Tag Archive for: Järjestödigikartoitus

Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia

Järjestödigi-kartoitus 2020 on selvittänyt järjestöjen digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa. Vuodesta 2017 saakka vuosittain julkaistusta tutkimuksesta vastaavat Vitec Avoine Oy, TIEKE ry sekä Viestintä-Piritta Oy. Järjestöt haaskaavat edelleen lahjoituspotentiaalia mutta paljon hyviäkin asioita on vuodessa tapahtunut.

Pakotettu loikka tuotti paljon hyvää

Digiloikka telottiin sanana liikakäytöllä tehohoitoon saakka ennen kuin kukaan oli ehtinyt digiloikkia minnekään!  Mutta sitten tulikin The Loikka – pakko on hyvä peruste harpata kerralla pidemmälle. Täydellisestä pimeydestä siirryttiin vähintään kohtalaisen sujuvaan paikasta riippumattomaan työskentelyyn ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunhan normaali saapuu, mitä luultavimmin osa nyt opetelluista digitaidoista jää jokapäiväiseen hyötykäyttöön ja sillä on merkitystä työskentelyn tehoon ja myös kustannussäästöihin. Joku menettää, kun palaveria ei istuta saman pöydän ääressä ja onhan live-tapaamisessa oma juttunsa. Mutta järjestö joka tapauksessa säästää työaikaa ja matkoihin käytettyä rahaa. Ylipäätään asenne digitalisaatiota kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan kuluneen vuoden aikana. Olisiko mantrana toistettu digitalisaatio saanut sekin konkreettisen hahmon, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan: työtehtäviä, joita voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tietoverkkojen ja tietotekniikan avustamana. Sitähän se, ei kummempaa.

Lahjoitustoiminta verkossa – miksi tämä etenee niin hitaasti?!

Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta raporttiin liittyen ja frustraatio tursui rivien väleistä. Nyt tiedämme millaisia aikoja on edessä mitä julkiseen rahoitukseen tulee. Sponsorointi ja yritysten yhteistyö on hyvin selektiivistä: järjestön ydinviestin on edistettävä yrityksen liiketoimintaa ja lisäksi järjestön viestinnän on oltava kaikin tavoin hallinnassa. Tästä kaikesta huolimatta Järjestödigi-kartoitus 2020 organisaatioista 9 %:lle voi tehdä kertalahjoituksen verkossa. Valitettavasti luit aivan oikein. Kuukausilahjoitus oli mahdollinen 4 %:lla. Nyt on hönkäistävä ja kerrottava kamalimmat luvut omissa kappaleissaan.

Lahjoittajien tiedot talteen vain 3 %:lla

Suoritan parhaillaan Rastor-Instituutissa kurssia nimeltä ”Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erityisammattitutkinto”. Eilen 10.12. Salla Saarinen piti loistavan kurssipäivän ja puhui kontaktien tallentamisen kriittisyydestä. Ellei järjestö tiedä kuka lahjoittaja on, ei häntä voida kiittää. Hänelle ei voi kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Ylipäätään suhdetta ei voi rakentaa. Esimerkiksi kuukausilahjoittajuuteen edetään kertalahjoitusten kautta ja siitä on mahdollisuus suurlahjoitukseen ja edelleen testamenttilahjoitukseen. Mutta seuraavaa vaihetta on ehdotettava ihmiselle ja mitenpä sen teet ellet tiedä ketä puhuttelet.

Kontaktitieto on myös muiden konversiopolkujen avain: riippuen järjestön tarpeista, kertalahjoittajaa voidaan haluta liikuttaa vaparityöntekijän suuntaan tai hyvin sitoutuneeksi viestinviejäksi tai järjestöön rekrytoivaksi ihmiseksi. On hyvin tiedossa, että kontaktitiedon saaminen on GDPR-aikana mutkikkaampaa mutta ei mahdotonta. Paritanssi, jossa järjestö tarjoaa ihmiselle jotakin: tietoa, palvelua, emotionaalista yhteenkuuluvuutta ja sen vastineeksi ihmisen kannattaa antaa tietonsa. Käy pian selväksi miksi järjestön toiminnan tarinallistaminen on tärkeää.

Jättämällä kontaktitiedot keräämättä tapahtumakävijöiltä ja lahjoittajilta, järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia. On ison rahan ja monen viestinnällisen onnistumisen summa, että ihminen on saatu tekemään kertalahjoitus. Siihen verraten niin paljon helpompaa olisi saada ihminen, joka on luottanut järjestöön ja pitää sen tomintaa tärkeänä, lahjoittamaan uudelleen, mutta ilman lahjoittajan tietoja – no go.

4 % järjestöistä pitää säännöllisesti yhteyttä lahjoittajiinsa

Joulun aikaan kuuluvat tarinat, tässä yksi:

Olipa kerran ihminen, joka lahjoitti järjestölle.

Hän ei saanut uhrauksestaan kiitosta.

Hän lahjoitti vielä toistamiseen, mutta edelleen järjestö pysyi vakaasti vaiti.

Sen pituinen se.

Pandemia jyrää, mutta eräs keino vaan pysyy

Vaikka maailma kääntyisi ympäri, sähköpostia ei nitistä mikään. 97 % vastaajista kertoo käyttävänsä sisäisessä viestinnässä sähköpostia. Kakkosena on puhelin 89 %:lla ja muut kaukana perässä. Someryhmiä sisäisen viestinnän keinona käyttää 47 %. Onneksi ei tuon enempää, sillä some tässä roolissa merkitsee viestinnän ja varsinkin sisällönhallinnan täydellistä hallinnanluovutusta. Onneksi jaetut  dokumentit ja yhteinen työskentely verkossa on ohittanut somettamisen vuonna 2020.

Järjestödigi-kartoitus 2020 on ladattavissa järjestödigi-sivustolta tästä

Myös Järjestösome-trendit 2021 julkaistu

Viestintä-Piritta Oy julkaisi samassa yhteydessä tutkimuksen koskien järjestöjen somen käyttöä sekä presenssiä somessa. Raportti on tiivis ja selkeä, kannattaa lukea itse mutta pari asiaa spottaan esille.

Kaikkien ei enää tarvitse olla joka tuutissa mukana ja aivan kaikkia kohderyhmiä varten. Valitaan mieluummin yksi kanava ja tehdään se huolella versus kymmenen kanavaa ja juosten….toteuttaen. Viestintä on muuttunut selvästi valikoivammaksi ja kohderyhmiltään tarkennetuksi. Kaikkien syleilyä ei nähdä enää tarpeellisena – se pikemminkin hajottaa viestin.

Järjestön toimintaan osallistumisen tapa tuntuu muuttuneen pysyvästi. Jäsenyys ei ole lainkaan itsestään selvä asia; tyypillisempää alkaa olla sitoutuminen määrittämättömäksi ajaksi tai tietyn hankkeen kautta. Järjestöt ovat ryhtyneet puhuttelemaan somekanavillaan ihmisiä, jotka jakavat järjestön arvot mutta tuskin sitoutuvat järjestöön jäsenyyden kautta tai muutoinkaan loppuiäkseen. Jälleen kerran on todettava, että erään järjestöjohtajan ilmaisu pyöröovisitoutuneisuudesta oli nappiosuma.

Järjestösome-trendit 2021 löydät tästä linkistä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Jos haluat lahoittajatiedot talteen, rakentaa kestävän suhteen ja mahdollistaa täysin automatisoidun kuukausilahjoittamisen – Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali!

Kuukausilahjoittaja on järjestölle valtava potentiaali! Silti kuukausilahjoitus on Suomessa aika harvoin käytössä. Kuukausilahjoitus on järjestölle lähes budjetoitavaa tuloa ja melkein poikkeuksetta merkittävästi satoisampi kuin yhden ihmisen yksittäislahjoituksista kertyvä summa. Siitä huolimatta hyvin moni järjestö panostaa nimenomaan kertalahjoituksiin eikä kuukausilahjoittamisen mahdollisuutta välttämättä tarjota lainkaan. Länsinaapurissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoituskertymästä on merkittävästi korkeampi kuin meillä. Näyttäisi siltä, että edes korona-aika ei ole vaikuttanut asiaan. Miksi ihmeessä, sitä olemme aiemminkin blogissa pohtineet.

Järjestödigikartoitus 2019 kertoi kuukausilahjoitusten vastaanottamisen harvinaisuudesta

Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa aineiston järjestöistä vain 4 % otti vastaan kuukausilahjoituksia. Aiheesta kirjoitetun blogin voit lukea tästä. Edelleen asiaa pohdittuamme emme keksi muuta syytä kuin tiedonhallinnan puutteet. Ellei kertalahjoittajia tunneta, ei ole kohderyhmää, jolle ehdottaa kuukausilahjoittajuutta. Kuukausilahjoitukseen kasvetaan tyypillisesti kertalahjoittamisen kautta ja kuukausilahjoituksen summa voi kohota suhteen järjestöön syvennyttyä. Tarvitaan sitoutumista ja myös tunnesidettä, jotta kuukausilahjoitus ylipäätään on mahdollinen.

Kuukausilahjoitusten edistäminen

Kuukausilahjoittaja, tuo järjestöön sitoutunut kultakimpale, on saatu systemaattisen työn tuloksena ja hän ansaitsee erityisen huomion myös pysyäkseen kuukausilahjoittajana. Tässä blogissa kuitenkin keskitytään ajanjaksoon ennen kuukausilahjoittamisen aloittamista, miten järjestö voi sitä edistää. Inspiraatio blogin kirjoittamiseen löytyi Nonprofit Tech for Good -julkaisusta marraskuulta. Tarinan lopusta löydät linkin, josta pääset sen lukemaan.

Kuukausilahjoittaminen ensisijaiseksi lahjoitusvaihtoehdoksi, varauksin

Entäpä jos kuukausilahjoitus olisikin aivan ensimmäinen tarjottavista vaihtoehdoista! Jos ihminen ei ole siihen valmis, hän löytänee aivan läheltä muita vaihtoehtoja. Niissä kertalahjoittamiseen liittyvissä lahjoitustavoissa olisi kiireesti syytä karsia oletusarvoiseksi asetettu 5 €. Oli se sitten liukusäädin tai tekstikenttä, 5 €:n maininta tuottaa…….5 €:n lahjoituksia. Me vilkuilemme ympärillemme mitä muut ovat tehneet ja jos sinne vitonen on asetettu, niin siis mennään. Liian korkeaksi asetettu oletussumma karkottaa lahjoittajia: jos on mahdollisuus betatestaamiseen, sillä keinoin sopiva oletussumma löytynee.

Ensisijaisuutta pitää hiukan tarkentaa. Verkkosivulla kuukausilahjoittajuus ensisijaisena vaihtoehtona toimii kun järjestön toiminnan luonne sitä tukee; esimerkiksi kummitoiminta. Muiden tulisi ehdottomasti tarjota ainakin rinnalla kertalahjoituksen muodot. Sitten kun kuukausilahjoitusta promotaan ulkoisessa mediassa, somessa tai perinteisessä, linkin tulee ohjata järjestön sivulle, jossa on tarjolla vain kuukausilahjoitus. Oma landing page on erittäin perusteltu.

Pop-up ikkunoista johdattelevaan Chat-bottiin

Nuo viheliäiset ponnahtelijat, oltiin mitä mieltä tahansa – ne näyttävät toimivan kun viesti osuu oikeaan kohderyhmään. Osumatarkkuudessa on vain usein parantamisen varaa. Siksi Chat-bot, joka muutamalla mietityllä kysymyksellä ohjaa sivustovierailijan oikean kohdeinformaation luokse tai ehdottaa suoraan vastausten perusteella kuukausilahjoittamista, voi osoittautua huikean arvokkaaksi.

Jäsenyysohjelma käyttöön

Kuukausilahjoittajan tulisi saada panostustaan vastaan järjestöltä jotain extraa. Informaatiota muita nopeammin, pääsylippuja, alennuksia yhteistyökumppaneilta – mikä järjestön toimialaan sattuu sopimaan. Jotain sellaista, mitä muuten ei mitenkään voi saada. Jäsenyysohjelmassa voisi olla jopa eri tasoja mutta yksikin on jo oikein hyvä tavoite näin suomalaisittain.

Segmentoi myös kuukausilahjoittajat

Suurin panostus kontaktien ryhmittelyssä epäilemättä kohdistetaan kertalahjoittajiin tai ihmisiin, jotka eivät vielä ole lahjoittaneet. Tälle on perusteensa. Mutta sikäli kun kuukausilahjoittajia on vähänkään enemmän, on tosiaankin hyvä ajatus jakaa myös heitä ryhmiin ja kohdentaa viestintä tarkemmin. Myös kuukausilahjoittajia kannattaa toisinaan kiittää, kertoa samalla mitä varoilla on saatu aikaan, mitä järjestö suunnittelee ja kunhan asia tehdään hienovaraisesti ja kohteen tilanteen huomioiden, voi myös ehdottaa kuukausittaisen lahjoitussumman korottamista.

Suomalainen e-laskutus kuukausilahjoituksen muotona

Suomessa pankit tarjoavat turvallisen tavan kuukausilahjoittamiseen, e-laskun. Kääntöpuolena on ollut sopimuksen muodostamisen vaivalloisuus, johon me tartuimme. Kehtaamme nostaa häntäämme toteuttamastamme palvelumuodosta, jossa lahjoittaja voi tehdä kuukausilahjoitussopimuksen järjestön verkkosivulla siten, että kuukausilahjoituksen käynnistyminen edellyttää vain e-laskutussopimuksen hyväksymistä. Se on verkkopankissa valmiina odottamassa. Mitään muuta ei niin lahjoittajan kuin vastaanottajankaan tarvitse asialle tehdä.

Yhdysvalloissa, jossa luottokortilla toistuvaislahjoittaminen on hyvin yleistä, erittäin tyypillinen syy lahjoitusten katkeamiseen on kortin vanheneminen. Uuden sopimuksen tekeminen on isohkon kynnyksen takana. Suomalaisessa e-laskutuksessa ei ole korttia, jonka vanhentuminen päättäisi kuukausilahjoittamisen.

Referoitu artikkeli on jenkkilähtöinen mutta kirjoittaja tässä sopeutti sisältöä kotimaiseen ympäristöön sopivaksi ja omia kokemuksia vastaavaksi. Erittäin mielelläni kuulisin miten siinä onnistuin ja josko muitakin ajatuksia kirposi. Nonprofit Tech for Good -artikkelin voit lukea tästä.

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali! Mietitään yhdessä, miten teidän tapauksessa hänet saadaan mukaan.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi