Tag Archive for: osaamispankki

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen osa 1: miksi yhdistyksen kontaktit eivät saisi näkyä toisessa yhdistyksessä?

Perinteillä, tavoilla ja tottumuksilla on järjestössäkin paikkansa. Mutta on myös aiheita, joissa ”näin on aina tehty” -metodiikka polkee jarrua hankalalla tavalla. Nautin puistonpenkillä kesäisen jätskin ja mietin konkreettisia järjestön arkeen liittyviä asioita, joissa perinteen olisi hyvä antaa tilaa pussilliselle uusia keksintöjä. Toffeetötteron voimin pääsin kahdeksaan asiakohtaan, joista tässä esitän mielestäni merkittävimmän. Listan seitsemän kohtaa sitten heinäkuun tuolla puolen.

Miksi yhdistyksen rekisterissä olevat kontaktit eivät saisi näkyä toisten yhdistysten jäsenille?

GDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä mutta sieltä kuten järjestöjä koskevasta normistosta muualtakaan ei löydy pykälää, jonka mukaan saman järjestön toisen yhdistyksen kontaktit kuten vaikuttaja- tai markkinointirekisterin jäsenet eivät saisi olla toisen yhdistyksen nähtävissä. Olen aiemmin ollut konseptoimassa suurten yritysten intranettejä ja poikkeuksetta sekä lähtötilanne että oletusajatus uuden intranetin osalta on ollut se, että toisiin yksiköihin, paikkakuntiin, liiketoimintoihin jne liittyvä tieto on suljettua. Lähes poikkeuksetta silti päädyttiin paljon avoimempaan tietorakenteeseen – kunhan asiaa oli pureskeltu. Tässä lienee samanlaisesta luutumasta kyse. Suljetussa ympäristössä paikallisen osaamisen hyödyntäminen käy hankalaksi.  Blogin paikallistuntemuksesta järjestön voimavarana löydät ohesta.

Miksi oltaisiin vain ihmisten muistamisen varassa?

Yhdistysten keskinäinen yhteistyö, osaamisen ja näkemyksen saaminen naapuriyhdistykseltä on sen varassa keitä ihmisiä kukin sattuu tuntemaan. Tämä on käytäntönä ollut järkevää ennen digitaalisia tietotyön välineitä mutta se aika kuuluu imperfektin piiriin. Onneksi. Järjestön osaamispankki, kompetenssitiedon hallittu varastointi on mielestäni erittäin suositeltavaa. Mutta ei suinkaan riitä, että vain keskusjärjestöllä on pääsy tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Osaamispankista voi lukea blogin täältä.

Nyt nautitaan vuodenajasta, aherretaan syksyllä asiat kuntoon

Kesän lämpö pitää meitä nyt hyvänä. Nautitaan siitä ja ladataan pattereita jälleen uuden syksyn rypistyksiä varten. TietoPiirin joukkue kiittää blogin lukijoita ja toivottaa mahdollisimman hyvää kesää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

 

Luo osaamispankki – tiedä mitä jäsenet ja vapaaehtoiset osaavat ja haluavat

Neljäs Menestyvät järjestöt -tilaisuuteen linkittyvän blogin aiheena on osaamispankki – tai usein sen puute. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Viimeksi eilen järjestön vapaaehtoistyötä tekevänä törmäsin juuri tähän: emme järjestössä tiedä kuka meistä osaa mitäkin ja miten ihmiset ovat valmiita osallistumaan toimintaan. Työt kasaantuvat muutamille ja palveluita joudutaan ostamaan ulkoa, vaikka omassa porukassa luultavasti olisi ihmisiä, joilla on sekä sopivaa osaamista että innostusta lahjoittaa aikaansa. Tarvitsemme hallitusti kootun tietovaraston kompetensseista; toisella termillä se on osaamispankki. Lahjoituksissa painottuu raha, mutta lopulta aika on kaikkein niukin ja arvokkain asia mitä ihminen voi järjestölle antaa.

Yrityksissä henkilöstön osaamistietoa kerätään – miksi niin ei tehtäisi järjestöissä?

Monissa yrityksissä intranetissä on vapaamuotoisempi osio, jossa ihmisiä kannustetaan kertomaan itsestään: mitä he harrastavat ja osaavat työroolinsa ulkopuolella. Kun pikkujouluja varten tarvitaan vapaaehtoisia valokuvaajia, on heidät helppo tavoittaa. Tai kun kollega tarvitsee vinkkejä miten av-vahvistin pitäisi kytkeä, tietää hän keneen ottaa yhteyttä. Yhtä lailla formaalimmin kartoitetaan eri kielien osaamisia sekä muita kyvykkyyksiä, joita yrityksen toiminnassa saatetaan tarvita. Yrityksessä osaamispankki toisaalta mahdollistaa työyhteisölle pääsyn kaikkeen siihen osaamiseen mitä yrityksessä on ja työntekijälle tilaisuuden saada osaamisensa näkyviin ja käytettäväksi.

Järjestössä moni järjestön keskeinen tehtävä on täysin riippuvainen vapaaehtoistyöskentelystä. Jos ”reservissä” vapaaehtoisia on 300 mutta korkeintaan 30 osallistuu, se on dramaattinen menetys järjestön potentiaalille. Nuo 270 tuskin nukkuvat tai ovat ihmisiä, jotka nimenomaan eivät halua osallistua. Moni osallistuisi – jos joku pyytäisi.

Tuumasta toimeen – perustetaan osaamispankki

Sähköinen viestintä paperin sijaan on perusta, mistä lähteä. Jäsenien, vapaaehtoisten ja potentiaalisesti toimintaan osallistuvien sähköposti-osoitteiden talteen kerääminen on ehdoton edellytys. Mutta osaamisten pyytäminen sähköpostiviesteillä ihmisiltä on ongelmien hakemista! Järjestön kontaktien tulee saada sähköpostiviestissään linkki, jonka kautta he voivat tarkistaa ja päivittää yhteystietonsa – ilman tarvetta muistaa salasanoja. Samalla kannattaa kysyä kiinnostuksen kohteita ja osaamisia sekä miten ja milloin kukin voi ja haluaa osallistua. Moderneissa ympäristöissä tämä kaikki tieto menee suoraan tietokantaan. Sisältö pysyy näin automaattisesti kohtuullisen hyvin ajan tasalla ja järjestötyöntekijä voi tehokkaasti poimia vaikkapa seuraavia ryhmiä (jossa toisinaan yksikin jäsen riittää):
– pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset, jotka voivat pitää kanttiinia lauantaiaamupäivisin
– ihmiset, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa jakaa järjestön some-päivityksiä
– sopimusjuridiikaa tuntevia auttamaan järjestön uuden rekisteriselosteen laatimisessa

Osallista järjestöihmisiä, mutta älä työllistä itseäsi rutiineilla

Tämä on tyypillinen teema, jossa tietotekniikkaa tosiaan kannattaa käyttää apuna. Ihmisiä voidaan osallistaa ja järjestöä voimaannuttaa ilman, että ne toistaiseksi harvat vapaaehtoistyöntekijät kuormittuvat entisestään. Sen verran valmista ja koeponnistettuakin tämä tekniikka on, ettei juuri rohkeutta starttaamiseen tarvita.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä automatisoidun osaamispankin luomisessa ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com