Tag Archive for: rahankeräyslupa

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

/in /by

Johdanto

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan kolmas. Sarjassa pohditaan millaisiin asioihin järjestön missäkin rahankeräyksen kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä – miten kehittää varainhankintaa. Tämä artikkeli keskittyy keskisuuriin järjestöihin, jotka ovat lahjoitusten vastaanottamisessa jo suhteellisen pitkällä. Kuten muissakin artikkeleissa, esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen ja ovat siten subjektiivisia.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Tyypillisesti rahankeräyslupa on ollut voimassa jo vuosia ja rahankeräys ei ole enää uusi asia. Monia keinoja on kokeiltu – vaihtelevalla menestyksellä. Moni on kokeillut kaupallisten rekisteripalveluiden tarjoamia kohderyhmiä kampanjoissaan, mutta useat ovat näistä luopuneet, koska ainakin ensimmäisen kampanjan tulokset ovat olleet vaatimattomia. Rahankeräykseen on osoitettu henkilöresursseja mutta hieman enemmän tarvittaisiin. Yhteistyö johdon, varainhankinnan ja viestinnän välillä on tiivistä. On havahduttu, että tietämyksenhallinnan kehittämiselle on tarvetta ja vähintäänkin on harkittu rekisteriä, jossa mm. jäsenten ja vapaaehtoisten ohella kaikki muutkin kontaktit olisivat samassa paikassa. Näkökulma on kehittävä, uutta oppiva.

Keskity seuraaviin aiheisiin

1. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti

Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa, erilaiset tekniset välineet ja työnkulut asian hoitamiseksi. Kaikkialla keksitään pyörää uudelleen. Tämä on huimaa voimavarojen tuhlaamista.

Mielestämme keskusliiton kannattaa tarjota rahankeräyksen metodiikka palveluna – laskuttaa siitä yhdistyksiä tai ei. Yhdistys voi liittää keskusliiton keräyslomakkeet (tyypillisesti kerta- ja kk-lahjoitus) omalle verkkosivulleen. Liiton keräyslupa on näkyvissä. Keräyskohde voi silti olla täysin paikallinen, mikä yleensä edistää lahjoitusten kertymistä paikallisyhdistyksissä. Keskusliitto tilittää kertyneet varat sovituin väliajoin ja tarjoaa lisäksi pääsyn tietojärjestelmään, jossa paikallisyhdistykset voivat tarkastella lahjoituskertymää, lahjoittajia, verrata mikä lahjoituskanava oli tehokkain jne.

2. Yhteistyö järjestöjen välillä

Sen sijaan, että kaikki tehdään ja opitaan itse, voi olla erittäin hyödyllistä tarkastella mahdollisuutta yhteistyöhön jonkin toisen järjestön kanssa. Sisarjärjestöt ovat luonnollisia valintoja mutta asiaa voinee ajatella luovemminkin: kumppani voisi olla järjestö, joka joka tapauksessa kilpailee samasta huomiosta ja rahasta. Viestinnän näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta tässä voi olla avaimia onnistumiseen mutta myös resurssienkäyttö puoltaa aihetta. Yhdellä pienellä järjestöllä ei  kenties ole mahdollisuuksia viestintäammattilaisten käyttöön tai mainontaan mutta kaksi tai kolme pientä yhdessä on toinen asia.

Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on kirjoitettu blogi, joka löytyy Tietopiirin sivulta, tämän linkin kautta.
Toinen Tietopiirin blogi käsittelee aihetta konkreettisemmin, pääaiheenaan Maanpuolustuksen tuki ry:n Nuku rauhassa -kampanja, joka oli kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke. Tämän blogin löydät tästä.

3. Tietosiilot kumoon – tietämyksenhallinnan kehittämisen aika

Pääsääntöisesti järjestön kannattaa tuntea lahjoittajansa – siinä missä kaikki muutkin kontaktinsa. Tämä edellyttää suunnitelmallista lähestymistä tietämyksenhallintaan: kuinka lahjoittajien tiedot kerätään, mihin ne tallennetaan ja miten asianmukaisesti huolehditaan, että GDPR:n (tietosuoja-asetus) edellyttämiä säilytysaikavaatimuksia noudatetaan. Tähän toisin sanoen liittyy sekä teknisiä rakenteita että työnkulkujen määrittämistä. Tässä vaiheessa järjestöllä usein on erillisiä tietovarastoja ja nyt on aika tarkastella miten varastot saadaan yhdistettyä. Osa rekistereistä voi sisältää paljonkin vanhentunutta tietoa: puhdistaminen on syytä tehdä aivan ensimmäisenä. Se on myös tietosuoja-asetuksen (GDPR) velvoittava edellytys.

Lahjoittaja voi olla vain satunnainen kertalahjoittaja. Monesti lahjoittaja on muutenkin sidoksissa järjestöön: jäsenenä, vapaaehtoistyöntekijänä tai somen viestien jakajana. Jotta kohderyhmiä viestinnän toimenpiteille voi järkevästi toteuttaa, tulisi ihmisen olla järjestön kirjoissa ja kansissa vain kerran. Sen sijaan hänellä voi olla samaan aikaan useita ”rooleja”, ominaisuuksia.

Ellei järjestöllä ole itsellään osaavaa IT-joukkuetta käytössään, tässä kohdin ulkoisen ammattilaisen käyttäminen on perusteltua.

4. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttaminen – asiakkuusajattelu

Asiakkuusajattelun voi mieltää tarkoittavan ainakin seuraavia asioita:

  • Järjestön kaikki kontaktit ovat asiakkaita. On tärkeitä ja vielä tärkeämpiä
  • Lahjoittaja on asiakas – merkityksellinen järjestölle
  • Jokaisella on velvollisuus edistää järjestön tavoitteiden saavuttamista myös varainhankinnassa
  • Varainhankinta on asenne
  • Tunnetaan kontaktit ja ryhmitellään heitä
  • Puhutellaan ihmisiä ryhmäkohtaisesti heille mielekkäällä tavalla, tavoite palvella yksilöllisesti
  • Sitoudutaan käyttämään samoja tietotyön välineitä, jotta järjestön kaikki tekemät toimenpiteet löytyvät yhden luukun takaa

Kaikille kannattaa kertoa millaisia konversiotavoitteita järjestöllä kullekin ryhmälle on. Kaikkia kannattaa myös kannustaa kertomaan niistä edelleen, mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä some osoittaa voimansa: jos järjestöllä on 10 000 seuraajaa tärkeimmässä somepalvelussaan, ei tilanne ole lainkaan hassumpi. Mutta jos tämän ohella järjestö saa 300 ihmistä jakaamaan järjestön vetoomusviestin omassa verkostossaan esim. 200 ihmiselle – jopa 60 000 silmaparia tulee sen näkemään. Järjestön lähettämän vetoomusviestin sijaan tämä viesti tulee tutulta ihmiseltä ja on ainakin periaatteessa vaikuttavampi. Näemme, että viestintä ei kuulu pelkästään järjestön viestintäammattilaisille vaan ihan kaikille.

4. Toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi

Jotta vaikuttavuutta voi arvioida ja havainnoida muutoksia aiempiin toimenpiteisiin, yhteistyön toimintojen välillä, dokumentaation ja tietämyksenhallinnan on oltava kunnossa. Analysointi koostuu useasta asiasta kuten lahjoittaja-analytiikasta, verkkosivuston kävijäanalytiikasta, kanavakohtaisesta seurannasta (mikä viestintäkanava oli tehokkain) ja onnistuneiden konversioiden kustannuslaskennasta. Liiketoiminnan puolella aina läsnä oleva kustannustietoisuus on nyt myös järjestön asia. Vaikuttavuuden analysoinnissa luultavasti toimintatavoissaan etevilläkin järjestöillä on petrattavaa.

Analysointi tähtää siihen, että ensi kerralla onnistutaan vielä paremmin. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu: julkiseen rahoitukseen tulee linjamuutoksia, syntyy uusia rahoitustapoja, ilmiöitä ja trendejä. Syinä ja seurauksina näistä, ihmisten käytöskin muuttuu. Tämän vuoksi paraskaan menneen analyysi ei pelkästään riitä seuraavien toimenpiteiden valintaan vaan järjestön ihmisten kannattaa seurata alan raportteja niin kotimaasta kuin muualta sekä pitää tarkasti silmällä miten muut toimivat.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

/in /by

Johdanto

Lahjoitusten vastaanottaminen on järjestöillä yksi keskeinen omaehtoisen varainhankinnan keino. Järjestöt ovat keskenään eri tasoilla. Järjestöjen osaaminen, koko sekä se, mihin on hyvä keskittyä, on hyvin erilaista riippuen siitä, onko järjestö vasta hakemassa rahankeräyslupaa vai onko se peräti kansainvälisen tason vakiintunut toimija rahankeräyksessä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa järjestöille on hahmotettu lahjoitustoiminnan neljä valmiustasoa. Artikkelisarjassa pohditaan, mihin asioihin järjestön erityisesti tulisi kullakin tasolla keskittyä. Koska omaehtoisen rahoituksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, artikkelisarjassa oletuksena on, että järjestö pyrkii varainhankinnassaan kohti edistyneempiä tasoja; artikkeleissa esitettävät vaiheet ovat siten peräkkäisiä.

Esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen – artikkelit ovat subjektiivisia.

Neljän artikkelin sarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) Järjestöoppaassa.

Taso 1. Järjestöt, joilla ei ole vielä rahankeräyslupaa

Leimallisia piirteitä

Joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa tarvitaan ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia eli rahaa tai omaisuutta vastikkeetta. Jos rahankeräyslupaa ei vielä ole, on tavallista, että luvan hakemisesta ei  ole kokemusta eikä liioin suunnitelmaa keräyksen toteuttamisesta. Voi jopa olla, että edellä mainitun kaltaisilla järjestöillä ei ole työntekijöitä, joilla olisi työaikaa käytettävissä lahjoitustoiminnan hoitamiseen. Arvio resurssien tarpeesta voi myöskin olla hankalaa tehdä.

Ensimmäisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet ovat verraten samanlaisia riippumatta järjestön koosta. Myöhemmissä vaiheissa etenemistapa on järjestökohtainen.

Keskity näihin asioihin – aloittamisen 12 askelta

  1. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen

Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä.

Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa erittäin nopeasti. Samanaikaisesti voi laittaa hakemuksen varsinaisesta keräysluvasta. Kun varsinainen keräyslupa on saatu, tulee pienkeräyslupa keskeyttää. Se onnistuu ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Jotta kerättyjen varojen raportoinnissa ei tule myöhemmin hankaluuksia, lupien ei pidä olla voimassa samanaikaisesti.

  1. Harkittavaksi: Facebookin varainhankintatyökalujen hakeminen

Useat järjestöt käyttävät sosiaalisen median toimijan, Facebookin varainhankintatyökaluja. Puhutaan ns. syntymäpäiväkeräyksistä, jossa käyttäjä kerää varoja jonkin järjestön hyväksi. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri kiinteitä eikä muuttuvia kustannuksia palvelustaan. Varat Facebook tilittää järjestölle vähentämättömänä kerran kuukaudessa. Koska työkaluista ei aiheudu kustannuksia ja luvan saaminen voi kestää helposti kuukaudenkin, kannattaa harkita varainhankintatyökalujen käyttöönottoa vaikkei olisikaan varma, haluaako niitä hyödyntää.

Työkalujen saaminen käyttöön ei ole aina mutkatonta. Pääsyynä haasteille lienee se, että yhdysvaltalaisyrityksen hallinto ei hahmota järjestöjen yksilöllistä y-tunnusta, joka todentaa järjestön olemassaolon.

Facebook-kerääminen on oman verkkosivun kautta keräämisen ohella rinnakkainen keräyskeino. Huono puoli Facebookissa on se, että lahjoittajan kontaktitietoja on hyvin vaikea saada järjestön omaan kontaktikantaan myöhempää käyttöä varten.

  1. Järjestön verkkosivuston analyysi – kehittämistarpeiden havainnointi

Kaikkein tärkein asia on se, että lahjoittamismahdollisuus on esillä näkyvällä paikalla. Useimmat sijoittavat lahjoita-painikkeen joko päävalikkoon tai sivun yläreunaan. Lahjoitusten keräämisestä tulee viestiä selkeästi.

Järjestön verkkosivuston mobiiliystävällisyys ja optimaalisuus hakukoneiden kannalta ovat verkkopalveluammattilaisten työtä. Palveluntarjoajia on paljon saatavilla. Sivuston esteettömyys ja saavutettavuus ovat lahjoitusten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja järjestöillä on tästä huolehtimiseen velvollisuus. Täältä voit lukea aiheesta.

Graafinen ja viestinnällinen selkeys ovat välttämättömiä. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, että lahjoita-painikkeelle löytyy sekä paikka että tekninen toteutusmahdollisuus. Painikkeen näkyvin paikka on etusivun yläosassa.

Kuitenkaan lahjoitusten keräämisen aloittaminen ei vaadi verkkosivun täydellisyyttä, verkkosivu-uudistusta. Tärkeintä on, että löydetään selkeä paikka lahjoita-painikkeelle ja lahjoittamiselle saadaan oma sivunsa. Tämä tuskin muodostuu ongelmaksi. Sivuston jouhevuuden kohentaminen on myöhemmän vaiheen asia.

  1. Potentiaalisten lahjoittajaryhmien tunnistaminen

Nyt ollaan luovan ajattelun äärellä. Ketkä tai millaiset ihmiset voisivat olla potentiaalisimpia lahjoittajia? Alumnit? Tapahtumakävijät? Jäsenten perhepiiri? Entä vapaaehtoistyöntekijöiden halukkuus tukea järjestöä myös rahallisesti? Sosiaalisen median käyttäjät? Jonkin tietyn median kuluttajat?

Useimmiten lahjoittamisen todennäköisyys on suurempi, jos ihminen jo tuntee järjestön ja suhtautuu siihen myönteisesti. On siis parempi etsiä ensin läheltä. Suurimmat ja tunnetuimmat rahankerääjät voivat onnistuneesti hyödyntää ostettuja kohderyhmäosoitteita, mutta useimpien järjestöjen on parempi etsiä lahjoittajia ensin omasta vaikutuspiiristä.

  1. Järjestön ns. vaikuttajahenkilöiden tunnistaminen

Jälleen luovaa ajattelua; ketkä järjestössä tai sen lähipiirissä ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen suuri näkyvyys ja kuuluvuus? Puhutaan mielipidevaikuttajista, joilla voi työnsä tai sosiaalisessa mediassa hankitun maineensa seurauksena olla merkittävä joukko seuraajia. On paljon vaikuttavampaa, kun laajan verkoston ihminen jakaa järjestön informaatiota omassa verkostossaan verrattuna rivijäseneen, jolla tuota verkostoa ei ole. Ostetuilla kumppanuussuhteilla on mahdollista hoitaa asiaa, mutta ensin kannattaa jälleen katsella järjestön ympärille, jos lähiympäristöstä löytyisi apua.

  1. Lahjoituskohteiden valinta ja tarinallistaminen sekä suunnitelma visualisoimisesta

On tärkeää huolella miettiä, kuka voi olla lahjoittaja. On myös pohdittava, mikä on lahjoituskohde, joka tuota potentiaalista lahjoittajaa puhuttelee sopien samalla järjestön julkiseen kuvaan sekä tavoitteisiin. Tyypillisesti kohteita kannattaa valita muutamia, mahdollisesti erilaisia. Jotkut järjestöt tarjoavat ensimmäisenä lahjoituskohteena jotain pientä ja konkreettista. Muita vaihtoehtoja ovat abstraktimmat aiheet tai geneeriset lahjoitukset järjestölle, jolloin vastaanottaja päättää, mihin varat käytetään.

Lahjoituskohteisiin on hyvä liittää tarina, miksi on perusteltua antaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Narratiivin ohella visualisointi on yhä tärkeämpää: kuva tai video on mobiilikäytön takia monesti pystyformaatissa paljon tehokkaampi kuin pelkkä teksti. Viestintäammattilaisia, joko omia tai ulkoisia, tarvitaan.

  1. Lahjoitusten keinovalikoiman suunnittelu

Otetaanpa jo edellä esitetyt asiat huomioon. Nyt ensimmäisen tason yhdistyksellä pitäisi olla näkemys sekä lahjoittajaryhmistä että lahjoituskohteista. Mitkä ovat lahjoitusmuotoja, jotka alustaviin valintoihin soveltuvat? Kertalahjoitus ja kuukausilahjoitus sopivat useimmissa tapauksissa. Kuukausilahjoitus on tavoittelemisen arvoinen, mutta siihen yleensä päädytään kertalahjoitusten kautta. Testamentti on yleistynyt lahjoitusvetoomuksena vuodesta 2020 alkaen. Vertaisvarainhankinta (peer to peer) eli esimerkiksi syntymäpäiväkeräykset ovat monille järjestöille toimivia ratkaisuita. Lahjoitustarve voi koskea irtainta omaisuutta kuten printtereitä tai toimistokalusteita. Käyttöoikeuden lahjoittaminen irtaimeen omaisuuteen on myös mahdollinen keino ottaa vastaan lahjoituksia.

  1. Maksu- ja keräystapojen valinta

Lahjoitustapa ja lahjoituksen maksutapa ovat kaksi eri asiaa. Perinteisin maksutapa on tilisiirto: järjestö ilmoittaa lahjoitustilin ja viitenumeron. Tätä ei kuitenkaan enää suositella ainakaan ainoaksi maksutavaksi. Tiivistettynä, maksutavat ovat seuraavat:

  • tilisiirto
  • verkkomaksaminen
  • luottokortilla maksaminen
  • mobiilimaksaminen
  • tekstiviesti
  • sosiaalisen median rahankeräykset – vertaisvarainhankinta
  • Lahjoittamo.fi -lahjoituspalvelu

Yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuotetun dokumentin lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineistä voit lukea SOSTE ry:n Järjestöoppaasta täältä.

  1. Analyysi: nykyiset tavat tallentaa ja hyödyntää kontaktitietoja

Otetaanpa yhteyttä järjestön tietotekniikasta vastaavaan ihmiseen. Sikäli, kun lahjoittajien tai lahjoittajapotentiaalin kontaktitietoja on tarkoitus tallettaa, niille on oltava käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen tietotekninen ratkaisu. GDPR:n kannalta oikeus säilyttää tietoa on olemassa, mutta tiedon on oltava hallitusti, suunnitelmallisesti ja turvallisesti järjestön käytössä. On suositeltavaa, että rekisterit ovat keskitettyjä: järkevien kohderyhmien poimiminen viestintätoimenpiteitä varten helpottuu merkittävästi.

Lahjoittajien kontaktitietojen tallentaminen on suositeltavaa. Kun lahjoittajat tunnetaan, heitä voidaan informoida mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Kontaktitieto mahdollistaa viestinnän ja sitä kautta lahjoittajasuhteen kehittämisen.

  1. Suunnitelman hyväksyttäminen sekä järjestön johdolla että suunnitelman toteuttajilla

Kun asiat on pohdittu läpi ja suunnitelma muodostettu, varainhankinnan kehittyminen lahjoittamiseen tarvitsee hyväksynnän ja sitoutumisen. Johdon hyväksyntä ei riitä – työntekijöitä on kuultava yhtä tarkasti. Ikävin tilanne olisi, jos johto ilmoittaisi lahjoitussuunnitelmasta tavoitteineen toteuttajille tarjoamatta resursseja – vaativa uusi hanke oman työn ohella. Epäonnistuminen on erittäin todennäköistä. Jos lahjoituksia ryhdytään keräämään, kyse on prosessista ei projektista. Järjestön on varattava työaikaa käytettäväksi. Lahjoitusten menestyksekäs kerääminen on pitkäjänteisen työn tulos, jossa toimivin konsepti löydettäneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

  1. Vastuuttaminen

On erittäin suositeltavaa, että lahjoittamisen prosessille on omistaja, vastuuhenkilö. Toiminnan laajuudesta riippuen voi olla myös hankekohtaisia omistajia. Näin tiedetään kuka asiasta lopulta vastaa, kenen juttusille esimerkiksi toimittajat ohjataan ja asiat tulevat ylipäätään hoidetuiksi suunnitellusti ja ajallaan. Yrityksissä prosesseille on omistaja; tässä on eräs liiketoiminnan metodiikka, jota järjestöissäkin kannattaa soveltaa.

  1. Hankkeen vaiheittainen aikatauluttaminen

Hanke on hyvä vaiheistaa. Tässä esitetty listaus sisältää vaiheiden pääkohdat, mutta vaiheiden sisällä on paljon osatehtäviä, jotka tulee aikatauluttaa. Lahjoittamisen prosessi ei ole irrallaan muista tehtävistä järjestössä, vaan se on osa viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmaa. Tyypillisesti järjestöt tekevät toimenpiteiden vuosikellon, johon lahjoitustoiminnan aktiviteetit sisällytetään.

Asiaan voi liittyä myös muiden järjestöjen toimenpiteiden huomiointi: ei ole järkevää kilpailla sisarjärjestön kanssa samaan aikaan tai samoin viestein. Vaihtoehtona on, että tehdään yhdessä. On myös ammattilaisia, jotka voivat auttaa asiassa – kuten esimerkiksi Tietopiiri.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Poliisi julkaissut rahankeräysluvat

/in /by

Hieno veto viranomaisilta: poliisi on julkaissut rahankeräysluvat. Tämä palvelee järjestötoiminnan avoimuutta.

Varsinaiset rahankeräysluvat verkossa – pienkeräykset ei

Julkaiseminen koskee varsinaisia rahankeräyslupia, joista useimmat ovat voimassa toistaiseksi eli ne on myönnetty uudistuneen rahankeräyslain aikana. Pieni vähemmistö luvista on sellaisia, joissa on myös päättymispäivä. Uuden lain mukaan keräyslupa on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi, mikä sekin on helpotus järjestöille. Julkaistu aineisto on 27.10.2021:n tilanne. Jos epäröi tiedon paikkaansapitävyyttä, poliisihallinnolta voi pyytää aineistoa ja se toimitetaan maksutta. Aineiston päivitystiheydestä ei ole annettu tietoa.

Pienkeräyslupia julkaiseminen ei koske. Tästä aiheesta on kirjoitettu Tietopiirin blogissa useita artikkeleita.

Mihin kohteisiin meidän keräyslupa myönnettiinkään?

Moni tekee varainhankintaa, mutta harva toimittaa poliisihallinnolle dokumentteja. Nyt on paikka, josta oman luvan päiväyksen voi tarkistaa. Samoin kuin sen mitä kohteita varten keräyslupa on myönnetty. Aivan niin tarkkoja käyttötarkoituksen suhteen ei enää ilmeisimmin olla, mutta aivan uusien kohteiden keksiminen lennosta voi tarkoittaa keräysluvan perumista.

Jokohan samoista ihmisistä kilpaileva järjestö kerää?

Verkosta voi nyt vilkaista mihin kohteisiin ”kilpaileva” järjestö kerää tai suunnittelee keräävänsä. Sitten ilman muuta tutkimaan lahjoitussivustojen toteutusta. Koska yhdessä tekeminen on erittäin monissa tapauksissa suositeltavaa, tämä on myös apuväline yhdessä oppimiseen. Aplodit vielä suomalaisille viranomaisille!

Linkit tietolähteisiin

Poliisin tiedote keräyslupien julkaisemisesta

Keräysluvat 27.10.2021 pdf-tiedostona

Artikkelin kuva: Pixabay

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yle uutisoi: määrärahaleikkaukset päätetty

/in /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä rahapelituotoista, jotka valtio saa Veikkaukselta. Taide- ja kullttuuritoimijoiden rahapelirahoitus vähenee 15 prosenttia, uutisoi Yle tänään 12.10.2021.

Jos jo keräätte lahjoituksia – hyvä!

Omaehtoinen varainhankinta voi olla paljon muutakin kuin lahjoitusten keräämistä mutta käsityksemme mukaan nimenomaan lahjoitusten suosio metodina on kasvanut eniten. Korona on pakottanut, rahankeräyslaki mahdollistanut. Kyse on pitkäjänteisestä työstä ja jos olette metodiikassanne jo kannukset ansainneet, tuo oheinen uutinen on luettavissa levollisemmin mielin.

Ellei rahapeli vilku ja kilkata, tiedetään kyllä, että määrärahaleikkaukset ovat edessä. Nyt ensimmäisen kerran on konkreettista tietoa asiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalta nipsaistaan yhteensä 43 milj. € vuoden 2022 aikana.

Varainhankinnan ihmisten kannattaa nyt pitää huolta siitä, että työ lahjoitusten keräämiseksi ei ole oman toimen ohella tapahtuvaa toimintaa vaan siihen oikeasti on olemassa resurssit. Tiedonhallintaankin on panostettava ja saattaa se investointitarvettakin merkitä. Siihen viittaus seuraavan uutisen kohdalla.

Kokonaan Ylen julkaiseman uutisen voi lukea tästä

Ellette vielä ole lahjoitusten kerääjä – nyt vauhtia rattaaseen!

Kerääjiä on tullut paljon lisää, aika yllättäviltäkin tahoilta. Taideyliopiston etusivulla ensimmäinen asia, jonka näkee, on lahjoituspyyntö. Yleensä rahaa kerätään johonkin spesifiin kohteeseen mutta näinkin avoimelle teemalle kuin taiteelle kerätään varoja. Myös Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla lahjoittaminen on näkyvästi esillä, joskaan toteutustapa keräämisen kannalta ei ole optimaalinen, kummallakaan.

Jos vielä lähtökuopissa, Tietopiiri voi auttaa

Ellei rahankeräyslupaa vielä ole, me osaamme kertoa kannattaako teidän hakea varsinaista keräyslupaa vai riittääkö pienkeräysilmoitus. Luvista ei tule ongelmaa. Sitten tarvitaan lahjoituslomakkeet järjestön verkkosivulle. Ne saamme tuotettua nopeammin  kuin erästä kotieläintä kuvaava sana lausutaan. Samalla syntyy lomake sekä kerta- että kuukausilahjoittamiseen. Kun lomake on sivulla, kytketään Paytrailin maksaminen ja siinähän se sitten onkin. Lahjoittajien tiedot kertyvät hallitusti tietokantaan, kertymä on tiedossa reaaliaikaisesti ja lahjoittajiin voi pitää yhteyttä ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi kiittäminen koneavusteisesti on paljon helpompaa.

Kun tarvitsette apua, meiltä sitä saa.

Oppitunti tiedonhallinnan merkityksestä – kadotetut salasanat

Yle julkaisi tänään toisenkin järjestöihin liittyvän uutisen. Erään yhdistyksen toiminnanjohtaja menehtyi ja hänen mukana katosi valtava määrä relevanttia tietoa, mm kaikki salasanat. Uutisen mukaan toiminnanjohtaja oli hoitanut yksin lähes kaikki toimiston käytännön asiat: rahaliikenteen, kokoukset, vuosikertomukset, hankerahoitukset, kalanistutuksien valvonnan, yhteydenpidot kalastusalueisiin ja kalastusseuroihin. Salasasat ja 1600 tiedostoa katosi peruuttamattomasti. Valtaisasti työtä mutta myös laskuttamatta jääviä asioita. Tarvitseeko mainita, että tietoja ei oltu talletettu pilvipalveluun.

Tehokas työskentely vaatii (totta kai jo GDPR:kin) tiedonhallinnan suunnitelmaa ja systemaattista toteuttamista. Mitä tietoa missäkin on, miten ja kuka sitä hallitsee. Tässä on karmea esimerkki mitä vanhan liiton tavalla toimiminen voi aiheuttaa. Uutinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen tapauksesta on löydettävissä täältä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Hyvää kesää – hyvää luettavaa

/in /by

On aika toivottaa hyvää kesää ja lomaa – mutta tarjota samalla hyvää luettavaa. Vuosi sitten uskoimme, että korona on selätetty. Ei ollut. Pari viikkoa sitten jälleen olimme toiveikkaita ja taas kerran tilanne muuttui tai se saattaa muuttua, jopa neljänneksi aalloksi kiitos jalkapalloturismin. Mutta siirretään ajatukset siitä sivuun, nautitaan suven lämmöstä ja läheisistä. Sitten kun sade ropisee, tässä 11/2020 alkaen julkaistuja blogeja lukuvinkkeinä, oikein relevantteja edelleen.

Tutkimustietoa lahjoittamisesta

Mobiilimaksu tuli jytinällä. Lahjoittamisen keskisumma näyttäisi olevan pienenemässä mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Somen merkitys konversion tuottamisessa on huima. Lue lisää blogista Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä?

Luottamuksesta varainhankinnan perustana

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on alan auktoriteetti ja iloksemme huomaamme, että Tietopiirin arvot ovat hienosti linjassa VaLa:n arvojen kanssa. Blogissa pohdimme luottamuksen merkitystä sekä sitä, millaisin keinoin Tietopiiri auttaa asiakkaitaan toteuttamaan VaLa:n suosituksia. Tästä löydät blogin nimeltä Luottamus – varainhankinnan perusta.

Verkkokaupasta lahjoitusten keräämisessä

Verkkokauppa ei toki ole kehnoin ratkaisu lahjoitusten keräämiseen mutta ei totisesti paraskaan. Verkkokaupan logiikka on perustavanlaatuisesti erilainen kuin mitä lahjoittaminen edellyttää, missä ne erot ovat, siitä tässä kirjoituksessa. Blogissa kannustetaan myös siihen, että järjestö koettaa kaikin tavoin lisätä kävijäliikennettä sivustolleen. Miksi näin, sen voit lukea blogista Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

Järjestöjen vaikea löytää vastuuhenkilöitä

On ollut pitkään tiedossa, että jäsenyys on väistyvä järjestön toimintaan osallistumisen ja sitoutumisen muoto. Mutta myös vastuuhenkilöiden löytäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Blogista löydät kolme Yle:n julkaisemaa uutista järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta. Ja se liittyy varainhankintaan. Onnistunut varainhankinta on lopputulos, jonka komponentteja ovat vaikuttava viestintä, hyvä verkkosivusto sekä kelvolliset tietotyön välineet. Blogi Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla, olkaapa hyvät.

Katso-palvelu päättyi, Suomi.fi tuli tilalle

Vuoden 2020 lopussa Katso-palvelu lopetettiin ja Suomi.fi astui tilalle. Vaikuttaa järkevältä muutokselta mutta tieto ei saavuttanut kaikkia. Meihin otti yhteyttä ihminen, joka tarvitsi järjestölleen pikaisesti rahankeräysluvan mutta Katso-palvelu ymmärrettävästi ei sitä mahdollistanut. Onneksi Tietopiirissä oli tehty lomake rahankeräysluvan hakemiseksi, sekä pienkeräystä että varsinaista keräyslupaa varten. Jälleen totesimme, että vanha konsti toimi. Nykytilanteesta tarkemmin kirjoituksessa Katso-palvelun käyttö päättynyt, käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun.

Lataa lomake pienkeräysilmoituksen tekemiseksi

Äskeinen blogi toimi puffina tälle: täältä todellakin voit ladata lomakkeen, jolla pienkeräystunnuksen voi hakea. Testattu ja toimivaksi havaittu. Tässä linkki blogiin Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen.

Järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia – kertoo Järjestödigi-kartoitus 2020

Kartoitus kertoo melko uskomattomia lukuja. Hämmentävän harva kerää lahjoittajiensa tiedot talteen ja yhtä lailla, harvat kiittävät lahjoittajiaan. Kumpaankin lienee syynä sopivien työvälineiden puuttuminen. Tutkimuksen mukaan lahjoituspotentiaalia hyödynnetään vajaalla teholla. Mutta myös hyviä asioita on tapahtunut sitten edellisen vastaavan tutkimuksen: koronan pakottama digiloikka on tehnyt hyvää. Lue tarkemmin: Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia.

Kultakimpaleesta nimeltä kuukausilahjoittaja

Syystä tai toisesta Suomessa kuukausilahjoittajia on kaikista lahjoittajista merkittävästi vähemmän kuin Ruotsissa. Blogissa käsitellään kuukausilahjoituksia ja niiden potentiaalia käyttäen tietolähteenä edellisen vuoden Järjestödigi-kartoitusta. Miten edistää kuukausilahjoittajuutta ja mitä aivan erityisen hyvää meillä Suomessa on käytettävissä kuukausilahjoitusten saamiseksi, siitä luet blogista Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali.

Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja – miten ihmeessä?

Tällä kertaa viimeinen viittaus julkaistuun tekstiin ylettyy marraskuuhun 2020. Olimme tohinalla mukana VaLa ry:n järjestämässä #tekojentiistai #givingtuesday -tapahtumassa ja saimme toteuttaa webinaarin, jossa pyrimme tuohon otsikon kysymykseen vastaamaan. Perustana käytämme yritysten asiakkuudenhallinnan ideologiaa, jota olemme sopeuttaneet järjestöjen tarpeisiin.

– Talleta kontakti
– Kuuntele
– Viesti kohdennetusti
– Pyydä
– Kiitä
– Hoida

Toimintoketju on looginen ja sinänsä yksinkertainen mutta silti ketju monesti katkeaa. Tekniikkaa ja työvälineitä tarvitaan mutta eniten kyse on toimintatavoista. Blogin webinaareineen löydät: Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja.

Kerta kiellon päälle

Aloitin toivottamalla hyvää kesää. Ja lopetan ihan samalla tavalla. Viettäkää lämmintä, rentouttavaa, vauhdikasta mutta turvallista ja ennen kaikkea tervettä kesää! Tässä toivotuksessa ovat mukana kaikki Tietopiirin ihmiset.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Katso-palvelun käyttö päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun

/in /by

Vuoden 2020 loppuminen merkitsi muutoksia järjestöjen asiointiin viranomaispalveluissa. Katso-palvelun käyttö on päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Kuten edellisessä blogissa kerroimme, yksityiset ihmiset kirjautuvat edelleen mm. poliisin asiointipalveluun pankkitunnuksin. Virainomaisten ohjeistusta aiheesta ja sen ympäriltä löydät täältä.

Paperilomake kelpaa pienkeräystunnuksen hakemiseen

Tämäkin kertauksena edellisestä blogista mutta niille, jotka eivät sitä nähneet, pikaisesti seuraava. Meille soitti ihminen, joka tarvitsi nopeasti pienkeräystunnuksen mutta katsos vaan, Katso-tunnukset eivät toimineet. Nimenkirjoitusoikeudella varustettu ihminen saa tunnukset Suomi.fi:stä mutta kun kiire on, vanha kunnon paperilomake tuntui mutkattomimmalta vaihtoehdolta. Pienkeräystunnuksen voi todellakin hakea paperisella lomakkeella omalta poliisilaitokseltaan ja tuon lomakkeen löydät täältä.

Ruuhkaa jälleen pysyvien rahenkeräyslupien käsittelyssä?

On kuulunut vihjeitä, josta voisi päätellä, että lupia haetaan poliisihallinnolta ahkerasti. Pienkeräystunnus toimii mainiosti siirtymävaiheessa kun varsinaista lupaa vasta jonotetaan. Kunhan vaan muistaa ilmoittaa pienkeräysluvan keskeyttämisesti varsinaisen luvan saatuaan. Muussa tapauksessa on iso työ selvittää mikä raha on kerätty kummallakin luvalla.

Meillä ollaan valmiita auttamaan

On sinulla sitten mietittävää lupien tai tunnusten suhteen tahi varainhankinnan aiheista ylipäätään – ota yhteyksiä. Meillä näiden aiheiden kanssa punnerretaan päivittäin. Meillä on tietotyön välineitä mutta myös osaamista, ymmärrystä ja kiinnostusta ratkoa ongelmia.

Kertauksena, aiemmin aiheesta julkaistut blogit

Tiistaina 16.2. julkaistu: Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

Aiemmat aiheesta:

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

/in /by

Huomatus 11.4.2024: Koska Katso-tunnusten käyttö on päättynyt ja poliisin sähköinen asiointi toimii hyvin, emme enää suosittele fyysisen lomakkeen käyttöä tunnusten hakemisessa. Sikäli, blogi on vanhentunut.

Eilen soitti ihminen, jolla oli akuutti tarve saada pienkeräystunnus mutta Katso-tunnukset eivät toimineet – Tietopiirin tekemä lomake pelasti tilanteen. Myös poliisin sähköisessä palvelussa oli jotain pielessä, pienkeräyslupa oli ”harmautettu”. Tulipa konkreettinen osoitus, että ahertaminen omatekoisen hakemuslomakkeen eteen kannatti.

Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

Koska informaatio uuden lain astuessa voimaan tuntui sekavalta eikä lomaketta pienkeräystunnuksen hakemiseen näyttänyt olevan, teimme sellaisen itse. Poliisihallinnon edustaja on sen katselmoinut ja itse olen sen avulla yhden pienkeräystunnuksen hakenut – toimii kuin junan hissi. Vai miten se sanonta menikään.

Voit ladata lomakkeen täältä

Kun rahankeräyksellä kiire, paperinen lomake on hyvä vaihtoehto

Meille soittaneella ihmisellä on hanke alkamaisillaan ja varsinainen rahankeräyslupaa on haettu mutta prosessi on viipynyt. Tämän takia he tarvitsivat pienkeräysluvan päästäkseen aloittamaan suunnitellusti.

Muista nämä asiat kun haet pienkeräysluvan väliaikaiseksi

  • Toimita hakemuslomake paikalliselle poliisille itse, säästät postin kulkemisen ajan
  • Varmista, että vastaanottava virkailija on tietoinen, että kuoressa on rahankeräyslupaan liittyvä hakemus – olet varmasti oikealla luukulla
  • Kun myöhemmin saat varsinaisen rahankeräysluvan, tee heti vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille pienkeräysluvan katkaisemisesta samalla päiväyksellä kun varsinainen lupa on astunut voimaan. Joudut tilittämään kerätyt varat per lupa ja näin vältyt sekaannuksilta.

Katso-tunnukset jääneet pois käytöstä

Yksityiset ihmiset kirjautuvat poliisin palveluun edelleen pankkitunnuksin mutta järjestöt ja yhteisöt ovat tarvinneet Katso-tunnukset. Vuoden 2021 alusta Katso-tunnukset eivät enää toimi ja käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Julkaisemme tästä lähipäivinä erillisen blogin.

Aiemmat aihetta koskeneet blogit löydät, uusin ylimpänä:

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Pienkeräystunnus –> varsinainen rahankeräyslupa – uutta tietoa poliisihallinnosta

/in /by

Poliisihallinnon ohje koskien siirtymistä pienkeräämisestä varsinaisen luvan avulla keräämiseen osoittautui vääräksi. Syy on tietojärjestelmässä ja se tulee korjautumaan mutta yhtä kaikki, kirves iskeytyi kiveen.

Pienkeräysluvan peruuttaminen varsinaisen keräysluvan tultua hyväksytyksi – ei mene näin

Järjestöllä, jossa olen mukana, on ollut pienkeräystunnus rahankeruuta varten. Varsinainen uuden lain mukainen keräyslupahakemus oli käsittelyjonossa ja niinpä haimme pienkeräystunnuksen. Olen täällä aiemmin ohjeistanut, viranomaisilta saadun tiedon mukaisesti, että varsinaista rahankeräyslupaa voi hakea, vaikka pienkeräyslupa on voimassa. Kun varsinainen lupa myönnetään, tulee viimeistään tuolloin ilmoittaa paikalliselle poliisilaitokselle pienkeräysluvan peruuttamisesta. Ei se ihan niin mennytkään.

Käsittelyjärjestelmä estää keräysluvan vahvistamisen

Saimme tiedon, että varsinainen lupa olisi valmis mutta Rabita-nimisessä käsittelyjärjestelmässä sitä ei voida hyväksyä, koska molemmissa lupahakemuksissa on ilmoitettu sama keräystilin numero. Poliisihallinto ja paikallinen poliisilaitos ovat erillisiä organisaatioita ja siihen perustui tuo aiempi ohje liittyen peruuttamiseen. Poliisihallinnolla ja -laitoksilla on sittenkin ainakin osin yhteinen tietojärjestelmä ja se on sinänsä ilahduttava asia.

Kaksi tapaa menetellä

Asiallinen Poliisihallituksen Tiina Mäkinen kertoi, että voimme menetellä kahdella tavalla. Joko odotamme, että Rabita saa korjauksen, minkä ansiosta molemmissa luvisssa voi olla sama keräystilin numero. Aikataulua tälle hän ei pysty kertomaan. Toinen vaihtoehto on se, että ilmoitamme toisen keräystilin numeron. Päädyimme odottamaan, koska kokemuksemme mukaan (Tietopiirin) kahden keräystilin käyttäminen ei ole suositeltavaa.

Syistä tähän tilanteeseen Tiina Mäkinen kertoo seuraavaa:
”Tässä on ollut tarkoituksena se, että pienkeräyksellä ja rahankeräyksellä kertyneet varat on pidettävä erillään toisistaan. Molemmista on tehtävät tilitykset, joten on tärkeää että varat pystytään erottelemaan. Säädöspohjaa ei kuitenkaan vaatimukselle erillisistä tileistä löydy, joten järjestelmää muutetaan.”

Silti, uusi laki on positiivinen asia

Devil’s in the details, maailma ei ollut vielä ihan valmis. Mutta yhtä kaikki, uusi keräyslaki tuli hyvään aikaan ja on merkittävä helpotus niin monelle nyt raha-ahdingossa olevalle järjestölle ja yksittäisten ihmisten edistämille yleishyödyllisille hankkeille.

Aiemmat aihetta koskeneet blogit löydät, uusin ylimpänä:

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa

Ohjeistus rahankeräyksistä:
Arpajaishallinto – rahankeräykset


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook varainhankintatyökalut nopeasti

/in /by

Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook varainhankintatyökalut olivat saatavissa käyttöön nopeasti – kunhan dokumentit oli täytetty huolellisesti. Nyt kun meillä on tuoretta kokemusta, voimme auttaa järjestöjä asiassa.

Lain käsittely siis eteni eduskunnassa kuten oli tarkoituskin mutta laki ei tule voimaan vielä kuluvan vuoden aikana vaan vasta 2020 eikä sekään ole kiveen hakattu. Poliisin tiedote lain sisällöstä ja voimaantulosta löytyy täältä.

Paikallinen keräyslupa alle kolmessa viikossa

Blogissani koskien uutta rahankeräyslakia  kerroin meneillään olevasta omakohtaisesta luvanhakuprosessista järjestössä, jossa teen paljon vapaaehtoistyötä. Paikallista lupaa hakiessa saimme rakentavia kommentteja jo saman viikon aikana hakemuksen jättämisestä. Toinen tarkennuspyyntö, joka sisälsi meidän kannaltamme järkeviä ehdotuksia, tuli alle kahdessa viikossa. Kolmas viikko ei ehtinyt täyttyä, kun sähköposti kertoi, että lupa on myönnetty ja keräämisen voi aloittaa siitä hetkestä. Paikallinen lupa siis on nopeasti saatavissa, mutta pohjatyön teimmekin hyvin.

Maaliskuun lopussa Keskisuomalaisen mediakonserniin kuuluvat lehdet uutisoivat, että myös poliisihallinnon luparuuhka on hellittänyt. Valtakunnallista lupaa jonotti tuolloin noin 60 hakijaa.

Poliisia paljon, paljon vaikeampi Facebook

Useammastakin järjestöstä on kerrottu, että Facebookin varainhankintatyökalujen saaminen käyttöön vaatii pitkää pinnaa. Aika yhdenmukaisen viestin mukaan hakemus jää jonottamaan uudelleen ja uudelleen. Jos asiakaspalvelun saa reagoimaan, sieltä tulee viesti: ”Olettehan varmasti lukeneet ohjeet huolellisesti?”

Oma kokemus osoitti, että Facebook on poliisia huomattavasti vaivalloisempi tapaus. Ohjekeskuksen dokumentteja seuraamalla kuvittelisi keräystyökalujen hakemisen sujuvan, mutta ohjeissa viitatun hakupolun löytäminen on mahdotonta. Sivusto poikkeaa niin rakenteeltaan kuin termeiltään ohjeissa kuvatusta mallista. Tässä itse läpikäydyssä järjestön hakuprosessissa pysyimme Facebookin suomenkielisissä versioissa, mikä lienee virhe. On luultavaa, että englanninkielinen ohjeistus ja sivuston oikea rakenne ovat lähempänä toisiaan. Facebookin kieli siis kannattaa vaihtaa ennen kuin linnoittautuu työpöydän ääreen keräystyökalujen rekisteröimistä varten.

Kun tuo kaivattu polku löytyi, alkoi tapahtua nopeaan. Ohjeissa ei mainittu, että luonnollisesti poliisin myöntämä keräyslupa on oltava liitteenä. Täydennyspyyntö puuttuvasta luvasta tuli vielä samana päivänä, kun ensimmäinen hakemusversio, eräänä huhtikuun maanantaina, oli toimitettu. Torstaina samalla viikolla kahvi oli mennä väärään kurkkuun: keräystyökalut olivat ilmestyneet järjestön sivulle.

Facebook siis oli nopea mutta mieluiten ensin olisi saatu tieto, että lupa on myönnetty ja otettu välineet käyttöön kunhan tarvittava tietosisältö sivustolle on valmis. Facebookilla on suuri mainospotentiaali järjestöissä; siihen nähden suoritus heiltä oli luokattoman huono.

Nyt osaamme auttaa

Nyt meillä on tuoretta kokemusta niin poliisin kuin Facebookin kanssa toimimisesta. Ellei innosta keksiä pyörää uudelleen, voimme olla asiassa avuksi. Mietitään yhdessä onko järkevää hakea paikallinen lupa nyt heti vai odottaa uutta lakia ja siirtyä keräämiseen ilman poliisilaitosten rajaamia alueita vasta sitten.

Vertaiskeräämisen tai merkkipäiväkeräämisen tapoja on muitakin kuin Facebook, mutta puhutaan niistä sitten, kun otat yhteyttä. Jäämme kuulolle.

Tietopiiri Oy auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com