Artikkelit

Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten – VIIMEKSI PÄIVITETTY 3.4.

Uusi rahankeräyslaki mahdollistaa ns. pienkeräyksen toteuttamisen ilmoitusmenettelyllä. Arpajaishallinnolla on tarjota lomake varsinaisen rahankeräysluvan hakemiseen mutta ohjeistus, jolla pienkeräystunnus on saatavissa, sisältää ainoastaan ohjeet ranskalaisina viivoina. Eilen julkaistu blogi opasti pienkeräysilmoituksen tekemisessä käyttäen pohjana varsinaisen rahankeräyluvan hakemuslomaketta – se ohje kannattaa unohtaa. Toivottavasti emme ehtineet johtaa harhaan – tietoa on haettu aktiivisesti ja nyt sitä on myös saatu.

Koska hakulomake pienkeräystunnuksen saamiseksi puuttui, teimme sen itse. Latauslinkki artikkelin lopussa.

Tärkeää, blogin päivitys 19.3.2020 – poliisin sähköisessä palvelussa on lomake!

Saimme yksityiskohtaiset kommentit ja tarkennuspyynnöt laatimaamme lomakkeeseen Poliisihallitukselta. Teimme muutokset lomakkeeseen kommenttien mukaisesti. Edelleenkään, se ei ole poliisin laatima eikä virallisesti hyväksymä mutta sisällön pitäisi olla kunnossa. Sama lomake palvelee sekä järjestöä että yksityishenkilöiden ryhmää pientunnuksen hakijana. Ellei varsinaisesti tunnusta haettaessa mutta vähintäänkin työpaperina sähköisen lomakkeen täyttämiseen valmistautuessa.

Sittenkin, poliisi on laatunut lomakkeen mutta sitä ei ole tarjolla muutoin kuin poliisin sähköisessä palvelussa, jonne yhteisöhakijoiden kirjautuminen tapahtuu Katso-tunnistuksen avulla. Yksityishenkilöt käyttävät kirjautumisessa pankkitunnuksia.

Poliisi toivoo saavansa tunnushakemukset sähköisesti. Tätä perustelee niin työajan säästäminen, kopiointivirheiden välttäminen mutta myös mahdollisen rikollisuuden torjuminen. Käsittääksemme rahankeräyslain uudistuessa olisi samalla pitänyt avautua palvelu, josta kuka tahansa voisi tarkistaa onko kerääjän ilmoittama pienkeräystunnus todellakin poliisin antama ja voimassa. Ymmärryksemme mukaan palvelua ei ole olemassa, joten tuo sähköisen asioinnin vahva preferenssi on ymmärrettävä. Mutta lomake on tarpeen: ennen kuin tiedot on asiointipalveluun syötetty, on monta kertaa juostu kirjoituspöydän äärestä hakemaan mitä erilaisinta tietoa. Jos lomake on valmiiksi pöydällä, on varsinaiseen sähköiseen täyttämiseen paljon helpompi valmistautua. Ja kyllä se paperinenkin hakemus kaiketi vielä toistaiseksi kelpaa. Itse kyllä tämän informaation perusteella käytän sähköistä palvelua, vaikkei ”omalla” järjestöllä vielä Katso-tunnuksia olekaan.

Tarja Ranta Poliisihallituksesta vastaili todella ripeästi ja perusteellisesti. Hän mainitsi mm. seuraavaa:
”Ja jos sähköinen asiointi poliisin palvelun kautta ei jostain syystä ole mahdollinen (vaikka pankkitunnukset nykyään onkin melkein kaikilla), voi tämän (lomakkeen) toimittaa myös sähköpostin liitteenä oman poliisilaitoksen kirjaamoon. Silloin tämä toimii hyvin vapaamuotoisena ilmoituksena tätä asiointikanavaa varten.”

Lisäksi hän muistutti, että ilmoitus maksetaan aina asioinnin päätteeksi, sähköisiä ilmoituksia ei voida laskuttaa.

Korona iskee suonta, nyt on aika vedota lahjoitusten saamiseksi

Korona iskee suonta ankaralla tavalla. Järjestössä, jossa itse teen vapaaehtoistyötä, eilinen uutinen aiheutti välittömästi radikaalin vajeen vuoden odotettavissa oleviin tuloihin. Toiminta käy käytännössä mahdottomaksi ja taloudelliset seuraamukset tulevat näkymään kauan epidemian laannuttua. Järjestöön sitoutuneet ihmiset ovat valmiina auttamaan, mutta heille täytyy esittää nimenomainen pyyntö.

Uuden rahankeräyslain ajoitus oli onnekas

Kun jotain hyvää tästä haeskelee, niin se on uuden rahankeräyslain astuminen voimaan. Ne, joilla keräyslupaa ei vielä ole, saavat sen vaivattomasti eikä enää tarvitse rajautua keräämiseen paikallisen poliisilaitoksen alueella. Esimerkiksi Helsigissä ei saanut vedota Espoon tai Vantaan puolella mutta tämä on onneksi historiaa.

Pienkeräystunnus poliisilta ja työvälineet Tietopiiriltä

Pienkeräyksestä pitää ilmoittaa viimeistään viisi päivää ennen keräämisen aloittamista. Poliisi käsittelee hakemuksen viiden arkipäivän kuluessa ja toimittaa pienkeräystunnuksen. Tietopiiri voi auttaa nopeastikin lahjoitusten keräämisen aloittamisessa. Toimitamme aiheeseen liittyvät TP-Fons – varainhankinta palvelun osat, konffaamme ne käyttöön ja sen jälkeen lahjoituksia voi ottaa vastaan online sekä kerta- että kuukausilahjoituksina.

Erittäin oleellista maksamisen mahdollistamisen ohella on se, että lahjoittajan kontaktitiedot saadaan hallitusti talteen. Tämä mahdollistaa lahjoittajien kiittämisen ja heidän informoimisen siitä, mitä lahjoituksilla saatiin aikaan. Lisäksi kontaktitieto on erittäin arvokas tulevien konversiopolkujen rakentamisessa:

  • kiinnostunut → vapaaehtoistyöntekijä
  • tietoisuus →  suosittelija
  • tykkääjä →  oman verkoston kautta järjestön viestiä jakava
  • kertalahjoittaja → kuukausilahjoittaja

Lomake pienkeräystunnuksen hakemista varten – olkaa hyvät

Voit ladata sen tästä

Vaikka toimittaisitkin poliisin toivomuksen mukaisesti pienkeräysilmoituksen sähköisenä, ota tämä työpaperiksi, jonka avulla valmistaudut varsinaisen ilmoituken täyttämiseen. Huomannet, että aika monta asiaa saat koota pöydällesi ennen kuin pystyt toimittamaan sähköisen ilmoituksen. Jos jokin tuntuu epäselvältä, ota viestiväline käyttöön ja anna kuulua!

2.4.2020 poliisin sähköinen palvelu ei ollut käytettävissä

Järjestössä, jossa vapaa-aikanani edistän yksityisvarainhankintaa, oli eilen aika toimittaa pienkeräystunnuksen hakemus. Jotta voimme vedota lahjoitusten puolesta pääsiäistä toivottaessamme, eilen oli viimeinen hetki hakea tunnusta. Käsittely max. viisi arkipäivää. Kirjautuminen poliisin sähköiseen asiointipalveluun Katso-tunnuksella onnistui mutta pienkeräyshakemus oli harmaana, palvelu pois käytöstä. Onneksi oli itse laadittu lomake käytettävissä! Sen tallennus pdf-muotoon ja henkilötunnusten takia toimitus turvapostilla poliisille. Kuittaus postin avaamisesta saapui, joten tunnuskin saapunee kiirastorstaihin mennessä.

Poliisi sitoutuu toimittamaan tunnuksen viidessä päivässä: elleivät he siinä onnistu, käsityksemme mukaan pienkeräyksen voi aloittaa! Silloin luonnollisesti kerääjän brändin on oltava erittäin kirkas ja luotettava, jotta lahjoittaja voi luottaa rahan menevän sinne minne kerääjä on ilmoittanut.

Kirjoitan tästä erillisen postauksen jahka näemme miten homman kanssa kävi. Stay tuned. And careful out there!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Ikääntymisen tsunami – miten järjestö voi valmistautua

Ikääntymisen tsunami, kuten mm HS ja Yle tammikuussa uutisoivat, tulee iskemään rajusti kuntien mutta myös järjestöjen toimintaympäristöön. Paradoksaalisesti kaikki voi toistaiseksi sujua hyvin, jopa hämmentävän hyvin – mutta pudotus tulee olemaan sitä hurjempi.

Rahaakin tulee mukavasti, niin mikäpäs tässä

Moni järjestö saa toistaiseksi nauttia perinteisestä järjestön toimintaan osallistumisesta, mikä tarkoittaa jäsenyyteen sitoutumista pitkällä jänteellä. Tämä on merkinnyt jatkuvuutta ja ennustettavuutta jäsenmaksutuloissa ja vapaaehtoisten saatavuudessa. Monesti jäsenistön keski-ikä on jo kunnioitettava ja edelleen nousussa – nuorten ihmisten kynnys jäsenyyteen on jostain syystä korkea.

Ikärakenteesta johtuen väkeä poistuu ja testamenttilahjoitusten potentiaali on huomattava. Myös STEAn avustuspolitiikkassa ei ole hetkeen tapahtunut radikaaleja muutoksia – vielä. Rahaa voi tulla oikein mukavasti ja asiat rullaavat tuttuja kaavoja noudatellen. Mutta kuten eräs asiakkaamme puki tämän sanoiksi: ”Illan varjo lähestyy nopeasti”.

Kun aalto osuu rantaan

Kunta ottanee siipeensä vielä järjestöäkin nopeammin. Muutos tarkoittaa sitä, että monen kunnan mahdollisuudet suoriutua velvoitteistaan muuttuvat olemattomiksi. On vaikea ajatella, että kuolevassa kunnassa toimiva järjestö tai järjestön paikallisyhdistys voisi menestyä kuten ennenkin. Suurten ikäluokkien väistyessä järjestö menettää aktiivilahjoittajia ja toiminnan sitoutuneita ylläpitäjiä. Ellei uutta ikäluokkaa ole astumassa remmiin, on yhtälön lopputulos karulla tavalla selvillä. En varsinainen tuomiopäivän pasuuna halua olla, mutta onhan syntyvyyden romahtaminen vielä oma lukunsa tässä saagassa – olkoonkin, että sen vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin.

Miten järjestö voi varautua jäsenistön ikääntymiseen?

Tiivistäen: järjestön on syytä tuntea vaikutuspiirisssään olevat ihmiset ja viestiä heille kohdennetusti, jotta kunkin järjestön konversiotavoitteet olisivat mahdollisia. Konversiolla tarkoitetaan esimerkiksi satunnaisen tapahtumakävijän muuntumista järjestön sitoutuneeksi suosittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi. Rahoitukseen liittyvä konversiopolku on vaikkapa kertalahjoittajan ryhtyminen kuukausilahjoittajaksi. Järjestö voi ohjata kontaktejaan haluttuja konversioita kohti mutta se edellyttää systemaattista tietämyksenhallintaa, liike-elämän puolelta tuttua asiakkuudenhallinnan hyödyntämistä. Järjestössä asiakkuudenhallinnan päätavoite on mielestäni järjestön kontaktin palveleminen.

Kontaktit pitää tuntea – mutta miten?

Järjestöllä on monta syytä kerätä kontaktitietoja myös löyhemmin järjestöön sidoksissa olevilta ihmisiltä. Huomaan, että käsiä nousi heti: GDPR ei ole este, uskokaa pois. Vaikuttaminen niihin, jotka jo järjestön tuntevat ja sitä symppaavat, on ratkaisevasti helpompaa kuin ventovieraan ihmisen ”väräyttäminen”. Kontaktipoolin kerääminen on perusteltua niin vapaaehtoisten hallinnan kuin varainhankinnankin kannalta. Aiempi blogi toppuuttelee ostamasta rekisteripalveluista kylmiä kontakteja.

Joskus vielä näkee, kun kontaktipotentiaalia haaskataan. Tapahtumakävijät kirjoittavat nimensä paperille ja siinä se. Mieluummin pyytäisimme kävijöitä täyttämään tietonsa verkkolomakkeen kautta, etukäteen tai tapahtumapaikalla ja vastineeksi kävijä saisi ainakin tapahtuman materiaalin sähköisenä. Samalla voi aina kysyä muita kiinnostuksen kohteita. Niistä lomakkeista kannattaa muistaa, että tiedon pitäisi mennä nätisti tietokantaan saakka eikä aiheuttaa sähköpostiin uutta digitointitehtävää.

Ensisijainen tapa kohtaamispiste tietojen keräämiseksi on järjestön oma verkkosivusto, johon kävijäliikennettä ohjataan kaikista käytetyistä viestintäkanavista. Siellä oleva kontaktienhallinnan lomake on kustannustehokas ja varmistaa sen, että tiedot tulevat talteen sekä ovat ja pysyvät omassa hallinnassa.

Muodosta kontakti – kuuntele – viesti kohdennetusti – pyydä – kiitä – hoida

Otsikko esittää kompressina asiakkuudenhallinnan ytimen. Järjestön motiivit ja metodit eroavat liiketoiminnan vastaavista mutta ainakin yksi asia on varmaa: tärkeintä ja arvokkainta tietoa on informaatio järjestössä ja sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä.

Harkitulla tietämyksenhallinnan prosessilla varmistetaan tulevaa ja rakennetaan uutta. Sitouttaminen ja omien kontaktien palveleminen, mutta myös GDPR edellyttää, että tiedot ovat hallinnassa ja ajan tasalla. Tietotekniikkaa luonnollisesti tarvitaan mutta kerta vielä alleviivaten: tekniikka on mahdollistajan roolissa työskentelytapojen kehittämiselle. Ei yhtään enempää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

ePrivacy-asetus viivästyy reippaasti

Juuri kun GDPR on saatu nielaistua, on perässä tulossa toinen – jos mahdollista paljon sekavampi ePrivacy-asetus koskien sähköisen viestinnän tietosuojaa. Mutta toviksi voi huokaista: kestää helposti parikin vuotta ennen kuin ePrivacy astuu voimaan. Toistaiseksi sisällöstä tarkkoja tietoja kertovat puhuvat vastoin parempaa tietoa. Tässä vielä GDPR-kertaus blogin muodossa.

Blogi on laadittu Ohjelmisto- ja e-business ry:n järjestämän tilaisuuden sisällön perusteella. HPP Asianajotoimisto Oy:n Terho Nevasalo presentoi asian tuttuun selkeään ja osaavaan tyyliinsä.

ePrivacy täydentää GDPR-asetusta

Siinä missä yleinen tietosuoja-asetus GDPR säätelee henkilötietoa sisältävien viestien ja tietosisältöjen tallentamista ja käsittelyä, sähköisen viestinnän tietosuojaa säätävä  ePrivacy-asetus liittyy henkilötietoa sisältävien viestien ja sisältöjen välittämiseen. Hyvin oleellista asiassa on viesteihin liittyvä metatieto. ePrivacy täydentää ja täsmentää GDPR-asetusta viestintäpalveluiden osalta.

ePrivacyn tarkoitus isossa kuvassa lienee selvä ja hyvin perusteltu. Mutta mitä asetuksen käytätännössä tulee sisältää – siitä EU:n jäsenvaltiot ovat erittäin erimielisiä. Suomen puheenjohtajakaudella esityksiä sisällöksi julkaistiin 10 ja viimeisimmän päiväys on 8.11.2019. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että mahdollisesti, jopa todennäköisesti asetuksen ehdotuksen kirjoittaminen aloitetaan alusta. Missä asetusvalmistelu – siinä ongelma. Vai kuinkas se kuuluikaan.

Miksi ePrivacy-asetus on niin vaikea laatia?

Asetus on liki mahdoton toteuttaa siten, että kaikki sinänsä perustellut näkökulmat tulisivat huomioiduiksi: yksityisen ihmisen suojaaminen ja liiketoiminnan intressit ovat vahvasti vastakkain. Otetaan esimerkiksi telemarkkinointi: Suomessa tietosuojavaltuutettu on jo aikaa ollut sillä kannalla, että puhelinmarkkinoinnin tulisi olla mahdollista vain viestin vastaanottajan suostumuksella. Tai ainakin niin, ellei vastaanottaja ole sitä erikseen kieltänyt. Mikäli näin, kuolee toimiala yhdellä sivalluksella. Tätä kevyempi vaihtoehto, jota myös pidetään mahdollisena, on puhelinnumerossa näkyvä tunnistetieto, joka kertoisi puhelun vastaanottajalle, että puhelu on telemarkkinoinnillinen yhteydenotto. Tulos: toimiala kuolee lähes yhtä suurella varmuudella ellei keksitä hyviä palkkioita tai muita etuja, mitä puheluun vastaaja saa. Kun tähän keittoon lisätään kansalliset erityispiirteet, voivat huonosti nukkuvat etsiä syytä unettomuuteen jostain muualta kuin ePivacysta.

Sakkoa sakkoa enemmän sakkoa

Sakotuksen määrät tulevat olemaan samat kuin GDPR:ssä. Määrät ovat huomattavia ainakin pienemmille toimijoille ja GDPR-sakkoja on todellakin langetettu niin koululle, kiinteistönvälitysyritykselle kuin taksiyhtiölle. Hotelli, joka oli jättänyt aamiaiskävijöiden nimilistan näkyville, sai 15 000 € maksettavakseen. Asetus ei rajaa mitään toimialaa kevyemmän kohtelun piiriin, se kannattaa muistaa. Toukokuinen blogi GDPR-sanktioista on yhä validi.

Isoille toimijoille sakko voi kuitenkin olla pieni kustannus verrattuna tilanteen korjaamiseen. Eräs yritys sai 220 000 €:n sakon mutta ihmisten tiedottaminen joko soittamalla tai  kirjeitse olisi kustantanut miljoonia. Isot yritykset voivat siis mahdollisesti taktikoida, muiden on pakko noudattaa sääntöjä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Ensimmäinen GDPR-sakko Suomeen keväällä?

Yksikään GDPR-sakko ei ole osunut Suomeen. Vielä. Keväällä 2020 tilanne luultavasti muuttuu. Ketä heitetään ensimmäisellä kivellä, sitä jännitämme kaikki. Puolisen vuotta sitten blogasimme Euroopassa langetetuista GDPS-sakoista, joita oli ympäri Euroopan ja hyvin lavealla toimialajakaumalla. Blogin kirjoittamisen jälkeen British Airways on saanut tuta 200 miljoonan ja Marriott-hotelliketju 110 miljoonan euron sakon piiskaniskun.

Tietoviikon verkkolehti ennakoi artikkelissaan, asiaa hyvin perustellen, että keväällä 2020 voimme hyvinkin nähdä suomalaisiin toimijoihin osuvia sanktioita. Suomalaiset eivät ole sen puhtoisempia mutta kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan monia muita maita myöhemmin, sen vuoksi myöskin sanktiot tulevat viiveellä. Artikkelin mukaan käsittelyajat huomioiden ensi kevät on hyvinkin suomalaisten uutisten aikaa.

Aiemmassa blogissa pyydettiin kiinnittämään huomiota, että sakon saaneissa oli aivan muitakin kuin kansainvälisiä verkkokauppoja, joiden voisi  kuvitella olevan listan kärjessä niin summien kuin osumien määrässä. Nyt julkaistu uutinen kertoo samaa.

Saksalainen tietosuojaviranomainen langetti ruokalähetyspalvelu Delivery Herolle 195 000 €:n ojennuksen yrityksen lähetettyä mainosviestejä vastoin asiakkaiden tahtoa. Artikkeli ei kerro mutta mitä ilmeisimmin yritystä on huomautettu asiasta useammin kuin kerran ja heillä olisi ollut aikaa korjata toimintaansa ja selvitä huomautuksella.

Espanjalainen halpalentoyhtiö palkittiin 30 000 €:n tiketillä verkkosivuston evästeongelmien takia. Olipa ruotsalaislukiokin päässyt kyseenalaisen huomion kohteeksi ja joutuu maksamaan 19 000 € kokeiltuaan kasvojentunnistusohjelmaa muutaman viikon ajan. Luit oikein, muutaman viikon ajan. Lukion tapauksessa huomaamme miten paljon tarkempia ollaan, kun kyseessä on lapset tai nuoret, heikommassa asemassa olevaksi katsottava kohderyhmä.

Suomesssa GDPR-sakkoja voi antaa tietosuojavaltuutetun kolmihenkinen kollegio. Voiko siitä päätellä, että käsittelyajat ovat pitkiä? Vai keskittyykö ryhmä räikeimpiin tapauksiin, heikommat ryhmät erityisesti huomioiden? Jäävätkö pienemmän mittakaavan asiat aktiivisella päätöksellä tutkimatta kuten vähäiset omaisuusrikokset poliisilla nykyisin? Saamme lisätietoa kunhan valoisampi vuodenaika taas koittaa. Aineistosta suomalaisviranomaisella ei tule olemaan puutetta: ilmoituksia on otettu vastaan yli  9000 kpl!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Tekstiviesti edelleen toimiva väline järjestölle

Tekstiviesti on edelleen toimiva väline järjestölle. Se tulee lähemmäs kuin sähköposti, mutta ei tunkeile kuten puhelu. Lahjoittaminenkin sillä sujuu. Mietitäänpä hiukan miltä tulevaisuus palvelun osalta näyttää.

Tekstiviesti, suomalaisten viestintäkouluttaja

Tekstiviestin poistumista viestivalikoimasta on ennakoitu pitkään. Tällä hetkellä Suomessa lähetetään noin 25 tekstiviestiä per suomalainen kuukaudessa. Sääli tuota suomalaista puolivahingossa keksittyä viestimisen tapaa, joka opetti meidät tiivistämään asian esittämistä. Jos meitä pyydettiin pitämään hissipuhe, vaivaannumme. Sen sijaan, ilmaise se tekstiviestillä ja heti ymmärsimme mitä se konsulentti näissä ”kirjoita se pöydälläsi olevalle post-it -lapulle” päivissä taas hakee. Hassuista komeroista katujen varsilla, ne joista saattoi soittaa ns. lankapuhelimella – niistä lapset ja nuoret ovat kuulleet. Samoin etäisesti hahmottuu C-kasetti. Mutta olen havainnut, että tekstiviesti, SMS, menee täyden mystiikan puolelle. Kun olen selittänyt mistä on kyse ja miten se toimii, saan kuulla, miksi ihmeessä tuollaista käyttäisi. Niinpä, en itsekään ole tainnut vuoteen ainuttakaan ”satakuuskymppistä” lähettää. Paitsi….no siitä tuonnempana.

En ole lähettänyt mutta…

Mutta olen ottanut vastaan ja olen siitä hyvin kiitollinen! Kun saan tiedon saapuneesta laskusta sähköpostitse, onnistun unohtamaan asian, koska postin määrä on niin julma. Saapuneita tekstiviestejä ei tarvitse kahlata löytääkseen oikean. Sitä paitsi nykyisin SMS voi sisältää linkin, jolla tarvittava mobiiliselain avataan.

Tarkkaan ottaen, olenhan viestejä lähettänyt mutta en aloittaakseni dialogia. Kun pyyntö arvioida palvelutapahtumaa saapuu tekstiviestillä, useimmiten vastaan. Se ei ota kuin hetken. Kun vastaava pyyntö tulee meilitse, ellei oikein painavaa sanottavaa suuntaan tai toiseen ole, jätän vastaamisen väliin. Luultavimmin siellä haetaan tietoa sekä itse aiheesta että minusta paljon enemmän kuin mitä olen valmis luovuttamaan puhumattakaan paljonko haluan käyttää siihen aikaa.

Tekstiviesti on lupaus kompaktiudesta – se luetaan

Tekstiviestien maltillinen määrä viittaa siihen, että sisältönä on asiaa mutta se ei ole ainoa syy miksi SMS tuntuu miellyttävämmältä kuin sähköposti. Tiedämme, että sisältö on varmasti kooltaan kompakti. Eikä siellä mäikää tekopirteä 60% raikkaampi uutuusvideo. Minua viehättää sekin, ettei kukaan pääse torumaan miksen avaa viestiä, vaikka lähettäjä näkee, että olen sen saanut. Järjestön viestinnän kannalta tämä tietty on kääntöpuoli: tietääkseni operaattorit eivät pysty toimittamaan tietoa siitä, ketkä viestin ovat avanneet. Ennemminkin järjestö tarvitsisi tiedon, kuka ei ole avannut viestiä: ainakin itse avaan jokaisen tekstiviestin, yleensä vielä aika nopeasti. Enkä muista ärtyneeni tekstiviestin takia, mitä ei voi sanoa sähköposteista.

Lahjoituskampanjoidenkin väline, rajauksin

Järjestölle lahjoituskampanjoiden järjestäminen tekstiviestin avulla on vaivatonta, joskaan ei välttämättä kovin edullista. Tästä aiheesta on aiemmin kirjoitettu tätä asiaa nimenomaan käsittelevässä blogissa. Palvelun saa käyttöön erittäin nopeasti ja tuskin mikään muu lahjoitustapa on viestittävissä niin vähällä kuvailulla mistä on kysymys. ”Lahjoita meille tekstiviestillä, lähetä viesti numeroon 12345” ja siinä kaikki. Tämä mahtuu tekstinä myös pienikokoisiin ohjelmalehtisiin, jotka tapahtumakävijöille jaetaan. Työsuhdepuhelimien kohdalla on seinä vastassa, vahinko.

Tekstiviesti näyttäisi toistaiseksi säilyvän

Elinkaaren huippu on jo kaukana takana mutta luulenpa, ettei SMS vielä poistu aikoihin. Operaattoreiden liiketoiminta palvelussa laskee mutta matalia lienevät kustannuksetkin. Myös uusien puhelinmallien valikoimassa SMS on, joten kyllä järjestö hyvin voi ryhtyä toteuttamaan vaikkapa varainhankinnan asioita tekstiviestiin tukeutuen. Mobiilimaksaminen yleistynee pian kunhan kriittinen massa (n. 15%) sitä käyttää. Sitten mobiilimaksu, tuo luottokortin käyttämisen uusi muoto, syrjäyttänee tekstiviestin. Samalla saadaan ratkaistua SMS:n ongelma liittyen työsuhteisiin puhelimiin.

Huom, tähän blogiin on julkaistu jatko-osa

Toisessa osassa esitellään käytännön esimerkkejä tekstiviestin hyödyntämisestä. Ikään kuin perusteet tälle postaukselle. Löydät jatko-osan täältä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

GDPR-sanktioita langetettu ympäri Eurooppaa

EU:n tietosuoja-asetus GDPR on täyttämässä vuoden.  GDPR-sanktioita on langetettu ympäri Eurooppaa. Useimmiten viranomaiset ovat sakkojen sijaan määränneet lievempiä keinoja kuten huomautuksia tai varoituksia. Tähän mennessä sakkoja on määrätty yli 40 asiassa ja lisää on tulossa.  Sakkojen perusteet kertovat, että regulaatio ei ole mikään teoreettinen ohjeistus vaan täyttä totta. Ohjelmisto- ja e-business ry yhdessä HPP Asianajotoimiston kanssa julkaisi ajankohtaisen katsauksen miten GDPR:n ensimmäinen vuosi on sujunut ja millaisia käytänteitä on muotoutunut.

GDPR-sanktioita eri puolelta Eurooppaa

Saksassa sosiaalisen median yrityksen sakko, 20 000 € oli varsin pieni ottaen huomioon, että 330 000 ihmisen käyttäjätunnukset salasanoineen paljastuivat hakkerihyökkäyksessä. Viranomainen otti huomioon yrityksen yhteistyöhalukkuuden ja mm. sen, että yritys oli välittömästi tiedottanut käyttäjiään hyökkäyksestä. Suurin Saksassa määrätty sakko on toistaiseksi 80 000 € ja se liittyy puutteellisen tietoturvan aiheuttamaan arkaluontoisten terveystietojen paljastumiseen. Mittakaavan valottamiseksi vielä muistutuksena, että Ranskassa Googlelle määrättiin 50 miljoonan euron sakko, aiheesta julkaistiin blogi tuoreeltaan. Mutta kuten HPP:n Terho Nevasalo sanoi, summa pitää suhteuttaa Googlen ”huikeaan sotakassaan”. Googlen synti oli se, ettei se riittävän tarkasti kertonut käyttäjilleen mitä puhelimista kerätyillä tiedoilla tehdään ja kauanko niitä säilytetään.

Tanskassa tietosuojaviranomainen on esittänyt taksiyhtiölle 160 000 €:n sakkoa sillä perusteella, että yhtiö poistaa rekisteristään asiakkaan muut tiedot kahden vuoden jälkeen mutta ilmoittaa säilyttävänsä ja säilyttää asiakkaiden puhelinnumeroita viiden vuoden ajan. Tälle ei nähty perusteita; asian käsittely on kesken.

GDPR ei koske pelkästään kaupallisia yrityksiä. Norjassa Bergenin kunnalle on määrätty 170 000 €:n sakko, koska puutteellinen tietoturva mahdollisti pääsyn alakoulujen oppilaiden ja työntekijöiden henkilötietoihin. Suurin osa rekistereissä olevista 35 000 ihmisestä oli lapsia, mikä ns. heikompien ryhmien suojelemiseksi on omiaan nostamaan  sanktion määrää.
Tapaus Bergen kuitenkin eroaa johtuen Suomessa tietosuojalakiin tehdystä poikkeuksesta. Terho Nevasalo lähetti oleellisen tarkennuksen, jota maallikkona en ymmärtänyt blogiin alun perin kuvata. Terho kirjoitti seuraavasti:
”Suomessa ei esim. viranomainen, kunnallinen viranomainen tai vastaava taho ole hallinnollisen seuraamusmenettelyn (sakko) piirissä, koska tietosuojalain mukaan hallinnollista seuraamusmaksua ei ole tarpeellista ulottaa koskemaan viranomaisten henkilötietojen käsittelyä, sillä viranomaisia sitoo hallinnon lainmukaisuusvaatimus ja viranomaisten on lisäksi noudatettava hallinnon yleislakeja. Viranomaisten henkilötietojen käsittelyä koskee myös rikosoikeudellinen virkavastuu ja vahingonkorvausvastuu. Tämä periaate voi tietosuojalain hallituksen esityksen muuttua, jos siihen nähdään tarvetta.”

Puolassa digitaalisen markkinoinnin yritys ei kertonut rekisteröidyilleen, että he ovat rekisterissä. 14. artiklan laiminlyönti tuli kustantamaan 220 000 €. Irlannissa viranomaiset tutkivat paraikaa Facebookia: onko käyttäjien salasanojen tietoturvasta huolehdittu riittävästi.

Eteläisen Euroopan käytännöt eivät näyttäisi poikkeavan

Arveltiin, että pohjoisessa Euroopassa GDPR:n vaatimuksia pyritään sekä noudattamaan että valvomaan. Samaan aikaan oletettiin, että eteläinen osa maanosasta pelaa toisilla säännöillä, viranomaisvalvontaa myöten. Vaikuttaisi siltä, että ainakin jälkimmäinen veikkaus meni pieleen. Sanktioita on langettu melko tasaisesti ympäri Eurooppaa ja ainakin yksi sankio on määrätty myös Kreikassa.

Suomalainen keissi onneksi vielä puuttuu eikä ole myöskään tietoa, että yksikään järjestö olisi päätynyt sakkomenettelyyn. Mutta kuten Bergenin kuntaa koskeva tapaus osoittaa, organisaation toimialalla ei ole merkitystä eivätkä järjestötkään ole mitenkään GDPR:n ulkopuolella. Kuten eräässä kuuluisassa TV-sarjassa tavattiin sanoa: ”Let´s be careful out there”.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

 

STEA-strategia 2020 julki 10.1.2019

STEA-strategia 2020 esiteltiin juuri äsken, moderniin tapaan Facebookin live-lähetyksessä. En pyri toistamaan sisältöä vaan poimimaan ne kohdat, joihin erityisesti kiinnitin huomiota.

”Tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan”

Sisältö, joka on esitettävissä yhdellä sivulla, on napakkuudessaan ansiokas. ”STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.” Tämä tarkoittaa avustuksen suuntaamista sinne, missä toiminta on suunnitelmallisen tavoitteellista ja missä kohderyhmää hyödyttäviä, kestävän hyvinvoinnin tuloksia saadaan aikaan. Tämä jos mikä on vaikuttavuuden ja sen mitattavuuden painottamista.

Avoimuutta ja vuoropuhelua, lomakkeet uusiksi 2021

Yllä kuvattu voisi tarkoittaa lisää raportointia ja valvontaa, mutta STEA painottaa olevansa avoin uusille tekemisen tavoille ja vuoropuhelulle. Esityksessä mainittiin, että mikäli lomakkeissa, jotka uudistuvat vuodelle 2021, on jotain tarpeettomaksi koettua, se voidaan muuttaa tai poistaa. Toisin sanoen, kun jotain oivalletaan, se kannattaa heille esittää. Tavoitteena uusilla lomakkeilla on se, että haku- ja raportointilomakkeet lähenevät toisiaan.

Mikään ei muutu heti

Saimme selkeän vastauksen: mikään ei muutu vielä. Mutta STEA kannustaa järjestöjä vahvasti kirkastamaan strategiaansa. Tämän työn helpottamiseksi STEA tarjoaa materiaalin, joka apukysymyksineen auttaa työn tekemisessä.

Omarahoitusosuus yllättäen ei esillä

Strategiset tavoitteet ja arvot ovat melko pyöreitä mutta varmasti hyväksyttäviä asioita. Erityisen hyvänä pidän sitä, että toiminnan avoimuutta korostetaan. Jos se tarkoittaa vähemmän by the book, kun näin on aina ennenkin tehty – toimintaa, niin siitä tosiaan voi ilahtua. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa esille. Kysyimme onko tiedossa muutoksia suhtautumisessa järjestön omarahoitukseen, mutta aika ei riittänyt vastauksen saamiseen. On tulkittu, että omarahoitusosuuden kasvattamista kannustetaan, mutta samaan aikaan on tehty harvinaisen selväksi, että omarahoituksen kehittämiseen tarvittavia investointeja, joko työprosessin tai työvälineiden muodossa, ei tueta. Mikäli uusille toimintatavoille ollaan avoimia, tässä on hyvä aihe koeponnistettavaksi. Strategiapaperi takataskusta pöytään, jos tarve vaatii.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

TietoPiiri Oy toivottaa hyvää uutta vuotta

Auringonkierto on jälleen lopuillaan, edellisen vuoden lupaukset ja tavoitteet toivottavasti on saavutettu. On aika kiittää työtovereita, läheisiä ja jopa itseä tehdystä työstä. Joulu on täynnä materiaa mutta antamisen ja epäitsekkyyden aikaa se kuitenkin on. Sen näkee joululiikenteessä käyttäytymisestä, järjestöjen tarjoaman kahvituksen vapaaehtoisen maksun kertymästä ja monesta muusta pienestä asiasta. Toivottavasti joulu on ollut lämminhenkinen ja muistamisen arvoinen. Näin itselläni, toivottavasti kaikki lukijat voivat olla samaa mieltä omalta osaltaan.

Rahankeräyslaki muuttuu, entä STEA:n politiikka?

Tuleva vuosi tuo muutoksia, tiedettyjä ja odottamattomia. Saanemme uuden rahankeräyslain, joka helpottaa monen arkea. Lahjoitusten keräämisen aloittamisen kynnys madaltuu merkittävästi – sikäli kun laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Seuraava blogi käsittelee rahankeräysluvan hakemiseen liittyviä asioita voimassaolevan lain mukaisena menettelynä. TietoPiiri pysyy tilanteen tasalla ja on valmis auttamaan tässäkin asiassa.

STEA:n suunnasta on jo hyvän aikaa saatu vihjeitä, että järjestöjen tulisi pyrkiä kasvattamaan omarahoitusosuuttaan. Useimmiten se edellyttää investointia työvälineisiin ja työskentelytapojen muuttamiseen, mutta sitä tarkoitusta varten tukea ei ole saatavissa. Tämä on ristiriita, joka on jaksanut monia ihmetyttää. Kun hallinnollinen työ keräämisen aloittamisessa helpottuu, muuttaako STEA linjaansa hienovaraisesta vihjailusta suoremmaksi kommunikaatioksi, mitä tulee omarahoituksen kasvattamiseen – sen näemme seuraavan vuoden aikana.

Henkäistään ja sitten potkaistaan liikkeelle

Lienee viimeisiä kertoja, kun vuoden vaihtuessa ruuti palaa, kiitos järjestöryppään tekemän lakialoitteen yksityishenkilöiden ilotulitteiden käytön kieltämiseksi. Vaikka ruudin tuoksu tuo muistoja lapsuudesta saakka, ymmärrän aloitteen perusteet hyvin ja olen samaa mieltä, ehjät silmät ovat tärkeämpiä kuin tulitteilla sählääminen. Annetaan kalenterin rapsahtaa ja aloitetaan sitten pontevasti uusi vuosi uusine kujeineen. TietoPiirin joukkue toivottaa viattomien lasten päivänä lämpimästi hyvää uutta vuotta 2019.

PS. Nyt on hyvä aika huomioida parhaita lahjoittajia soittamalla heille. Aiheesta kirjoittelimme vuosi sitten blogissa Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

28.12.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com