Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio

Järjestösektorin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio valmistui. Sisäministeriö on laatinut NPO-toimijoita (voittoa tavoitelemattomat organisaatiot) koskevan riskiarvion, jonka tavoitteena on tarjota tietoa sekä järjestöille että viranomaisille.  Ideaalitapauksessa rahanpesu ja terrorismin rahoitus järjestöjen kautta pystytään estämään samalla kun rehellisesti toimivien järjestöjen toimintaedellytykset kohenevat ja pankkipalveluiden saatavuus järjestöille riskiluokituksen alentuessa paranee.

VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan työ on edennyt mallikkaasti: ”Järjestökentän kuulemista sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa järjestettiin riskiarvioinnin aikana hienosti. Lopputuloksessa on huomioitu Suomen NPO-toimijoiden laajuus ja moninaisuus. Tietoisuus järjestökentästä tulee toivottavasti aidosti lisääntymään rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten keskuudessa.”

Riskityypit

Yleiset, kaikkia toimijoita koskevat riskit on jaettu seuraaviin tyyppeihin (osa lyhentäen, kuvaillen)

  • Henkilöriski organisaation sisällä (soluttautuminen)
  • Sektoriin (tai järjestöön) liittyvän luottamuksen hyväksikäyttö
  • Tietoisuuden puute riskeistä (rahanpesu, terrorismi, pakotteiden kiertäminen)
  • Järjestön varojen puutteellinen valvonta
  • Käteisen käyttöön liittyvät tapahtumat
  • Puutteelliset tiedot tosiasiallisista edunsaajista
  • Lahjoitusten vastaanottaminen ulkomailta
  • Rahanpesun ja terrorismin estämisen ylisääntely

Jako käy hyvin järkeen tarkastellen aihetta järjestön sisä- ja ulkopuolelta. Merkillepantavaa sekin, että yliregulaatio, järjestöjen tarpeeton kuristaminen on yksi riskityypeistä. Ylisääntelystä olemme nähneet esimerkin, siitä tuonnempana.

Järjestösektorikohtainen arvio – erityiset riskit

Toinen kategorisointi on järjestösektorikohtainen. Terrorismin rahoituksen sekä rahanpesun riski on arvioitu kullekin sektorille erikseen. Luokitusasteikko on yhdestä neljään, jossa 1 tarkoittaa vähäistä ja 4 erittäin korkeaa riskiä. Nelosta ei onneksi jaettu missään kohtaa. Kuitenkin sisältö on paikoin jopa pelottavaa luettavaa.

Erityisiä riskejä löytyi

Uskonnolliset yhteisöt, jotka käyttävät käteistä ja epävirallisia maksukanavia

Tässä on ryhmä, jonka riski terrorismin rahoittamiseen luokitellaan kolmannen kategorian riskiryhmään eli merkittäväksi. Jos lisäksi lahjoituksia saapuu ulkomailta, riski on vielä suurempi. Edunsaajien valvonta on vaikeaa ja mitä varoilla on tehty, voi helposti jäädä täysin pimeäksi. Dokumentissa kuitenkin mainitaan, että kyse on yksittäistapauksista.  ”Suurimmalla osalla tälläkin alasektorilla toimivien osalta riskitaso on erittäin pieni, jopa olematon”, mainitaan raportissa. Kolehdinkerääjien ei siis ole tarpeen huolestua.

Kiireellinen humanitäärinen apu – Suomessa vielä vakiintumattomat toimijat

Kriisi edellyttää mopeita toimenpiteitä. Ei ole aikaa odottaa pankkitiliä. Toimija voi kerätä rahaa pienkeräystunnuksella rekisteröitymättömänä toimijana, jolloin todellisten henkilöiden tai edunsaajien selvittäminen on mahdotonta. Terrorismin rahoittamisen riski tässäkin kohdin kuuluu kategoriaan kolme.

Raportissa kuitenkin painotetaan, että meillä on suuri joukko pieniä ja uusia avustustoimijoita, joiden riskienhallintaprosessit ovat kunnossa. Tästä syystä arvio tulee tehdä jokaisen toimijan kohdalla erikseen – toimialaluokitus ei sellaisenaan saa olla este normaalille järjestötoiminnalle.

Pysäytä pahikset mutta älä järjestön toimintaa

Siinäpä dilemma tiukassa paketissa. Viranomaisten ja järjestöjen itsensä tulee pyrkiä estämään terrorismin rahoitus ja rahanpesu järjestöjen kautta. Kääntöpuoli voi olla karu: jos on järjestötoimijana uusi ja järjestön missiona on tehdä nopeasti reagoivaa katastrofiapua, saattaa pankkipalveluiden saaminen olla vaikeaa. Jos järjestö toimii käteisen varassa, väärinkäytösten riskin katsotaan olevan vielä korkeampi. Raportista voit lukea miksi juuri tuo yhtälö soittaa viranomaisten kelloja.

Mitä järjestön tulisi tehdä: tutustu mahdollisiin riskeihin

Dokumentin läpiluku on hyvin suositeltavaa. Riskit on kuvattu sekä riskityypeittäin että järjestöen päätoimialojen mukaisesti. Ehkäpä juuri oman sektorin riskejäkin tärkeämpää on oivaltaa mihin kaikkialle riski ylipäätään voi kohdistua. Tietämättömuus riskin mahdollisuudesta lienee kaikkein suurin riski.

Meillä Suomessa edelleen on voimassa rehellisyysolettama mutta kaikkien ihmisten toiminta ei ole vilpitöntä. Jos järjestöllä on omaisuutta, pääsy äänioikeudelliseksi jäseneksi ilman hallituksen hyväksyntää saattaa johtaa vuosikokouksessa nurkanvaltaukseen ja omaisuuden katoamiseen – vuosikokouksen virallisella ja laillisella päätöksellä.

Kerro mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan

Informoi ja ole melkoisen tarkka raportoija. Jos järjestön verkkosivulla on ollut näkyvissä reaaliaikainen lahjoituskohdekohtainen luku, mikä on tavoite ja paljonko on kerätty, on arviointi helpompaa. Lahjoitin kohteeseen X ja kertymä oli tuolloin Y. Nyt järjestö kertoo, että yhteensä viisinumeroisella summalla on ostettu jätskiä kesätapahtumaan ja varat on käytetty. Jossain on selvästi matoja.

No tämä kärjistyksenä mutta lahjoittajat voivat suurin piirtein päätellä onko jauhot pussissa puhtaita. Ylipäätään läpinäkyvyys toiminnassa on hyväksi ihan mistä tahansa vinkkelistä katsoikin. Siinä missä järjestölle kuuluu informointi, lahjoittajien tehtävä on olla jos nyt ei epäilevä niin utelias ja tarkkaavainen.

Entä jos anonyymi lahjoittaminen kielletään?

Monessa järjestössä on oivallettu, että lahjoittajam tiedot kannattaa pyytää tallennettavaksi, jotta lahjoittajasuhteen rakentaminen on mahdollista. Useimmat antavat kuitenkin mahdollisuuden lahjoittaa anonyyminä.  Joissan uskonnollisessa yhteisöissä anonyymi lahjoittaminen katsotaan ainoaksi ja oikeaksi tavaksi toimia. Yhteisö raportoi poliisihallinnolle itse valitsemilla sanamuodoilla, jälkikäteen. Viranomaisten huoli anonyymistä lahjoittamisesta on varsin ymmärrettävä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että anonyymi lahjoittaminen voisi hyvin päättyä. Kiittäminen ja se lahjoittajasuhde, kuten jo mainittu. Jokunen lahjoitus varmasti menetetään mutta kokonaisuus, viranomaisintressi sekä järjestön oma kyky puhutella sitoutuneita ihmisiä – vahva argumentaatio lahjoittamisen tietojen edellyttämisen puolesta.

Kirjoita lomakkeelle tietosi. Aku.Ankka@höpömail.com menee hienosti läpi – ei tietojen antaminen mitään takaa. Jos lahjoittaja pitää tunnistaa,  ei harmituksen aihe ole kummoinen. Tekeepä lahjoituksen verkkopankin tai vaikka Mobilepayn kautta, tunnistaminen kuuluu aina mukaan.

Tietotekniikan toimittajalle asia on jotain muuta. Järjestöt joutuvat raportoimaan lahjoituksista ja tekniikan pitää osata kerätä tieto ja toimittaa se oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja vedenpitävän varmasti. Sellaisia rakenteita ei synny klubiaskin kanteen eikä päivässä parissa – sen vuoksi Tietopiiri Oy toivoo viranomaisilta selkeää ennakkoinformaatiota mihin ollaan matkalla.

Pankin ylireagointi – asiakkaallemme ongelmia

Asiakkaallamme, joka on huomattavan kokoinen ja erittäin vakiintunut toimija (perustettu noin 150 vuotta sitten) sai tuta mitä tapauksen analysoimattomuus voi aiheuttaa. He tekevät avustustyötä eräässä Afrikan maassa, suomalaisia työntekijöitä asuu ja työskentelee kohdemaassa. Tämän maan avustustyöhön kohdennettu lahjoitus jäi pankkiin jumiin, koska tilisiirron viestikentässä luki kyseisen maan nimi. Viitteellisenä maksuna ongelmalta olisi kaiketi vältytty.

Meidän kannalta asian teki kiusalliseksi se, että toimittamassamme järjestön CRM:ssä, TP Fonsissa lahjoituskertymä näytti yhtä lukua, pankkisaldo toista.  Asia ei ollut CRM:n ratkaistavissa saati sen vika – mutta täysin ymmärrettävästi asiakas niin oletti. Tutkikaa ja hutkikaa sitten kun on tarvetta – kaikki papukaijapisteet tapauskohtaisen analysoinnin puolesta.

Ikävää realismia – on pakko epäillä

Järjestöt tekevät pyyteettömästi korvaamattoman arvokasta työtä. Tuntuu kurjalta, että kasatrofityötä uurastava ryhmä on arvioitavana voiko heille antaa pankkitilin. Tai järjestössä työtä tekevä, mahtaako tuo ahkeralta tavikselta näyttävä ihminen olla myyrä. Mutta tähän on tultu: kaukana paha maailma kun Suomessa ollaan – se oli ja meni. Eikä palaa.

Aiheesta tarkemmin

VaLa ry julkaisi asiasta uutisen 23.10.2024 – lue se tästä.
Sisäministeriön julkaisu 2024:17, linkin kautta.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi