Tag Archive for: VaLa ry

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

  • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
  • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
  • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
  • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
  • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

Valoisa mutta vaativa näkymä

Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

Linkit

VaLa ry:n tiedote

Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista


Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

Annan luvan lähettää minulle tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista

________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

/in /by

Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

  • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
  • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
  • Varainhankinnan ammattimaistuminen

Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

Viestien personointi

Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

/in /by

Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

Next-gen generosity

Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

Varainhankinnan ammattimaistuminen

Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

Varainhankinnan trendit osa 2

Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

  • Sisältöjen personointi
  • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

Kiitos kun luit!

Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio

/in /by

Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio valmistui. Sisäministeriö on laatinut NPO-toimijoita (voittoa tavoitelemattomat organisaatiot) koskevan riskiarvion, jonka tavoitteena on tarjota tietoa sekä järjestöille että viranomaisille.  Ideaalitapauksessa rahanpesu ja terrorismin rahoitus järjestöjen kautta pystytään estämään samalla kun rehellisesti toimivien järjestöjen toimintaedellytykset kohenevat ja pankkipalveluiden saatavuus järjestöille riskiluokituksen alentuessa paranee.

VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan työ on edennyt mallikkaasti: ”Järjestökentän kuulemista sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa järjestettiin riskiarvioinnin aikana hienosti. Lopputuloksessa on huomioitu Suomen NPO-toimijoiden laajuus ja moninaisuus. Tietoisuus järjestökentästä tulee toivottavasti aidosti lisääntymään rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten keskuudessa.”

Riskityypit

Yleiset, kaikkia toimijoita koskevat riskit on jaettu seuraaviin tyyppeihin (osa lyhentäen, kuvaillen)

  • Henkilöriski organisaation sisällä (soluttautuminen)
  • Sektoriin (tai järjestöön) liittyvän luottamuksen hyväksikäyttö
  • Tietoisuuden puute riskeistä (rahanpesu, terrorismi, pakotteiden kiertäminen)
  • Järjestön varojen puutteellinen valvonta
  • Käteisen käyttöön liittyvät tapahtumat
  • Puutteelliset tiedot tosiasiallisista edunsaajista
  • Lahjoitusten vastaanottaminen ulkomailta
  • Rahanpesun ja terrorismin estämisen ylisääntely

Jako käy hyvin järkeen tarkastellen aihetta järjestön sisä- ja ulkopuolelta. Merkillepantavaa sekin, että yliregulaatio, järjestöjen tarpeeton kuristaminen on yksi riskityypeistä. Ylisääntelystä olemme nähneet esimerkin, siitä tuonnempana.

Järjestösektorikohtainen arvio – erityiset riskit

Toinen kategorisointi on järjestösektorikohtainen. Terrorismin rahoituksen sekä rahanpesun riski on arvioitu kullekin sektorille erikseen. Luokitusasteikko on yhdestä neljään, jossa 1 tarkoittaa vähäistä ja 4 erittäin korkeaa riskiä. Nelosta ei onneksi jaettu missään kohtaa. Kuitenkin sisältö on paikoin jopa pelottavaa luettavaa.

Erityisiä riskejä löytyi

Uskonnolliset yhteisöt, jotka käyttävät käteistä ja epävirallisia maksukanavia

Tässä on ryhmä, jonka riski terrorismin rahoittamiseen luokitellaan kolmannen kategorian riskiryhmään eli merkittäväksi. Jos lisäksi lahjoituksia saapuu ulkomailta, riski on vielä suurempi. Edunsaajien valvonta on vaikeaa ja mitä varoilla on tehty, voi helposti jäädä täysin pimeäksi. Dokumentissa kuitenkin mainitaan, että kyse on yksittäistapauksista.  ”Suurimmalla osalla tälläkin alasektorilla toimivien osalta riskitaso on erittäin pieni, jopa olematon”, mainitaan raportissa. Kolehdinkerääjien ei siis ole tarpeen huolestua.

Kiireellinen humanitäärinen apu – Suomessa vielä vakiintumattomat toimijat

Kriisi edellyttää mopeita toimenpiteitä. Ei ole aikaa odottaa pankkitiliä. Toimija voi kerätä rahaa pienkeräystunnuksella rekisteröitymättömänä toimijana, jolloin todellisten henkilöiden tai edunsaajien selvittäminen on mahdotonta. Terrorismin rahoittamisen riski tässäkin kohdin kuuluu kategoriaan kolme.

Raportissa kuitenkin painotetaan, että meillä on suuri joukko pieniä ja uusia avustustoimijoita, joiden riskienhallintaprosessit ovat kunnossa. Tästä syystä arvio tulee tehdä jokaisen toimijan kohdalla erikseen – toimialaluokitus ei sellaisenaan saa olla este normaalille järjestötoiminnalle.

Pysäytä pahikset mutta älä järjestön toimintaa

Siinäpä dilemma tiukassa paketissa. Viranomaisten ja järjestöjen itsensä tulee pyrkiä estämään terrorismin rahoitus ja rahanpesu järjestöjen kautta. Kääntöpuoli voi olla karu: jos on järjestötoimijana uusi ja järjestön missiona on tehdä nopeasti reagoivaa katastrofiapua, saattaa pankkipalveluiden saaminen olla vaikeaa. Jos järjestö toimii käteisen varassa, väärinkäytösten riskin katsotaan olevan vielä korkeampi. Raportista voit lukea miksi juuri tuo yhtälö soittaa viranomaisten kelloja.

Mitä järjestön tulisi tehdä: tutustu mahdollisiin riskeihin

Dokumentin läpiluku on hyvin suositeltavaa. Riskit on kuvattu sekä riskityypeittäin että järjestöen päätoimialojen mukaisesti. Ehkäpä juuri oman sektorin riskejäkin tärkeämpää on oivaltaa mihin kaikkialle riski ylipäätään voi kohdistua. Tietämättömuus riskin mahdollisuudesta lienee kaikkein suurin riski.

Meillä Suomessa edelleen on voimassa rehellisyysolettama mutta kaikkien ihmisten toiminta ei ole vilpitöntä. Jos järjestöllä on omaisuutta, pääsy äänioikeudelliseksi jäseneksi ilman hallituksen hyväksyntää saattaa johtaa vuosikokouksessa nurkanvaltaukseen ja omaisuuden katoamiseen – vuosikokouksen virallisella ja laillisella päätöksellä.

Kerro mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan

Informoi ja ole melkoisen tarkka raportoija. Jos järjestön verkkosivulla on ollut näkyvissä reaaliaikainen lahjoituskohdekohtainen luku, mikä on tavoite ja paljonko on kerätty, on arviointi helpompaa. Lahjoitin kohteeseen X ja kertymä oli tuolloin Y. Nyt järjestö kertoo, että yhteensä viisinumeroisella summalla on ostettu jätskiä kesätapahtumaan ja varat on käytetty. Jossain on selvästi matoja.

No tämä kärjistyksenä mutta lahjoittajat voivat suurin piirtein päätellä onko jauhot pussissa puhtaita. Ylipäätään läpinäkyvyys toiminnassa on hyväksi ihan mistä tahansa vinkkelistä katsoikin. Siinä missä järjestölle kuuluu informointi, lahjoittajien tehtävä on olla jos nyt ei epäilevä niin utelias ja tarkkaavainen.

Entä jos anonyymi lahjoittaminen kielletään?

Monessa järjestössä on oivallettu, että lahjoittajam tiedot kannattaa pyytää tallennettavaksi, jotta lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdollista. Useimmat antavat kuitenkin mahdollisuuden lahjoittaa anonyyminä.  Joissan uskonnollisessa yhteisöissä anonyymi lahjoittaminen katsotaan ainoaksi ja oikeaksi tavaksi toimia. Yhteisö raportoi poliisihallinnolle itse valitsemilla sanamuodoilla, jälkikäteen. Viranomaisten huoli anonyymistä lahjoittamisesta on varsin ymmärrettävä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että anonyymi lahjoittaminen voisi hyvin päättyä. Kiittäminen ja se lahjoittajasuhde, kuten jo mainittu. Jokunen lahjoitus varmasti menetetään mutta kokonaisuus, viranomaisintressi sekä järjestön oma kyky puhutella sitoutuneita ihmisiä – vahva argumentaatio lahjoittamisen tietojen edellyttämisen puolesta.

Kirjoita lomakkeelle tietosi. Aku.Ankka@höpömail.com menee hienosti läpi – ei tietojen antaminen mitään takaa. Jos lahjoittaja pitää tunnistaa,  ei harmituksen aihe ole kummoinen. Tekeepä lahjoituksen verkkopankin tai vaikka Mobilepayn kautta, tunnistaminen kuuluu aina mukaan.

Tietotekniikan toimittajalle asia on jotain muuta. Järjestöt joutuvat raportoimaan lahjoituksista ja tekniikan pitää osata kerätä tieto ja toimittaa se oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja vedenpitävän varmasti. Sellaisia rakenteita ei synny klubiaskin kanteen eikä päivässä parissa – sen vuoksi Tietopiiri Oy toivoo viranomaisilta selkeää ennakkoinformaatiota mihin ollaan matkalla.

Pankin ylireagointi – asiakkaallemme ongelmia

Asiakkaallamme, joka on huomattavan kokoinen ja erittäin vakiintunut toimija (perustettu noin 150 vuotta sitten) sai tuta mitä tapauksen analysoimattomuus voi aiheuttaa. He tekevät avustustyötä eräässä Afrikan maassa, suomalaisia työntekijöitä asuu ja työskentelee kohdemaassa. Tämän maan avustustyöhön kohdennettu lahjoitus jäi pankkiin jumiin, koska tilisiirron viestikentässä luki kyseisen maan nimi. Viitteellisenä maksuna ongelmalta olisi kaiketi vältytty.

Meidän kannalta asian teki kiusalliseksi se, että toimittamassamme järjestön CRM:ssä, TP Fonsissa lahjoituskertymä näytti yhtä lukua, pankkisaldo toista.  Asia ei ollut CRM:n ratkaistavissa saati sen vika – mutta täysin ymmärrettävästi asiakas niin oletti. Tutkikaa ja hutkikaa sitten kun on tarvetta – kaikki papukaijapisteet tapauskohtaisen analysoinnin puolesta.

Ikävää realismia – on pakko epäillä

Järjestöt tekevät pyyteettömästi korvaamattoman arvokasta työtä. Tuntuu kurjalta, että kasatrofityötä uurastava ryhmä on arvioitavana voiko heille antaa pankkitilin. Tai järjestössä työtä tekevä, mahtaako tuo ahkeralta tavikselta näyttävä ihminen olla myyrä. Mutta tähän on tultu: kaukana paha maailma kun Suomessa ollaan – se oli ja meni. Eikä palaa.

Aiheesta tarkemmin

VaLa ry julkaisi asiasta uutisen 23.10.2024 – lue se tästä.
Sisäministeriön julkaisu 2024:17, linkin kautta.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kansalaisfoorumi: miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa?

/in /by

Opintokeskus Kansalaisfoorumi julkaisi sivuillaan artikkelin koskien järjestöjen varainhankinnan helpottamisen ja laajentamisen tarvetta. Sisältöön on helppo yhtyä ja useimmista artikkelin aiheista olemmekin jo kirjoittaneet. Miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa on julkaisuna lukemisen väärti.

Leikkausten vastapainona helpotuksia – vaan ei kaikille

Artikkelissa mainitaan leikkausten olevan uhka jopa demokratialle. Suonta isketään lujasti, todellakin. Vastapainona kansalaisjärjestöstrategian tuli linjata tasapuoliset kevennykset niin byrokratiaan kuin varainhankinnan mahdollisuuksiin. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus – jos vähennyksen perusteena olisi se, että kerääjällä on rahankeräyslupa – se olisi toivottu ratkaisu. Tämänhetkisessä mallissa melkoinen osa lahjoituskohteista olisi jäämässä vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Jos järjestöllä on toimintoja, joista vain osa kuuluu vähennysoikeuden piiriin, voi hyvinkin edessä olla tilanne, että joudutaan lopettamaan lahjoitusten vastaanotto. Kirjanpidollinen työ erotella erilaiset lahjoitukset saattaa syödä enemmän kuin lahjoituksia kertyy. Toki jos on käytössä Tietopiirin työvälineet, tämä asia hoituu ongelmitta. Yksityisten ihmisten lahjoitusten verovähennysoikeudesta voit lukea aiemman blogin.

Kehysriihen päätös ei ole tasapuolinen mutta hyviäkin asioita siihen sisältyy kuten Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n päärihteeri Pia Tornikoski artikkelissa mainitsee: ”Kehysriihessä esitettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kehysriihen ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan.”

Myös yritysten mahdollisuuteen lahjoittaa kaivataan muutoksia

On ilmeinen pettymys, että kansalaisjärjestöstrategiaa ei ulotettu koskemaan yritysten lahjoituksia järjestöille. Verottajan näennäisen selkeästä säännöstöstä huolimatta asia sisältää epämääräisyyksiä. Lisäksi aiheen yksityiskohtia tunnetaan huonosti – ainakin omien kokemusten perusteella. Aiheesta on julkaistu perustavanlaatuinen bloteksti ja sisällössä esitetyt asiat on faktatarkistettu.

Uskoa on – paitsi pikaratkaisuihin

Kuten  VaLa ry:n Tornikoski artikkelissa mainitsee, oma varainhankinta ei välttämättä ole helppo eikä varsinkaan nopea ratkaisu. Siitä huolimatta suomalaisissa järjestöissä asiaan uskotaan ja omaehtoisen varainhankinnan kertymän oletetaan kasvavan reippaasti. Valtionavustuksen käyttäminen varainhankinnan tarkoituksiin, niin työvälineisiin kuin osaamisen kehittämiseen – voi kuinka toivottu tuo asia olisikaan.

Yhteistyö työvälineiden ja resurssien käytössä

Edellistä ajatusta jatkaen: jos työvälineitä ja osaavia resursseja voitaisiinkin hyödyntää yhteisesti useamman järjestön kesken. Keskusjärjestö voisi tarjota jäsenjärjestöilleen välineet ja toteuttavan henkilöstön jaettuna palveluna. Tämä jos mikä antaisi tarsoitusta pienille järjestöille, jotka nykymallissa ovat auttamatta taka-asemassa verrattuna suuriin toimijoihin. Tästäkin on kirjoitettu, jo vuosia sitten ja yhteistyötä koskevan blogin sisältö näyttää olevan edelleen täysin validi.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei

/in /by

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei. Vaatteiden ja tavaroiden lahjoittaminen nousussa. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan avustushalukkuus yskähtelee mutta suomalaiset jatkavat ja parantavat entisestään.

Uutta eurooppalaista tutkimustietoa lahjoittamisesta

EFA, European Fundraising Association on juuri julkaissut Nonprofit Pulse 2024 -raportin lahjoittamisesta ja lahjoituksia keräävistä eurooppalaisista järjestöistä. Toimintaympäristö koetaan hyvin haastavaksi työmäärän lisääntyessä ja rahoituksen niukentuessa. Paljon tuttua edellisestä tutkimuksesta mutta myös aivan uusia näkökulmia on mukana.

Vajaa 30 % vastaajista kertoi lahjoitus- ja lahjoittajamäärän supistuneen; Suomessa vastaavia merkkejä ei onneksi ole näkyvissä. Rahoituspuskurien vajentamista, lomauttamisia sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolen kantamista, siinä on järjestöjen mielenmaiseman peruspeittoa monella eurooppalaisella.

Tutkimuksesta tarkemin täältä.

Suomalaiset lahjoittavat naapureitaan nihkeämmin

Hiipumista suomalaisten aktiviteeteissa ei näy mutta naapureihin verrattuna olemme kitsaita lahjoittajia. Pohjoismaissa 60 % lahjoittaa satunnaisesti tai säännöllisesti, Suomessa vain 42 %. Lainsäädäntö, taloudellinen tilanne mutta ehkäpä ennen kaikkea lahjoittamiskulttuuri ovat selittäviä tekijöitä. VaLa ry on julkaissut perusteellisen tutkimuksen aiheesta, Nordic donor survey -lahjoittajatutkimuksen kattava kooste on luettavissa täältä.

Digitaalisuus ja tekoäly – mutta myös yksi yllätys

Tehokkuus vaatii digiä. Iso osa EFA-tutkimuksen vastaajista panostaa digitaalisen presenssin kehittämiseen eikä vain yhtenä kokonaisuutena vaan kanavakohtaisesti. Järjestön työ siis sisältää huimaa multitaskaamista, valtavan monipuolista osaamista tarvitaan.

Tekoäly (AI) kiinnostaa. 13 % käyttää ja neljännes on hyvin kiinnostunut. Noin 15 % ilmoittaa ettei AI:n hyödyntäminen ole näköpiirissä. Huolenaiheet ovat luonnollisia, niiden mukana myös pelko työpaikkojen menettämisestä. Tämä lienee turha, sillä lähes poikkeuksetta järjestön ydintyö tapahtuu vain ja ainoastaan ihmisen toimesta. Tähän työhön tekoäly voi hyvinkin vapauttaa aikaa.

Blogissa on aiemmin kirjoitettu järjestöjen yhteistyöstä tai oikeastaan sen puutteesta. Voit lukea tarinamaisen blogin tästä. Nyt aivan ensimmäistä kertaa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa nousi keskeisimpien fokusalueiden joukkoon. Tälle iso paksu peukku!

Tärkeimmät keinot ja välineet varainhankinnan kannalta olivat seuraavat, tässä järjestyksessä: some, järjestön verkkosivu, sähköposti ja henkilökohtainen kohtaaminen.

Suomalaisten halu auttaa noussut entisestään – Ukrainan apu hiipuu

YouGov Suomi toteutti VaLa:n toimeksiannosta järjestötutkimuksen tammikuussa 2024. Vain 11 % vastaajista kertoi, että ei ole aikeissa tukea mitään avustuskohdetta – 2022 tutkimuksessa luku oli 14 %.

Edelliseen tutkimukseen verrattu huomattava ero löytyy avustamisen tavasta. Noin 60 % kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen viime joulukuun ja tammikuun aikana. Neljännes kertoi lahjoittaneensa vaatteita tai tavaroita. Tämä kertoo avustushalun ohella tietoisuudesta kestävään kuluttamiseen ja ympäristötietoisuuteen. Vuonna 2022 vain 10 % oli tehnyt tavaralahjoituksia.

Yli 40 % suomalaisista tekee rahalahjoituksia. Useimmin tämä tapahtuu kertalahjoituksina useammalle järjestölle. Kuukausilahjoitusten määrästä tutkimuksessa ei mainittu mutta voisi päätellä, että osuus ei edelleenkään ole merkittävä. Tämä on harmillista, länsinaapurissa asia on kovin toisessa asennossa.

Ylivoimaisesti vetoavin aihe on kotimaassa olevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Perässä tulevat humanitäärinen apu ja katastrofit, eläimet sekä heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaissa.

Vuonna 2022 puolet kertoi tukeneensa Ukrainan sodasta kärsineitä ja 41 % oli antanut panoksensa humanitääriseen apuun ja katastrofeihin.

Koskien kotimaista tutkimusta:

VaLa ry:n tiedote

VaLa ry:n kotisivu yhteystietoineen

Aiempaa tutkimusta koskien Tietopiiri on julkaissut blogin, joka avautuu ruudulle tästä linkistä.

Artikkelin kuva: EFA,  European Fundraising Association

Uunituoretta kuukausilahjoittamisesta

Amerikkalainen NEONONE on juuri julkaisssut tutkimuksen koskien kuukausilahjoittamista ja verrannut tuloksia vuoteen 2018. Lahjoituskulttuuri on aivan muuta kuin meillä täällä mutta kuukausilahjoittamisen roima kasvu ei voi olla muuta kuin suuntaa antava meillekin. Onhan sama aiemmin nähty jo Ruotsista. Tutkimuksessa keskimääräinen lahjoitussumma kuukausittain oli noussut merkittävästi, kuukausilahjoittajien suhteellinen osuus kasvanut ja lahjoittajan kumulatiivinen lahjoitus sekin noussut huomattavasti. Kuukausilahjoittajuuden elinkaari oli keskimäärin kahdeksan vuotta.

Isoilla on jälleen etu puolellaan. Kuukausilahjoittajien saaminen vaatii onnistunutta brändi- ja viestintätyötä sekä erottautumista viestitulvassa. Mutta ydinviesti on selvä: kuukausilahjoittajuus on mahtava voimavara ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimus on tuhti pinkka sisältöä, tästä pääset lataamaan ja lukemaan.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

/in /by

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan

/in /by

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa?

/in /by

On mahdollisuuksien rajoissa nähdä jotain aivan uutta: valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa? Kyseessä olisi valtionavustusten käyttäminen; valtiovarainministeriö on julkaissut aiheesta selvityksen ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) on kirjoittanut asiasta keväällä 2023. Uusi hallitus leikkaa rahoitusta – eniten kansalaisopistoilta –  mutta olisiko tämä kädenojennus järjestöille.

Mahdolliset tukemisen keinot

Yleisavustus, jolla katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna

Varainhankinta tarkoittaa investoimista ja riskiä ja riskinottamisessa järjestöt ovat hyvin varovaisia. Tämä madaltaisi kynnystä mutta saattaisi hyvinkin johtaa tehottomaan ja tappiolliseen toimintaan, minkä rahoittamista ei voi pitää mielekkäänä.

Varainhankinnan kustannukset avustuskelpoisia enimmäismäärään saakka

Tähän keinoon järjestöt suhtautuvat positiivisesti. Austettava summa olisi joko euro- tai prosenttimääräinen ja mahdollisesti porrastettava. Viranomaisten mukaan keino olisi otettavissa käyttöön nopeasti.

Hankeavustuksena myönnettävä erityisavustus

Kolmantena keinona mainitaan hankeavustus, jota järjestöt voisivat hakea varainhankinnan käynnistämiseeen tai tehostamiseen. Keinoa pidetään läpinäkyvimpänä mutta mahdollisesti hallinnollista työtaakkaa tuottavana.

Yhteistyö tarpeen

Tiivis yhteydenpito järjestöjen ja virkakunnan välillä on todellakin tarpeen. Koska ”devil is in the details”, on aihe purettava aivan yksityiskohtiin saakka. Muutoin ei saada käsitystä mikä käytännön elämässä on se toimivin ja tehokkain keino auttaa järjestöjä. Koko asian hankala puoli on se, että mahdolliset avustusmallit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus valtonavun saamiseen. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja – tästä asenteesta olemme iloisia.

Viitatut julkaisut

Alkuperäinen valtiovarainministeriön julkaisu löytyy täältä. VaLary:n keväällä aiheesta julkaisema kirjoitus, selvästi tätä blogia yksityiskohtaisempi, on luettavissa tämän linkin kautta.

Hyvää kesää

Tietopiiri toivottaa blogin lukijoille hyvää juhannusta ja lämmint, rentouttavaa kesää. Palataan aiheisiin elokuussa.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi