Tag Archive for: Vastuullinen Lahjoittaminen ry

Lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta – sittenkin

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) tiedotti eilen, että valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja – lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta. Muutos tulisi voimaan jo 2026 alusta! Suuntima on aivan oikea mutta vielä on askelluksessa säätämistä – ehdotus ei ole vieläkään tasapuolinen.

Tiedoksi lukijalle: tämä blogi ei pyri kertomaan kaikkea vain eri sanankääntein mitä VaLa napakassa tiedotteessaan on jo kirjannut, VaLan tiedote kannattaa lukea joka tapauksessa erikseen.

Päivitys 26.9.2025

VaLa ry:ltä saamamme tiedon mukaan hallituksen esitys on siirretty jatkovalmisteluun ja tarkoitus on antaa erillinen esitys loppuvuoden aikana. Poliittisesti on linjattu, että yliopistoja ja korkeakouluja koskeva nykyinen säännöstö säilyy sellaisenaan. Tästä voi tehdä päätelmän, että yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden toteutuminen 2026 alusta on hyvin epätodennäköistä.

Hallituksen 2024 ehdotusta on jatkojalostettu

Hallitus päätti keväällä 2024, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja osalle lapsijärjestöjä. Nyt annetussa esityksessä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenee. VaLa ry:n tiedotteen mukaan samalla yhtenäistettäisiin yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko. VM siis pyytää lausuntoja ja aikaa sanaisen arkun pöllyttämiselle on 25. kesäkuuta saakka. Nyt on aika vaikuttaa!

Kolmannes järjestöistä vähennyksen ulkopuolelle – kyllä jossain on nyt matoja!

Arviolta 30 % järjestöistä jäisi vieläkin vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Luonto ja ympäristö, eläinsuojelu ja sote rajauksin (kuuluu vähennyksen piiriin jos edunsaajina lapset tai nuoret). Millä ihmeen perusteella! Perusmallisella kaupunkilaisjärjellä ei voi ymmärtää miksi vähennys ei olisi sidoksissa rahankeräyslupaan. Jos keräyslupa kerran myönnetään, miksi näin keskeiset järjestötoimialat eivät kuuluisi vähennyksen piiriin. Tietäen miten tärkeää työtä esim. sote tekee ja millaisessa ahdingossa ollaan; saisipa olla kärpäsenä katossa kuulemassa mistä VM löytää argumentaationsa.

Varsin kohtalaisia summia

Vähennys tehtäisiin tulon sijaan verosta ja olisi määrältään 30 % kun lahjoitus on vähintään 500 €. Tämä kannustaa vähän isompiin lahjoituksiin, oikein hyvä niin. Yksityishenkilöillä maksimi vähennettävä per vuosi olisi 5 000 € mutta lahjoitettaessa yliopistoille 50 000 €. Vastaavasti yhteisöillä rajasummat olisivat 50 000 ja 250 000 €. Rahamäärät ovat sellaisia, että niillä on merkitystä ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä.

Merkitys järjestöille – komsii komsaa

Yksityishenkilön verovähennyksen mahdollisuus alentaa epäilemättä lahjoittamisen kynnystä. Mutta saadakseen verovähennyksen on yksityislahjoittajan ilmoitettava henkilötunnuksensa. Tunnuksen antamisessa ihmiset ovat varovaisia ja ihan syystä. Olisiko helppo arvata, että tunnus kerrotaan helpommin suurelle ja hyvin tunnetulle järjestölle kuin pienelle ja kenties vasta vähän aikaa toimineelle. Jos lahjoittamisen housut on jalassa, kansalainen valinnee sen isomman ja tunnetumman vaihtoehdon.

Tämä tarkoittaa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen on tehtävä ankarasti työtä, jotta brändi on kirkas, viesti selkeä ja se myöskin näkyy ja kuuluu. Viestinnällistä multitaskaamista, digitaalisen presenssin hallintaa, tekoälyn käyttöä ja muuta sellaista, joka todellakaan ei ole järjestötyön ytimessä. Silti näen,  että muutos on toivottu: näin valistuneissa naapureissa – läntisissä ymmärrettävästi – on menestyksellä toimittu.

Lahjoitusrekisteri / CRM pakollinen

Lahjoitusten vastaanottaja raportoi verottajalle. Tukkimiehen kirjanpidolla tai sen sukulaisilla ei pärjää, lahjoittajarekisteri on aivan pakollinen. Järjestö raportoi saamansa lahjoitukset ja niiden käytön. Jos raportointi perustuu manuaaliseen reskontrapoimintaan, on lahjoitusvähennyksen mahdollistaminen viisainta unohtaa.

Kun lahjoittamisen transaktio tallentuu lahjoittajatietoineen ja myöskin tiliöityy sekä lahjoittajan että lahjoituskohteen mukaisesti, on raportin tuottaminen verottajalle parin hiiren äännähdyksen takana. Tietopiirin asiakkailla ei siis ole mitään syytä huoleen – ja uudet asiakkaat toivotamme tervetulleiksi.

VaLa ry:n tiedote VM lausuntopyynnöstä asiaa koskien, tässä ole hyvä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

  • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
  • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
  • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
  • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
  • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

Valoisa mutta vaativa näkymä

Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

Linkit

VaLa ry:n tiedote

Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2

/in /by

Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:

  • Yhteisöt ja yhteisöllisyys
  • Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
  • Varainhankinnan ammattimaistuminen

Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.

Viestien personointi

Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….

Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.

On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.

Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet

Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”

Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.

Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.

Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu.  Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.

Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan.  STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.

Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.

Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin,  linkki tiivistelmään, ole hyvä.

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote



_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

/in /by

Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

Next-gen generosity

Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

Varainhankinnan ammattimaistuminen

Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

Varainhankinnan trendit osa 2

Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

  • Sisältöjen personointi
  • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

Kiitos kun luit!

Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio

/in /by

Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio valmistui. Sisäministeriö on laatinut NPO-toimijoita (voittoa tavoitelemattomat organisaatiot) koskevan riskiarvion, jonka tavoitteena on tarjota tietoa sekä järjestöille että viranomaisille.  Ideaalitapauksessa rahanpesu ja terrorismin rahoitus järjestöjen kautta pystytään estämään samalla kun rehellisesti toimivien järjestöjen toimintaedellytykset kohenevat ja pankkipalveluiden saatavuus järjestöille riskiluokituksen alentuessa paranee.

VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan työ on edennyt mallikkaasti: ”Järjestökentän kuulemista sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa järjestettiin riskiarvioinnin aikana hienosti. Lopputuloksessa on huomioitu Suomen NPO-toimijoiden laajuus ja moninaisuus. Tietoisuus järjestökentästä tulee toivottavasti aidosti lisääntymään rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten keskuudessa.”

Riskityypit

Yleiset, kaikkia toimijoita koskevat riskit on jaettu seuraaviin tyyppeihin (osa lyhentäen, kuvaillen)

  • Henkilöriski organisaation sisällä (soluttautuminen)
  • Sektoriin (tai järjestöön) liittyvän luottamuksen hyväksikäyttö
  • Tietoisuuden puute riskeistä (rahanpesu, terrorismi, pakotteiden kiertäminen)
  • Järjestön varojen puutteellinen valvonta
  • Käteisen käyttöön liittyvät tapahtumat
  • Puutteelliset tiedot tosiasiallisista edunsaajista
  • Lahjoitusten vastaanottaminen ulkomailta
  • Rahanpesun ja terrorismin estämisen ylisääntely

Jako käy hyvin järkeen tarkastellen aihetta järjestön sisä- ja ulkopuolelta. Merkillepantavaa sekin, että yliregulaatio, järjestöjen tarpeeton kuristaminen on yksi riskityypeistä. Ylisääntelystä olemme nähneet esimerkin, siitä tuonnempana.

Järjestösektorikohtainen arvio – erityiset riskit

Toinen kategorisointi on järjestösektorikohtainen. Terrorismin rahoituksen sekä rahanpesun riski on arvioitu kullekin sektorille erikseen. Luokitusasteikko on yhdestä neljään, jossa 1 tarkoittaa vähäistä ja 4 erittäin korkeaa riskiä. Nelosta ei onneksi jaettu missään kohtaa. Kuitenkin sisältö on paikoin jopa pelottavaa luettavaa.

Erityisiä riskejä löytyi

Uskonnolliset yhteisöt, jotka käyttävät käteistä ja epävirallisia maksukanavia

Tässä on ryhmä, jonka riski terrorismin rahoittamiseen luokitellaan kolmannen kategorian riskiryhmään eli merkittäväksi. Jos lisäksi lahjoituksia saapuu ulkomailta, riski on vielä suurempi. Edunsaajien valvonta on vaikeaa ja mitä varoilla on tehty, voi helposti jäädä täysin pimeäksi. Dokumentissa kuitenkin mainitaan, että kyse on yksittäistapauksista.  ”Suurimmalla osalla tälläkin alasektorilla toimivien osalta riskitaso on erittäin pieni, jopa olematon”, mainitaan raportissa. Kolehdinkerääjien ei siis ole tarpeen huolestua.

Kiireellinen humanitäärinen apu – Suomessa vielä vakiintumattomat toimijat

Kriisi edellyttää mopeita toimenpiteitä. Ei ole aikaa odottaa pankkitiliä. Toimija voi kerätä rahaa pienkeräystunnuksella rekisteröitymättömänä toimijana, jolloin todellisten henkilöiden tai edunsaajien selvittäminen on mahdotonta. Terrorismin rahoittamisen riski tässäkin kohdin kuuluu kategoriaan kolme.

Raportissa kuitenkin painotetaan, että meillä on suuri joukko pieniä ja uusia avustustoimijoita, joiden riskienhallintaprosessit ovat kunnossa. Tästä syystä arvio tulee tehdä jokaisen toimijan kohdalla erikseen – toimialaluokitus ei sellaisenaan saa olla este normaalille järjestötoiminnalle.

Pysäytä pahikset mutta älä järjestön toimintaa

Siinäpä dilemma tiukassa paketissa. Viranomaisten ja järjestöjen itsensä tulee pyrkiä estämään terrorismin rahoitus ja rahanpesu järjestöjen kautta. Kääntöpuoli voi olla karu: jos on järjestötoimijana uusi ja järjestön missiona on tehdä nopeasti reagoivaa katastrofiapua, saattaa pankkipalveluiden saaminen olla vaikeaa. Jos järjestö toimii käteisen varassa, väärinkäytösten riskin katsotaan olevan vielä korkeampi. Raportista voit lukea miksi juuri tuo yhtälö soittaa viranomaisten kelloja.

Mitä järjestön tulisi tehdä: tutustu mahdollisiin riskeihin

Dokumentin läpiluku on hyvin suositeltavaa. Riskit on kuvattu sekä riskityypeittäin että järjestöen päätoimialojen mukaisesti. Ehkäpä juuri oman sektorin riskejäkin tärkeämpää on oivaltaa mihin kaikkialle riski ylipäätään voi kohdistua. Tietämättömuus riskin mahdollisuudesta lienee kaikkein suurin riski.

Meillä Suomessa edelleen on voimassa rehellisyysolettama mutta kaikkien ihmisten toiminta ei ole vilpitöntä. Jos järjestöllä on omaisuutta, pääsy äänioikeudelliseksi jäseneksi ilman hallituksen hyväksyntää saattaa johtaa vuosikokouksessa nurkanvaltaukseen ja omaisuuden katoamiseen – vuosikokouksen virallisella ja laillisella päätöksellä.

