Tag Archive for: VaLa ry

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei. Vaatteiden ja tavaroiden lahjoittaminen nousussa. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan avustushalukkuus yskähtelee mutta suomalaiset jatkavat ja parantavat entisestään.

Uutta eurooppalaista tutkimustietoa lahjoittamisesta

EFA, European Fundraising Association on juuri julkaissut Nonprofit Pulse 2024 -raportin lahjoittamisesta ja lahjoituksia keräävistä eurooppalaisista järjestöistä. Toimintaympäristö koetaan hyvin haastavaksi työmäärän lisääntyessä ja rahoituksen niukentuessa. Paljon tuttua edellisestä tutkimuksesta mutta myös aivan uusia näkökulmia on mukana.

Vajaa 30 % vastaajista kertoi lahjoitus- ja lahjoittajamäärän supistuneen; Suomessa vastaavia merkkejä ei onneksi ole näkyvissä. Rahoituspuskurien vajentamista, lomauttamisia sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolen kantamista, siinä on järjestöjen mielenmaiseman peruspeittoa monella eurooppalaisella.

Tutkimuksesta tarkemin täältä.

Suomalaiset lahjoittavat naapureitaan nihkeämmin

Hiipumista suomalaisten aktiviteeteissa ei näy mutta naapureihin verrattuna olemme kitsaita lahjoittajia. Pohjoismaissa 60 % lahjoittaa satunnaisesti tai säännöllisesti, Suomessa vain 42 %. Lainsäädäntö, taloudellinen tilanne mutta ehkäpä ennen kaikkea lahjoittamiskulttuuri ovat selittäviä tekijöitä. VaLa ry on julkaissut perusteellisen tutkimuksen aiheesta, Nordic donor survey -lahjoittajatutkimuksen kattava kooste on luettavissa täältä.

Digitaalisuus ja tekoäly – mutta myös yksi yllätys

Tehokkuus vaatii digiä. Iso osa EFA-tutkimuksen vastaajista panostaa digitaalisen presenssin kehittämiseen eikä vain yhtenä kokonaisuutena vaan kanavakohtaisesti. Järjestön työ siis sisältää huimaa multitaskaamista, valtavan monipuolista osaamista tarvitaan.

Tekoäly (AI) kiinnostaa. 13 % käyttää ja neljännes on hyvin kiinnostunut. Noin 15 % ilmoittaa ettei AI:n hyödyntäminen ole näköpiirissä. Huolenaiheet ovat luonnollisia, niiden mukana myös pelko työpaikkojen menettämisestä. Tämä lienee turha, sillä lähes poikkeuksetta järjestön ydintyö tapahtuu vain ja ainoastaan ihmisen toimesta. Tähän työhön tekoäly voi hyvinkin vapauttaa aikaa.

Blogissa on aiemmin kirjoitettu järjestöjen yhteistyöstä tai oikeastaan sen puutteesta. Voit lukea tarinamaisen blogin tästä. Nyt aivan ensimmäistä kertaa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa nousi keskeisimpien fokusalueiden joukkoon. Tälle iso paksu peukku!

Tärkeimmät keinot ja välineet varainhankinnan kannalta olivat seuraavat, tässä järjestyksessä: some, järjestön verkkosivu, sähköposti ja henkilökohtainen kohtaaminen.

Suomalaisten halu auttaa noussut entisestään – Ukrainan apu hiipuu

YouGov Suomi toteutti VaLa:n toimeksiannosta järjestötutkimuksen tammikuussa 2024. Vain 11 % vastaajista kertoi, että ei ole aikeissa tukea mitään avustuskohdetta – 2022 tutkimuksessa luku oli 14 %.

Edelliseen tutkimukseen verrattu huomattava ero löytyy avustamisen tavasta. Noin 60 % kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen viime joulukuun ja tammikuun aikana. Neljännes kertoi lahjoittaneensa vaatteita tai tavaroita. Tämä kertoo avustushalun ohella tietoisuudesta kestävään kuluttamiseen ja ympäristötietoisuuteen. Vuonna 2022 vain 10 % oli tehnyt tavaralahjoituksia.

Yli 40 % suomalaisista tekee rahalahjoituksia. Useimmin tämä tapahtuu kertalahjoituksina useammalle järjestölle. Kuukausilahjoitusten määrästä tutkimuksessa ei mainittu mutta voisi päätellä, että osuus ei edelleenkään ole merkittävä. Tämä on harmillista, länsinaapurissa asia on kovin toisessa asennossa.

Ylivoimaisesti vetoavin aihe on kotimaassa olevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Perässä tulevat humanitäärinen apu ja katastrofit, eläimet sekä heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaissa.

Vuonna 2022 puolet kertoi tukeneensa Ukrainan sodasta kärsineitä ja 41 % oli antanut panoksensa humanitääriseen apuun ja katastrofeihin.

Koskien kotimaista tutkimusta:

VaLa ry:n tiedote

VaLa ry:n kotisivu yhteystietoineen

Aiempaa tutkimusta koskien Tietopiiri on julkaissut blogin, joka avautuu ruudulle tästä linkistä.

Artikkelin kuva: EFA,  European Fundraising Association

Uunituoretta kuukausilahjoittamisesta

Amerikkalainen NEONONE on juuri julkaisssut tutkimuksen koskien kuukausilahjoittamista ja verrannut tuloksia vuoteen 2018. Lahjoituskulttuuri on aivan muuta kuin meillä täällä mutta kuukausilahjoittamisen roima kasvu ei voi olla muuta kuin suuntaa antava meillekin. Onhan sama aiemmin nähty jo Ruotsista. Tutkimuksessa keskimääräinen lahjoitussumma kuukausittain oli noussut merkittävästi, kuukausilahjoittajien suhteellinen osuus kasvanut ja lahjoittajan kumulatiivinen lahjoitus sekin noussut huomattavasti. Kuukausilahjoittajuuden elinkaari oli keskimäärin kahdeksan vuotta.

Isoilla on jälleen etu puolellaan. Kuukausilahjoittajien saaminen vaatii onnistunutta brändi- ja viestintätyötä sekä erottautumista viestitulvassa. Mutta ydinviesti on selvä: kuukausilahjoittajuus on mahtava voimavara ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimus on tuhti pinkka sisältöä, tästä pääset lataamaan ja lukemaan.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa?

On mahdollisuuksien rajoissa nähdä jotain aivan uutta: valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa? Kyseessä olisi valtionavustusten käyttäminen; valtiovarainministeriö on julkaissut aiheesta selvityksen ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) on kirjoittanut asiasta keväällä 2023. Uusi hallitus leikkaa rahoitusta – eniten kansalaisopistoilta –  mutta olisiko tämä kädenojennus järjestöille.

Mahdolliset tukemisen keinot

Yleisavustus, jolla katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna

Varainhankinta tarkoittaa investoimista ja riskiä ja riskinottamisessa järjestöt ovat hyvin varovaisia. Tämä madaltaisi kynnystä mutta saattaisi hyvinkin johtaa tehottomaan ja tappiolliseen toimintaan, minkä rahoittamista ei voi pitää mielekkäänä.

Varainhankinnan kustannukset avustuskelpoisia enimmäismäärään saakka

Tähän keinoon järjestöt suhtautuvat positiivisesti. Austettava summa olisi joko euro- tai prosenttimääräinen ja mahdollisesti porrastettava. Viranomaisten mukaan keino olisi otettavissa käyttöön nopeasti.

Hankeavustuksena myönnettävä erityisavustus

Kolmantena keinona mainitaan hankeavustus, jota järjestöt voisivat hakea varainhankinnan käynnistämiseeen tai tehostamiseen. Keinoa pidetään läpinäkyvimpänä mutta mahdollisesti hallinnollista työtaakkaa tuottavana.

Yhteistyö tarpeen

Tiivis yhteydenpito järjestöjen ja virkakunnan välillä on todellakin tarpeen. Koska ”devil is in the details”, on aihe purettava aivan yksityiskohtiin saakka. Muutoin ei saada käsitystä mikä käytännön elämässä on se toimivin ja tehokkain keino auttaa järjestöjä. Koko asian hankala puoli on se, että mahdolliset avustusmallit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus valtonavun saamiseen. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja – tästä asenteesta olemme iloisia.

Viitatut julkaisut

Alkuperäinen valtiovarainministeriön julkaisu löytyy täältä. VaLary:n keväällä aiheesta julkaisema kirjoitus, selvästi tätä blogia yksityiskohtaisempi, on luettavissa tämän linkin kautta.

Hyvää kesää

Tietopiiri toivottaa blogin lukijoille hyvää juhannusta ja lämmint, rentouttavaa kesää. Palataan aiheisiin elokuussa.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Suurlahjoitus – miten hankkia, miten hoitaa lahjoittajasuhdetta

Suurlahjoitus – järjestön märkä uni.  VaLa, Vastuullinen Lahjoittaminen ry järjestää suurlahjoitusten hankkimiseen suunatun seminaarin nimeltä Suuret setelit ja valtavat vaikutukset 8.5.2023. Koko päivän live-tapahtuma on suurlahjoitusten ja kumppanussuhteiden hoitamisen ammatillinen ilotulitus.  Tietopiiri on VaLa:n kumppanina mukana tapahtumassa.

Suurlahjoitusten muodot

Testamentti

Testamentti on luontevin ja tutuin suurlahjoituksen muoto Suomessa. Viitisen vuotta sitten testamenttilahjoitukseen suhtauduttiin vaivalloisesti: sitä pidettiin vaikeasti esitettävänä, liian diskreettinä asiana. Tilanne on muuttunut ja testamenttivetoomusten aktiivisia tekijöitä on varsin paljon. Koska lahjoituksissa tyypillisesti edetään pienemmästä sitoumuksesta kohti isompaa, testamentin presentointi verkkosivulla on luontevaa kuukausilahjoituksen yhteydessä. Järjestön kannattaa tarjota verkkosivuillaan testamenttiopas, testamentin keskeiset faktat. Sen sijaan mielestämme järjestön ei tulisi tarjoutua auttamaan testamentin laatimisessa.

Omaisuuden lahjoittaminen

Yhdysvalloissa kryptolahjoitukset ovat vahvasti nouseva ilmiö mutta ainakin toistaiseksi Suomessa puhutaan marginaalisesta asiasta. Toki kohdalle osuessa summat voivat olla huomattavia. Ei ole olemassa mitään rekisteriä siitä kenellä kryptovaluutta kahisee – viestinnällisten toimenpiteiden kohdistaminen on sen vuoksi mahdotonta. Toki järjestö voi informoida valmiudestaan ottaa vastaan kryptolahjoituksia ja toistaiseksi sillä ainakin erottuu joukosta. Kryptolahjoitus siis kuuluu kategoriaan ”pyytämättä ja yllättäen”.

Omaisuus voi olla taidetta tai asunto-osake, mielikuvitus taitaa olla suurin rajoittava tekijä.

Selkeitä seteleitä

Testamentti on tunnetuin mutta kylmä käteinen lienee yleisin tapa, jolla suurlahjoituksia tehdään. Kannattaa muistaa, että mitenkään välttämättä suuren lahalahjoituksen tehnyt ihminen ei ole tehnyt viimeistä lahjoitustaan kyseiselle järjestölle. Hyvällä lahjoittajasuhdetoiminnalla käsillä on äärimmäisen sitoutunut ja järjestöön hyvin positiivisesti suhtautuva ihminen. Tästä aiheesta lisää tuonnempana.

Yhteisöverotuksen lahjoitusvähennystä hyödyntäen

Kulttuuria, tiedettä tai taidetta tukevat yhteisöt voivat hakea verottajalta nimeämistä sellaisten organisaatioiden joukkoon, jotka voivat ottaa vastaan yritysten lahjoituksia välillä 850 – 50 000 € siten, että yritys voi vähentää summan yhteisöverotuksessa. Ajantasainen lista kyseisistä lahjoitusten vastaanottajista löytyy täältä. Tämä on suuri mahdollisuus – yritysyhteistyöhön todella kannattaa panostaa mikäli on saanut kyseisen statuksen.

Suurlahjoittajastrategia

Suurlahjoitusten saamiseksi tulee laatia oma strategiansa. Kultakimpaleiden hankkiminen ja huolellinen hoito edellyttää systematiikkaa ja sovittuja toimintatapoja. Ensimmäisten asioiden joukossa on määritettävä mikä kullekin järjestölle on suurlahjoituksen tunnusmerkistö ja rahallinen raja-arvo. Tämä voi luonnollisesti vaihdella suuresti. Kaikkein tärkeintä strategiassa on syvällisen henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen muodostaminen ja ihmisen palveleminen tämän osaamisen ja intressien mukaisesti. Tarvitaan tietoa ihmisestä ja se tulee tallentaa hallitusti jatkokäyttöä varten. Strategiasta kuulemme varmasti VaLa.n tilaisuudessa lisää.

Potentiaalisten lahjoittajien tunnistaminen

Jos suurlahjoittajaviestintä halutaan kohdentaa hyvin tarkasti, on tiedettävä kenellä on ylimääräistä runsain määrin. Suomessa asiassa auttaa kovasti verotietojen julkisuus. Toisaalta lahjoituskäyttäytymisestä voi päätellä jotain: jos lahjoitussummat ovat keskimääräistä korkeampia eikä asiaan vaikuta mahdolliset taloudelliset huonot ajat, saattaa henkilö olla äveriäs.

Varakkuus ei riitä, ihmisen on oltava myös sitoutunut järjestöön. Jos hän osallistuu toimintaan kuten vaparityöhön tai on yhteisön hallituksen jäsen, hän todennäköisesti suhtautuu järjestöön suurella tunteella. Potentiaalinen suurlahjoittaja on tunnistettu.

Suhteen luominen lahjoittajakokelaaseen

Joka on lukenut Tietopiirin kuuden askeleen lahjoittajan polusta, nyt alkaa vaikuttaa tutulta. Aivan kuten tavanomaisen kertalahjoittajan kohdalla kannattaa kuunnella ihmistä huolella, oppia tuntemaan ja vasta sitten esittää lahjoitusvetoomus. Suurlahjoittajien kohdalla ero on palvelun henkilökohtaisuudessa, tarvitaan henkilökohtainen suhde ihmiseen ja olisi hyödyllistä, jos useampikin järjestön ihminen tulee lahjoittajakokelaalle tutuksi. Tämä voi vaikuttaa opportunistiselta mutta järjestöihmisillä on taipumus tehdä kohtaamisista ja suhteista hyvin aitoja. Johdon ohella ihminen kannattaa tutustuttaa ruohonjuuritason työhön ja siellä työtä tekeviin ihmisiin.

Lienee selvää mutta varmuuden vuoksi: suurlahjoittajan ihformointi ja kontaktointi ei voi olla uutiskirjeen varassa. Jos viestintä on kirjallista, sen on oltava nimenomaisesti suurlahjoittajille tai jopa nimenomaiselle ihmiselle suunnattu.

Lahjoitusvetoomus

Sitten on totuuden paikka, lahjoitusvetoomuksen teko. Ole hyvä ja avaa kukkarosi meille ja tee se komeasti. Nyt ei riitä hypyn pituus vaan myös tyylipisteiden on oltava kohdallaan. Vetoomus lienee useimmiten kirjallinen ja sen on oltava – tai ainakin näytettävä siltä, että se on henkilökohtaisesti laadittu. Ihan kuten ensimmäistä kertalahjoitusta – tavanomainen kokoluokka – tavoiteltaessa perusteet miksi juuri tälle järjestölle kannattaa lahjoittaa, on oltava tarkoin mietittynä.

Luultavasti potentiaalinen lahjoittaja haluaa keskustella aiheesta ensin, niin käyttökohteesta kuin siitäkin haluaako hän asialle huomiota. Toiminnanjohtajan tai muun vastuuhenkilön yhteystietojen tulee olla kirjeessä selvästi esillä. Jos vetoomus esitetään myös järjestön verkkosivulla, miksipä niin ei tehtäisi, sama koskee sitä: toiminnanjohtajaan saa aina ottaa yhteyttä.

Pyydä pyytämään

Potentiaaliselta lahjoittajalta pyytämisen ohella tai vaihtoehtona kannattaisi harkita sitäkin josko pyytämisen sijaan pyytäisikin ihmistä pyytämään hänen lähipiiriltään! Tautofoniselta kuulostaa mutta on tässä järkeä, hyvät lukijat. Kun merkkihenkilöllä on pyöreät synttärit ja hän päättää järjestää keräyksen järjestön hyväksi, kertymä voi olla kokomoisen komea. Älkää kantako konupulloja saati viirejä vaan ohjatkaa rahat hyvään tarkoitukseen, Pyynnön kohde voi yhtä lailla olla muutakin kuin rahaa pro bono työpanosta esimerkiksi.

Lahjoittajasuhteen hoitaminen

Siinä missä suhteen muodostaminen on tärkeää, sitä on suhteen hoitaminenkin. Palveleminen niin informaatiolla kuin muutenkin on henkilökohtaista. Ajantasainen kuva siitä mitä lahjoittajan varoilla on saatu aikaan on välttämätöntä toimittaa ajantasaisena. Myös pienlahjoittajat haluavat tietää kuinka varoja on käytetty, suurlahjoittajat ovat ihan oma lukunsa. Jos kyseessä on jokin projektimainen hanke kuten rakentaminen, paikan päällä käyttäminen on hyvä ajatus. Usein numerot ja sanat riittävät. Joka tapauksessa suurlahjoittaja on saatava tuntemaan, että häntä jahänen panostustaan arvostetaan ja sen vuoksi häntä ollaan valmiita palvelemaan.

Suurlahjoittajastrategia kantaa hedelmää

Onnistuneen sijoittajastrategian tuloksena järjestö voi onnistua keräämään merkittäviä summia. Tämän lisäksi järjestö saa lähituntumaansa ihmisiä, joilla varallisuuden lisäksi on vaikutusvaltaa, joita kuullaan. Kun kaikki onnistuu, suurlahjoittajat toimivat järjestön viestinnällisinä mesenaatteina; kertovat järjestöstä, suosittelevat sitä ja ehkäpä kannustavat omaa lähipiiriään toimimaan samoin. Tämä kaikki on omiaan vahvistamaan brändiä ja järjestön tunnettuutta. Sitä paitsi, eihän tämän mitenkään vaikeaa pitäisi olla!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

(Artikkelikuva: Pixabay)

 

Varainhankinnan trendit 2023

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

1. Tekstiviesti

On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

2. Digitaaliset lompakot

Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

3. Hybriditapahtumat

Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

5. Kryptolahjoitukset

Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

6. LinkedIn

LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

7. Gaming

Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

8. Sähköposti

Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hybriditilaisuus 25.1.2022: sujuva maksaminen ja lahjoittajan sitouttaminen

QVIK Oy järjesti 25.1.2023 VaLa ry:n ja Tietopiirin kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin järjestöille eri keinoja tehdä lahjoittajien maksamisesta mahdollisimman sujuvaa ja sitouttaa heitä järjestöjen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. Tilaisuus oli kaikille avoin ja väkeä oli paikalla vallan mukavasti.

QVIK: Uudet maksamisen tavat lahjoittajahankinnan tukena

Lahjoittajien nopea sitouttaminen, asiakaskokemus, toimintojen automatisointi ja kustannusten optimointi ovat avainasemassa lahjoitusten maksamisen ratkaisuissa. Suomalainen e-lasku ja suoramaksu ovat loistavia tapoja sitouttaa lahjoittajat pitkäaikaisesti, mutta ilman Tietopiirin automatisoitua ratkaisua niiden haasteena on hidas käynnistyminen ja manuaaliset työvaiheet.

Oli mielenkiintoista nähdä, että maksuvetoomus, maksaminen voidaan aloittaa tekstiviestillä mutta myös Messengerillä, chatbotilla tai Whatsappilla. Tällä on nuorille ihmisille suuri merkitys. Korttimaksun hankaluus on kortin vanheneminen, jolloin lahjoitukset päättyvät. Asia on korjaantumassa, koska tulevaisuudessa pankki päivittää kortin tiedot. Suomalainen e-lasku tulee korvautumaan jollain aikajänteellä ja lisäksi ns. PSD2-maksu korvaa nykyisen verkkopankkimaksun. PSD2 on toinen maksupalveludirektiivi, joka edellytti pankkien avaavan rajapinnat kolmansille osapuolille. Paljon muutoksia on siis tulossa.

Tietopiiri:  Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutuneeksi lahjoittajaksi – tekniikkaa ja praktiikkaa

Jotta järjestö voi puhutella lahjoittajaryhmiään vaikuttavasti, sen tulee tuntea kontaktinsa. Tähän tarvitaan tietämyksenhallintaa ja se puolestaan edellyttää myös tietotyön välineitä. Lahjoittajien – potentiaalisten ja olemassaolevien – segmentointi ja kohdennettu viestintä on paitsi tehokkaan varainhankinnan edellytys, myös ihmisten kuuntelemista, sitouttamista ja laadukasta palvelua. Tietotekniikalla on myös merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa: ei riitä, että lahjoittajan polku on sujuva, järjestö ei saa tukehtua lahjoitusten aiheuttamaan manuaaliseen työhön.

Käymme läpi Tietopiirin lahjoittajan kuuden askeleen polun, mikä on kaikkein oleellisinta kussakin vaiheessa. Muistutimme myös siitä, että lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys. Iäkkäät suosivat tilisiirtoa – ja lahjoittavat eniten. Vähän nuorempi ryhmä pitää e-laskusta ja lahjoittaa varsin merkittävästi myöskin. Nuoret suosivat mobiilisovelluksia, uusimpia keinoja – mutta ovat lahjoitusten määrässä marginaalissa. Nuoret ja milleniaalit sen sijaan vaikuttavan olevan kiinnostuneita säännöllisestä lahjoittamisesta. Kannattaa siis miettiä omaa kohderyhmää ja valita maksutavat sen mukaisesti.

Kuuden askeleen polusta on julkaistu webinaari, sen löydät täältä.

VaLa: Miten meni TekojenTiistai 2022

Vastuullinen lahjoittaminen ry on TekojenTiistain eli kansainvälisen GivinTuesdayn organisoiva taho. Tilaisuudessa kuullaan miten TekojenTiistai näkyi ja kuului 29.11.2022 Suomessa.

Yhteistyö  1 + 1 = paljon enemmän kuin 2

Kartoitamme muutoinkin mahdollisuuksia yhteistyöhön. QVIK on tunnustettu digitaalisten kuluttajapalveluiden toteuttaja ja on tehnyt yhteistyötä mm. Unicefin ja World Visionin kanssa. Tietopiirin erityisvahvuudet puolestaan ovat varainhankinnan ja lahjoitusten keräämisen praktiikassa, sekä konsultoinnin että ohjelmistotuotteiden avulla. QVIK toteuttaa järjestön verkkopalvelun – ja enemmänkin: koko digitaalisen presenssin. Tietopiiri täydentää tuomalla niin osaamisen kun työvälineet varainhankintaan. Olemme alan ainut toimija, jolla on peräti kaksi sertifioitua varainhankkijaa – allekirjoittaneen lisäksi Tietopiirin yrittäjä, Tero Pesonen. Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön, joka vahvistaa molempia yrityksiä ja tuottaa järjestöasiakkaille entistäkin parempia ja kattavampia palveluita.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Ukraina-merkki kertoo yhteisösi tuesta

Keskuskauppakamarin tiistaina 24.5. julkaisema Ukraina-merkki on ilmaus yhteisön antamasta konkreettisesta tuesta Ukrainalle. Yritysten ja yhteisöjen käyttöön on nyt yhtenäinen ja helposti tunnistettava merkki, jolla voi viestiä antamastaan tuesta Ukrainalle ja ukrainalaisille. Merkin saaminen ja käyttäminen on maksutonta mutta kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittua. Ohjeet ovat oikein selkeät ja järkevät.

Idea ja sen toteuttajat

Ukraina-merkki, sen toteuttamisen idea on saatu yhteisöiltä, jotka ovat halunneet osoittaa julkisesti tukevansa Ukrainaa. Merkkiä ovat olleet kehittämässä Marketing Finland, Suomalaisen Työn Liitto, Vala ry, Fama Consulting ja Keskuskauppakamari. Myös verkkosivun toteuttaminen sekä itse merkin suunnittelu on toteutettu pro bono -periaatteella. Sivulta löydät perusteet merkin saamiseen sekä ohjeet merkin käyttämiseen. Ukraina todella on laittanut suomalaiset liikkeelle!

Ukraina-merkin hakeminen

Tältä sivulta voit hakea merkkiä käyttöösi. Kerro perusteet, millä tavoin oletta auttaneet Ukrainaa. Kannattaa huomata, että tuki voi olla muutakin kuin rahallista avustamista: tavaraa, informaatiota, keräyksen järjestämistä, kuljetustehtäviä… Sivulta löydät lisätietoa.

Tietopiirin kontribuutio

Tietopiiri tuntee sympatiaa Ukrainaa auttavia kohtaan ja konkreettisena tekonaan promoaa asiakkaidensa Ukraina-keräyssivuja. Nämä sivut on koottu Auta ukrainalaisia -sivulle ja sinne kuljetaan Tietopiirin pääsivun yläosan kautta, paraatipaikalta. Asiakkaidemme keräyssivut löydät tästä: Suomen Caritas, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Pelastusarmeija sekä Medialähetys Sanansaattajat (SANSA).

Ukraina-merkki löytyy maanantaihin 30.5. mennessä Tietopiirin sivulta, ainakin pääsivun ylosasta sekä mahdollisesti footer-osiosta. Kannustamme vahvasti sekä tuen antamiseen että merkin käyttämiseen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi