Tag Archive for: varainhankinta

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 2

Edellisessä blogissa käsiteltiin lahjoittajan polun kuuden askeleen ensimmäistä kolmea aihetta: kontaktin muodostamista, kuuntelemista ja kohdennettua viestintää. Nyt on vuorossa loput kolme askelta: pyytäminen, kiittäminen ja hoitaminen. Näkökulmana järjestön CRM.

4. Pyydä

Useimmiten vasta nyt on aika tehdä lahjoitusvetoomus. Suurimmat ja tunnetuimmat voivat ostaa ns. kylmiä kontakteja ja tehdä rahavetoomuksen suoraan. Kaikkien muiden on toistettava viestiä ja edettävä rahalahjoitusta kohti pienin sitouttavin askelin. Tähän tarvitaan aivan välttämättä omaa kontaktipoolia.

Nyt on kohalon hetki. Saako vetoomus ihmisen toimimaan, menemään lahjoitussivulle? Onko sivulla kaikki selkeää, sopivasti tunteisiin vetoavaa ja löytyykö lahjoituskohde vaivatta? Entä maksaminen? Jos tänne saakka on päästy ja sitten tarjolla on tilinumero ja viite, voihan nenä, hävikki -50 %. Jos lahjoittajapotentiaali on nuorta väkeä, vieläkin enemmän.

Toteutunut lahjoitustransaktio on monen onnistumisen summa. Kun mikä tahansa ketjun lenkki pettää, lahjoitus menetetään. Huikeankin osuva ja tarmokas viestintäpanostus vesittyy ellei lahjoitussivu tarjoa ”esteetöntä”reittiä varsinaisen maksun suorittamiseen. Käyttöliittymäsuunnitteluun siis huomiota.

Kun järjestöllä jo on kertalahjoittajia, heille kannattaa ehdottaa kuukausilahjoitusta – kertomalla mitä esimerkkisummalla saadaan aikaan. Kuukausilahjoittajille voi promota mahdollisuutta suurlahjoitukseen ja diskreetein sanankääntein voi myös kertoa, että järjestö ei lainkaan  pahastu jos joku haluaa tehdä testamenttilahjoituksen. Testamentti oli hankalana ja vaivauttavana pidettävä asia mutta viimeisimpien vuosien aikana testamentti on vapautunut, siitä kertomista ei katsota pahalla. Koska järjestön CRM, Tietopiirin TP Fons sisältää tiedon kuka lahjoittaa mitenkin ja on kiinnostunut mistäkin, on lahjoitusvetoomuksen laatiminen ja toimittaminen juuri potentiaalisimmille ihmisille enemmän kuin helppoa.

5. Kiitä

Varsinkaan tästä harvoin annetaan täysiä pisteitä suomalaisjärjestöille. Jos lahjoitus tulee tilisiirtona, tiedämme lahjoittajan nimen ja tilinumeron. Sen perusteella useimmiten ei tiedetä kenestä on kyse. Ei tietoa, ei kiitosta, ei lahjoittajasuhteen rakentamista. MobilePay ei ole sen kummempi, kaikin tavoin muuten tervetullut palvelu. Kiittäminen edellyttää systemaattista lahjoittajatietojen tallentamista. Koneavusteisesti, jotta käsipareja ei asialla vaivata.

Arviolta puoli prosenttia lahjoittajista ei halua, että heitä kiitetään tai huomioidaan millään tavoin. TP Fonsissa heidän tietoihin merkitään rasti oikeaan paikkaan ja he saavat olla rauhassa. Kaikkia muita kiittäminen käytännössä ilahduttaa: heidän panoksensa on huomioitu. Ikäihmisille kiitos on myöskin kuittaus: lahjoitustapahtuma onnistui suunnitellusti.

Eräs lahjoittaja teki lahjoituksia usealle järjestölle vuosikymmenten ajan mutta järjestö, joka sai testamenttilahjoituksen sai sen siitä syystä, että oli ollut ainoa järjestö, joka häntä oli tämän lahjoituksista kiittänyt. Tähän hyvät järjestöihmiset, tähän kannattaa panostaa. Fonsissa on valmis mekaniikka koneavusteiseen, automaattiseen kiittämiseen, joka kuitenkaan ei näytä miltään muulta kuin ihmisen omakätisesti kirjoittamalta ja lähettämältä sähköpostilta. Kerromme tarkemmin kun kysytte.

6. Hoida

Pidä lahjoittajistasi – niin aktuaalisista kuin potentiaalisista – hyvää huolta. VIP-ryhmän muodostamista suosittelemme. Erityiskohdeltavien kriteereiden määrittäminen on tärkeä tehtävä ja huomion kohteena lahjoitetun summan tai oletetun varallisuuden ohella on ainakin henkilön näkyvyys ja vaikuttavuus. Joukossamme on niitä, joita joko  asemansa perusteella tai muutoin kuunnellaan ja seurataan. Kun etsit joukossasi olevat vaikuttajapersoonat ja saat heidät jakamaan viestiäsi, on sanan kiiriminen hyvällä mallilla.

Kuten kaikissa muissakin vaiheissa, ihmisen osallistuminen, osallistumishalukkuus sekä osaaminen on hyvä huomioida viestinnän ryhmiä muodostettaessa. VIP-ryhmä kaipaa enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua kuin muut ja hoitamisen ohjelman suunittelu on paikallaan. Kaikki on luonnollisesti kiinni siitä mitkä ovat järjestön konversiotavoitteet. Ne voivat myös vaihdella kalenterivuoden kuluessa. Esimerkiksi Cantores Minores -kuorossa ja musiikkiopistossa pääsiäisenä ja jouluna halutaan myydä konserttilippuja. Alksyksystä taasen uusien muskarilaisten ja musiikkiopistoon kasvamaan tulevien rekrytointi on tärkein tavoite. Mediavalinnat ja sivuston tägäykset tulee saada synkkaan konversiotavoitteiden kanssa.

Tähän aiheeseen ei kyllästy

Meidän intressimme on auttaa järjestöjä pääsemään aina parempiin tavoitteisiin mitä ne sitten ovatkin. Aihe on pöydällä joka päivä ja haluamme jakaa osaamista. Siispä, ota vapaavalintainen viestiväline käteen ja sähkötä meille.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 1

Erityisesti yksityisvarainhankinta vaatii lahjoitusprosessia varten laaditut tietotyövälineet. Yrityksessä puhuttaisiin asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM). Järjestön CRM on käytännössä sama: ihmisiä palvellaan heidän potentiaalinsa, kiinnostuksensa ja osallistumisensa perusteella – mikä sitten konversiotavoite onkaan. Tietopiirillä on tarjolla täsmätyökalut ja tuhti osaaminen, niistä tässä muutaman kappaleen verran.

Lahjoittamisen kuusi askelta

Analogia yrityksen toimintatapaan on sama: tuntemattomasta vaihe vaiheelta kohti sitoutunutta ihmistä. Järjestön ja lahjoittamisen kannalta näemme asian kuten tässä blogissa se on esitetty. Tällä kertaa asiaa pohditaan myös Tietopiirin työvälineiden, TP FONSIN näkökulmasta mikä toivottavasti palvelee niin asiakkaitamme kuin sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia. Koska aihe on laaja, kuusi askelta on jaettu kahden blogin tarinaksi. Jälkimmäinen blogi käsittää askeleet: pyydä, kiitä ja hoida.

1. Muodosta kontakti

Mitä pienempi järjestö, sitä tärkeämpi asia. TP FONS helpottaa kontaktien hallittua tallentamista monessa käänteessä. Verkkosivun lomakkeet lahjoittamista varten lienevät tärkeimmästä päästä. Tieto tallentuu lomakkeelta tietokantaan. Jos ihmisen tiedot on jo tallennettu, kukin tapahtuma täydentää kyseisen kontaktin tietoja. Jos kontakti on uusi, TP FONS perustaa kantaan paikan kyseiselle ihmiselle. Tapahtumakävijät – erittäin potentiaalisia myös lahjoittajina, todellakin kannattaa tallentaa. Someseuraajien houkuttelu omaan pooliin, ehdottoman suositeltavaa. Kontaktien oikea koti on järjestön CRM, ei somejätin tallelokero. Kuinka kävikään niille, jotka olivat rakentaneet kampanjointinsa Facebookin keräysten varaan, lue  varoittava tarina.