Kerro mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan

Informoi ja ole melkoisen tarkka raportoija. Jos järjestön verkkosivulla on ollut näkyvissä reaaliaikainen lahjoituskohdekohtainen luku, mikä on tavoite ja paljonko on kerätty, on arviointi helpompaa. Lahjoitin kohteeseen X ja kertymä oli tuolloin Y. Nyt järjestö kertoo, että yhteensä viisinumeroisella summalla on ostettu jätskiä kesätapahtumaan ja varat on käytetty. Jossain on selvästi matoja.

No tämä kärjistyksenä mutta lahjoittajat voivat suurin piirtein päätellä onko jauhot pussissa puhtaita. Ylipäätään läpinäkyvyys toiminnassa on hyväksi ihan mistä tahansa vinkkelistä katsoikin. Siinä missä järjestölle kuuluu informointi, lahjoittajien tehtävä on olla jos nyt ei epäilevä niin utelias ja tarkkaavainen.

Entä jos anonyymi lahjoittaminen kielletään?

Monessa järjestössä on oivallettu, että lahjoittajam tiedot kannattaa pyytää tallennettavaksi, jotta lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdollista. Useimmat antavat kuitenkin mahdollisuuden lahjoittaa anonyyminä.  Joissan uskonnollisessa yhteisöissä anonyymi lahjoittaminen katsotaan ainoaksi ja oikeaksi tavaksi toimia. Yhteisö raportoi poliisihallinnolle itse valitsemilla sanamuodoilla, jälkikäteen. Viranomaisten huoli anonyymistä lahjoittamisesta on varsin ymmärrettävä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että anonyymi lahjoittaminen voisi hyvin päättyä. Kiittäminen ja se lahjoittajasuhde, kuten jo mainittu. Jokunen lahjoitus varmasti menetetään mutta kokonaisuus, viranomaisintressi sekä järjestön oma kyky puhutella sitoutuneita ihmisiä – vahva argumentaatio lahjoittamisen tietojen edellyttämisen puolesta.

Kirjoita lomakkeelle tietosi. Aku.Ankka@höpömail.com menee hienosti läpi – ei tietojen antaminen mitään takaa. Jos lahjoittaja pitää tunnistaa,  ei harmituksen aihe ole kummoinen. Tekeepä lahjoituksen verkkopankin tai vaikka Mobilepayn kautta, tunnistaminen kuuluu aina mukaan.

Tietotekniikan toimittajalle asia on jotain muuta. Järjestöt joutuvat raportoimaan lahjoituksista ja tekniikan pitää osata kerätä tieto ja toimittaa se oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja vedenpitävän varmasti. Sellaisia rakenteita ei synny klubiaskin kanteen eikä päivässä parissa – sen vuoksi Tietopiiri Oy toivoo viranomaisilta selkeää ennakkoinformaatiota mihin ollaan matkalla.

Pankin ylireagointi – asiakkaallemme ongelmia

Asiakkaallamme, joka on huomattavan kokoinen ja erittäin vakiintunut toimija (perustettu noin 150 vuotta sitten) sai tuta mitä tapauksen analysoimattomuus voi aiheuttaa. He tekevät avustustyötä eräässä Afrikan maassa, suomalaisia työntekijöitä asuu ja työskentelee kohdemaassa. Tämän maan avustustyöhön kohdennettu lahjoitus jäi pankkiin jumiin, koska tilisiirron viestikentässä luki kyseisen maan nimi. Viitteellisenä maksuna ongelmalta olisi kaiketi vältytty.

Meidän kannalta asian teki kiusalliseksi se, että toimittamassamme järjestön CRM:ssä, TP Fonsissa lahjoituskertymä näytti yhtä lukua, pankkisaldo toista.  Asia ei ollut CRM:n ratkaistavissa saati sen vika – mutta täysin ymmärrettävästi asiakas niin oletti. Tutkikaa ja hutkikaa sitten kun on tarvetta – kaikki papukaijapisteet tapauskohtaisen analysoinnin puolesta.

Ikävää realismia – on pakko epäillä

Järjestöt tekevät pyyteettömästi korvaamattoman arvokasta työtä. Tuntuu kurjalta, että kasatrofityötä uurastava ryhmä on arvioitavana voiko heille antaa pankkitilin. Tai järjestössä työtä tekevä, mahtaako tuo ahkeralta tavikselta näyttävä ihminen olla myyrä. Mutta tähän on tultu: kaukana paha maailma kun Suomessa ollaan – se oli ja meni. Eikä palaa.

Aiheesta tarkemmin

VaLa ry julkaisi asiasta uutisen 23.10.2024 – lue se tästä.
Sisäministeriön julkaisu 2024:17, linkin kautta.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kansalaisfoorumi: miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa?

/in /by

Opintokeskus Kansalaisfoorumi julkaisi sivuillaan artikkelin koskien järjestöjen varainhankinnan helpottamisen ja laajentamisen tarvetta. Sisältöön on helppo yhtyä ja useimmista artikkelin aiheista olemmekin jo kirjoittaneet. Miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa on julkaisuna lukemisen väärti.

Leikkausten vastapainona helpotuksia – vaan ei kaikille

Artikkelissa mainitaan leikkausten olevan uhka jopa demokratialle. Suonta isketään lujasti, todellakin. Vastapainona kansalaisjärjestöstrategian tuli linjata tasapuoliset kevennykset niin byrokratiaan kuin varainhankinnan mahdollisuuksiin. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus – jos vähennyksen perusteena olisi se, että kerääjällä on rahankeräyslupa – se olisi toivottu ratkaisu. Tämänhetkisessä mallissa melkoinen osa lahjoituskohteista olisi jäämässä vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Jos järjestöllä on toimintoja, joista vain osa kuuluu vähennysoikeuden piiriin, voi hyvinkin edessä olla tilanne, että joudutaan lopettamaan lahjoitusten vastaanotto. Kirjanpidollinen työ erotella erilaiset lahjoitukset saattaa syödä enemmän kuin lahjoituksia kertyy. Toki jos on käytössä Tietopiirin työvälineet, tämä asia hoituu ongelmitta. Yksityisten ihmisten lahjoitusten verovähennysoikeudesta voit lukea aiemman blogin.

Kehysriihen päätös ei ole tasapuolinen mutta hyviäkin asioita siihen sisältyy kuten Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n päärihteeri Pia Tornikoski artikkelissa mainitsee: ”Kehysriihessä esitettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kehysriihen ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan.”

Myös yritysten mahdollisuuteen lahjoittaa kaivataan muutoksia

On ilmeinen pettymys, että kansalaisjärjestöstrategiaa ei ulotettu koskemaan yritysten lahjoituksia järjestöille. Verottajan näennäisen selkeästä säännöstöstä huolimatta asia sisältää epämääräisyyksiä. Lisäksi aiheen yksityiskohtia tunnetaan huonosti – ainakin omien kokemusten perusteella. Aiheesta on julkaistu perustavanlaatuinen bloteksti ja sisällössä esitetyt asiat on faktatarkistettu.

Uskoa on – paitsi pikaratkaisuihin

Kuten  VaLa ry:n Tornikoski artikkelissa mainitsee, oma varainhankinta ei välttämättä ole helppo eikä varsinkaan nopea ratkaisu. Siitä huolimatta suomalaisissa järjestöissä asiaan uskotaan ja omaehtoisen varainhankinnan kertymän oletetaan kasvavan reippaasti. Valtionavustuksen käyttäminen varainhankinnan tarkoituksiin, niin työvälineisiin kuin osaamisen kehittämiseen – voi kuinka toivottu tuo asia olisikaan.

Yhteistyö työvälineiden ja resurssien käytössä

Edellistä ajatusta jatkaen: jos työvälineitä ja osaavia resursseja voitaisiinkin hyödyntää yhteisesti useamman järjestön kesken. Keskusjärjestö voisi tarjota jäsenjärjestöilleen välineet ja toteuttavan henkilöstön jaettuna palveluna. Tämä jos mikä antaisi tarsoitusta pienille järjestöille, jotka nykymallissa ovat auttamatta taka-asemassa verrattuna suuriin toimijoihin. Tästäkin on kirjoitettu, jo vuosia sitten ja yhteistyötä koskevan blogin sisältö näyttää olevan edelleen täysin validi.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

/in /by

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hybriditilaisuus 25.1.2022: sujuva maksaminen ja lahjoittajan sitouttaminen

/in /by

QVIK Oy järjesti 25.1.2023 VaLa ry:n ja Tietopiirin kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin järjestöille eri keinoja tehdä lahjoittajien maksamisesta mahdollisimman sujuvaa ja sitouttaa heitä järjestöjen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. Tilaisuus oli kaikille avoin ja väkeä oli paikalla vallan mukavasti.

QVIK: Uudet maksamisen tavat lahjoittajahankinnan tukena

Lahjoittajien nopea sitouttaminen, asiakaskokemus, toimintojen automatisointi ja kustannusten optimointi ovat avainasemassa lahjoitusten maksamisen ratkaisuissa. Suomalainen e-lasku ja suoramaksu ovat loistavia tapoja sitouttaa lahjoittajat pitkäaikaisesti, mutta ilman Tietopiirin automatisoitua ratkaisua niiden haasteena on hidas käynnistyminen ja manuaaliset työvaiheet.

Oli mielenkiintoista nähdä, että maksuvetoomus, maksaminen voidaan aloittaa tekstiviestillä mutta myös Messengerillä, chatbotilla tai Whatsappilla. Tällä on nuorille ihmisille suuri merkitys. Korttimaksun hankaluus on kortin vanheneminen, jolloin lahjoitukset päättyvät. Asia on korjaantumassa, koska tulevaisuudessa pankki päivittää kortin tiedot. Suomalainen e-lasku tulee korvautumaan jollain aikajänteellä ja lisäksi ns. PSD2-maksu korvaa nykyisen verkkopankkimaksun. PSD2 on toinen maksupalveludirektiivi, joka edellytti pankkien avaavan rajapinnat kolmansille osapuolille. Paljon muutoksia on siis tulossa.

Tietopiiri:  Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutuneeksi lahjoittajaksi – tekniikkaa ja praktiikkaa

Jotta järjestö voi puhutella lahjoittajaryhmiään vaikuttavasti, sen tulee tuntea kontaktinsa. Tähän tarvitaan tietämyksenhallintaa ja se puolestaan edellyttää myös tietotyön välineitä. Lahjoittajien – potentiaalisten ja olemassaolevien – segmentointi ja kohdennettu viestintä on paitsi tehokkaan varainhankinnan edellytys, myös ihmisten kuuntelemista, sitouttamista ja laadukasta palvelua. Tietotekniikalla on myös merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa: ei riitä, että lahjoittajan polku on sujuva, järjestö ei saa tukehtua lahjoitusten aiheuttamaan manuaaliseen työhön.

Käymme läpi Tietopiirin lahjoittajan kuuden askeleen polun, mikä on kaikkein oleellisinta kussakin vaiheessa. Muistutimme myös siitä, että lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys. Iäkkäät suosivat tilisiirtoa – ja lahjoittavat eniten. Vähän nuorempi ryhmä pitää e-laskusta ja lahjoittaa varsin merkittävästi myöskin. Nuoret suosivat mobiilisovelluksia, uusimpia keinoja – mutta ovat lahjoitusten määrässä marginaalissa. Nuoret ja milleniaalit sen sijaan vaikuttavan olevan kiinnostuneita säännöllisestä lahjoittamisesta. Kannattaa siis miettiä omaa kohderyhmää ja valita maksutavat sen mukaisesti.

Kuuden askeleen polusta on julkaistu webinaari, sen löydät täältä.

VaLa: Miten meni TekojenTiistai 2022

Vastuullinen lahjoittaminen ry on TekojenTiistain eli kansainvälisen GivinTuesdayn organisoiva taho. Tilaisuudessa kuullaan miten TekojenTiistai näkyi ja kuului 29.11.2022 Suomessa.

Yhteistyö  1 + 1 = paljon enemmän kuin 2

Kartoitamme muutoinkin mahdollisuuksia yhteistyöhön. QVIK on tunnustettu digitaalisten kuluttajapalveluiden toteuttaja ja on tehnyt yhteistyötä mm. Unicefin ja World Visionin kanssa. Tietopiirin erityisvahvuudet puolestaan ovat varainhankinnan ja lahjoitusten keräämisen praktiikassa, sekä konsultoinnin että ohjelmistotuotteiden avulla. QVIK toteuttaa järjestön verkkopalvelun – ja enemmänkin: koko digitaalisen presenssin. Tietopiiri täydentää tuomalla niin osaamisen kun työvälineet varainhankintaan. Olemme alan ainut toimija, jolla on peräti kaksi sertifioitua varainhankkijaa – allekirjoittaneen lisäksi Tietopiirin yrittäjä, Tero Pesonen. Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön, joka vahvistaa molempia yrityksiä ja tuottaa järjestöasiakkaille entistäkin parempia ja kattavampia palveluita.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Ukraina-merkki kertoo yhteisösi tuesta

/in /by

Keskuskauppakamarin tiistaina 24.5. julkaisema Ukraina-merkki on ilmaus yhteisön antamasta konkreettisesta tuesta Ukrainalle. Yritysten ja yhteisöjen käyttöön on nyt yhtenäinen ja helposti tunnistettava merkki, jolla voi viestiä antamastaan tuesta Ukrainalle ja ukrainalaisille. Merkin saaminen ja käyttäminen on maksutonta mutta kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittua. Ohjeet ovat oikein selkeät ja järkevät.

Idea ja sen toteuttajat

Ukraina-merkki, sen toteuttamisen idea on saatu yhteisöiltä, jotka ovat halunneet osoittaa julkisesti tukevansa Ukrainaa. Merkkiä ovat olleet kehittämässä Marketing Finland, Suomalaisen Työn Liitto, Vala ry, Fama Consulting ja Keskuskauppakamari. Myös verkkosivun toteuttaminen sekä itse merkin suunnittelu on toteutettu pro bono -periaatteella. Sivulta löydät perusteet merkin saamiseen sekä ohjeet merkin käyttämiseen. Ukraina todella on laittanut suomalaiset liikkeelle!

Ukraina-merkin hakeminen

Tältä sivulta voit hakea merkkiä käyttöösi. Kerro perusteet, millä tavoin oletta auttaneet Ukrainaa. Kannattaa huomata, että tuki voi olla muutakin kuin rahallista avustamista: tavaraa, informaatiota, keräyksen järjestämistä, kuljetustehtäviä… Sivulta löydät lisätietoa.

Tietopiirin kontribuutio

Tietopiiri tuntee sympatiaa Ukrainaa auttavia kohtaan ja konkreettisena tekonaan promoaa asiakkaidensa Ukraina-keräyssivuja. Nämä sivut on koottu Auta ukrainalaisia -sivulle ja sinne kuljetaan Tietopiirin pääsivun yläosan kautta, paraatipaikalta. Asiakkaidemme keräyssivut löydät tästä: Suomen Caritas, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Pelastusarmeija sekä Medialähetys Sanansaattajat (SANSA).

Ukraina-merkki löytyy maanantaihin 30.5. mennessä Tietopiirin sivulta, ainakin pääsivun ylosasta sekä mahdollisesti footer-osiosta. Kannustamme vahvasti sekä tuen antamiseen että merkin käyttämiseen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi