Artikkelit

JärjestöKompassi – kyselytutkimus järjestöjen toimintaympäristöstä

Yhteistyökumppanimme Suomen Liiketoimintapalvelu Oy toteuttaa JärjestöKompassi-toimialakartoituksen järjestöjen toimintaympäristöstä. Vastaaminen verkkokyselyyn on maksutonta ja vastausaikaa on perjantaihin 18.9. klo 18 asti. Suomen Liiketoimintapalveluun yrityksenä voit tutustua tästä.

JärjestöKompassi – yhteiseksi hyväksi

Kartoituksen suorittajalla, Suomen Liiketoimintapalvelulla ei ole ansaintatarkoitusta kyselyssä vaan tulosten on tarkoitus palvella avoimesti  koko järjestökenttää. JärjestöKompassi selvittää järjestöjen nykytilaa koronan muokkaamassa toimintaympäristössä. Keinot ja suunnitelmat toiminnan ja rahoituksen varmistamiseksi ovat keskeisessä osassa kyselytutkimusta.

Omat vertailutiedot saatavissa

Vastaustiedot anonymisoidaan, mutta halutessaan oman järjestönsä vastaustiedot saa verrantoesityksenä suhteessa koko aineistoon. Tarkempi verrantoaineiston rajaus ei liene mahdollinen. Kuitenkin mitä enemmän vastaajia, sitä totuudenmukaisempaa aineisto on – vaikka vain keskiarvona. Kyseessä on kartoitus, kyselytutkimus eikä siitä syystä varsinaista data-analyysiä suoriteta. Tulokset eivät siis ole varsinaisesti tutkimuksellisia mutta selvityksen suorittajalta voisi kysyä jos aineiston saisi käyttöön tarkempaa analyysiä varten.

Tästä vastaamaan

Vastauslinkkiä saa kaikin mokomin jakaa. Eikä sekään ole haitaksi, että samasta järjestöstä useampi kuin yksi ihminen vastaa kyselyyn. Tämä on sen verran kiinnostava ja tärkeä asia, että kannustamme tutkimuksen tekijää antamaan lisäaikaa vastaamiseen, jotta aineistosta varmasti tulee riittävän suuri. Kysely ei ole erityisen lyhyt, mutta aihe on tärkeä; ajankäyttö on perusteltu.

JärjestöKompassiin vastaamaan pääset tästä.

Lahjoittajatutkimus pian tulossa

Tiedoksi, pian pääsemme kertomaan valmistumassa olevasta lahjoittajatutkimuksesta. Eräs järjestö saa omia lahjoittajiaan koskevan tutkimuksen opinnäytetyönä ja itsekin odotan tuota tietosisältöä suurella mielenkiinnolla. Kerromme kyllä kuka, mitä ja kenelle – niin pian kuin tutkimus valmistuu.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

300 miljoonan euron rahoitusvaje

Helsingin Sanomat puki artikkelissaan tänään sanoiksi asian, jonka jo tiedämme: järjestöiltä, kulttuurilta, tieteeltä ja urheilulta puuttuu 300 miljoonan euron tukipotti. Päätöksiä tai ainakin suuntimia saadaan jo viikon kuluessa. Ainut varma asia on se, että voittajia ei ole.

Koronatuet on jaettu – siirtyminen normiaikaan edessä

Aiemmin tehdyt tukipäätökset ja valtion varsin hövelit tuet ovat auttaneet niin järjestöjä kuin kuntia kuluvana vuonna. Totuus on edessä vuonna 2021, jolloin järjestöjen suoran tuen ohella myös kuntien mahdollisuudet ostaa järjestöiltä palveluita ovat jotain aivan muuta kuin mihin on totuttu. Lisäksi raskaan teollisuuden hitaampi suhdannesykli tulee näyttämään raippaa verokertymälle.

Rahankeräyslaki saattaa muuttua jälleen

Julkisuudessa on puitu tapausta, jossa päästökompensaatioihin liittyvä rahankeräys katsottiin laittomaksi. Lain kirjaimen tulkinnasta ei ole epäselvyyttä mutta asia tuntui olevan ristiriidassa kansalaisten oikeudenmukaisuuden käsitysten kanssa. Oletan, että laki tältä osin tulee muuttumaan – käytännössä liberalisoitumaan. Koska järjestöjen, urheilun, tieteen ja kulttuurin ahdinko on syvä, mietittäneen samalla mitä muita mahdollisuuksia on normien puolesta helpottaa omaehtoisen varainhankinnan edellytyksiä.

Normit kevenevät – järjestöjen kilpailu kovenee

Verrattuna vanhaan rahankeräyslakiin, viranomaiset ovat jo tehneet omaehtoisen rahankeräyksen helpoksi. Normien edelleen löyhentyessä pyytäjiä tulee varmasti olemaan enemmän. Jotta järjestö säilyy elinvoimaisena, se tarvitsee sitoutuneita ihmisiä, rahoitusta ja positiivista näkyvyyttä. Tästä kaikesta järjestö joutuu joka päivä kilpailemaan; kilpailua ihmisten ajasta, huomiosta ja rahasta. Joka ainut järjestö on kivikovassa kilpailutilanteessa ja sen vuoksi järjestön on syytä toimia tehokkaasti ja ammattimaisesti. Myös varainhankinnassaan.

Omaehtoisen varainhankinnan kehittäminen – asiakkuusajattelu perustana

Monelle omaehtoinen varainhankinta tarkoittaa uuden opettelua mutta moni siinä onnistuu hienosti. Asia vaatii aikaa, ei kannata lannistua jos ensimmäinen ponnistus ei tuota. Varainhankinta on prosessi, joka sisältää projekteja – mutta missään tapauksessa varainhankinta ei ole yksittäinen projekti.

Asiakkuusajattelu on keskeinen perusta varainhankinnassa. Mitä tietty ryhmä järjestöltä toivoo ja mitä he voivat järjestölle antaa. Jos onnistutaan viestimään tämän mukaisesti, on tuloksena sitoutuneita ihmisiä. Tämän vuoksi olemmekin sanoneet, että ensimmäinen pyyntö – kyllä, myös varainhankintakampanjassa – ei ole pyyntö lahjoittaa vaan houkuttelu sitoutumaan. Rahapyynnön aika on sitten myöhemmin. Asiakkuusajattelusta suhteessa järjestöön on kirjoitettu blogissa aiemmin.

Seuraava blogi konkretiaa: miten startata tai kehittää varainhankintaa

14.9. alkavalla viikolla julkaisemme blogin, jossa otetaan lapio käteen. Ainakin seuraavat vinkit voi kertoa jo nyt

  • Järjestön varainhankinnan kypsyystason määrittäminen
  • Keskeisimmät toimenpiteet kullakin kypsyystasolla
  • Varainhankinnan funktioiden ja roolien erottaminen sekä yhteistyö funktioiden välillä

Oleellista on sekin, miten Tietopiiri voi olla tässä prosessissa avuksi niin nykyisille kuin mahdollisille tuleville asiakkailleen. Yrittäjä, Tero Pesonen on jo suorittanut Rastor-instituutin varainhankinnan erityisammattitutkinnon ja itse olen sitä juuri suorittamassa. Olen lisäksi omassa vapaa-ajassani tiiviisti mukana järjestön varainhankinnan kehittämisessä, joten voin todella sanoa, että aihe on lähellä sydäntä. Sen vuoksi, uskonpa, että meillä on tähän paljon annettavaa. Pysykäähän siis taajuudella.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.
(blogin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kustannustuki myös järjestöjen haettavissa – päivitys 9.7

Päivitys 9.7.
Koskee myös ALV:n ulkopuolisia tuloja kuten kolehteja!

Oleellisen asian päivitys tähän jo kirjoitetun blogin kärkeen. Tero Pesonen soitti Valtiokonttoriin ja kysyi koskeeko kustannustuki myös järjestöjä ja ennen kaikkea toimintaa, joka on arvonlisäveron ulkopuolella. Kyllä koskee!

Oleellista on, että niin tulot kuin kustannukset näkyvät kirjanpidossa ja ovat verrattavissa vastaavaan aiempaan ajanjaksoon. Moni järjestää tapahtumia ja kerää tapahtumakävijöiltä kolehdin. Tätä rahaa ei ole kevään aikana kertynyt. On järjestöjä, jotka kiertävät aktiivisesti puhumassa ja laskuttavat puhujapalkkiot – tämäkin tulovirta puuttuu. Sen sijaan työntekijöiden palkat juoksevat. On siis yhteisöitä, joiden kustannuksista valtaosa on säilynyt mutta tulot romahtaneet ja tämä täyttää kustannustuen myöntämisen kriteerit. Toki kappaleessa Rajauksia ja edellytyksiä kerrottujen kriteereiden tulee täyttyä.

Kustannustuki myös järjestöjen haettavissa

Valtiokonttorin kautta kanavoitava kustannustuki on myös järjestöjen haettavissa. 368 toimialaa kattavat myös säätiöt, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt. Tukeen oikeutettuja toimialoja voi selata tästä. Valtiokonttori voi ottaa hakemuksen käsittelyyn, vaikka hakija ei kuuluisi määriteltyyn toimialaluetteloon. Tässä tapauksessa tulee olla erityisen vankat perusteet, miksi korona on vaikeuttanut yhteisön toimintaa.  Kustannustuen hakeminen Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa alkaa 7.7.2020 ja hakemus on jätettävä viimeistään 31.8.2020.

Hyväksyttyjä toimialoja ovat mm.
94910 Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt
94920 Poliittiset järjestöt
9499 Muualla luokittelemattomat järjestöt

 

Rajauksia ja edellytyksiä

Oleellisin edellytys tuen saamiselle on, että järjestö harjoittaa liiketoimintaa, jota korona on merkittävästi jarruttanut.  Toimialan liikevaihdon laskun tulee olla vähintään 10%  ja yhteisön oman liikevaihdon vähintään 30 % vertailuajankohtaan nähden. Alv-tilitykset ovat tapa todentaa yhteisön oma tilanne. Kustannustuki on tarkoitettu helpottamaan niiden yhteisöiden toimintaa, joilla liikevaihto on  koronan takia laskenut tai joilla on palkkakustannuksia ja muita kiinteitä kuluja, joita on vaikea sopeuttaa.

Liikevaihdon laajuutta ei määritetä

Ainakaan Valtiokonttorin kustannustukea koskevassa tiedotteessa ei oteta kantaa kuinka merkittävää järjestön liiketoiminnan tulee olla joko absoluuttisesti tai suhteellisesti.  Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa on luettavissa sekä asiaa koskeva laki että asetus – liekö siellä jotain tarkempaa. Myös kysymykset ja vastaukset kannattanee vilkaista.

Päivitys 5.7.2020 – Valtionkonttori on julkaissut kustannustukilaskurin

Valtionkonttori on julkaissut laskurin, jolla voi arvioida mahdollista tukisummaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/yritysten-kustannustuki/#1db32ec3

Kustannustuki hakuun!

Koska liikevaihdon osuutta ei nähtävästi määritetä ja myös toimialarajauksen ulkopuolelta tulevia hakemuksia voidaan käsitellä, kannattaa koronasta kärsineen järjestön laittaa hakemus liikkeelle. Perusteet voisi kirjoittaa pariin kertaa työversioina ennen hakemuksen lähettämistä. Sekin on oleellista, että myös jo aiemmin koronatukea saaneet voivat hakea kustannustukea. Tuen kokonaismäärään aiemmin saatu tuki vaikuttaa mutta se ei poista mahdollisuutta tukeen. Tiedotteita lukiessa en ainakaan huomannut mainintaa, että tukihakemusten saapumisjärjestys vaikuttaisi tuen saamiseen mutta itse tekisin nuo proopuskat mahdollisimman pian.

Varsin hyvillä uutisilla siis panemme kesäkuun pakettiin ja siirrymme raikastavan kesäsateen kautta helteiseen heinäkuuhun. Voikaahan hyvin!

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan on julkaistu. Kirjan kirjoittaja Pia Tornikoski toimii Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteerinä ja on useiden vuosien ajan työskennellyt alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eipä tainnut Pia arvata miten oikeaan aikaan varainhankinnan opaskirja ilmestyykään!

Lomautukset ja peliautomaattien hiljentyminen – paha cocktail

Peliautomaatit eivät nyt kilise järjestöille jaettavaa rahaa. Toinen kurittaja on nimeltään lomautukset: tätä kirjoitettaessa yt-neuvotteluiden piirissä on 260 000 (20 tuntia myöhemmin yli 281 000) ihmistä. Melkoinen joukko järjestöjä saa taloudellista tukea paikalliselta seurakunnalta. Lomautukset leikkaavat seurakuntien verotuloja, vaikutus alkaa toden teolla näkyä toukokuussa. Maan nykyinen hallitus teki päätöksiä järjestöjen toiminnan lisätukemisesta mutta näinköhän noilla asioilla on mitään mahdollisuuksia toteutua. Perusteet ryhtyä aktiiviseen omaehtoiseen yksityisvarainhankintaan ovat nyt äärimmäisen akuutteja. Tämä kirja toimii loistavana oppaana niin pienille kuin suurille järjestöille.

Kirjan rakenne

124-sivuinen kirja, joka viimeisellä sivullaan sisältää mokkapalojen reseptin, on jaettu kuuteen osaan

  1. Varainhankinnan käynnistäminen ja kehittäminen yhteisössä
  2. Tukea suurelta yleisöltä
  3. Tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä
  4. Tukija varainhankinnan keskiössä
  5. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varainhankintaan
  6. Varainhankinnasssa menestyminen

Varainhankinnan opaskirja ei yksinkertaista asioita liiaksi mutta toisaalta ei myöskään monimutkaista ja mystifioi – tapa, jolla nuoremmat tieteenharjoittajat joskus alleviivaavat kompetenssiaan. Tästä ymmärtää, että yksityisvarainhankinta vaatii systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja sellaisetkin asiat kuin maine ja brändi on todellakin syytä sisäistää. Bisneksen käytännöissä on monta asiaa, joita voi ja kannattaa hyödyntää järjestössä. Miljoonia (vai) mokkapaloja -kirjan voi tilata täältä.

Ripeästi mutta hosumatta liikkeelle!

Useimmiten tulovirran aikaansaaminen, etenkin lahjoitusten kanssa ottaa aikansa ja alkuun syntyy vain kustannuksia. Varainhankinta on investointi tulevaisuuden tulojen saamiseksi ja onnistuminen riippuu pitkäjänteisyydestä sekä valitusta keinovalikoimasta. Tahtoo sanoa, että huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen puntarointi on tarpeen.

Mielestäni brändin lisäksi asiakkuusajattelu, tietämyksenhallinta, työnkulkujen omistajuuksien jakaminen ja kyky muuttaa piintyneitä toimintatapoja ovat tarpeellisia asioita. Monen roolin ihmiset osallistuvat varainhankinnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mutta vastuu kustakin tehtävästä tai sisällöstä tulee olla selkeästi ihan tietyllä nimetyllä ihmisellä. Kuten aiemminkin tässä blogisarjassa on kirjoitettu, tekniikkaa tarvitaan mahdollistajana mutta mikään vimpain ei tee asioita puolesta. Asiakkuusajattelusta on kirjoitettu mm. tässä blogissa, joka sisältää linkkejä moneen muuhun hyödylliseen postaukseen.

Varainhankinnan opaskirjan lisäksi uusi rahankeräyslaki tuli sopivaan aikaan. Pienkeräys toimii nopeasti pystyyn laitettavan keräyksen laillistajana, esimerkiksi pääsiäiskeräystä varten pienekeräystunnuksen ehtii saamaan vielä mainiosti. Aiheesta on kirjoitettu tässä blogisarjassa pariinkin otteeseen:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Ikääntymisen tsunami – miten järjestö voi valmistautua

Ikääntymisen tsunami, kuten mm HS ja Yle tammikuussa uutisoivat, tulee iskemään rajusti kuntien mutta myös järjestöjen toimintaympäristöön. Paradoksaalisesti kaikki voi toistaiseksi sujua hyvin, jopa hämmentävän hyvin – mutta pudotus tulee olemaan sitä hurjempi.

Rahaakin tulee mukavasti, niin mikäpäs tässä

Moni järjestö saa toistaiseksi nauttia perinteisestä järjestön toimintaan osallistumisesta, mikä tarkoittaa jäsenyyteen sitoutumista pitkällä jänteellä. Tämä on merkinnyt jatkuvuutta ja ennustettavuutta jäsenmaksutuloissa ja vapaaehtoisten saatavuudessa. Monesti jäsenistön keski-ikä on jo kunnioitettava ja edelleen nousussa – nuorten ihmisten kynnys jäsenyyteen on jostain syystä korkea.

Ikärakenteesta johtuen väkeä poistuu ja testamenttilahjoitusten potentiaali on huomattava. Myös STEAn avustuspolitiikkassa ei ole hetkeen tapahtunut radikaaleja muutoksia – vielä. Rahaa voi tulla oikein mukavasti ja asiat rullaavat tuttuja kaavoja noudatellen. Mutta kuten eräs asiakkaamme puki tämän sanoiksi: ”Illan varjo lähestyy nopeasti”.

Kun aalto osuu rantaan

Kunta ottanee siipeensä vielä järjestöäkin nopeammin. Muutos tarkoittaa sitä, että monen kunnan mahdollisuudet suoriutua velvoitteistaan muuttuvat olemattomiksi. On vaikea ajatella, että kuolevassa kunnassa toimiva järjestö tai järjestön paikallisyhdistys voisi menestyä kuten ennenkin. Suurten ikäluokkien väistyessä järjestö menettää aktiivilahjoittajia ja toiminnan sitoutuneita ylläpitäjiä. Ellei uutta ikäluokkaa ole astumassa remmiin, on yhtälön lopputulos karulla tavalla selvillä. En varsinainen tuomiopäivän pasuuna halua olla, mutta onhan syntyvyyden romahtaminen vielä oma lukunsa tässä saagassa – olkoonkin, että sen vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin.

Miten järjestö voi varautua jäsenistön ikääntymiseen?

Tiivistäen: järjestön on syytä tuntea vaikutuspiirisssään olevat ihmiset ja viestiä heille kohdennetusti, jotta kunkin järjestön konversiotavoitteet olisivat mahdollisia. Konversiolla tarkoitetaan esimerkiksi satunnaisen tapahtumakävijän muuntumista järjestön sitoutuneeksi suosittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi. Rahoitukseen liittyvä konversiopolku on vaikkapa kertalahjoittajan ryhtyminen kuukausilahjoittajaksi. Järjestö voi ohjata kontaktejaan haluttuja konversioita kohti mutta se edellyttää systemaattista tietämyksenhallintaa, liike-elämän puolelta tuttua asiakkuudenhallinnan hyödyntämistä. Järjestössä asiakkuudenhallinnan päätavoite on mielestäni järjestön kontaktin palveleminen.

Kontaktit pitää tuntea – mutta miten?

Järjestöllä on monta syytä kerätä kontaktitietoja myös löyhemmin järjestöön sidoksissa olevilta ihmisiltä. Huomaan, että käsiä nousi heti: GDPR ei ole este, uskokaa pois. Vaikuttaminen niihin, jotka jo järjestön tuntevat ja sitä symppaavat, on ratkaisevasti helpompaa kuin ventovieraan ihmisen ”väräyttäminen”. Kontaktipoolin kerääminen on perusteltua niin vapaaehtoisten hallinnan kuin varainhankinnankin kannalta. Aiempi blogi toppuuttelee ostamasta rekisteripalveluista kylmiä kontakteja.

Joskus vielä näkee, kun kontaktipotentiaalia haaskataan. Tapahtumakävijät kirjoittavat nimensä paperille ja siinä se. Mieluummin pyytäisimme kävijöitä täyttämään tietonsa verkkolomakkeen kautta, etukäteen tai tapahtumapaikalla ja vastineeksi kävijä saisi ainakin tapahtuman materiaalin sähköisenä. Samalla voi aina kysyä muita kiinnostuksen kohteita. Niistä lomakkeista kannattaa muistaa, että tiedon pitäisi mennä nätisti tietokantaan saakka eikä aiheuttaa sähköpostiin uutta digitointitehtävää.

Ensisijainen tapa kohtaamispiste tietojen keräämiseksi on järjestön oma verkkosivusto, johon kävijäliikennettä ohjataan kaikista käytetyistä viestintäkanavista. Siellä oleva kontaktienhallinnan lomake on kustannustehokas ja varmistaa sen, että tiedot tulevat talteen sekä ovat ja pysyvät omassa hallinnassa.

Muodosta kontakti – kuuntele – viesti kohdennetusti – pyydä – kiitä – hoida

Otsikko esittää kompressina asiakkuudenhallinnan ytimen. Järjestön motiivit ja metodit eroavat liiketoiminnan vastaavista mutta ainakin yksi asia on varmaa: tärkeintä ja arvokkainta tietoa on informaatio järjestössä ja sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä.

Harkitulla tietämyksenhallinnan prosessilla varmistetaan tulevaa ja rakennetaan uutta. Sitouttaminen ja omien kontaktien palveleminen, mutta myös GDPR edellyttää, että tiedot ovat hallinnassa ja ajan tasalla. Tietotekniikkaa luonnollisesti tarvitaan mutta kerta vielä alleviivaten: tekniikka on mahdollistajan roolissa työskentelytapojen kehittämiselle. Ei yhtään enempää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen osa 4: yhteistyön puute ja Iso Paha Susi

Tervetuloa blogisarjan neljännen aiheen ääreen: yhteistyö järjestön sisällä.  Yhteistyö järjestöjen välillä voi tuottaa hyviä tuloksia, mutta joskus tärkein yhteistyön puute löytyy oman järjestön sisältä. Aiheesta on julkaistu jo aiemmin blogissa ”Yhteistyö järjestön rajojen yli”

STEA kannustaa yhteistyöhön mutta…

Olemme tulkinneet, että STEA:n intressissä on kannustaa järjestöjä tekemään yhteistyötä. Itselläni ei ole kokemuspohjaa ottamaan kantaa ovatko tavoitteet ja keinot STEA:lla linjassa järjestöjen kannalta. Nopea reagointi toimintaympäristön muutoksiin on tarpeen ja ainakin organisaatioiden välinen yhteistyö tarvitsee niin teknisiä kuin henkilöihin liittyviä resursseja. Näinköhän STEA:n metodiikka pysyy mukana.

He eivät tienneet, että metsässä kuljeskelee Iso Paha Susi

Kerron ilmiselvän sadun. Nyt joku sanoo, että onhan kirkasotsaista naivismia. Otan riskin.

Olipa kerran kolme järjestöä. jotka toimivat samassa genressä, muistaakseni sote-alueella. Kukin järjestöistä lobbasi poliittisia päätöksentekijöitä, toteutti viestintäkampanjoita, keräsi lahjoitusvaroja ja oli aktiivinen sometoimija viestinsä jakamiseksi. Viestinnässä, lahjoitusten keräämisessä ja tietotekniikan käyttämisessä he luonnollisesti eivät olleet vahvimmillaan, mutta ostivat osaamista ulkopuolelta. Yleensä hinta ratkaisi ketä palveluntarjoajaa käytettiin.

Näin oli toimittu pitkään, pärjätty ainakin kohtalaisesti ja kiirettä oli pitänyt kaikilla ihan kaksin käsin. Järjestöissä ei oikein huomattu mitään puuttuvan, jokainen pakersi montaa tehtävää ja antoi kaikkensa järjestön eteen. Järjestöt olivat sitä mieltä, että rakennettu olkitalo oli aivan riittävä mahdollisia muutoksen puhureita vastaan. Kaikki vaikutti olevan kunnossa, mutta ahertaessaan he eivät voineet huomata, että metsässä kuljeskeli Iso Paha Susi.

Olipa sitten toisenkinlainen järjestökolmikko

Nämä kolme järjestöä tekivät työtä aivan samalla alueella ja samoin tehtävin, mutta erotuksena aiempaan kolmikkoon oli se, että he tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä. Edellisen kolmikon mielestä aivan kummallisella tavalla. Päätöksentekijöihin vaikuttamisen he tekivät siten, että he valitsivat sellaisen teeman, menetelmän ja vaikutettavat, että kaikki kolme pystyivät allekirjoittamaan viestin. Ja hupsis, heillä olikin kolminkertainen muskeli tavoitteidensa ajamisessa.

Viestintäkampanjoissa he synkkasivat kampanjoidensa teemat ja toteutusajat keskenään, jotta eivät turhaaan kilpaile keskenään vaan yhden aktiivisen kampanjan aikana kaksi muuta voi antaa viestinnällistä tukea. Markkinointi- ja vaikuttajarekisterit heillä olivat yhteisiä: turvallisessa pilvipalvelussa, johon kullakin oli käyttöoikeus – ja jonne kukin tallensi omien toimenpiteidensä tulokset. Näin päästiin vertaamaan kenen valitsema toimenpidenippu oli tehokkain.

Kaikkein merkillisin tapa ensimmäisen kolmikon mielestä oli se, että tämä toinen ryhmä käytti yhteisiä resursseja. Rekisterien lisäksi heillä oli yhteinen henkilöresurssi, joka tuon kaiken yhteensovittamisen teki. Kukaan ei olisi yksin työllistänyt viestinnän, varainhankinnan ja analytiikan ammattilaista, mutta järjestökolmikko yhteensä tuotti juuri sopivan työkuorman. Tietotekniikkatoimittajan valintaa ei enää tehty halvimman tarjouksen mukaan purkkapaikkauksina vaan miettien järjestelmien elinkaarta ja järjestöjen toiminnan tavoitteita. Ja tietenkin hakien joko yhteisiä tai ainakin samankaltaisia ratkaisuita.

Kun kolmikko kasvaa, yksi ihminen ei ehdi kaikkeen, mutta sitten he ostavat varainhankinnan, viestinnän, analytiikan ja tietotekniikan palvelut tunnetusti osaavalta yritykseltä, johon tuo heidät jo hyvin tuntema ihminen työntekijänä siirtyy.

Miten tarina päättyy? Vai päättyykö se?

Perinteinen järjestökolmikko joutui juoksemaan aina vaan kovempaa pitääkseen nenänsä pinnalla. Järjestön on oltava tehokas, koska se kilpailee näkyvyydessä, houkuttelevuudessa, rahassa ja vaikuttavuudessa monen muun toimijan kanssa. Ankarasti puristettiin ja väsymisen merkkejä alkoi näkyä, olkitalon katto oli jo lähdössä tuulen mukana. Kilpailu ja käsiparien niukkuus, siinä tarinan paha susi.

Tämä toinen, merkillinen kolmikko, ”Lokki Joonatan” näkyi ja kuului, se kasvoi, menestyi ja pystyi toteuttamaan niitä asioita mihin järjestöt oli perustettu.  Tätä järjestökolmikkoa Iso Paha Susi ei niin vaan puhaltanutkaan nurin. Ja tämä tarina, ei ollut sen pituinen se.

Aiemmin blogisarjassa on julkaistu, hiukan perinteisemmällä kerronnalla:

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kurkistus tuleviin ja pikakertaus jo julkaistuihin blogeihin

Pirteää syyskauden aloitusta toivotamme! Katsotaan tulevaa, mitä blogipostauksia tänne on tarkoitus tuottaa. Mutta otetaan samalla pikakertaus keskustelua aikaansaaneista, jo julkaistuista postauksista. Aiheet ovat edelleen hyvin ajankohtaisia.

Syksyllä kirjoitamme blogeissa ainakin seuraavista aiheista

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen on jo aloitettu blogisarja ja se saa jatkoa. Ensimmäisenä julkaistu juttu käsitteli paikallisyhdistyksen kontaktien näkyvyyttä – tai paremminkin näkymättömyyttä. Miksi kontaktit eivät saisi näkyä toisessa yhdistyksessä?

Sarjan toinen postaus tulee pohtimaan lahjoittajien kiittämistä. Joissain järjestöissä on aktiivisesti päätetty, että lahjoittajia ei kiitetä ja perusteena on lahjoittajien anonymiteetin kunnioittaminen, halu toimia diskreetisti. Motiivi on ymmärrettävä mutta kannattaisiko kiittäminen silti, voisiko sen tehdä siten, ettei lahjoittaja kiusaannu.

Kolmas osa ihmettelee ääneen tyypillistä uutiskirjekäytäntöä, jossa sama sisältö toimitetaan kaikille. Näin siitä huolimatta, että usein sisältö ja vastaanottajan intressit eivät kohtaa. Henkilökohtaiseen räätälöintiin tiedottamisessa ei ole aikaa mutta löytyisikö silti keinoja, jolla uutiskirjeen osuvuutta, kiinnostavuutta ja avausprosenttia saataisiin kohennettua.

Blogisarjan neljäs on saanut inspiraatiota Tolkienin tarinoista ja on kirjoittajan suosikki jo nyt. Järjestöjen yhteistyön puute ja Iso Paha Susi kertoo järjestöjen yksinäisestä puurtamisesta ja millaisia vaaroja siihen liittyy aikana, jolloin kaikkien pitää kilpailla näkyvyydestä, ihmisten osallistumisesta ja tietenkin rahasta.

Viidennessä tarinassa ollaan lahjoittamisen äärellä ja kannustetaan miettimään lahjoittamista rahalahjoituksia laveampana asiana. Järjestön tavoite ja strategia määrittää onko tärkein järjestölle vastikkeetta annettava asia rahaa vai jotain aivan muuta kuten oman ammatillisen verkoston tarjoamista käytettäväksi. Usein tämä onneksi on oivallettu mutta myös järjestön verkkopalvelun tulee olla tehtäviensä tasalla, jotta hyvä aikomus voi muuntua konkretiaksi.

Kuudes osa saattaa olla viimeinen. Näillä näkymin se käsittelee järjestön toiminnassa olevien ihmisten osallistumisen tavan kehittämistä. Millaisia polkuja on näkyvissä, jotta ”hang-around” -ihminen voi muuntua järjestön aktiiviseksi suosittelijaksi.

Kun löydätte teeman, kertokaa!

Yllä on kuusi teemaa mutta piintyneitä muutettavissa olevia ja muuttamisen arvoisia tapoja on taatusti enemmän kuin mitä meille on tullut mieleen. Otamme kiitollisena vastaan ajatuksia kokonaan uusista aiheista sekä yllä mainittujen aiheiden näkökulmien tarkentamisesta. Kirjoita, soita tai tule käymään!

Ainakin näitä blogipostauksia kannattaisi vilkaista uudelleen

Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuusssa 2020. Sen soveltamiseen liittyy vielä monia kysymyksiä, mutta seuraamme kehitystä silmä tarkkana. Mitä tiedämme asiasta nyt, sen voit lukea tästä.

Varainhankinnan merkitys järjestöille joka tapauksessa korostuu. Siksi jatkamme varainhankinnan 6 askeleen (katso video) prosessin kehittämistä. Tässä teidän palaute ja toiveet ovat avain.

Olemme kirjoittaneet paikallistuntemuksesta järjestön voimavarana:

koskien osassa 1 tiedon hajauttamista ja itsepalvelua, osassa 2 järjestön lähettiläitä

Analysoimme lahjoittamisen kustannuksia blogissa:
Tekstiviesti on kätevä, muttei halpa tapa lahjoittaa

Raportoimme tietosuoja-asetuksen tulkinnoista:
GDPR-sanktioita langetettu ympäri Eurooppaa

Näillä pääsee hyvään moodiin mutta myös aiemmat jutut kestävät edelleen tarkastelua: teemat on valittu siten, että ne eivät ihan helpolla vanhene.

Lukemisen iloa, palautteesta jo etukäteen kiitollisena! 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut

TietoPiiri tuottaa hienoja välineitä järjestöille niin lahjoitusten hallintaa kuin vapaaehtoisten aktivointia varten, perinteisiä jäsenpalveluita unohtamatta. Paraskaan työkalupakki ei kuitenkaan vie maaliin, ellei järjestöllä ole suunniteltua prosessia toimintansa tukena.  Tietotekniikka tai sen puuttuminen voi olla showstopper, mutta mallikkaiden suoritusten merkittävin tekijä on järjestön toimintatapa selkeine vastuineen. Varainhankinnan asiantuntijapalvelu auttaa prosessin kehittämisen alkuvaiheessa, mutta myös jo hiottujen prosessien jatkojalostamisessa.

Asiantuntijapalvelumme on tarkoitettu vastaamaan kysymykseen ”Miten?”. Se soveltuu niin nykyisille asiakkaillemme kuin niille järjestöille, jotka vasta suunnittelevat toiminnan tehostamista. Olemme tiedostaneet konsultointitarpeen, ja kiitos asiakkaamme selkokielisen ehdotuksen, teimme palvelutuotteesta totta.

Sitoutumisen muutos

Ihmisten sitoutumisen tapa vaikuttaa muuttuneen pysyvästi: elämänsisältöä ja konkreettista apua haetaan edelleen järjestöistä, mutta jäsenyyteen sitoutuminen ja sitä kautta jäsenmaksutulo vähenee vuosittain. Kasvavien jäsenmäärien järjestöt ovat ilahduttavia, mutta harvinaisia poikkeuksia. Ihmiset ovat kuitenkin valmiita osallistumaan antamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön tai rahaa järjestön kassaan. Erittäin usein järjestön aktiivisimmat puuhaihmiset ovat myös lahjoittajia. Voi tuntua erikoiselta, mutta tämä pitää paikkansa niin meillä kuin muualla.

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut: vastauksia hankalimpiin aiheisiin

Miten saada mahdollisten vapaaehtoisten aika ja osaaminen kohtaamaan järjestön tarpeen kanssa? Entä miten toteuttaa lahjoittajan polku siten, että se houkuttelee, on täysin selkeä ja lahjoittajan kannalta vaivaton? Miten varmistua siitä, ettei 10 euron lahjoitus aiheuta 20 euron kustannuksia ja lisää muistamista? Kannattaako digitalisoinnilla ensisijaisesti hakea omarahoitusosuuden kasvattamista vai ajansäästöä rutiinitöistä?

Muun muassa  näihin kysymyksiin haemme vastauksia TietoPiirin asiantuntijapalveluiden kautta. Konsultoinnin metodiikka ja sisältö valitaan aina tapauskohtaisesti, mutta lähes aina pidämme tehokkaita ”brainstorming” -istuntoja, joissa keskustellaan, ideoidaan ja usein myös päätetään. Konsultoinnin tuloksena tuotettava dokumentaatio on selkokielistä, IT-jargonista riisuttua suomea. Se palvelee työprosessien muokkaamista tai tarjouspyynnön laatimista.

Konsultoinnin teemat

Tarpeen mukaan voimme Asiakkaamme kanssa porautua yhteen tiettyyn aiheeseen tai tarkastella jäsenen, lahjoittajan tai muun järjestön kontaktin kohtaamisen ketjua hyvinkin pitkällä toimintojanalla.

Näkökulmittain asiantuntijapalvelut voi ryhmitellä seuraavasti

Strateginen taso
  • Järjestön toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen
  • Asiakkuusajattelun juurruttaminen järjestössä
  • Liikeyritysten käyttämien metodien soveltava hyödyntäminen
Työprosessi järjestössä
  • Digitaalisen varainhankinnan kehittäminen erityisesti lahjoitusten kautta
  • Muidenkin kuin jäsenten kerääminen järjestön hallittaviksi kontakteiksi
  • Kontaktin kehittäminen löyhästi mukana olevasta järjestön suosittelijaksi (kohdennettu viestintä)
  • Kirjanpito- ja rekisterijärjestelmän yhteensovittaminen
  • Aikasyöppöjen, automatisoitavissa olevien rutiinitehtävien tunnistaminen
Tietotekninen näkökulma
  • Ulkoisten palveluiden liittäminen järjestön omiin järjestelmiin
  • Käytettävien järjestelmien funktionaalisen kartan muodostaminen
  • Teknisen arkkitehtuurin katselmointi
Kumppaniemme kautta
  • Verkkosivuston käytettävyyden arviointi ja kehittäminen
  • sekä kävijäanalytiikka

 

Ota rohkeasti yhteyttä!
Mietitään yhdessä, mikä toiminto järjestössänne kenties kaipaa lisäpotkua.

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula (at) tietopiiri.fi

Tietopiirin asiantuntijapalvelut

 

Ilkka Harjula

10.9.2018

Saattaisit olla myös kiinnostunut myös näistä

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa
Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com