Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa