Tag Archive for: rahankeräyslupa

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan

/in /by

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan. Kannatusjäsenyys edustaa jäsenyyteen verrattuna matalamman kynnyksen sitoutumista järjestöön. Vaikka oleellista eroa osallistumisen kannalta ei ole, kannatusjäsen viestii, että hän symppaa järjestöä ja haluaa kannattaa sitä mutta ei ole valmis antamaan ajallista panostaan järjestön hyväksi. Annan hieman rahaa mutta en tule tekemään mokkapaloja. Tämä on moderni osallistumisen ja järjestön tukemisen muoto ja sen ottaminen käyttöön on useimmiten oikein hyvä ajatus.

Tarkkana ettei tulkita rahankeräykseksi!

Muistanemme, että järjestö saa ottaa vastaan lahjoituksia ilman keräyslupaa mutta ei vedota niiden puolesta. Jäseniltä ja kannatusjäseniltä rahaa saa pyytää, tämänkin tiedämme. Mutta ollakseen jäsenhankintaa / jäsenmaksuun verrattavaa tuloa eikä rahankeräyslain mukaista toimintaa, kannatusmaksuilta edellytetään seuraavia asioita. Tiedot on saatu Poliisihallituksesta.

Järjestön säännöt

Säännöistä on löydyttävä kannatusjäsenyys ehtoineen, etuineen ja velvollisuuksineen.

Kiinteä summa

Kannatusjäsenmaksun tulisi lähtökohtaisesti olla ennalta määritetty ja kiinteä. Poliisihallitukselta saamassamme vastauksessa Johanna Siivonen käytti nimenomaan sanaa lähtökohtaisesti.

Tulkinnanvaraista?

Tämä ”lähtökohtaisesti” on hieman erikoiselta vaikuttava asia, sillä asia sittenkin on jossain määrin tulkinnanvarainen – näin me sen luemme. Tähän emme oikein ole tottuneet. Kuitenkin nämä kaksi ehtoa, säännöt ja kiinteä summa, jos ne eivät ole kunnossa, kannatusjäsenyydestä kerätyt varat voidaan tulkita rahankeräykseksi, joka taasen edellyttää keräysluvan. On parempi pelata varman päälle ja hoitaa molemmat asiat by the book ongelmien välttämiseksi.

Hyvä tukitoimi

Erityisesti pienet urheiluseurat tuntuvat aktiivisesti käyttävän kannatusjäsenyyttä varainhankinnassa. Jos aikaa ja tarmoa ei varsinaiseen rahankeräykseen ole, tämä on kelvollinen vaihtoehto. Jos keräyslupa on, kannatusjäsenyys on enemmänkin tukitoimi muun varainhankinnan ohella.

Lahjoittaminen on jäsenyyttä matalamman kynnyksen takana

Järjestötotoimintaan sitoutuminen on muuttunut. Jäsenyys mutta myös kannatusjäsenyys edellyttää vahvaa komittoitumista. Sen sijaan lahjoittaminen koetaan helpommaksi osallistumisen muodoksi.  Tyypillinen jäsenmaksu vaihtelee haarukassa 20-35 € vuodessa. Pienikin kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle paljon enemmän.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

/in /by

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

     

    Pienkeräyslupa – kun on akuutti tarve rahankeräykselle

    /in /by

    Kun on akuutti tarve rahankeräykselle, pienkeräys on joustava tapa toimia. Lähtökohtaisesti pienkeräysluvan saa toimija, joka voisi saada myös varsinaisen keräysluvan. Lisäbonarina pienkeräyksessä myös yksityishenkilöt voivat suorittaa keräyksen. Enintään kahdesti vuodessa, 3 kk periodeissa ja enintään 10 000 € kerralla. Tämä vastaa aika monen pienen toimijan tarpeeseen. Nykyinen keräyslupa mahdollistaa sen, että vähintään kolmen pysyvästi Suomessa asuvan henkilön ryhmä voi saada keräystunnuksen. Ikää kaikilla tulee olla vähintään 15 vuotta ja vähintään yhden näistä täysivaltainen – ns. täyspäinen aikuinen.

    Kaikki hoituu poliisin sähköisessä asiointipalvelussa

    Yksityishenkilö kirjautuu palveluun pankkitunnuksilla. Rahankeräykset on otsikko, jonka alta löytyy tarvittava informaatio pienkeräyksestä. Ilmoitusta tehtäessä palvelu kysyy kaiken tarvittavan. Pienkeräyksen keskeyttäminen, tilittäminen ja loppuilmoitus, kaikki samasta paikasta. Viranomainen on tehnyt tämän jouhevaksi.

    https://poliisi.fi/pienkeraykset

    Kun 3 kk tai 10 000 € täyttyy

    Tämä on tärkeää muistaa: kun kumpi tahansa kriteereistä täyttyy, keräys on keskeytättävä ja siitä tulee ilmoittaa poliisille.

    Lahjoitusten keräämisen voi aloittaa pienkeräysluvalla ja jatkaa kun varsinainen lupa myönnetään. Pienkeräyksen lopettamisesta on ilmoitettava saman tien ja fiksua on tehdä tilitys hetimiten. Näin ei tule myöhemmin ongelmia sen suhteen mikä raha on milläkin luvalla kerätty. Keräysluvissa kuuluu olevan hyvinkin puolen vuoden jono, vaihtoehto voi olla hyvinkin relevantti.

    Pienkerääjän muut velvollisuudet

    Tiedonantovelvollisuus tarkoittaa keräämisen läpinäkyvyyttä. Kuka kerää, mitä varten ja millä keräystunnuksella. Lisäksi järjestäjän yhteystiedot on oltava näkyvissä.

    Keskeyttämisvelvollisuus ja pienkeräyksen lopettaminen – se olikin jo esillä. Rahan kertymistä on valvottava. Jos rahaa sattuisi tulemaan ovista ja ikkunoista, poliisille ei käy selittäminen, että ei huomattu.

    Ohjeiden kohdassa pienkeräystilitys ja varojen käyttö kerrotaan, että sikäli kun mahdollista, varat tulee käyttää ensisijaiseksi mainittuun keräyskohteeseen. Myös toissijaisen kohteen nimeäminen on mahdollista ja varat käytetään siihen jos ensisijainen käyttötarkoitus ei ole mahdollinen. Tilitys luvan myöntäneelle poliisilaitokselle suoritetaan kahden kuukauden kuluessa keräyksen päättymisestä. Seikkaperäiset ohjeet tilityksestä löytyvät poliisin sähköisestä asiointipalvelusta.

    Tsekkilista pienkeräystunnusta odottaessa

    Poliisi lupaa toimittaa tunnuksen viiden arkipäivän kuluessa. Ellei näin tapahdu, keräämisen voi aloittaa. Käytännössä lupa tulee nopeammin, usein seuraavana päivänä. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa, että keräämiseen liittyvät asiat on mietitty.

    • Kohderyhmät ja viestikärjet
      Onko potentiaalisen lahjoittajan profiili selvillä ja osuuko viesti heidän lahjoittajahermoonsa?
    • Viestintäkanavat
      Oma verkkosivu, sen selkeys, informatiivisuus ja vetoavuus
      Mitä somekanavia käytetään?
      Yhteistyökumppaneita tai sisarjärjestöjä, joiden kautta viestiä voi jakaa ja laventaa kohderyhmää?
    • Lahjoittajakontaktin tallentaminen
      Aivan keskeinen asia. Lahjoittajasuhteen rakentaminen alkaa ensimmäisen kertalahjoituksen jälkeen. Ellei kontaktitietoa, ei lahjoittajasuhdetta.

    Aiheesta on kirjoitettu oma bloginsa:
    Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei lupaa vielä ole

    Lukemisen iloa!

    Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

    Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




    ________________________________________________________________________________________________________________

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula potretti

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

    /in /by

    Johdanto

    Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan kolmas. Sarjassa pohditaan millaisiin asioihin järjestön missäkin rahankeräyksen kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä – miten kehittää varainhankintaa. Tämä artikkeli keskittyy keskisuuriin järjestöihin, jotka ovat lahjoitusten vastaanottamisessa jo suhteellisen pitkällä. Kuten muissakin artikkeleissa, esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen ja ovat siten subjektiivisia.

    Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

    Leimallisia piirteitä

    Tyypillisesti rahankeräyslupa on ollut voimassa jo vuosia ja rahankeräys ei ole enää uusi asia. Monia keinoja on kokeiltu – vaihtelevalla menestyksellä. Moni on kokeillut kaupallisten rekisteripalveluiden tarjoamia kohderyhmiä kampanjoissaan, mutta useat ovat näistä luopuneet, koska ainakin ensimmäisen kampanjan tulokset ovat olleet vaatimattomia. Rahankeräykseen on osoitettu henkilöresursseja mutta hieman enemmän tarvittaisiin. Yhteistyö johdon, varainhankinnan ja viestinnän välillä on tiivistä. On havahduttu, että tietämyksenhallinnan kehittämiselle on tarvetta ja vähintäänkin on harkittu rekisteriä, jossa mm. jäsenten ja vapaaehtoisten ohella kaikki muutkin kontaktit olisivat samassa paikassa. Näkökulma on kehittävä, uutta oppiva.

    Keskity seuraaviin aiheisiin

    1. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti

    Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa, erilaiset tekniset välineet ja työnkulut asian hoitamiseksi. Kaikkialla keksitään pyörää uudelleen. Tämä on huimaa voimavarojen tuhlaamista.

    Mielestämme keskusliiton kannattaa tarjota rahankeräyksen metodiikka palveluna – laskuttaa siitä yhdistyksiä tai ei. Yhdistys voi liittää keskusliiton keräyslomakkeet (tyypillisesti kerta- ja kk-lahjoitus) omalle verkkosivulleen. Liiton keräyslupa on näkyvissä. Keräyskohde voi silti olla täysin paikallinen, mikä yleensä edistää lahjoitusten kertymistä paikallisyhdistyksissä. Keskusliitto tilittää kertyneet varat sovituin väliajoin ja tarjoaa lisäksi pääsyn tietojärjestelmään, jossa paikallisyhdistykset voivat tarkastella lahjoituskertymää, lahjoittajia, verrata mikä lahjoituskanava oli tehokkain jne.

    2. Yhteistyö järjestöjen välillä

    Sen sijaan, että kaikki tehdään ja opitaan itse, voi olla erittäin hyödyllistä tarkastella mahdollisuutta yhteistyöhön jonkin toisen järjestön kanssa. Sisarjärjestöt ovat luonnollisia valintoja mutta asiaa voinee ajatella luovemminkin: kumppani voisi olla järjestö, joka joka tapauksessa kilpailee samasta huomiosta ja rahasta. Viestinnän näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta tässä voi olla avaimia onnistumiseen mutta myös resurssienkäyttö puoltaa aihetta. Yhdellä pienellä järjestöllä ei  kenties ole mahdollisuuksia viestintäammattilaisten käyttöön tai mainontaan mutta kaksi tai kolme pientä yhdessä on toinen asia.

    Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on kirjoitettu blogi, joka löytyy Tietopiirin sivulta, tämän linkin kautta.
    Toinen Tietopiirin blogi käsittelee aihetta konkreettisemmin, pääaiheenaan Maanpuolustuksen tuki ry:n Nuku rauhassa -kampanja, joka oli kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke. Tämän blogin löydät tästä.

    3. Tietosiilot kumoon – tietämyksenhallinnan kehittämisen aika

    Pääsääntöisesti järjestön kannattaa tuntea lahjoittajansa – siinä missä kaikki muutkin kontaktinsa. Tämä edellyttää suunnitelmallista lähestymistä tietämyksenhallintaan: kuinka lahjoittajien tiedot kerätään, mihin ne tallennetaan ja miten asianmukaisesti huolehditaan, että GDPR:n (tietosuoja-asetus) edellyttämiä säilytysaikavaatimuksia noudatetaan. Tähän toisin sanoen liittyy sekä teknisiä rakenteita että työnkulkujen määrittämistä. Tässä vaiheessa järjestöllä usein on erillisiä tietovarastoja ja nyt on aika tarkastella miten varastot saadaan yhdistettyä. Osa rekistereistä voi sisältää paljonkin vanhentunutta tietoa: puhdistaminen on syytä tehdä aivan ensimmäisenä. Se on myös tietosuoja-asetuksen (GDPR) velvoittava edellytys.

    Lahjoittaja voi olla vain satunnainen kertalahjoittaja. Monesti lahjoittaja on muutenkin sidoksissa järjestöön: jäsenenä, vapaaehtoistyöntekijänä tai somen viestien jakajana. Jotta kohderyhmiä viestinnän toimenpiteille voi järkevästi toteuttaa, tulisi ihmisen olla järjestön kirjoissa ja kansissa vain kerran. Sen sijaan hänellä voi olla samaan aikaan useita ”rooleja”, ominaisuuksia.

    Ellei järjestöllä ole itsellään osaavaa IT-joukkuetta käytössään, tässä kohdin ulkoisen ammattilaisen käyttäminen on perusteltua.

    4. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttaminen – asiakkuusajattelu

    Asiakkuusajattelun voi mieltää tarkoittavan ainakin seuraavia asioita:

    • Järjestön kaikki kontaktit ovat asiakkaita. On tärkeitä ja vielä tärkeämpiä
    • Lahjoittaja on asiakas – merkityksellinen järjestölle
    • Jokaisella on velvollisuus edistää järjestön tavoitteiden saavuttamista myös varainhankinnassa
    • Varainhankinta on asenne
    • Tunnetaan kontaktit ja ryhmitellään heitä
    • Puhutellaan ihmisiä ryhmäkohtaisesti heille mielekkäällä tavalla, tavoite palvella yksilöllisesti
    • Sitoudutaan käyttämään samoja tietotyön välineitä, jotta järjestön kaikki tekemät toimenpiteet löytyvät yhden luukun takaa

    Kaikille kannattaa kertoa millaisia konversiotavoitteita järjestöllä kullekin ryhmälle on. Kaikkia kannattaa myös kannustaa kertomaan niistä edelleen, mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä some osoittaa voimansa: jos järjestöllä on 10 000 seuraajaa tärkeimmässä somepalvelussaan, ei tilanne ole lainkaan hassumpi. Mutta jos tämän ohella järjestö saa 300 ihmistä jakaamaan järjestön vetoomusviestin omassa verkostossaan esim. 200 ihmiselle – jopa 60 000 silmaparia tulee sen näkemään. Järjestön lähettämän vetoomusviestin sijaan tämä viesti tulee tutulta ihmiseltä ja on ainakin periaatteessa vaikuttavampi. Näemme, että viestintä ei kuulu pelkästään järjestön viestintäammattilaisille vaan ihan kaikille.

    4. Toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi

    Jotta vaikuttavuutta voi arvioida ja havainnoida muutoksia aiempiin toimenpiteisiin, yhteistyön toimintojen välillä, dokumentaation ja tietämyksenhallinnan on oltava kunnossa. Analysointi koostuu useasta asiasta kuten lahjoittaja-analytiikasta, verkkosivuston kävijäanalytiikasta, kanavakohtaisesta seurannasta (mikä viestintäkanava oli tehokkain) ja onnistuneiden konversioiden kustannuslaskennasta. Liiketoiminnan puolella aina läsnä oleva kustannustietoisuus on nyt myös järjestön asia. Vaikuttavuuden analysoinnissa luultavasti toimintatavoissaan etevilläkin järjestöillä on petrattavaa.

    Analysointi tähtää siihen, että ensi kerralla onnistutaan vielä paremmin. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu: julkiseen rahoitukseen tulee linjamuutoksia, syntyy uusia rahoitustapoja, ilmiöitä ja trendejä. Syinä ja seurauksina näistä, ihmisten käytöskin muuttuu. Tämän vuoksi paraskaan menneen analyysi ei pelkästään riitä seuraavien toimenpiteiden valintaan vaan järjestön ihmisten kannattaa seurata alan raportteja niin kotimaasta kuin muualta sekä pitää tarkasti silmällä miten muut toimivat.

    Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

    Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

    Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

    Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

    Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

    /in /by

    Johdanto

    Lahjoitusten vastaanottaminen on järjestöillä yksi keskeinen omaehtoisen varainhankinnan keino. Järjestöt ovat keskenään eri tasoilla. Järjestöjen osaaminen, koko sekä se, mihin on hyvä keskittyä, on hyvin erilaista riippuen siitä, onko järjestö vasta hakemassa rahankeräyslupaa vai onko se peräti kansainvälisen tason vakiintunut toimija rahankeräyksessä.

    Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa järjestöille on hahmotettu lahjoitustoiminnan neljä valmiustasoa. Artikkelisarjassa pohditaan, mihin asioihin järjestön erityisesti tulisi kullakin tasolla keskittyä. Koska omaehtoisen rahoituksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, artikkelisarjassa oletuksena on, että järjestö pyrkii varainhankinnassaan kohti edistyneempiä tasoja; artikkeleissa esitettävät vaiheet ovat siten peräkkäisiä.

    Esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen – artikkelit ovat subjektiivisia.

    Neljän artikkelin sarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) Järjestöoppaassa.

    Taso 1. Järjestöt, joilla ei ole vielä rahankeräyslupaa

    Leimallisia piirteitä

    Joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa tarvitaan ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia eli rahaa tai omaisuutta vastikkeetta. Jos rahankeräyslupaa ei vielä ole, on tavallista, että luvan hakemisesta ei  ole kokemusta eikä liioin suunnitelmaa keräyksen toteuttamisesta. Voi jopa olla, että edellä mainitun kaltaisilla järjestöillä ei ole työntekijöitä, joilla olisi työaikaa käytettävissä lahjoitustoiminnan hoitamiseen. Arvio resurssien tarpeesta voi myöskin olla hankalaa tehdä.

    Ensimmäisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet ovat verraten samanlaisia riippumatta järjestön koosta. Myöhemmissä vaiheissa etenemistapa on järjestökohtainen.

    Keskity näihin asioihin – aloittamisen 12 askelta

    1. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen

    Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä.

    Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa erittäin nopeasti. Samanaikaisesti voi laittaa hakemuksen varsinaisesta keräysluvasta. Kun varsinainen keräyslupa on saatu, tulee pienkeräyslupa keskeyttää. Se onnistuu ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Jotta kerättyjen varojen raportoinnissa ei tule myöhemmin hankaluuksia, lupien ei pidä olla voimassa samanaikaisesti.

    1. Harkittavaksi: Facebookin varainhankintatyökalujen hakeminen

    Useat järjestöt käyttävät sosiaalisen median toimijan, Facebookin varainhankintatyökaluja. Puhutaan ns. syntymäpäiväkeräyksistä, jossa käyttäjä kerää varoja jonkin järjestön hyväksi. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri kiinteitä eikä muuttuvia kustannuksia palvelustaan. Varat Facebook tilittää järjestölle vähentämättömänä kerran kuukaudessa. Koska työkaluista ei aiheudu kustannuksia ja luvan saaminen voi kestää helposti kuukaudenkin, kannattaa harkita varainhankintatyökalujen käyttöönottoa vaikkei olisikaan varma, haluaako niitä hyödyntää.

    Työkalujen saaminen käyttöön ei ole aina mutkatonta. Pääsyynä haasteille lienee se, että yhdysvaltalaisyrityksen hallinto ei hahmota järjestöjen yksilöllistä y-tunnusta, joka todentaa järjestön olemassaolon.

    Facebook-kerääminen on oman verkkosivun kautta keräämisen ohella rinnakkainen keräyskeino. Huono puoli Facebookissa on se, että lahjoittajan kontaktitietoja on hyvin vaikea saada järjestön omaan kontaktikantaan myöhempää käyttöä varten.

    1. Järjestön verkkosivuston analyysi – kehittämistarpeiden havainnointi

    Kaikkein tärkein asia on se, että lahjoittamismahdollisuus on esillä näkyvällä paikalla. Useimmat sijoittavat lahjoita-painikkeen joko päävalikkoon tai sivun yläreunaan. Lahjoitusten keräämisestä tulee viestiä selkeästi.

    Järjestön verkkosivuston mobiiliystävällisyys ja optimaalisuus hakukoneiden kannalta ovat verkkopalveluammattilaisten työtä. Palveluntarjoajia on paljon saatavilla. Sivuston esteettömyys ja saavutettavuus ovat lahjoitusten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja järjestöillä on tästä huolehtimiseen velvollisuus. Täältä voit lukea aiheesta.

    Graafinen ja viestinnällinen selkeys ovat välttämättömiä. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, että lahjoita-painikkeelle löytyy sekä paikka että tekninen toteutusmahdollisuus. Painikkeen näkyvin paikka on etusivun yläosassa.

    Kuitenkaan lahjoitusten keräämisen aloittaminen ei vaadi verkkosivun täydellisyyttä, verkkosivu-uudistusta. Tärkeintä on, että löydetään selkeä paikka lahjoita-painikkeelle ja lahjoittamiselle saadaan oma sivunsa. Tämä tuskin muodostuu ongelmaksi. Sivuston jouhevuuden kohentaminen on myöhemmän vaiheen asia.

    1. Potentiaalisten lahjoittajaryhmien tunnistaminen

    Nyt ollaan luovan ajattelun äärellä. Ketkä tai millaiset ihmiset voisivat olla potentiaalisimpia lahjoittajia? Alumnit? Tapahtumakävijät? Jäsenten perhepiiri? Entä vapaaehtoistyöntekijöiden halukkuus tukea järjestöä myös rahallisesti? Sosiaalisen median käyttäjät? Jonkin tietyn median kuluttajat?

    Useimmiten lahjoittamisen todennäköisyys on suurempi, jos ihminen jo tuntee järjestön ja suhtautuu siihen myönteisesti. On siis parempi etsiä ensin läheltä. Suurimmat ja tunnetuimmat rahankerääjät voivat onnistuneesti hyödyntää ostettuja kohderyhmäosoitteita, mutta useimpien järjestöjen on parempi etsiä lahjoittajia ensin omasta vaikutuspiiristä.

    1. Järjestön ns. vaikuttajahenkilöiden tunnistaminen

    Jälleen luovaa ajattelua; ketkä järjestössä tai sen lähipiirissä ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen suuri näkyvyys ja kuuluvuus? Puhutaan mielipidevaikuttajista, joilla voi työnsä tai sosiaalisessa mediassa hankitun maineensa seurauksena olla merkittävä joukko seuraajia. On paljon vaikuttavampaa, kun laajan verkoston ihminen jakaa järjestön informaatiota omassa verkostossaan verrattuna rivijäseneen, jolla tuota verkostoa ei ole. Ostetuilla kumppanuussuhteilla on mahdollista hoitaa asiaa, mutta ensin kannattaa jälleen katsella järjestön ympärille, jos lähiympäristöstä löytyisi apua.

    1. Lahjoituskohteiden valinta ja tarinallistaminen sekä suunnitelma visualisoimisesta

    On tärkeää huolella miettiä, kuka voi olla lahjoittaja. On myös pohdittava, mikä on lahjoituskohde, joka tuota potentiaalista lahjoittajaa puhuttelee sopien samalla järjestön julkiseen kuvaan sekä tavoitteisiin. Tyypillisesti kohteita kannattaa valita muutamia, mahdollisesti erilaisia. Jotkut järjestöt tarjoavat ensimmäisenä lahjoituskohteena jotain pientä ja konkreettista. Muita vaihtoehtoja ovat abstraktimmat aiheet tai geneeriset lahjoitukset järjestölle, jolloin vastaanottaja päättää, mihin varat käytetään.

    Lahjoituskohteisiin on hyvä liittää tarina, miksi on perusteltua antaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Narratiivin ohella visualisointi on yhä tärkeämpää: kuva tai video on mobiilikäytön takia monesti pystyformaatissa paljon tehokkaampi kuin pelkkä teksti. Viestintäammattilaisia, joko omia tai ulkoisia, tarvitaan.

    1. Lahjoitusten keinovalikoiman suunnittelu

    Otetaanpa jo edellä esitetyt asiat huomioon. Nyt ensimmäisen tason yhdistyksellä pitäisi olla näkemys sekä lahjoittajaryhmistä että lahjoituskohteista. Mitkä ovat lahjoitusmuotoja, jotka alustaviin valintoihin soveltuvat? Kertalahjoitus ja kuukausilahjoitus sopivat useimmissa tapauksissa. Kuukausilahjoitus on tavoittelemisen arvoinen, mutta siihen yleensä päädytään kertalahjoitusten kautta. Testamentti on yleistynyt lahjoitusvetoomuksena vuodesta 2020 alkaen. Vertaisvarainhankinta (peer to peer) eli esimerkiksi syntymäpäiväkeräykset ovat monille järjestöille toimivia ratkaisuita. Lahjoitustarve voi koskea irtainta omaisuutta kuten printtereitä tai toimistokalusteita. Käyttöoikeuden lahjoittaminen irtaimeen omaisuuteen on myös mahdollinen keino ottaa vastaan lahjoituksia.

    1. Maksu- ja keräystapojen valinta

    Lahjoitustapa ja lahjoituksen maksutapa ovat kaksi eri asiaa. Perinteisin maksutapa on tilisiirto: järjestö ilmoittaa lahjoitustilin ja viitenumeron. Tätä ei kuitenkaan enää suositella ainakaan ainoaksi maksutavaksi. Tiivistettynä, maksutavat ovat seuraavat:

    • tilisiirto
    • verkkomaksaminen
    • luottokortilla maksaminen
    • mobiilimaksaminen
    • tekstiviesti
    • sosiaalisen median rahankeräykset – vertaisvarainhankinta
    • Lahjoittamo.fi -lahjoituspalvelu

    Yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuotetun dokumentin lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineistä voit lukea SOSTE ry:n Järjestöoppaasta täältä.

    1. Analyysi: nykyiset tavat tallentaa ja hyödyntää kontaktitietoja

    Otetaanpa yhteyttä järjestön tietotekniikasta vastaavaan ihmiseen. Sikäli, kun lahjoittajien tai lahjoittajapotentiaalin kontaktitietoja on tarkoitus tallettaa, niille on oltava käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen tietotekninen ratkaisu. GDPR:n kannalta oikeus säilyttää tietoa on olemassa, mutta tiedon on oltava hallitusti, suunnitelmallisesti ja turvallisesti järjestön käytössä. On suositeltavaa, että rekisterit ovat keskitettyjä: järkevien kohderyhmien poimiminen viestintätoimenpiteitä varten helpottuu merkittävästi.

    Lahjoittajien kontaktitietojen tallentaminen on suositeltavaa. Kun lahjoittajat tunnetaan, heitä voidaan informoida mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Kontaktitieto mahdollistaa viestinnän ja sitä kautta lahjoittajasuhteen kehittämisen.

    1. Suunnitelman hyväksyttäminen sekä järjestön johdolla että suunnitelman toteuttajilla

    Kun asiat on pohdittu läpi ja suunnitelma muodostettu, varainhankinnan kehittyminen lahjoittamiseen tarvitsee hyväksynnän ja sitoutumisen. Johdon hyväksyntä ei riitä – työntekijöitä on kuultava yhtä tarkasti. Ikävin tilanne olisi, jos johto ilmoittaisi lahjoitussuunnitelmasta tavoitteineen toteuttajille tarjoamatta resursseja – vaativa uusi hanke oman työn ohella. Epäonnistuminen on erittäin todennäköistä. Jos lahjoituksia ryhdytään keräämään, kyse on prosessista ei projektista. Järjestön on varattava työaikaa käytettäväksi. Lahjoitusten menestyksekäs kerääminen on pitkäjänteisen työn tulos, jossa toimivin konsepti löydettäneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

    1. Vastuuttaminen

    On erittäin suositeltavaa, että lahjoittamisen prosessille on omistaja, vastuuhenkilö. Toiminnan laajuudesta riippuen voi olla myös hankekohtaisia omistajia. Näin tiedetään kuka asiasta lopulta vastaa, kenen juttusille esimerkiksi toimittajat ohjataan ja asiat tulevat ylipäätään hoidetuiksi suunnitellusti ja ajallaan. Yrityksissä prosesseille on omistaja; tässä on eräs liiketoiminnan metodiikka, jota järjestöissäkin kannattaa soveltaa.

    1. Hankkeen vaiheittainen aikatauluttaminen

    Hanke on hyvä vaiheistaa. Tässä esitetty listaus sisältää vaiheiden pääkohdat, mutta vaiheiden sisällä on paljon osatehtäviä, jotka tulee aikatauluttaa. Lahjoittamisen prosessi ei ole irrallaan muista tehtävistä järjestössä, vaan se on osa viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmaa. Tyypillisesti järjestöt tekevät toimenpiteiden vuosikellon, johon lahjoitustoiminnan aktiviteetit sisällytetään.

    Asiaan voi liittyä myös muiden järjestöjen toimenpiteiden huomiointi: ei ole järkevää kilpailla sisarjärjestön kanssa samaan aikaan tai samoin viestein. Vaihtoehtona on, että tehdään yhdessä. On myös ammattilaisia, jotka voivat auttaa asiassa – kuten esimerkiksi Tietopiiri.

    Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

    Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

    Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

    Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

    Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

     

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

     

    Poliisi julkaissut rahankeräysluvat

    /in /by

    Hieno veto viranomaisilta: poliisi on julkaissut rahankeräysluvat. Tämä palvelee järjestötoiminnan avoimuutta.

    Varsinaiset rahankeräysluvat verkossa – pienkeräykset ei

    Julkaiseminen koskee varsinaisia rahankeräyslupia, joista useimmat ovat voimassa toistaiseksi eli ne on myönnetty uudistuneen rahankeräyslain aikana. Pieni vähemmistö luvista on sellaisia, joissa on myös päättymispäivä. Uuden lain mukaan keräyslupa on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi, mikä sekin on helpotus järjestöille. Julkaistu aineisto on 27.10.2021:n tilanne. Jos epäröi tiedon paikkaansapitävyyttä, poliisihallinnolta voi pyytää aineistoa ja se toimitetaan maksutta. Aineiston päivitystiheydestä ei ole annettu tietoa.

    Pienkeräyslupia julkaiseminen ei koske. Tästä aiheesta on kirjoitettu Tietopiirin blogissa useita artikkeleita.

    Mihin kohteisiin meidän keräyslupa myönnettiinkään?

    Moni tekee varainhankintaa, mutta harva toimittaa poliisihallinnolle dokumentteja. Nyt on paikka, josta oman luvan päiväyksen voi tarkistaa. Samoin kuin sen mitä kohteita varten keräyslupa on myönnetty. Aivan niin tarkkoja käyttötarkoituksen suhteen ei enää ilmeisimmin olla, mutta aivan uusien kohteiden keksiminen lennosta voi tarkoittaa keräysluvan perumista.

    Jokohan samoista ihmisistä kilpaileva järjestö kerää?

    Verkosta voi nyt vilkaista mihin kohteisiin ”kilpaileva” järjestö kerää tai suunnittelee keräävänsä. Sitten ilman muuta tutkimaan lahjoitussivustojen toteutusta. Koska yhdessä tekeminen on erittäin monissa tapauksissa suositeltavaa, tämä on myös apuväline yhdessä oppimiseen. Aplodit vielä suomalaisille viranomaisille!

    Linkit tietolähteisiin

    Poliisin tiedote keräyslupien julkaisemisesta

    Keräysluvat 27.10.2021 pdf-tiedostona

    Artikkelin kuva: Pixabay

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Yle uutisoi: määrärahaleikkaukset päätetty

    /in /by

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä rahapelituotoista, jotka valtio saa Veikkaukselta. Taide- ja kullttuuritoimijoiden rahapelirahoitus vähenee 15 prosenttia, uutisoi Yle tänään 12.10.2021.

    Jos jo keräätte lahjoituksia – hyvä!

    Omaehtoinen varainhankinta voi olla paljon muutakin kuin lahjoitusten keräämistä mutta käsityksemme mukaan nimenomaan lahjoitusten suosio metodina on kasvanut eniten. Korona on pakottanut, rahankeräyslaki mahdollistanut. Kyse on pitkäjänteisestä työstä ja jos olette metodiikassanne jo kannukset ansainneet, tuo oheinen uutinen on luettavissa levollisemmin mielin.

    Ellei rahapeli vilku ja kilkata, tiedetään kyllä, että määrärahaleikkaukset ovat edessä. Nyt ensimmäisen kerran on konkreettista tietoa asiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalta nipsaistaan yhteensä 43 milj. € vuoden 2022 aikana.

    Varainhankinnan ihmisten kannattaa nyt pitää huolta siitä, että työ lahjoitusten keräämiseksi ei ole oman toimen ohella tapahtuvaa toimintaa vaan siihen oikeasti on olemassa resurssit. Tiedonhallintaankin on panostettava ja saattaa se investointitarvettakin merkitä. Siihen viittaus seuraavan uutisen kohdalla.

    Kokonaan Ylen julkaiseman uutisen voi lukea tästä

    Ellette vielä ole lahjoitusten kerääjä – nyt vauhtia rattaaseen!

    Kerääjiä on tullut paljon lisää, aika yllättäviltäkin tahoilta. Taideyliopiston etusivulla ensimmäinen asia, jonka näkee, on lahjoituspyyntö. Yleensä rahaa kerätään johonkin spesifiin kohteeseen mutta näinkin avoimelle teemalle kuin taiteelle kerätään varoja. Myös Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla lahjoittaminen on näkyvästi esillä, joskaan toteutustapa keräämisen kannalta ei ole optimaalinen, kummallakaan.

    Jos vielä lähtökuopissa, Tietopiiri voi auttaa

    Ellei rahankeräyslupaa vielä ole, me osaamme kertoa kannattaako teidän hakea varsinaista keräyslupaa vai riittääkö pienkeräysilmoitus. Luvista ei tule ongelmaa. Sitten tarvitaan lahjoituslomakkeet järjestön verkkosivulle. Ne saamme tuotettua nopeammin  kuin erästä kotieläintä kuvaava sana lausutaan. Samalla syntyy lomake sekä kerta- että kuukausilahjoittamiseen. Kun lomake on sivulla, kytketään Paytrailin maksaminen ja siinähän se sitten onkin. Lahjoittajien tiedot kertyvät hallitusti tietokantaan, kertymä on tiedossa reaaliaikaisesti ja lahjoittajiin voi pitää yhteyttä ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi kiittäminen koneavusteisesti on paljon helpompaa.

    Kun tarvitsette apua, meiltä sitä saa.

    Oppitunti tiedonhallinnan merkityksestä – kadotetut salasanat

    Yle julkaisi tänään toisenkin järjestöihin liittyvän uutisen. Erään yhdistyksen toiminnanjohtaja menehtyi ja hänen mukana katosi valtava määrä relevanttia tietoa, mm kaikki salasanat. Uutisen mukaan toiminnanjohtaja oli hoitanut yksin lähes kaikki toimiston käytännön asiat: rahaliikenteen, kokoukset, vuosikertomukset, hankerahoitukset, kalanistutuksien valvonnan, yhteydenpidot kalastusalueisiin ja kalastusseuroihin. Salasasat ja 1600 tiedostoa katosi peruuttamattomasti. Valtaisasti työtä mutta myös laskuttamatta jääviä asioita. Tarvitseeko mainita, että tietoja ei oltu talletettu pilvipalveluun.

    Tehokas työskentely vaatii (totta kai jo GDPR:kin) tiedonhallinnan suunnitelmaa ja systemaattista toteuttamista. Mitä tietoa missäkin on, miten ja kuka sitä hallitsee. Tässä on karmea esimerkki mitä vanhan liiton tavalla toimiminen voi aiheuttaa. Uutinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen tapauksesta on löydettävissä täältä.

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

     

     

    Hyvää kesää – hyvää luettavaa

    /in /by

    On aika toivottaa hyvää kesää ja lomaa – mutta tarjota samalla hyvää luettavaa. Vuosi sitten uskoimme, että korona on selätetty. Ei ollut. Pari viikkoa sitten jälleen olimme toiveikkaita ja taas kerran tilanne muuttui tai se saattaa muuttua, jopa neljänneksi aalloksi kiitos jalkapalloturismin. Mutta siirretään ajatukset siitä sivuun, nautitaan suven lämmöstä ja läheisistä. Sitten kun sade ropisee, tässä 11/2020 alkaen julkaistuja blogeja lukuvinkkeinä, oikein relevantteja edelleen.

    Tutkimustietoa lahjoittamisesta

    Mobiilimaksu tuli jytinällä. Lahjoittamisen keskisumma näyttäisi olevan pienenemässä mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Somen merkitys konversion tuottamisessa on huima. Lue lisää blogista Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä?

    Luottamuksesta varainhankinnan perustana

    Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on alan auktoriteetti ja iloksemme huomaamme, että Tietopiirin arvot ovat hienosti linjassa VaLa:n arvojen kanssa. Blogissa pohdimme luottamuksen merkitystä sekä sitä, millaisin keinoin Tietopiiri auttaa asiakkaitaan toteuttamaan VaLa:n suosituksia. Tästä löydät blogin nimeltä Luottamus – varainhankinnan perusta.

    Verkkokaupasta lahjoitusten keräämisessä

    Verkkokauppa ei toki ole kehnoin ratkaisu lahjoitusten keräämiseen mutta ei totisesti paraskaan. Verkkokaupan logiikka on perustavanlaatuisesti erilainen kuin mitä lahjoittaminen edellyttää, missä ne erot ovat, siitä tässä kirjoituksessa. Blogissa kannustetaan myös siihen, että järjestö koettaa kaikin tavoin lisätä kävijäliikennettä sivustolleen. Miksi näin, sen voit lukea blogista Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

    Järjestöjen vaikea löytää vastuuhenkilöitä

    On ollut pitkään tiedossa, että jäsenyys on väistyvä järjestön toimintaan osallistumisen ja sitoutumisen muoto. Mutta myös vastuuhenkilöiden löytäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Blogista löydät kolme Yle:n julkaisemaa uutista järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta. Ja se liittyy varainhankintaan. Onnistunut varainhankinta on lopputulos, jonka komponentteja ovat vaikuttava viestintä, hyvä verkkosivusto sekä kelvolliset tietotyön välineet. Blogi Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla, olkaapa hyvät.

    Katso-palvelu päättyi, Suomi.fi tuli tilalle

    Vuoden 2020 lopussa Katso-palvelu lopetettiin ja Suomi.fi astui tilalle. Vaikuttaa järkevältä muutokselta mutta tieto ei saavuttanut kaikkia. Meihin otti yhteyttä ihminen, joka tarvitsi järjestölleen pikaisesti rahankeräysluvan mutta Katso-palvelu ymmärrettävästi ei sitä mahdollistanut. Onneksi Tietopiirissä oli tehty lomake rahankeräysluvan hakemiseksi, sekä pienkeräystä että varsinaista keräyslupaa varten. Jälleen totesimme, että vanha konsti toimi. Nykytilanteesta tarkemmin kirjoituksessa Katso-palvelun käyttö päättynyt, käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun.

    Lataa lomake pienkeräysilmoituksen tekemiseksi

    Äskeinen blogi toimi puffina tälle: täältä todellakin voit ladata lomakkeen, jolla pienkeräystunnuksen voi hakea. Testattu ja toimivaksi havaittu. Tässä linkki blogiin Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen.

    Järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia – kertoo Järjestödigi-kartoitus 2020

    Kartoitus kertoo melko uskomattomia lukuja. Hämmentävän harva kerää lahjoittajiensa tiedot talteen ja yhtä lailla, harvat kiittävät lahjoittajiaan. Kumpaankin lienee syynä sopivien työvälineiden puuttuminen. Tutkimuksen mukaan lahjoituspotentiaalia hyödynnetään vajaalla teholla. Mutta myös hyviä asioita on tapahtunut sitten edellisen vastaavan tutkimuksen: koronan pakottama digiloikka on tehnyt hyvää. Lue tarkemmin: Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia.

    Kultakimpaleesta nimeltä kuukausilahjoittaja

    Syystä tai toisesta Suomessa kuukausilahjoittajia on kaikista lahjoittajista merkittävästi vähemmän kuin Ruotsissa. Blogissa käsitellään kuukausilahjoituksia ja niiden potentiaalia käyttäen tietolähteenä edellisen vuoden Järjestödigi-kartoitusta. Miten edistää kuukausilahjoittajuutta ja mitä aivan erityisen hyvää meillä Suomessa on käytettävissä kuukausilahjoitusten saamiseksi, siitä luet blogista Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali.

    Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja – miten ihmeessä?

    Tällä kertaa viimeinen viittaus julkaistuun tekstiin ylettyy marraskuuhun 2020. Olimme tohinalla mukana VaLa ry:n järjestämässä #tekojentiistai #givingtuesday -tapahtumassa ja saimme toteuttaa webinaarin, jossa pyrimme tuohon otsikon kysymykseen vastaamaan. Perustana käytämme yritysten asiakkuudenhallinnan ideologiaa, jota olemme sopeuttaneet järjestöjen tarpeisiin.

    – Talleta kontakti
    – Kuuntele
    – Viesti kohdennetusti
    – Pyydä
    – Kiitä
    – Hoida

    Toimintoketju on looginen ja sinänsä yksinkertainen mutta silti ketju monesti katkeaa. Tekniikkaa ja työvälineitä tarvitaan mutta eniten kyse on toimintatavoista. Blogin webinaareineen löydät: Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja.

    Kerta kiellon päälle

    Aloitin toivottamalla hyvää kesää. Ja lopetan ihan samalla tavalla. Viettäkää lämmintä, rentouttavaa, vauhdikasta mutta turvallista ja ennen kaikkea tervettä kesää! Tässä toivotuksessa ovat mukana kaikki Tietopiirin ihmiset.

     

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

    Katso-palvelun käyttö päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun

    /in /by

    Vuoden 2020 loppuminen merkitsi muutoksia järjestöjen asiointiin viranomaispalveluissa. Katso-palvelun käyttö on päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Kuten edellisessä blogissa kerroimme, yksityiset ihmiset kirjautuvat edelleen mm. poliisin asiointipalveluun pankkitunnuksin. Virainomaisten ohjeistusta aiheesta ja sen ympäriltä löydät täältä.

    Paperilomake kelpaa pienkeräystunnuksen hakemiseen

    Tämäkin kertauksena edellisestä blogista mutta niille, jotka eivät sitä nähneet, pikaisesti seuraava. Meille soitti ihminen, joka tarvitsi nopeasti pienkeräystunnuksen mutta katsos vaan, Katso-tunnukset eivät toimineet. Nimenkirjoitusoikeudella varustettu ihminen saa tunnukset Suomi.fi:stä mutta kun kiire on, vanha kunnon paperilomake tuntui mutkattomimmalta vaihtoehdolta. Pienkeräystunnuksen voi todellakin hakea paperisella lomakkeella omalta poliisilaitokseltaan ja tuon lomakkeen löydät täältä.

    Ruuhkaa jälleen pysyvien rahenkeräyslupien käsittelyssä?

    On kuulunut vihjeitä, josta voisi päätellä, että lupia haetaan poliisihallinnolta ahkerasti. Pienkeräystunnus toimii mainiosti siirtymävaiheessa kun varsinaista lupaa vasta jonotetaan. Kunhan vaan muistaa ilmoittaa pienkeräysluvan keskeyttämisesti varsinaisen luvan saatuaan. Muussa tapauksessa on iso työ selvittää mikä raha on kerätty kummallakin luvalla.

    Meillä ollaan valmiita auttamaan

    On sinulla sitten mietittävää lupien tai tunnusten suhteen tahi varainhankinnan aiheista ylipäätään – ota yhteyksiä. Meillä näiden aiheiden kanssa punnerretaan päivittäin. Meillä on tietotyön välineitä mutta myös osaamista, ymmärrystä ja kiinnostusta ratkoa ongelmia.

    Kertauksena, aiemmin aiheesta julkaistut blogit

    Tiistaina 16.2. julkaistu: Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

    Aiemmat aiheesta:

    Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
    Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
    Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
    Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
    Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
    Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
    Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi

     

    Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

    /in /by

    Huomatus 11.4.2024: Koska Katso-tunnusten käyttö on päättynyt ja poliisin sähköinen asiointi toimii hyvin, emme enää suosittele fyysisen lomakkeen käyttöä tunnusten hakemisessa. Sikäli, blogi on vanhentunut.

    Eilen soitti ihminen, jolla oli akuutti tarve saada pienkeräystunnus mutta Katso-tunnukset eivät toimineet – Tietopiirin tekemä lomake pelasti tilanteen. Myös poliisin sähköisessä palvelussa oli jotain pielessä, pienkeräyslupa oli ”harmautettu”. Tulipa konkreettinen osoitus, että ahertaminen omatekoisen hakemuslomakkeen eteen kannatti.

    Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

    Koska informaatio uuden lain astuessa voimaan tuntui sekavalta eikä lomaketta pienkeräystunnuksen hakemiseen näyttänyt olevan, teimme sellaisen itse. Poliisihallinnon edustaja on sen katselmoinut ja itse olen sen avulla yhden pienkeräystunnuksen hakenut – toimii kuin junan hissi. Vai miten se sanonta menikään.

    Voit ladata lomakkeen täältä

    Kun rahankeräyksellä kiire, paperinen lomake on hyvä vaihtoehto

    Meille soittaneella ihmisellä on hanke alkamaisillaan ja varsinainen rahankeräyslupaa on haettu mutta prosessi on viipynyt. Tämän takia he tarvitsivat pienkeräysluvan päästäkseen aloittamaan suunnitellusti.

    Muista nämä asiat kun haet pienkeräysluvan väliaikaiseksi

    • Toimita hakemuslomake paikalliselle poliisille itse, säästät postin kulkemisen ajan
    • Varmista, että vastaanottava virkailija on tietoinen, että kuoressa on rahankeräyslupaan liittyvä hakemus – olet varmasti oikealla luukulla
    • Kun myöhemmin saat varsinaisen rahankeräysluvan, tee heti vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille pienkeräysluvan katkaisemisesta samalla päiväyksellä kun varsinainen lupa on astunut voimaan. Joudut tilittämään kerätyt varat per lupa ja näin vältyt sekaannuksilta.

    Katso-tunnukset jääneet pois käytöstä

    Yksityiset ihmiset kirjautuvat poliisin palveluun edelleen pankkitunnuksin mutta järjestöt ja yhteisöt ovat tarvinneet Katso-tunnukset. Vuoden 2021 alusta Katso-tunnukset eivät enää toimi ja käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Julkaisemme tästä lähipäivinä erillisen blogin.

    Aiemmat aihetta koskeneet blogit löydät, uusin ylimpänä:

    Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
    Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
    Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
    Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
    Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
    Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
    Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi