä ja jouluna halutaan myydä konserttilippuja. Alksyksystä taasen uusien muskarilaisten ja musiikkiopistoon kasvamaan tulevien rekrytointi on tärkein tavoite. Mediavalinnat ja sivuston tägäykset tulee saada synkkaan konversiotavoitteiden kanssa.

Tähän aiheeseen ei kyllästy

Meidän intressimme on auttaa järjestöjä pääsemään aina parempiin tavoitteisiin mitä ne sitten ovatkin. Aihe on pöydällä joka päivä ja haluamme jakaa osaamista. Siispä, ota vapaavalintainen viestiväline käteen ja sähkötä meille.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 1

/in /by

Erityisesti yksityisvarainhankinta vaatii lahjoitusprosessia varten laaditut tietotyövälineet. Yrityksessä puhuttaisiin asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM). Järjestön CRM on käytännössä sama: ihmisiä palvellaan heidän potentiaalinsa, kiinnostuksensa ja osallistumisensa perusteella – mikä sitten konversiotavoite onkaan. Tietopiirillä on tarjolla täsmätyökalut ja tuhti osaaminen, niistä tässä muutaman kappaleen verran.

Lahjoittamisen kuusi askelta

Analogia yrityksen toimintatapaan on sama: tuntemattomasta vaihe vaiheelta kohti sitoutunutta ihmistä. Järjestön ja lahjoittamisen kannalta näemme asian kuten tässä blogissa se on esitetty. Tällä kertaa asiaa pohditaan myös Tietopiirin työvälineiden, TP FONSIN näkökulmasta mikä toivottavasti palvelee niin asiakkaitamme kuin sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia. Koska aihe on laaja, kuusi askelta on jaettu kahden blogin tarinaksi. Jälkimmäinen blogi käsittää askeleet: pyydä, kiitä ja hoida.

1. Muodosta kontakti

Mitä pienempi järjestö, sitä tärkeämpi asia. TP FONS helpottaa kontaktien hallittua tallentamista monessa käänteessä. Verkkosivun lomakkeet lahjoittamista varten lienevät tärkeimmästä päästä. Tieto tallentuu lomakkeelta tietokantaan. Jos ihmisen tiedot on jo tallennettu, kukin tapahtuma täydentää kyseisen kontaktin tietoja. Jos kontakti on uusi, TP FONS perustaa kantaan paikan kyseiselle ihmiselle. Tapahtumakävijät – erittäin potentiaalisia myös lahjoittajina, todellakin kannattaa tallentaa. Someseuraajien houkuttelu omaan pooliin, ehdottoman suositeltavaa. Kontaktien oikea koti on järjestön CRM, ei somejätin tallelokero. Kuinka kävikään niille, jotka olivat rakentaneet kampanjointinsa Facebookin keräysten varaan, lue  varoittava tarina.

Nyt siis puhutaan jostain aivan muusta kuin jäsenyyskeskeisestä ajattelusta. Ihminen on TP FONSIN kannassa vain kerran mutta hänellä voi olla monta ominaisuutta: jäsen, vapaaehtoinen, lehtitilaaja, tapahtumakävijä, lahjoittaja, potentiaalinen lahjoittaja tai  vaikka kaikki yhteensä. Mitä enemmän ihmisestä on tietoa, sitä tarkemmin häntä voidaan puhutella joko ryhmäkohtaisesti tai yksilöllisesti. Kun pyytää kontaktia tarkistamaan yhteystietonsa, kannattaa aina kysyä jotain ohessa. ”Aloitamme toimintamuodon X, oletko kiinnostunut osallistumaan?” Jos rasti tulee ruutuun, ihminen kuuluu kyseiseen ryhmään ja tämä toimii poimintakriteerinä. Mutta kovin montaa kysymystä ei kannata esittää kerralla ettei vastaaminen jää kokonaan tekemättä.

2. Kuuntele

Ollaan kohdassa, jossa suurin osa järjestöistä ei ota täysiä pisteitä. Jos toimitaan kovin manuaalisesti, on jokaisen jäsenen tai vapaaehtoisen yksilöllinen kuuleminen toteuttamiskyvyn ulkopuolella. TP FONSIN avulla asia hoituu ja tieto säilyy sekä hallittuna että käytettävänä. Mieti keskeisimmät osallistumismuodot, jotka järjestöllä on tarjolla. Mieti lisäksi kaikkein tärkeimmät kompetenssit, joita järjestön tehtävien hoitamiseksi tarvitaan. Toteuta TP FONSILLA lomake, johon sopivat tiedot voi täyttää.

Lähetä sähköpostilla linkki, jonka avaamalla jäsen/vapari/lahjoittaja pääsee itseään koskeviin tietoihin. Samalla kun tarkistaa ovatko yhteystiedot oikein, hän voi vastata kysymyksiin josko on kiinnostunut osallistumaan järjestön toimintaan ja millä tavoin. Lisäksi jos osuu kohdalle, rastit ruutuun niihin kompetensseihin, jotka tuntuvat omilta. Ja kappas, meillähän onkin järjestön kontaktien osaamispankki käsissä. Tarkemmin aiheesta voit lukea tästä blogista.

Järjestön kontaktit kuuluvat arvostavan tätä. Heiltä kysytään ja he saavat vastata. Järjestöllä on tieto kuka haluaa mitenkin olla mukana ja kenellä on tarvittavaa erityisosaamista. Tämä motivoi ihmisiä, edistää konversiotavoitteiden toteutumista ja voi kaiken lisäksi olla kustannussäästö jos jokin ammattilaistehtävä on hoidettavissa pro bono, omien toimesta.

Avainroolissa TP FONSISSA on lomakkeiden käyttäminen sekä ryhmät. Ryhmät toimivat poimintakriteereinä ja poimitulle ryhmälle voidaan lähettää viesti. Tämä jos jokin on jotain muuta kuin uutiskirjeen toimittamista. FONS mahdollistaa erittäin vapaan, jopa hierarkisten ryhmien muodostamisen. Ihminen on tietokannassa kerran mutta hänellä voi olla tukku ominaisuuksia ja ryhmäjäsenyyksiä. Kaikkia noita voi ja  kannattaa hyödyntää kohdennetussa viestinnässä.

3. Viesti kohdennetusti

Aiheeseen jo johtateltiinkin. Geneerinen viestintä on lahjoitusten keräämisen kannalta suhteellisen tehotonta. Täydennä ihmiseen liittyvää tietoa – viesti sen mukaisesti. Haluat sitten sitouttaa ihmisen viestinviejäksi, vapariksi tai lahjoittajaksi, kaikkein tärkeintä on tietää mitä hän osaa ja haluaa. Ja sitten muodostamaan mielekkäitä viestinnän kohderyhmiä.

Sähköpostiviestintä on edelleen tehokas, edullinen ja toivottu tapa toimittaa informaatiota järjestön kontakteille. Metodiksi ensisijaisesti siis sähköposti. Jos järjestö toimii liittotasolla, maakunnallisesti mutta myös paikallisesti, maantieteellä on merkitystä. Rovaniemen tapahtumien lobbaaminen lappeenrantalaisille, kannattaakohan. Poimi FONSISTA ihmiset, jotka ovat tehneet kertalahjoituksen vähintään kahdesti ja ovat Keski-Suomesta, sikäli kun satut edistämään Jyväskylän yhdistyksen asioita.

Hyvin voisit lisätä poimintakriteeriksi aiemmin mainitun osaamispankin sisältöä: jos ihminen on ilmoittanut olevansa kiinnostunut juuri siitä aiheesta, jota tapahtuma koskee, voit olla varma, että viesti menee perille. Kaupallisella puolella sanotaan, että ihmiset inhoavat myymistä mutta rakastavat ostamista. Järjestöversio voisi kuulua vaikkapa näin: järjestöaktiivit eivät pidä uutiskirjeistä mutta arvostavat sitä, että heille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista.

Huomataan, että vaihe 1, muodosta kontakti on yleisavain lahjoittajasuhteen muodostamiseen.  Ja siihen tarvitaan työvälineet,  järjestön CRM – taulukkolaskennalla tästä ei suoriudu. Mutta johan tiedättekin mistä näitä työvälineitä ja aiheen osaamista on saatavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut in memoriam

/in /by

Huonoja uutisia: Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut. Alkaen 1.7.2024 keräykset niin Facebookissa kuin Instagramissa ovat ohi.

Data ja regulaatio syynä

Ilmeisesti syy on EU:n tiukassa asenteessa datajätteihin ja näiden tavassa hallinnoida käyttäjiä koskevaa dataa. Onko tämä koko totuus, sitä emme saa tietää mutta eipä tieto tilannetta miksikään muuta. Pari viikkoa sitten ihmettelimme asiakkaamme kanssa miksi heidän hakemiaan varainhankintatyökaluja ei haluttu myöntää, ”enää”. Tässä yhteydessä Meta ei  maininnut mitään syytä.

Varainhankintatyökalut  in memoriam, mistä löytää korvaava?

Olemme suositelleet Facen ja Instan keräysten käyttämistä. Ilmaisuus ja helppokäyttöisyys pinon päällimmäisinä perusteina. Tuskin monikaan on varainhankintaansa näiden varaan laskenut mutta oivallinen lisä tuo on monelle järjestölle ollut. Tällä hetkellä ainakaan meillä ei ole tiedossa mitään korvaavaa sosiaalisen median palvelua – mutta eiköhän tämä tyhjiö pian täyty. Ei helppo rasti, sillä mikä muu palvelu olisi niin laajasti käytössä kuin juuri nämä kaksi, jotka kaiken lisäksi ovat mainiolla tavalla toisiaan täydentäviä mitä käyttäjien tyypilliseen ikäryhmään tulee.

Näin isot toimivat

Data ja sääntely siis syynä mutta tulevasta muutoksesta on takuulla tiedetty Meta:ssa jo aiemmin. He toimivat sopimuksensa mukaisessti ja informoivat käyttäjiä kaksi kuukautta etukäteen. Ei aiemmin. Miksi niin tekisivät, koska ei tarvitse. Isojen tekemiä yllätyksiä on nähty. Lisenssi muuttuu huisisti maksulliseksi tai palvelu vaan lopetetaan, koska se ei sovi liiketoiminnan nykyiseen portfolioon tai ole vaan tarpeeksi  kannattava. Vastuullisuudesta puhutaan kyllä mutta onko se oikeasti datajättejä kiinnostava asia, kukin miettiköön.

Pienessä kotimaisessa vara parempi

Tietopiiri ei ole koskaan kohdellut asiakkaitaan niin kuin Meta nyt tekee. Me toimimme vain ja ainoastaan asiakkaidemme hyväksi, jotta maailma voisi olla edes vähän parempi paikka. Jos Facen ohari tekee kipeää, ota yhteyttä. Mietitään rauhassa ja toteutetaan sellaiset rakenteet, jotka varmasti palvelevat. Ja tekevät niin pitkään.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei

/in /by

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei. Vaatteiden ja tavaroiden lahjoittaminen nousussa. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan avustushalukkuus yskähtelee mutta suomalaiset jatkavat ja parantavat entisestään.

Uutta eurooppalaista tutkimustietoa lahjoittamisesta

EFA, European Fundraising Association on juuri julkaissut Nonprofit Pulse 2024 -raportin lahjoittamisesta ja lahjoituksia keräävistä eurooppalaisista järjestöistä. Toimintaympäristö koetaan hyvin haastavaksi työmäärän lisääntyessä ja rahoituksen niukentuessa. Paljon tuttua edellisestä tutkimuksesta mutta myös aivan uusia näkökulmia on mukana.

Vajaa 30 % vastaajista kertoi lahjoitus- ja lahjoittajamäärän supistuneen; Suomessa vastaavia merkkejä ei onneksi ole näkyvissä. Rahoituspuskurien vajentamista, lomauttamisia sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolen kantamista, siinä on järjestöjen mielenmaiseman peruspeittoa monella eurooppalaisella.

Tutkimuksesta tarkemin täältä.

Suomalaiset lahjoittavat naapureitaan nihkeämmin

Hiipumista suomalaisten aktiviteeteissa ei näy mutta naapureihin verrattuna olemme kitsaita lahjoittajia. Pohjoismaissa 60 % lahjoittaa satunnaisesti tai säännöllisesti, Suomessa vain 42 %. Lainsäädäntö, taloudellinen tilanne mutta ehkäpä ennen kaikkea lahjoittamiskulttuuri ovat selittäviä tekijöitä. VaLa ry on julkaissut perusteellisen tutkimuksen aiheesta, Nordic donor survey -lahjoittajatutkimuksen kattava kooste on luettavissa täältä.

Digitaalisuus ja tekoäly – mutta myös yksi yllätys

Tehokkuus vaatii digiä. Iso osa EFA-tutkimuksen vastaajista panostaa digitaalisen presenssin kehittämiseen eikä vain yhtenä kokonaisuutena vaan kanavakohtaisesti. Järjestön työ siis sisältää huimaa multitaskaamista, valtavan monipuolista osaamista tarvitaan.

Tekoäly (AI) kiinnostaa. 13 % käyttää ja neljännes on hyvin kiinnostunut. Noin 15 % ilmoittaa ettei AI:n hyödyntäminen ole näköpiirissä. Huolenaiheet ovat luonnollisia, niiden mukana myös pelko työpaikkojen menettämisestä. Tämä lienee turha, sillä lähes poikkeuksetta järjestön ydintyö tapahtuu vain ja ainoastaan ihmisen toimesta. Tähän työhön tekoäly voi hyvinkin vapauttaa aikaa.

Blogissa on aiemmin kirjoitettu järjestöjen yhteistyöstä tai oikeastaan sen puutteesta. Voit lukea tarinamaisen blogin tästä. Nyt aivan ensimmäistä kertaa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa nousi keskeisimpien fokusalueiden joukkoon. Tälle iso paksu peukku!

Tärkeimmät keinot ja välineet varainhankinnan kannalta olivat seuraavat, tässä järjestyksessä: some, järjestön verkkosivu, sähköposti ja henkilökohtainen kohtaaminen.

Suomalaisten halu auttaa noussut entisestään – Ukrainan apu hiipuu

YouGov Suomi toteutti VaLa:n toimeksiannosta järjestötutkimuksen tammikuussa 2024. Vain 11 % vastaajista kertoi, että ei ole aikeissa tukea mitään avustuskohdetta – 2022 tutkimuksessa luku oli 14 %.

Edelliseen tutkimukseen verrattu huomattava ero löytyy avustamisen tavasta. Noin 60 % kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen viime joulukuun ja tammikuun aikana. Neljännes kertoi lahjoittaneensa vaatteita tai tavaroita. Tämä kertoo avustushalun ohella tietoisuudesta kestävään kuluttamiseen ja ympäristötietoisuuteen. Vuonna 2022 vain 10 % oli tehnyt tavaralahjoituksia.

Yli 40 % suomalaisista tekee rahalahjoituksia. Useimmin tämä tapahtuu kertalahjoituksina useammalle järjestölle. Kuukausilahjoitusten määrästä tutkimuksessa ei mainittu mutta voisi päätellä, että osuus ei edelleenkään ole merkittävä. Tämä on harmillista, länsinaapurissa asia on kovin toisessa asennossa.

Ylivoimaisesti vetoavin aihe on kotimaassa olevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Perässä tulevat humanitäärinen apu ja katastrofit, eläimet sekä heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaissa.

Vuonna 2022 puolet kertoi tukeneensa Ukrainan sodasta kärsineitä ja 41 % oli antanut panoksensa humanitääriseen apuun ja katastrofeihin.

Koskien kotimaista tutkimusta:

VaLa ry:n tiedote

VaLa ry:n kotisivu yhteystietoineen

Aiempaa tutkimusta koskien Tietopiiri on julkaissut blogin, joka avautuu ruudulle tästä linkistä.

Artikkelin kuva: EFA,  European Fundraising Association

Uunituoretta kuukausilahjoittamisesta

Amerikkalainen NEONONE on juuri julkaisssut tutkimuksen koskien kuukausilahjoittamista ja verrannut tuloksia vuoteen 2018. Lahjoituskulttuuri on aivan muuta kuin meillä täällä mutta kuukausilahjoittamisen roima kasvu ei voi olla muuta kuin suuntaa antava meillekin. Onhan sama aiemmin nähty jo Ruotsista. Tutkimuksessa keskimääräinen lahjoitussumma kuukausittain oli noussut merkittävästi, kuukausilahjoittajien suhteellinen osuus kasvanut ja lahjoittajan kumulatiivinen lahjoitus sekin noussut huomattavasti. Kuukausilahjoittajuuden elinkaari oli keskimäärin kahdeksan vuotta.

Isoilla on jälleen etu puolellaan. Kuukausilahjoittajien saaminen vaatii onnistunutta brändi- ja viestintätyötä sekä erottautumista viestitulvassa. Mutta ydinviesti on selvä: kuukausilahjoittajuus on mahtava voimavara ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimus on tuhti pinkka sisältöä, tästä pääset lataamaan ja lukemaan.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

/in /by

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi