Tag Archive for: lahjoitukset

SOSTE-risteily – AI järjestön varainhankinnassa

/in /by

Tietopiiri sai puhujapaikan tämän vuoden SOSTE-risteilylle, joka juuri nyt on menestyksekkäästi purjehdittu. Täysi  sali kuunteli aihettamme, ”Tekoäly järjestön varainhankinnan apuna”.

Järjestöpäällikkö Kiril Häyrinen ohjasi ohjelmatuntia spiikaten puhujat lavalle ja antaen kysymysvuorot yleisölle

AI:n asema muuttui vuodessa

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) kevätseminaari järjestettiin viime viikolla. Vuosi sitten tekoäly ei ollut käytännössä mitenkään esillä, tänä vuonna oikeastaan kaikki esitykset viittasivat siihen, että tekoälyä hyödynnetään tavalla tai toisella miltei jokaisessa järjestössä. Tämä oivallus muutti esityksen sisältöä – miksi kertoa sellaista, minkä ihmiset jo tietävät. Sisältö muuttui ja sai kiitosta, josta kuulijan kommentti kertoi paljon: ”Päivän kiinnostavin esitys!”

Esimerkkien avulla

Aloittavasta hankkeesta kertoi asiakkaamme Tammenlehvän Perinneliiton tapaus. Kiitos Näkövammaisten  liiton Ville Blomin sparrauksen, syysvetoomuksen lahjoittajakannasta poistettiin ne ihmiset, jotka lahjoittavat vain jouluisin. Postitus pieneni 25 %:lla ja samalla kustannusten laskiessa osumisprosentti koheni. Joulun keräys myös tuotti aiempaa  paremmin, koska ns. turha kirje syksyllä jäi vastaanottamatta. Seuraavina siirtoina Tammenlehvän Perinneliitossa muodostettaneen lahjoittajien VIP-ryhmä, joka on viestinnällisesti erityisasemassa.

Edistynyttä hanketta edusti Näkövammaisten liitto, jossa Ville Blom on tehnyt huikeaa jälkeä. Heillä lahjoittakananta on tekoälyn avulla voitu pilkkoa erittäin tarkasti ryhmiin ja lahjoittajia puhutellaan tismalleen niillä viestinnällisillä keinoilla, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Vetoomuksia voi olla yhdeksän tai vain yksi vuotta kohti – lahjoitushistorian mukaisesti. Heillä on myös tieto kampanjoiden toimivuudesta postinumerotasolla, ei pelkästään koskien  kaupunkia vaan kaupunginosia. Virtuaalisen hattuni nosto Näkövammaisten liitolle!

Ennakkoluulot nurin

Esityksen viimeinen osa käsitteli ennakkoluuloja, jotka jarruttavat tekoälyn käyttöönottoa järjestöissä.

Onko aihe monimutkainen,  tarvitaanko superosaamista?

Ei tarvita. Tavoite pitää olla kirkkaana mielessä mutta muutoin normaaleilla Excel-valmiuksilla pääsee hyvään alkuun. Tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilötietoa ei mene lahjoittaja-aineiston mukana. Se lienee suurin vaara kaikista.

IT-rakenteet, onko giganttinen järjestelmäkartta tarpeen?

No ei suinkaan. Tammenlehvän Perinneliitossa lahjoittaja-aineisto otettiin ulos TP Fons -järjestelmästä ja syötettiin anonymisoinnin jälkeen taulukkona maksulliseen Chat GPT -järjestelmään. On sitten CRM käytössä tai ei, tiedon on oltava eheää. Tietämyksenhallinta siis on välttämätöntä mutta konserniluokan IT-osastoa ei tarvita.

Entä kustannukset, onko pienellä rahkeita?

Varmasti on. Tammenlehvässä käytettiin AI-ohjelmistoa, jonka kustannus on kymppiluokassa. Jopa täysin ilmaisillakin ohjelmistoilla voi tehdä ihmeitä. Kuten sanottu, jos tieto on järjestyksessä, aiheen aloittaminen ei ole kiinni kustannuksista.  Tammenlehvän Perinneliitto ei suinkaan ole pieni organisaatio, lahjoittajakanta on verraten suuri. Mutta tämä vain osoittaa sen, että vaikuttavia asioita on tehtävissä kevyin kustannuksin myös suuressa järjestössä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

/in /by

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

     

    Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

    /in /by

    Julkaisimme 21.11.2025 blogin koskien tilinomistajan nimen tarkistusta tehtäessä tilisiirtoa. Ongelma voi syntyä jos järjestön nimi on liian pitkä mahtuakseen verkkopankin lomakkeelle. Finanssialasta kerrottiin, että käytännöt ovat pankkikohtaisia. Siispä otimme yhteyttä pankkeihin ja kysyimme miten järjestön tulee toimia. Tiedot on saatu pankkien viestinnästä.

    Pikamaksuasetus: nimi täsmää, melkein täsmää, ei täsmää, ei verrattavissa

    EU:n pikamaksuasetus, Verification of Payee (VoP) -tarkistus tuottaa maksettaessa neljä mahdollista vaihtoehtoa. Tässä Nordeasta saamamme täsmällinen kuvaus, joka siis vastaa asetusta ja koskee myös muita pankkeja.

    Kun asiakas suorittaa maksua Nordean mobiili- tai verkkopankissa, hän saa jonkin seuraavista ilmoituksista:

    • Maksunsaajan nimi vastaa tilinhaltijan nimeä. Kaikki on kunnossa ja maksun vahvistamiseen voi edetä.
    • Maksunsaajan nimi poikkeaa tilinhaltijan nimestä. Kirjoitettu nimi poikkeaa jonkin verran tilinhaltijan nimestä, ja kerromme maksajalle tilinhaltijan nimen. Jos se näyttää siltä, mille taholle on maksamassa, lahjoittaja voi turvallisin mielin suorittaa maksun.
    • Maksunsaajan nimi on eri kuin tilinhaltijan nimi. Kirjoitettu nimi on kokonaan eri tai siinä on paljon eroa verrattuna tilinhaltijan viralliseen nimeen. Ohjeistamme maksajaa tarkistamaan maksunsaajan tiedot ja päivittämään ne. Jos epäilee huijausta, maksua ei tule vahvistaa.
    • Emme voineet verrata maksunsaajan nimeä tilinhaltijan nimeen. Tilinhaltijan nimeä ei voitu tarkistaa teknisestä syystä tai saajan pankki ei vielä tue maksunsaajan tarkistamista, jos tili on esimerkiksi maassa, jonka kotivaluutta on muu kuin euro. Tämä ilmoitus voi tulla myös tilanteissa, joissa saajan tili on uusi tai tilille ainoastaan saapuu rahaa.

    OP Pohjola

    OP Pohjolassa maksunsaajan tarkistuksessa käytetään pankin järjestelmissä olevaa yhdistyksen nimeä, joka on virallisista rekistereistä haettu nimi. Mikäli yhdistykselle on rekisteröity aputoiminimiä, myös ne ovat mukana maksunsaajan vertailussa. Asiakas voi tarkastaa pankistaan, mikä nimen täsmällinen kirjoitusmuoto on pankin järjestelmässä. Yhdistyksen edustajat näkevät tämän myös verkkopalvelussa asiakastiedoistaan.

    Jos nimi on todella pitkä (yli 100 merkkiä), on sitä mahdollisesti jouduttu lyhentämään. Mikäli järjestön virallinen nimi on vaikeasti muistettava tai sellainen, jota ei tosiasiassa käytetä, kannattanee harkita järjestön nimenmuutosta.

    Nordea

    Nordea suosittelee, että järjestö on yhteydessä omaan pankkiinsa ja tarkistaa virallisen kirjoitusasun. Nordeassa on tämän uudistuksen yhteydessä pidennetty verkkopankkien kenttiä SEPAn maksimerkkimäärän (70 merkkiä) mukaisiksi. Ensi vuonna Nordea tulee tukemaan myös aputoiminimiä sekä muita kieliversioita suomenkielisten nimien lisäksi.

    Nordea viestinnän Mari Yli-Sirniö muistuttaa, että yksityiskohdat eivät ole valmiita: ”Kannattaa myös huomioida, että kyseessä on suuri regulatiivinen muutos, joka on otettu käyttöön läpi euroalueen suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Lastentauteja on vielä, mutta teemme kovasti töitä sen eteen, että käyttäjäkokemus paranee lähitulevaisuudessa.”

    Danske Bank

    Danskesta saimme kuulla, että heidän järjestelmässä on valmiina paikka aputoiminimelle. Järjestön tulee ilmoittaa,  että haluaa ottaa aputoiminimen käyttöön. Pankki tarkistaa, että yhdistysrekisteristä sellainen löytyy ja näin lahjoittajan polkua saatiin tasoitettua.

      Järjestöt, rekisteröikää aputoiminimi

      Näyttää siltä, että toteutustapa tosiaan on pankkikohtainen ja palveluita kehitetään. Ellei oma pankki vielä mahdollista aputoiminimen käyttöä, tulee se luultavimmin niin tekemään. Monitoimialaisilla järjestöillä aputoiminimiä voisi hyvin olla rekisteröitynä useampikin.

      Käsittääksemme aputoiminimen käyttöönotto ei tarvitse järjestön sääntömuutosta vaan hallituksen päätös riittää. PRH:ssa nimi kuitenkin on rekisteröitävä. Rekisteröinnin voi ja se kannattaa tehdä verkossa, koska kustannus on alempi kuin papereiden kautta.

      SMS sallii 11 merkkiä

      Jos oikein hyvin käy, alias-nimessä on korkeintaan 11 merkkiä. Näin siksi, että sikäli kun halutaan lähettää tekstiviestejä ja esittää numeron tilalla nimi, tuo 11 mahtuisi siihen kokonaan.

      Muut pankit

      Järjestön kannattaa omasta pankista praktiikkaa kysyessään kertoa, että isot pankkiryhmät haluavat palvella asiakkaitaan ja kehittävät palveluitaan. Mikäs siihen parempi syy on kuin asiakkaiden tarve. Kyllä muut pankit haluavat kiriä rinnalle tai jopa ohi. Mutta järjestöjen pitää kertoa mitä he työssään tarvitsevat.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Tilisiirto ja lahjoittaminen – nyt aiempaa vaikeampi

      /in /by

      Tilisiirto ja lahjoittaminen, se perinteisin tapa siirtää rahaa, on juuri käynyt yhä haastavammaksi metodiksi. Siihen syynä ovat pankit, hyvällä tarkoituksella mutta asian nurja puoli on järjestöille ikävä.

      ”Maksunsaajan nimi ei täsmää tilinomistajan nimen kanssa”

      Mmitähh, totesin hiljan maksaessani taloyhtiön vastiketta. ”Jatkaessasi suoritat maksun sillä riskillä, että maksu päätyy jonkun muun kuin tarkoittamasi vastaanottajan tilille.” Hetken hiljaisuus. En ole tehnyt muutoksia verkkopankissani ja taloyhtiön tilinumero pitäisi olla tallessa kuten aina ennenkin. Suoritin maksun ja perillehän se meni. En ole enää nuori mutten vielä vanhuskaan; entäs jos olisin ikäihminen samassa tilanteessa? Ahdistaa ajatuskin.

      Pankit huijauksia vastaan – siitä kiitos

      Kuten sanottu, tarkoitus on hyvä. Suurin riski, jota tässä  taklataan liittyy verkkokauppoihin. Mutta tärkein ongelma jää saavuttamatta: jos valeverkkokauppiaan tilinumero on oikea, maksu menee mukinoitta läpi. EU-alueella huijarin voi olla vaikea saada tiliä pankkiin mutta väljemmän regulaation maita löytyy. Jos sen sijaan maksu tapahtuu laskua vastaan, tilanne on toinen.

      Järjestölle lahjoittaminen

      Vastikkeesta selvittiin mutta oletetaan, että ikäihminen on tekemässä lahjoitusta järjestölle. Järjestön nimi on usein pitkä ja käyttöön vakiintuu jokin iskevä lyhennelmä. Vaan lyhennelmä ei ole sama kuin tilinomistajan virallinen nimi ja niitä per tili on vain yksi kappale. Ja sen on oltava oikein, täsmälleen oikein. Väitän, että ikäihmisen lahjoitustapahtuma pysähtyy ja peruuntuu kunhan tuo riski-ilmoitus väärälle tilille päätymisestä on lävähtänyt ruudulle ja vakiintunutkin tilisiirtolahjoittaja voi hätääntyä. Jos tilisiirto on ollut merkittävin lahjoittamisen tapa, on järjestössä niin sanotusti osuttu tuulettimeen.

      Järjestön pitkä nimi ja taas tuuletin tekee tuttavuutta

      Tietopiirillä on asiakas, jonka virallinen nimi on tavanomaista pidempi. No eipä sitä sitten kukaan käytäkään. Uusi ongelma syntyy siitä, että nimi ei mahdu kokonaan verkkopankkien lomakkeelle. Eikä verkkopankki tulkitse, että tähän saakka kaikki oikein vaan nimestä puuttuu osa ja vastaus on sama, ei täsmää. He joutunevat muuttamaan sääntöpäätöksellä nimensä, vaihtoehtoja ei taida olla. Verkkopankki on pultattu kiinteästi virallisiin rekistereihin eikä sen vuoksi ole sovittavissa, että nimikentässä lukeekin jotain muuta. Tämän asian lupaamme tarkistaa Finanssialan keskusliitosta; blogi päivittyy jos vastaus saadaan.

      Lahjoittajien tiedottaminen  välittömästi!

      Lahjoittamisen sesonki on juuri alkamassa, lahjoittajia on syytä tiedottaa: tilinumero ja täsmällinen pankkitilin / tilinomistajan nimi. Ei aliaksia kiitos, ei nimeä lyhennettynä. Preussilaisen täsmällisesti juuri kuin se on kirjoissa ja kansissa. Muuten tulee suru puseroon kun lahjoittajan yritys lahjoittaa jää yritykseksi. Hipaisusta ei pidetä.

      Käytä webbisivun lahjoituslomaketta

      Jos lahjoittava yleisö on ikäihmisiä, tilisiirrolle on paikkansa. Nyt sitä paikkaa täytyy puolustaa tiedotuksella. Ongelma koskee vain ja ainoastaan tilisiirtoa, webbisivun lahjoituslomakkeen kautta asia sujuu. Lahjoitusten pyytämiseen tilisiirron kautta  jo ennestään huonoihin puoliin kuuluu se, että verkkopankissa oma-aloitteinen lahjoittaja jää liki poikkeuksetta anonyymiksi minkä vuoksi lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdotonta.

      Sen sijaan henkilökohtaisella viitenumerolla lahjoittaja, kerta- tai kuukausi, tunnistetaan yksiselitteisesti ja häntä voidaan tiedottaa lahjoituksen vaikuttavuudesta kiittämisen lisäksi. Ensikosketuksen muodostamisessa webbisivun lahjoituslomake palvelee hyvin.

      ________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

       

      Tekoäly ja järjestön varainhankinta – työpaja 23.10.

      /in /by

      Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät tekoälykoulutusta järjestöille. SaavutaÄly -hanke on EU:n osarahoittama ja se sisältää sekä tietoiskuja että työpajoja. Tietopiiri ja Näkövammaisten liiton Ville Blom sekä Tammenlehvän perinneliitto tuottavat sisällön seuraavaan pajaan, jonka aiheena on tekoäly ja järjestön varainhankinta.

      Ohjelmassa luvassa

      Johdanto
      Tietämyksenhallinta ja CRM perustana tekoälyn häytölle

      Case 1 – Näkövammaisten liitto

      • Kuluja alas, tuottoja ylös
      • Asiakasymmärrys data-analyysin avulla
      • Kohdennettu markkinointi – generatiivinen tekoäly tehokkaana apurina

      Case 2 – Tammenlehvän perinneliitto (yhdistyneet veteraanijärjestöt)

      • Tuloksia ensiaskeleiden jälkeen
      • Tuntumat kevyemmän tietoarkkitehtuurin lähtökohdista

      Kokeillaan yhdessä -osuus

      • Tehdään koneesta sisällöntuottaja – lahjoitusvetoomusten tuottaminen

      Ryhmätyö: soveltaminen omaan järjestöön

      Tähän mennessä ilmoittautunut osallistujaryhmä on heterogeeninen, osa tulee suurista järjestöistä, osa aivan pienistä. Lähtökohdat siis poikkeavat suuresti, joten ryhmätöitä tehdään ”omassa kokoluokassa”. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät itselleen hyödyntämistapoja – joko Näkövammaisilta tai Tammenlehvästä, riippuen siitä missä vaiheessa he omassa työssään ovat.

      Ilmoittaudu mukaan

      Työpaja järjestetään 23.10. Humakin kampuksella Haagassa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan!

      _________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

      /in /by

      Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

      Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

      Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

      Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

      Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

      Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

      Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

      Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

      Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

      Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

      Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

      Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

      Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

      Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
      24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

      Kuvasta vielä asiaa

      Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

      _________________________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Lahjoitusvetoomusten mainonta kielletään 10/2025? PÄIVITYS 23.10.25

      /in /by

      Päivitys blogiin 23.10.2025 – huonoja uutisia järjestöille

      Meta ja Microsoft eivät peräänny asiassa.  Yle julkaisi eilen aiheesta uutisen, lue se täältä.

      Aiemmin julkaistu artikkeli jatkuu: 

      EU:n TTPA-regulaatio astuu voimaan lokakuussa 2025. TTPA (Transparency and Targeting of Political Advertising) on tarkoitettu erityisesti poliittiseen mutta myös yhteiskunnalliseen mainontaan ja koskenee järjestöjen rahankeräyksiä. On mahdollista,että lahjoitusvetoomusten mainostaminen niin Metan kuin muidenkin palveluntarjoajien alustoilla päättyy. Järjestö saisi promota lahjoituskampanjoitaan postauksissaan mutta mainontaa niihin ei voisi kohdentaa. Vastuullinen Lahjoittamnen (VaLa ry) eurooppalaisine sisarjärjestöineen pyrkii vaikuttamaan asiaan tai vähintäänkin siihen miten regulaatiota tulee tulkita.

       Tavoitteena vähentää disinformaatiota

      Meillä rahankeräykset ovat reguloidumpia kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja säännöksellä pyritään vähentämään trollausta ja disinformaatiota etenkin siellä missä kuka tahansa saa pyytää rahaa. Pesuveden mukana vaan on nyt menossa muutakin; nyt jos koskaan järjestöjen tulisi onnistua varainhankinnassaan.

      Verkkosivun merkitys korostuu

      Metan palvelut, etenkin Facebook ja Instagram ovat järjestöjen tärkeimpiin kuuluvia viestintäkanavia. Jos lahjoitusvetoomusta ei saa promota, on sivun löydyttävä orgaanisesti. Tarkoittaa hakukoneoptimointia, oivaltavaa asiasanoittamista, esteettömyyttä, visuaalista suunnittelua – ammattimaista sivuston tuottamista ja jatkuvaa ylläpitoa. Useimmat eivät sillä tasolla ole.

      Oma kontaktikanta – aina vaan tärkeämpi

      Kukaan ei kiellä viestimästä omille kontakteille suoraan, sähköpostilla, tekstiviestillä tai soittamalla. Ne jotka ovat keränneet systemaattisesti kontaktitietoja mm. tapahtumistaan ja houkutelleet somekontateja antamaan yhteystietonsa, heillä on helpompaa. Sinne saakka EU:n näpit ei sentään ylety!

      Metan 25.7.2025 julkaiseman tiedotteen,jota VaLa sisarjärjestöineen on kummeksunut, voit lukea täältä.

      VaLa tiedottaa 3.10.2025: Järjestökenttä tuomitsee Metan linjauksen

      Tiedotteessaan Vala toteaa:
      ”Metan päätös kieltää kaikki poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevät mainokset perustuu sen omaan laajaan tulkintaan asetuksesta. Asetuksen tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut antaa mainospalveluntarjoajalle valtaa päättää sisällön poliittisuudesta, vaan sisällön luonteen määräisi sen julkaisija. Nyt Meta määrittelee poliittisiksi ja yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi esimerkiksi syrjinnän vastaisen työn, naisten ja vähemmistöjen oikeudet, ilmastonmuutoksen torjunnan ja terveyden. Mainonta kielletään myös alustan vaikuttajamarkkinoinnissa.”

      Tiedotteessa kerrotaan, että kansalaisjärjestöjen mainonta poistetaan Metan alustoilta – esimerkiksi Facebookista ja Instagramista – 6.10. alkaen.

      Huomattavaa haittaa järjestöille

      VaLa ry:n mukaan muutoksella on vaikutuksia paitsi kansalaisyhteiskunnan toimintaan myös sanavapaudelle ja vapaalle tiedonvälitykselle. VaLa ry tiedotteessaan:

      ”Metan linjaus vaikuttanee jo paljon järjestöjen loppuvuoden kampanjointiin. Se lamaannuttaa kansalaisviestinnän, jos järjestön viestin sisältö ei saa olla minkään asian puolesta tai vastaan. Jos muutkin mediat ottavat tiukempaa linjaa mainontaan EU-sääntelyyn vedoten, mahdollisuus suomalaisen järjestökentän viestimiselle muuttuu todella haasteelliseksi kotimaisissakin medioissa”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.”

      Suuri ja yhä suureneva osuus järjestöjen rahoituksesta tulee lahjoituksista. Tämä on myös valtiovallan intessi, joka haluaa vähentää suoraa julkista rahoitusta ja parantaa omaehtoisen varainhankinnan mahdollisuuksia. Viittaan suunnitteilla olevaan yksityislahjoitusten verovähennysoikeuteen. Tällä päätöksellä kavennetaan rajusti lahjoitusten keräämisen mahdollisuuksia järjestöille kaikkein tärkeimmissä sosiaalisen median kanavissa. Mekastkaa, antakaa ankaraa palautetta! Mitä useampi, sen parempi!
      VaLa ry:n tiedote on luettavissa tästä.

      ____________________________________________________________________

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________
      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta – sittenkin

      /in /by

      Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) tiedotti eilen, että valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja – lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta. Muutos tulisi voimaan jo 2026 alusta! Suuntima on aivan oikea mutta vielä on askelluksessa säätämistä – ehdotus ei ole vieläkään tasapuolinen.

      Tiedoksi lukijalle: tämä blogi ei pyri kertomaan kaikkea vain eri sanankääntein mitä VaLa napakassa tiedotteessaan on jo kirjannut, VaLan tiedote kannattaa lukea joka tapauksessa erikseen.

      Päivitys 26.9.2025

      VaLa ry:ltä saamamme tiedon mukaan hallituksen esitys on siirretty jatkovalmisteluun ja tarkoitus on antaa erillinen esitys loppuvuoden aikana. Poliittisesti on linjattu, että yliopistoja ja korkeakouluja koskeva nykyinen säännöstö säilyy sellaisenaan. Tästä voi tehdä päätelmän, että yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden toteutuminen 2026 alusta on hyvin epätodennäköistä.

      Hallituksen 2024 ehdotusta on jatkojalostettu

      Hallitus päätti keväällä 2024, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja osalle lapsijärjestöjä. Nyt annetussa esityksessä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenee. VaLa ry:n tiedotteen mukaan samalla yhtenäistettäisiin yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko. VM siis pyytää lausuntoja ja aikaa sanaisen arkun pöllyttämiselle on 25. kesäkuuta saakka. Nyt on aika vaikuttaa!

      Kolmannes järjestöistä vähennyksen ulkopuolelle – kyllä jossain on nyt matoja!

      Arviolta 30 % järjestöistä jäisi vieläkin vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Luonto ja ympäristö, eläinsuojelu ja sote rajauksin (kuuluu vähennyksen piiriin jos edunsaajina lapset tai nuoret). Millä ihmeen perusteella! Perusmallisella kaupunkilaisjärjellä ei voi ymmärtää miksi vähennys ei olisi sidoksissa rahankeräyslupaan. Jos keräyslupa kerran myönnetään, miksi näin keskeiset järjestötoimialat eivät kuuluisi vähennyksen piiriin. Tietäen miten tärkeää työtä esim. sote tekee ja millaisessa ahdingossa ollaan; saisipa olla kärpäsenä katossa kuulemassa mistä VM löytää argumentaationsa.

      Varsin kohtalaisia summia

      Vähennys tehtäisiin tulon sijaan verosta ja olisi määrältään 30 % kun lahjoitus on vähintään 500 €. Tämä kannustaa vähän isompiin lahjoituksiin, oikein hyvä niin. Yksityishenkilöillä maksimi vähennettävä per vuosi olisi 5 000 € mutta lahjoitettaessa yliopistoille 50 000 €. Vastaavasti yhteisöillä rajasummat olisivat 50 000 ja 250 000 €. Rahamäärät ovat sellaisia, että niillä on merkitystä ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä.

      Merkitys järjestöille – komsii komsaa

      Yksityishenkilön verovähennyksen mahdollisuus alentaa epäilemättä lahjoittamisen kynnystä. Mutta saadakseen verovähennyksen on yksityislahjoittajan ilmoitettava henkilötunnuksensa. Tunnuksen antamisessa ihmiset ovat varovaisia ja ihan syystä. Olisiko helppo arvata, että tunnus kerrotaan helpommin suurelle ja hyvin tunnetulle järjestölle kuin pienelle ja kenties vasta vähän aikaa toimineelle. Jos lahjoittamisen housut on jalassa, kansalainen valinnee sen isomman ja tunnetumman vaihtoehdon.

      Tämä tarkoittaa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen on tehtävä ankarasti työtä, jotta brändi on kirkas, viesti selkeä ja se myöskin näkyy ja kuuluu. Viestinnällistä multitaskaamista, digitaalisen presenssin hallintaa, tekoälyn käyttöä ja muuta sellaista, joka todellakaan ei ole järjestötyön ytimessä. Silti näen,  että muutos on toivottu: näin valistuneissa naapureissa – läntisissä ymmärrettävästi – on menestyksellä toimittu.

      Lahjoitusrekisteri / CRM pakollinen

      Lahjoitusten vastaanottaja raportoi verottajalle. Tukkimiehen kirjanpidolla tai sen sukulaisilla ei pärjää, lahjoittajarekisteri on aivan pakollinen. Järjestö raportoi saamansa lahjoitukset ja niiden käytön. Jos raportointi perustuu manuaaliseen reskontrapoimintaan, on lahjoitusvähennyksen mahdollistaminen viisainta unohtaa.

      Kun lahjoittamisen transaktio tallentuu lahjoittajatietoineen ja myöskin tiliöityy sekä lahjoittajan että lahjoituskohteen mukaisesti, on raportin tuottaminen verottajalle parin hiiren äännähdyksen takana. Tietopiirin asiakkailla ei siis ole mitään syytä huoleen – ja uudet asiakkaat toivotamme tervetulleiksi.

      VaLa ry:n tiedote VM lausuntopyynnöstä asiaa koskien, tässä ole hyvä.

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

      /in /by

      Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

      Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

      Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

      Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

      Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

      Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

      Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

      Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

      Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

      Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

      Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

      Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

      Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

      • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
      • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
      • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
      • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
      • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

      Valoisa mutta vaativa näkymä

      Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

      Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

      Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

      Linkit

      VaLa ry:n tiedote

      Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

      Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




      ________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi

      Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

      /in /by

      Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

      • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
      • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
      • Varainhankinnan ammattimaistuminen

      Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

      Viestien personointi

      Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

      Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

      On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

      Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

      Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

      Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

      Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

      Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

      Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

      Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

      Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

      Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

      Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

      Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

      Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



      _________________________________________________________________________________________________________________

      Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

      Ota yhteyttä

      Ilkka Harjula potretti

      Ilkka Harjula
      0400-545 767
      ilkka.harjula@tietopiiri.fi