Nyt siis puhutaan jostain aivan muusta kuin jäsenyyskeskeisestä ajattelusta. Ihminen on TP FONSIN kannassa vain kerran mutta hänellä voi olla monta ominaisuutta: jäsen, vapaaehtoinen, lehtitilaaja, tapahtumakävijä, lahjoittaja, potentiaalinen lahjoittaja tai  vaikka kaikki yhteensä. Mitä enemmän ihmisestä on tietoa, sitä tarkemmin häntä voidaan puhutella joko ryhmäkohtaisesti tai yksilöllisesti. Kun pyytää kontaktia tarkistamaan yhteystietonsa, kannattaa aina kysyä jotain ohessa. ”Aloitamme toimintamuodon X, oletko kiinnostunut osallistumaan?” Jos rasti tulee ruutuun, ihminen kuuluu kyseiseen ryhmään ja tämä toimii poimintakriteerinä. Mutta kovin montaa kysymystä ei kannata esittää kerralla ettei vastaaminen jää kokonaan tekemättä.

2. Kuuntele

Ollaan kohdassa, jossa suurin osa järjestöistä ei ota täysiä pisteitä. Jos toimitaan kovin manuaalisesti, on jokaisen jäsenen tai vapaaehtoisen yksilöllinen kuuleminen toteuttamiskyvyn ulkopuolella. TP FONSIN avulla asia hoituu ja tieto säilyy sekä hallittuna että käytettävänä. Mieti keskeisimmät osallistumismuodot, jotka järjestöllä on tarjolla. Mieti lisäksi kaikkein tärkeimmät kompetenssit, joita järjestön tehtävien hoitamiseksi tarvitaan. Toteuta TP FONSILLA lomake, johon sopivat tiedot voi täyttää.

Lähetä sähköpostilla linkki, jonka avaamalla jäsen/vapari/lahjoittaja pääsee itseään koskeviin tietoihin. Samalla kun tarkistaa ovatko yhteystiedot oikein, hän voi vastata kysymyksiin josko on kiinnostunut osallistumaan järjestön toimintaan ja millä tavoin. Lisäksi jos osuu kohdalle, rastit ruutuun niihin kompetensseihin, jotka tuntuvat omilta. Ja kappas, meillähän onkin järjestön kontaktien osaamispankki käsissä. Tarkemmin aiheesta voit lukea tästä blogista.

Järjestön kontaktit kuuluvat arvostavan tätä. Heiltä kysytään ja he saavat vastata. Järjestöllä on tieto kuka haluaa mitenkin olla mukana ja kenellä on tarvittavaa erityisosaamista. Tämä motivoi ihmisiä, edistää konversiotavoitteiden toteutumista ja voi kaiken lisäksi olla kustannussäästö jos jokin ammattilaistehtävä on hoidettavissa pro bono, omien toimesta.

Avainroolissa TP FONSISSA on lomakkeiden käyttäminen sekä ryhmät. Ryhmät toimivat poimintakriteereinä ja poimitulle ryhmälle voidaan lähettää viesti. Tämä jos jokin on jotain muuta kuin uutiskirjeen toimittamista. FONS mahdollistaa erittäin vapaan, jopa hierarkisten ryhmien muodostamisen. Ihminen on tietokannassa kerran mutta hänellä voi olla tukku ominaisuuksia ja ryhmäjäsenyyksiä. Kaikkia noita voi ja  kannattaa hyödyntää kohdennetussa viestinnässä.

3. Viesti kohdennetusti

Aiheeseen jo johtateltiinkin. Geneerinen viestintä on lahjoitusten keräämisen kannalta suhteellisen tehotonta. Täydennä ihmiseen liittyvää tietoa – viesti sen mukaisesti. Haluat sitten sitouttaa ihmisen viestinviejäksi, vapariksi tai lahjoittajaksi, kaikkein tärkeintä on tietää mitä hän osaa ja haluaa. Ja sitten muodostamaan mielekkäitä viestinnän kohderyhmiä.

Sähköpostiviestintä on edelleen tehokas, edullinen ja toivottu tapa toimittaa informaatiota järjestön kontakteille. Metodiksi ensisijaisesti siis sähköposti. Jos järjestö toimii liittotasolla, maakunnallisesti mutta myös paikallisesti, maantieteellä on merkitystä. Rovaniemen tapahtumien lobbaaminen lappeenrantalaisille, kannattaakohan. Poimi FONSISTA ihmiset, jotka ovat tehneet kertalahjoituksen vähintään kahdesti ja ovat Keski-Suomesta, sikäli kun satut edistämään Jyväskylän yhdistyksen asioita.

Hyvin voisit lisätä poimintakriteeriksi aiemmin mainitun osaamispankin sisältöä: jos ihminen on ilmoittanut olevansa kiinnostunut juuri siitä aiheesta, jota tapahtuma koskee, voit olla varma, että viesti menee perille. Kaupallisella puolella sanotaan, että ihmiset inhoavat myymistä mutta rakastavat ostamista. Järjestöversio voisi kuulua vaikkapa näin: järjestöaktiivit eivät pidä uutiskirjeistä mutta arvostavat sitä, että heille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista.

Huomataan, että vaihe 1, muodosta kontakti on yleisavain lahjoittajasuhteen muodostamiseen.  Ja siihen tarvitaan työvälineet,  järjestön CRM – taulukkolaskennalla tästä ei suoriudu. Mutta johan tiedättekin mistä näitä työvälineitä ja aiheen osaamista on saatavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut in memoriam

Huonoja uutisia: Facebook lopettaa synttärikeräykset – varainhankintatyökalut. Alkaen 1.7.2024 keräykset niin Facebookissa kuin Instagramissa ovat ohi.

Data ja regulaatio syynä

Ilmeisesti syy on EU:n tiukassa asenteessa datajätteihin ja näiden tavassa hallinnoida käyttäjiä koskevaa dataa. Onko tämä koko totuus, sitä emme saa tietää mutta eipä tieto tilannetta miksikään muuta. Pari viikkoa sitten ihmettelimme asiakkaamme kanssa miksi heidän hakemiaan varainhankintatyökaluja ei haluttu myöntää, ”enää”. Tässä yhteydessä Meta ei  maininnut mitään syytä.

Varainhankintatyökalut  in memoriam, mistä löytää korvaava?

Olemme suositelleet Facen ja Instan keräysten käyttämistä. Ilmaisuus ja helppokäyttöisyys pinon päällimmäisinä perusteina. Tuskin monikaan on varainhankintaansa näiden varaan laskenut mutta oivallinen lisä tuo on monelle järjestölle ollut. Tällä hetkellä ainakaan meillä ei ole tiedossa mitään korvaavaa sosiaalisen median palvelua – mutta eiköhän tämä tyhjiö pian täyty. Ei helppo rasti, sillä mikä muu palvelu olisi niin laajasti käytössä kuin juuri nämä kaksi, jotka kaiken lisäksi ovat mainiolla tavalla toisiaan täydentäviä mitä käyttäjien tyypilliseen ikäryhmään tulee.

Näin isot toimivat

Data ja sääntely siis syynä mutta tulevasta muutoksesta on takuulla tiedetty Meta:ssa jo aiemmin. He toimivat sopimuksensa mukaisessti ja informoivat käyttäjiä kaksi kuukautta etukäteen. Ei aiemmin. Miksi niin tekisivät, koska ei tarvitse. Isojen tekemiä yllätyksiä on nähty. Lisenssi muuttuu huisisti maksulliseksi tai palvelu vaan lopetetaan, koska se ei sovi liiketoiminnan nykyiseen portfolioon tai ole vaan tarpeeksi  kannattava. Vastuullisuudesta puhutaan kyllä mutta onko se oikeasti datajättejä kiinnostava asia, kukin miettiköön.

Pienessä kotimaisessa vara parempi

Tietopiiri ei ole koskaan kohdellut asiakkaitaan niin kuin Meta nyt tekee. Me toimimme vain ja ainoastaan asiakkaidemme hyväksi, jotta maailma voisi olla edes vähän parempi paikka. Jos Facen ohari tekee kipeää, ota yhteyttä. Mietitään rauhassa ja toteutetaan sellaiset rakenteet, jotka varmasti palvelevat. Ja tekevät niin pitkään.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa?

On mahdollisuuksien rajoissa nähdä jotain aivan uutta: valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa? Kyseessä olisi valtionavustusten käyttäminen; valtiovarainministeriö on julkaissut aiheesta selvityksen ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) on kirjoittanut asiasta keväällä 2023. Uusi hallitus leikkaa rahoitusta – eniten kansalaisopistoilta –  mutta olisiko tämä kädenojennus järjestöille.

Mahdolliset tukemisen keinot

Yleisavustus, jolla katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna

Varainhankinta tarkoittaa investoimista ja riskiä ja riskinottamisessa järjestöt ovat hyvin varovaisia. Tämä madaltaisi kynnystä mutta saattaisi hyvinkin johtaa tehottomaan ja tappiolliseen toimintaan, minkä rahoittamista ei voi pitää mielekkäänä.

Varainhankinnan kustannukset avustuskelpoisia enimmäismäärään saakka

Tähän keinoon järjestöt suhtautuvat positiivisesti. Austettava summa olisi joko euro- tai prosenttimääräinen ja mahdollisesti porrastettava. Viranomaisten mukaan keino olisi otettavissa käyttöön nopeasti.

Hankeavustuksena myönnettävä erityisavustus

Kolmantena keinona mainitaan hankeavustus, jota järjestöt voisivat hakea varainhankinnan käynnistämiseeen tai tehostamiseen. Keinoa pidetään läpinäkyvimpänä mutta mahdollisesti hallinnollista työtaakkaa tuottavana.

Yhteistyö tarpeen

Tiivis yhteydenpito järjestöjen ja virkakunnan välillä on todellakin tarpeen. Koska ”devil is in the details”, on aihe purettava aivan yksityiskohtiin saakka. Muutoin ei saada käsitystä mikä käytännön elämässä on se toimivin ja tehokkain keino auttaa järjestöjä. Koko asian hankala puoli on se, että mahdolliset avustusmallit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus valtonavun saamiseen. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja – tästä asenteesta olemme iloisia.

Viitatut julkaisut

Alkuperäinen valtiovarainministeriön julkaisu löytyy täältä. VaLary:n keväällä aiheesta julkaisema kirjoitus, selvästi tätä blogia yksityiskohtaisempi, on luettavissa tämän linkin kautta.

Hyvää kesää

Tietopiiri toivottaa blogin lukijoille hyvää juhannusta ja lämmint, rentouttavaa kesää. Palataan aiheisiin elokuussa.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Menestyksellinen lahjoituskampanja jouluksi 2023 – vielä ehtii

Julkisen rahoituksen vähenemisestä kolmannelle sektorille on ollut pitkään puhetta. Saamme maahan hallituksen, joka luultavimmin laittaa asiaan vauhtia. Järjestöjen on syytä toimia omaehtoisen varainhankinnan tehostamiseksi. Lahjoituskampanja jouluksi – tehokas sellainen – on oikein mahdollinen.

Selvät sävelet mitä julkiseen rahoitukseen liittyy

Suomen velkaantuminen on ollut rajua ja kehitys halutaan ymmärrettävästi pysäyttää. Järjestöjen kannalta on kiusallisen todennäköistä, että leikkuri osuu myös kolmannen sektorin rahoitukseen vähenevien STEA-tukien kautta. Monia tehtäviä on käytännöllisesti katsoen vastuutettu kolmannen sektorin hoidettavaksi ja jos on pakko resurssien takia supistaa toimintaa, on jälki rumaa.

Joulukampanja menestyksellä maaliin

Kun nyt laittaa töpinäksi, ehtii joulun kampanjointi olla menestyksekästä. Katsotaan yhdessä tärkeimmät asiat ensin. Järjestön ydinviesti ja kohderyhmät, verkkosivun oleellisimmat pullonkaulat, viestintäsyötteen toteuttaminen ja rytmitys sekä lahjoittajatiedon hallinta – siinä epäilemättä aivan keskeisimmät asiat. Luonnollisesti myös lahjoittajatoiminnan prosessin omistajuus, vastuutus sekä vastuunkantajan resursointi myös työajan puolesta.

Kun hektinen kampanjointi huilaa, on aika ottaa lisää tehoja niin prosessista kuin teknologiasta. Lisää automatiikkaa korvaamaan manuaalista työtä, tarkempaa segmentointia ja yksilöllisempää viestintää. Pala kerrallaan ja kaiken aikaa oppien, mikä toimii parhaiten.

Tietopiiri voi auttaa asiassa

Mikä metodiikka sopisi meille? Mitä pitää tehdä ensin? Miten järjestää maksamisen vaihtoehdot? Miten hallinnoida lahjoittajia koskevaa tietoa? Miten viestiä lahjoittajille? Ja monta muuta kysymystä on ilmassa kun varainhankintaa kehitetään. Näihin kaikkiin voimme auttaa löytämään ratkaisut: konsultoimme niin vasta aloittavia varainkerääjiä kuin jo edistyneitä järjestöjä, jotka haluavat edelleen kehittää toimintaansa. Mutta parituntinen voidaan asian äärellä viettää ilman että siitä tarvitsee kirjoittaa laskua. Kerromme mielellämme tarkemmin kunhan kysyt.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

(Artikkelikuva: Pixabay)

Varainhankinnan trendit 2023

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

1. Tekstiviesti

On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

2. Digitaaliset lompakot

Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

3. Hybriditapahtumat

Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

5. Kryptolahjoitukset

Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

6. LinkedIn

LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

7. Gaming

Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

8. Sähköposti

Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi