Tag Archive for: varainhankinta

Lahjoitusten verovähennys – sittenkin!

/in /by

Lakiesitys lahjoitusvähennyksestä annetaan ns. budjettilakina syksyllä 2026 siten, että laki on voimassa
vuoden 2027 alusta. Valmistelu etenee aiemman esityksen pohjalta sisältäen joitakin muutoksia –  niin toivottuja kuin ei aivan niin mieluisia.

Sote-ala otettu mukaan

Aiemmassa esityksessä sosiaali- ja terveysalan kuuluminen vähennyksen piiriin vain osittain sai kovaa kritiikkiä. Nyt sote on mukana ilman varauksia.
Kuten jo aiempi ehdotus, vähennys koskee tiedettä, taidetta, suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä, nuorisotyötä tai -toimintaa,
liikuntaa, urheilua tai lasten asemaa tukevaa tai edistävää tarkoitusta.

Vähennettävät summat kertauksena

Yksityisihmisten vuosittain vähennettävä summa on vähintään 500 ja enintään 5 000 €. Tästä vähennys on 30 % eli maksimissaan 1 500 €. Aiemmassa ehdotuksessa vähennyksen olisi saanut lahjoitettuaan vaikkapa kahdelle järjestölle 250 €. Tämä on muutettu siten, että yhdelle järjestölle annettavan lahjoituksen on oltava vähintään 500 €.

Yhteisölahjoituksissa summien vaihteluväli on 850 – 50 000 €. Varsin huomattavia määriä siis.

Tietoturva ja verottajan listalle pääsy huolettaa

Lahjoittajan yksikäsitteisen tunnistamisen väline on henkiötunnus. Jos lahjoittaja vähennyksen haluaa, hänen henkilötunnuksensa on toimitettava järjestölle lahjoitustapahtuman yhteydessä. Järjestön puolestaan on säilytettävä tunnuksia ja toimitettava ne verottajalle. Tähän sisältyy monta vaaraa. Tietoteknisesti jo sekin, että rekisteri sisältää yksilöivää henkilötietoa, tekee tietojärjestelmästä houkuttelevan tietomurtautujille. Kunpa tämä olisi ollut ratkaistavissa toisin.

Voidakseen tarjota mahdollisuuden lahjoitusvähennykseen, järjestön on kuuluttava listalle, jonne verottaja kunkin hakijajärjestön erikseen nimeää. Miten tämä tarkoin tulee, tapahtumaan, sitä emme tiedä. Hakeminen kuitenkin on mahdollista vasta lain tultua voimaan. Mikä on käsittelyaika, jää nähtäväksi. Vähennyksen voi tarjota vasta kun järjestö on nimetty verottajan listalle. Vähennysasia lieneekin täyttä totta vasta vuoden 2027 kuluttua jo hyvän matkaa.

Mikä merkitys vähennyksellä on yksityislahjoituksiin?

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2026 (Odyssey), linkitys Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n sivulta
kertoo mahdollisen lahjoitusvähennyksen vaikutuksista lahjoittamisen halukkuuteen. Merkitys näyttäisi olevan jopa hämmästyttävän pieni. Nuorin sukupolvi reagoi positiivisimmin, ja lahjoittamisen kulttuuri nuorilla ihmisillä poikkeaa vanhemmista ikäluokista, mikä pidemmällä aikavälillä lupaa hyvää. Mutta tämänhetkisillä nuorilla ihmisillä harvoin on varallisuutta jaettavaksi, joten kertymät nuorilta jäänevät pieniksi. Vähennys ei siis ole kassakriisin pelastaja.

Miten varautua?

Lahjoitusvähennyksen mahdollisuuden tarjoaminen lahjoittajilleen on vapaaehtoista. Jos etenkin tietoturvaan liittyvät asiat ovat merkittävä huoli, voi olla järkevämpää ainakin toistaiseksi olla tarjoamatta vähennysmahdollisuutta. Tietoarkkitehtuurin ja työprosessien kriittinen tarkastelu on varmasti paikallaan, jotta vähennyksen voi tarjota tietoturvallisesti. Toistaiseksi emme tiedä kaikkia toteutuksen yksityiskohtia; korvat on pidettävä auki, jotta muutokseen ehtii varautumaan riittävän ajoissa. Me teemme kaikkemme, että tarvittava informaatio on käytettävissä. Kun uutta tietoa saadaan, Tietopiirin blogissa siitä kirjoitetaan.

Artikkelin kuva: AI
________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

World giving report 2026 – Suomessa paikallisiin luotetaan mutta ei lahjoiteta

/in /by

Laaja kansainvälinen lahjoitustutkimus julkaistiin keväällä. VaLa ry on tehnyt Suomea koskevasta raportista ansiokkaan tiivistelmän. Tässä julkaisussa nostetaan esiin muutamia aivan erityisiä havaintoja raportin sisällöstä; verraten Suomen lahjoittamisen tapoja ja kulttuuria Eurooppaan ja muihin mantereisiin. On erikoista, että Suomessa paikallisiin luotetaan mutta ei lahjoiteta. VaLa ry:n laatima kooste, ole hyvä.

Suomalainen luottaa – mutta ei suosi paikallista lahjoituksissa

Verrattuna keskimäärin muihin eurooppalaisiin, suomalaiset lahjoittavat järjestöille mutta eivät suoraan yksityisille apua tarvitseville. Vaparityötä tehdään paljon.
Luottamuksessa järjestön toimintaan paikallinen järjestö ottaa piikkipaikan. Kakkosena valtakunnallisesti toimiva järjestö ja viimeisenä kansainvälinen suuri järjestö. Asia on hieman yllättävä.

Hyvin yllättävää sen sijaan on se, että helpoimmin suomalaiset lahjoittavat kansainvälisille suurille järjestöille, seuraavaksi valtakunnallisesti toimiville järjestöille ja vasta sitten paikallisille toimijoille. Usein on luettu tutkimustuloksia, kuten nytkin, että luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys ovat avainasioita lahjoitusten keräämisessä onnistumiselle. Miksi sitten näin, sitä kukin pohtikoon.

Tutkimuksen kansainvälinen osa kertoo, että paikallinen yhteisöllisyys lisää vahvasti lahjoitushalukkuutta paikallisille toimijoille. Euroopassa tyypillisesti tällainen yhteisöllisyys on melko alhaisella tasolla. Meillä vielä Euroopan keskiarvon alapuolella reippaastikin. Paikallisten järjestöjen tuomaa positiivista vaikutusta ei tunnisteta tai pidetä erityisenä. Tässä lienee yhteys lahjoittamiseen ensisijaisesti suurille järjestöille.

Velvollisuus lahjoittaa

Suomalaiset tunnetusti ovat velvollisuudentuntoisia ja sääntöjä, myös moraalisia normeja noudattavia ihmisiä. Mitä iäkkäämpi lahjoittajaryhmä, sitä vahvemmin on mukana tunne siitä, että lahjoittaminen itselle tärkeälle yhteisölle on velvollisuus. Näyttäisi muiden lähteiden perusteella siltä, että nuoremmat polvet tuntevat kovin toisin. Toinen suomalaisaineistossa erottuva asia on lahjoituksen negatiivinen lataus: ei tuntenut voivansa kieltäytyä. Tästä lahjoittajasuhteen rakentaminen lienee vaikeaa.

Suomalaisten lahjoituskohteet – eroja ja yhtäläisyyksiä

Keulilla ovat lapset ja nuoret, humanitäärinen apu ja köyhyyden lievittäminen. Kaikkiin tehdään paljon vapaaehtoistyötä kuten Suomessa on tapana. Meillä aseelliseen puolustukseen, sisältäen veteraanit lahjoitetaan paljon enemmän kuin Euroopassa muualla. Tämä kertoo vielä tallessa olevasta yhtenäiskulttuurista ja historian muistamisesta.

Tiede, taide ja kulttuuri on toiseksi viimeisellä sijalla, hännillä kuten muuallakin. Meillä tämä jotenkin on ymmärrettävissä, koska yhteiskunta perinteisesti on ollut vankka tuki sektorille. Monessa muussa maassa instituutiot ovat enemmän vastuussa omasta rahoituksestaan.

Aivan viimeisenä suomalaisten listalla on palo- ja pelastustoimi. Käsittänee myös poliisitoimen, joka mielletään vain ja ainoastaan verorahoitteiseksi. Ankara rahapula on tiedossa, joten jos omaa paikallista turvallisuutta haluaa parantaa, ei lahjoitusmahdollisuus vaikkapa mökkipaikkakunnan VPK:lle olisi lainkaan pahitteeksi.

Palo- ja pelastustoimi – tässä meidän pitäisi muuttaa lahjoituskäyttäytymistä

Palo- ja pelastustoimen keskeinen tekijä on sopimuspalokuntien järjestelmä. Ilman sitä emme yksinkertaisesti pärjäisi. Sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä sopimuspalokunnissa (VPK) on valtava. Jos mökillä syttyy tulipalo ja paikallista sopimuspalokuntaa ei ole, voi omaisuudelleen suoraan heittää hyvästit. Äänestä kuntavaaleissa jos haluat vaikuttaa paikkakunnan asioihin, tue sopimuspalokuntaa jos haluat turvaa. Kyllä suomalaiset tähän tarttuvat kunhan vetoomus esitetään oikein.

Miten lisätä lahjoituksia samalta kohderyhmältä

Suomessa vielä muuta Eurooppaa enemmän toiminnan läpinäkyvyys on tärkeä. Miten toimitaan, miten raha käytetään ja mitä saadaan aikaan. Tämä todella merkitsee. Sen sijaan monessa maassa esiin nouseva lahjoittamisen tekninen helpottaminen ei näy meillä. Sujuvat maksamisen mekanismit on olemassa ja ne on järjestöissä otettu käyttöön. Pelkän tilisiirtomahdollisuuden tarjoavia ammattimaisia rahankerääjiä meillä ei taida enää olla.

Mahdollisuus osallistua ja tehdä muutos?

Varsin suuri osa katsoo, että mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat riittävät. Olemme tässä samoilla linjoilla eurooppalaisen keskiarvon kanssa. Huolestuttava asia sen sijaan on se, että peräti 28% kertoo, että tiedostaa mahdollisuudet mutta ei ole kiinnostunut osallistumaan. Lähes kolmasosa siis on ja aikoo pysyä passiivisena. Suuri ongelma tai potentiaali, kuinka sen näkee mutta ajunystyrät sauhuamaan millä keinoin passiiveja saataisiin heräteltyä. Mikä olisi matalan kynnyksen helppo ja kiinnostava tapa osallistua kullakin järjestöllä.

Valtion roolia ei nähdä lahjoitusten edistäjänä

40 % suomalaisista on vahvasti tai erittäin vahvasti sitä mieltä, että valtio ei edistä järjestöjä lahjoitusten keräämisessä. Lahjoitusten verovähennysoikeus on laajemassa vuoden 2027 alusta ja se jos mikä myötävaikuttaa keräämisen edellytyksiin – olkoonkin, että aiheeseen liittyy toistaiseksi käytännön toteuttamisen epäselvyyksiä. Suunta kuintenkin on oikea.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luettavaa kesään – blogikooste

/in /by

Tietopiirin blogissa on ollut useampikin aihe, jotka tovin julkaisun jälkeenkin ovat relevantteja. Tämä blogikooste tarjoaa muutaman lukuvinkin.

Pankkikohtaiset käytännöt maksunsaajan nimen tarkistamiseksi

Tilisiirtolahjoituksia vastaanottaville järjestöille tämä on hankala asia. Jos järjestön nimi on pitkähkö saati kaksikielinen, ei se juuri koskaan mene tismalleen oikein ja maksaja saa tiedon: ei vastaa nimeä. Seuraus on varsin arvattava. Tähän on ratkaisu, lue tarkemmin tästä.

Useampi järjestö voi kerätä yhden järjestön rahankeräysluvalla

Järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä. Kun käytetään yhden järjestön lupaa sekä tämän hyödyntämiä työvälineitä, matka aloittamisesta ammattimaiseen varainhankintaan lyhenee merkittävästi. Yksi ajaa sisään CRM-järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen maksumekanismeineen ja muut tulevat valmiiseen pöytään. Ehdot ovat tarkat mutta täysin toteutettavissa. Blogi löytyy täältä.

Tekoäly järjestön varainhankinnassa

Saimme puhujapaikan SOSTE ry:n järjestöristeilylle toukokuussa. Aihe käsitteli tekoälyä lahjoitusten keräämisen tehostajana. Esimerkkejä oli kaksi, joista toisessa käytössä on järeä arsenaali, toisessa järjestössä on aloitettu varsin keveillä panostuksilla. Tulokset ovat vaikuttavia. Tämä blogi löytyy klikkaamalla tätä linkkiä.

Monta muutakin blogia

Tässä mainittujen ohella voit lukea mm. kannatusjäsenyyden merkityksestä sekä sähköpostista lahjoitusmarkkinoinnin välineenä. Antoisia, kesäisiä lukuhetkiä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

SOSTE-risteily – AI järjestön varainhankinnassa

/in /by

Tietopiiri sai puhujapaikan tämän vuoden SOSTE-risteilylle, joka juuri nyt on menestyksekkäästi purjehdittu. Täysi  sali kuunteli aihettamme, ”Tekoäly järjestön varainhankinnan apuna”.

Järjestöpäällikkö Kiril Häyrinen ohjasi ohjelmatuntia spiikaten puhujat lavalle ja antaen kysymysvuorot yleisölle

AI:n asema muuttui vuodessa

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) kevätseminaari järjestettiin viime viikolla. Vuosi sitten tekoäly ei ollut käytännössä mitenkään esillä, tänä vuonna oikeastaan kaikki esitykset viittasivat siihen, että tekoälyä hyödynnetään tavalla tai toisella miltei jokaisessa järjestössä. Tämä oivallus muutti esityksen sisältöä – miksi kertoa sellaista, minkä ihmiset jo tietävät. Sisältö muuttui ja sai kiitosta, josta kuulijan kommentti kertoi paljon: ”Päivän kiinnostavin esitys!”

Esimerkkien avulla

Aloittavasta hankkeesta kertoi asiakkaamme Tammenlehvän Perinneliiton tapaus. Kiitos Näkövammaisten  liiton Ville Blomin sparrauksen, syysvetoomuksen lahjoittajakannasta poistettiin ne ihmiset, jotka lahjoittavat vain jouluisin. Postitus pieneni 25 %:lla ja samalla kustannusten laskiessa osumisprosentti koheni. Joulun keräys myös tuotti aiempaa  paremmin, koska ns. turha kirje syksyllä jäi vastaanottamatta. Seuraavina siirtoina Tammenlehvän Perinneliitossa muodostettaneen lahjoittajien VIP-ryhmä, joka on viestinnällisesti erityisasemassa.

Edistynyttä hanketta edusti Näkövammaisten liitto, jossa Ville Blom on tehnyt huikeaa jälkeä. Heillä lahjoittakananta on tekoälyn avulla voitu pilkkoa erittäin tarkasti ryhmiin ja lahjoittajia puhutellaan tismalleen niillä viestinnällisillä keinoilla, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Vetoomuksia voi olla yhdeksän tai vain yksi vuotta kohti – lahjoitushistorian mukaisesti. Heillä on myös tieto kampanjoiden toimivuudesta postinumerotasolla, ei pelkästään koskien  kaupunkia vaan kaupunginosia. Virtuaalisen hattuni nosto Näkövammaisten liitolle!

Ennakkoluulot nurin

Esityksen viimeinen osa käsitteli ennakkoluuloja, jotka jarruttavat tekoälyn käyttöönottoa järjestöissä.

Onko aihe monimutkainen,  tarvitaanko superosaamista?

Ei tarvita. Tavoite pitää olla kirkkaana mielessä mutta muutoin normaaleilla Excel-valmiuksilla pääsee hyvään alkuun. Tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilötietoa ei mene lahjoittaja-aineiston mukana. Se lienee suurin vaara kaikista.

IT-rakenteet, onko giganttinen järjestelmäkartta tarpeen?

No ei suinkaan. Tammenlehvän Perinneliitossa lahjoittaja-aineisto otettiin ulos TP Fons -järjestelmästä ja syötettiin anonymisoinnin jälkeen taulukkona maksulliseen Chat GPT -järjestelmään. On sitten CRM käytössä tai ei, tiedon on oltava eheää. Tietämyksenhallinta siis on välttämätöntä mutta konserniluokan IT-osastoa ei tarvita.

Entä kustannukset, onko pienellä rahkeita?

Varmasti on. Tammenlehvässä käytettiin AI-ohjelmistoa, jonka kustannus on kymppiluokassa. Jopa täysin ilmaisillakin ohjelmistoilla voi tehdä ihmeitä. Kuten sanottu, jos tieto on järjestyksessä, aiheen aloittaminen ei ole kiinni kustannuksista.  Tammenlehvän Perinneliitto ei suinkaan ole pieni organisaatio, lahjoittajakanta on verraten suuri. Mutta tämä vain osoittaa sen, että vaikuttavia asioita on tehtävissä kevyin kustannuksin myös suuressa järjestössä.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan

/in /by

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan. Kannatusjäsenyys edustaa jäsenyyteen verrattuna matalamman kynnyksen sitoutumista järjestöön. Vaikka oleellista eroa osallistumisen kannalta ei ole, kannatusjäsen viestii, että hän symppaa järjestöä ja haluaa kannattaa sitä mutta ei ole valmis antamaan ajallista panostaan järjestön hyväksi. Annan hieman rahaa mutta en tule tekemään mokkapaloja. Tämä on moderni osallistumisen ja järjestön tukemisen muoto ja sen ottaminen käyttöön on useimmiten oikein hyvä ajatus.

Tarkkana ettei tulkita rahankeräykseksi!

Muistanemme, että järjestö saa ottaa vastaan lahjoituksia ilman keräyslupaa mutta ei vedota niiden puolesta. Jäseniltä ja kannatusjäseniltä rahaa saa pyytää, tämänkin tiedämme. Mutta ollakseen jäsenhankintaa / jäsenmaksuun verrattavaa tuloa eikä rahankeräyslain mukaista toimintaa, kannatusmaksuilta edellytetään seuraavia asioita. Tiedot on saatu Poliisihallituksesta.

Järjestön säännöt

Säännöistä on löydyttävä kannatusjäsenyys ehtoineen, etuineen ja velvollisuuksineen.

Kiinteä summa

Kannatusjäsenmaksun tulisi lähtökohtaisesti olla ennalta määritetty ja kiinteä. Poliisihallitukselta saamassamme vastauksessa Johanna Siivonen käytti nimenomaan sanaa lähtökohtaisesti.

Tulkinnanvaraista?

Tämä ”lähtökohtaisesti” on hieman erikoiselta vaikuttava asia, sillä asia sittenkin on jossain määrin tulkinnanvarainen – näin me sen luemme. Tähän emme oikein ole tottuneet. Kuitenkin nämä kaksi ehtoa, säännöt ja kiinteä summa, jos ne eivät ole kunnossa, kannatusjäsenyydestä kerätyt varat voidaan tulkita rahankeräykseksi, joka taasen edellyttää keräysluvan. On parempi pelata varman päälle ja hoitaa molemmat asiat by the book ongelmien välttämiseksi.

Hyvä tukitoimi

Erityisesti pienet urheiluseurat tuntuvat aktiivisesti käyttävän kannatusjäsenyyttä varainhankinnassa. Jos aikaa ja tarmoa ei varsinaiseen rahankeräykseen ole, tämä on kelvollinen vaihtoehto. Jos keräyslupa on, kannatusjäsenyys on enemmänkin tukitoimi muun varainhankinnan ohella.

Lahjoittaminen on jäsenyyttä matalamman kynnyksen takana

Järjestötotoimintaan sitoutuminen on muuttunut. Jäsenyys mutta myös kannatusjäsenyys edellyttää vahvaa komittoitumista. Sen sijaan lahjoittaminen koetaan helpommaksi osallistumisen muodoksi.  Tyypillinen jäsenmaksu vaihtelee haarukassa 20-35 € vuodessa. Pienikin kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle paljon enemmän.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tekoäly ja järjestön varainhankinta – työpaja 23.10.

/in /by

Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät tekoälykoulutusta järjestöille. SaavutaÄly -hanke on EU:n osarahoittama ja se sisältää sekä tietoiskuja että työpajoja. Tietopiiri ja Näkövammaisten liiton Ville Blom sekä Tammenlehvän perinneliitto tuottavat sisällön seuraavaan pajaan, jonka aiheena on tekoäly ja järjestön varainhankinta.

Ohjelmassa luvassa

Johdanto
Tietämyksenhallinta ja CRM perustana tekoälyn häytölle

Case 1 – Näkövammaisten liitto

  • Kuluja alas, tuottoja ylös
  • Asiakasymmärrys data-analyysin avulla
  • Kohdennettu markkinointi – generatiivinen tekoäly tehokkaana apurina

Case 2 – Tammenlehvän perinneliitto (yhdistyneet veteraanijärjestöt)

  • Tuloksia ensiaskeleiden jälkeen
  • Tuntumat kevyemmän tietoarkkitehtuurin lähtökohdista

Kokeillaan yhdessä -osuus

  • Tehdään koneesta sisällöntuottaja – lahjoitusvetoomusten tuottaminen

Ryhmätyö: soveltaminen omaan järjestöön

Tähän mennessä ilmoittautunut osallistujaryhmä on heterogeeninen, osa tulee suurista järjestöistä, osa aivan pienistä. Lähtökohdat siis poikkeavat suuresti, joten ryhmätöitä tehdään ”omassa kokoluokassa”. Tarkoituksena on, että ihmiset löytävät itselleen hyödyntämistapoja – joko Näkövammaisilta tai Tammenlehvästä, riippuen siitä missä vaiheessa he omassa työssään ovat.

Ilmoittaudu mukaan

Työpaja järjestetään 23.10. Humakin kampuksella Haagassa. Katso tarkemmat tiedot täältä ja ilmoittaudu mukaan!

_________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

/in /by

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

Kuvasta vielä asiaa

Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

_________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

/in /by

Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

Next-gen generosity

Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

Varainhankinnan ammattimaistuminen

Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

Varainhankinnan trendit osa 2

Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

  • Sisältöjen personointi
  • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

Kiitos kun luit!

Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajatutkimus 2024: some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 julkaistiin jo huhtikuussa ja siitä blogasimme. Nyt palataan samaan EFA-tutkimukseen (European Fundraising Association) mutta näkökulmista, jotka tuolloin jäivät käsittelemättä. Some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet. Tähän on vaan sopeuduttava. Tiivistelmä raportista löytyy VaLa  ry:n sivulta, täältä.

Trendejä ja lukuja

Online- ja mobiilimaksaminen nousee mutta mobiilista ei ollut muuta lukua kuin että 9 % on lahjoittanut mobiilisti. Kasvu tullee olemaan ripeää.

Kohderyhmäkohtaisen viestinnän merkitys on oivallettu. Tämä tarkoittaa kontaktien ryhmittelyä ja puhuttelua heitä kiinnostavalla tavalla. Kuinka kauan olemmekaan asiasta puhuneet.

Kolmas tähän nostettava trendi on testamenttilahjoitus. Me olemme tämän huomanneet jo pari vuotta sitten ja on oikein hyvä, että testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan oikein omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena. Sitoutumattomia asia ei liikuta ja siinä se. Testamentin tekemisen mahdollisuus kannattaa mainita.

Lahjoituskertymän määrän kasvu on ollut selvä trendi – ainakin tähän saakka. Vuonna 2024 lahjoitusvaroja kerätään yli miljardi euroa kun summa vuonna 2021 oli 530 M. Vuonna 2014 vastaavasti luku oli 239 miljoonaa euroa. https://www.vala.fi/uploads/tx8akFi4/koosteLahjoittajatutkimus04_2024_Suomentulokset_VaLa.pdf

Kirsikkana kakkuun: tekoälyllä on jo ja tulee olemaan iso merkitys ehkäpä useammassa tehtävässä kuin vielä oivallammekaan. Tiedoksi, tämä teksti on tuotettu ihan perinteisin keinoin.

Pk-yritykset aktiivisia järjestötyössä

Pk-yrityksistä 50% lahjoittaa tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa – monet useamman kuin yhden järjestön kanssa. Tämä on ilahduttava tieto. Niin ikään puolet suomalaisista lahjoittaa. Hyvä luku mutta pohjoiset naapurimme ovat meitä kaikki edellä. 10% lahjoittaa säännöllisesti ja etenkin tässä ero naapureihin on ollut huomattava.  Kuten mainittu, 9% on tehnyt lahjoituksen mobiilimaksutapaa käyttäen ja 16% vastaajista edelleen harrastaa lipaskeräyksiä. Erikoinen tilanne syntyy siitä, että kukaan ei kerro panostavansa jatkossa lipaskeräämiseen.

Panostuksen kohteet

Vuosi toisensa jälkeen ykköspaikka tulevissa panostuksissa kuuluu kertalahjoituksille. Luontevaa ja järkevää, se on kuitenkin lahjoittajapolun ensimmäinen rahatransaktio.

Toisena tällä kerralla tulee yritysyhteistyö, joka fiksusti toteutettuna voi olla molemmin puolin hyvinkin hyödyllistä. Yritysten vastuullisuusajattelu on hyvä todentaa tukemalla omia arvoja ja toimintaa lähellä olevia järjestöjä.

Kolmas panostuksen kohde on säännölliset lahjoitukset – kuukausilahjoitukset. Pohjoismaista ollaan perässä mutta asia edistyy ja siitä kaikki papukaijamerkit. Jotta kk-lahjoitusten houkuttelussa voi onnistua, vaatii se systemaattista työtä lahjoitusten eteen. Tietämyksenhallintaan tulee panostaa, jotta kohderyhmien segmentointi on ylipäätään mahdollista. Tämä kertoo ammattimaisesta ja vakavasta suhtautumisesta omaehtoiseen varainhankintaan. Hyvä hyvä.

Joukkorahoitus sen sijaan ei näyttäisi olevan järjestöjen keinovalikoimassa. Samoin tekstiviestit ja soitot lahjoitusnumeroihin – nämä ovat jääneet marginaaliin.

Some ja tuttavat – aina vaan tärkempiä

Kysymykseen mistä lahjoittaja sai tietoa järjestöstä, vertaisryhmät nappaavat kaksi kärkisijaa. Some ensimmäisenä, tuttavat heti perässä. Sidosryhmiä siis kannattaa kannustaa jakamaan heidän omaa verkostoaan järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi. Somessa on oltava ei vain toisella kädellä vaan systemaattisesti ja aktiivisesti. Silti viestintää ei voi jättää somen varaan, oman verkkosivun ylläpito on aivan välttämätöntä.

Kolmantena mainitaan mainokset ja vasta sijalla neljä tulee järjestön verkkosivu. Perässä kuudentena hiihtelee järjestön uutiskirje tai muu sähköpostiviestintä. Kyllä sähköposti edelleen on toimiva ja kustannustehokas väline mutta some on kaahannut lujaa ohi. Viestintä on muuttunut haasteellisemmaksi: kun uutiskirje oli king, järjestöstä lähtevä viesti oli hyvin järjestön itsensä hallinnassa. Mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Paluuta helppoihin aikoihin ei ole näkyvissä; järjestöt ovat pysyvästi keskellä multitaskaamista. Ja kovaa kilpailua.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Sivistysalan ahdinko uhkaa ukrainalaisten suomen kielen opetusta – lahjoituksista apua

/in /by

Ukrainalaisten kieliopetus vaarassa. Vapaan sivistystyön toimijat kuten esim. kansanopistot ja kesäyliopistot järjestävät suomen kielen koulutusta vaikeassa rahoitustilanteessa. Lahjoituksista voisi löytyä vetoapua.

Kysyntä on yllättänyt, rahoitus päättymässä kokonaan 2025

Vuonna 2023 opiskelijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sekä opiskelijoiden määrä että sodan kesto on tehnyt rahoitusrakenteesta vinon. Useat alan toimijat ovat yksityisiä ja koulutuksen tuottaminen tappiolla on kestämätön tilanne. Ukrainalaiset ovat hyvin motivoituneita oppimaan ja työllistymään – suuri surku ellei koulutusta voida järjestää.

KSML:n artikkelissa 10.8. Sivistysala ry:n johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo, että ilman lisärahoitusta ukrainalaisten kielikoulutus on uhattuna. Artkkelissa Tytti Pantsar, Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja ilmoittaa, että osa kansanopistoista on joutunut rajoittamaan opiskelijoiden määrää – syynä rahoitusvaje.  Sama viesti tulee Laajasalon opiston rehtori Juha Matti Holopaiselta: aloittavia kieliryhmiä on vähennetty seitsemästä neljään.  Ukrainalaisten kielikoulutukseen varattu lisärahoitus on päättymässä kokonaan 2025. Kuten Uusitalo sanailee, tässä on kyse Suomen kunnia-asiasta.

Varainhankinnan koulutusta tarvitaan

Tehokkaalla lahjoitusten keräämisellä voi auttaa asiaa. Ei silmänräpäyksessä mutta systemaattisella työllä. Luova yhteistyö yritysten kanssa voi palkita mutta potentiaalia on myös yksityisissä: kertalahjoituksesta kuukausilahjoitukseen. Siitä syventävinä askelina suurlahjoitus ja viimein testamentti. Suosittelijuus ja mahdollisuus käyttää sitoutuneiden ihmisten verkostoja viestin välittämiseen – vahva suositus tavoitteeksi.

Mutta tämä edellyttää monipuolista osaamista, joita kaikkia useinkaan ei ole käytettävissä. Ja työprosessia, joka tukee lahjoitusten tavoitteellista keräämistä.

Voimme auttaa jopa pro bono

Voimme osallistua talkoisiin kielikoulutuksen mahdollistamiseksi jatkossakin. Aiheesta lahjoitusten kerääminen, joko ABC tai sitten edistyneempi näkemys joko webinaarin tai livetapaamisen muodossa. Pro bono ilman myyntipuheita. Aiheessa olemme ammattilaisia, sen voi luvata.

”Lahjoita ukrainalaisten kotouttamiseksi – kielikoulutuksen mahdollistamiseksi”

Siinä aihio lahjoitusvetoomuksen otsikoksi. Selkeä ja ymmärrettävä viesti, johon suomalaiset suhtautuvat positiivisesti. Uskoisin, että tähän viestiin yritysten on helppo tarttua ja se on myös luontainen intressi: nopeammin hyvää työvoimaa. Tavoite Sivistan jäsenille on kirkas – miten sinne mennään, siinä tarjoamme kättä avuksi. Ota yhteyttä, koordinaatit alla.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi