Tag Archive for: Poliisihallitus

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan

/in /by

Kannatusjäsenyys varainhankinnassa – kannatetaan. Kannatusjäsenyys edustaa jäsenyyteen verrattuna matalamman kynnyksen sitoutumista järjestöön. Vaikka oleellista eroa osallistumisen kannalta ei ole, kannatusjäsen viestii, että hän symppaa järjestöä ja haluaa kannattaa sitä mutta ei ole valmis antamaan ajallista panostaan järjestön hyväksi. Annan hieman rahaa mutta en tule tekemään mokkapaloja. Tämä on moderni osallistumisen ja järjestön tukemisen muoto ja sen ottaminen käyttöön on useimmiten oikein hyvä ajatus.

Tarkkana ettei tulkita rahankeräykseksi!

Muistanemme, että järjestö saa ottaa vastaan lahjoituksia ilman keräyslupaa mutta ei vedota niiden puolesta. Jäseniltä ja kannatusjäseniltä rahaa saa pyytää, tämänkin tiedämme. Mutta ollakseen jäsenhankintaa / jäsenmaksuun verrattavaa tuloa eikä rahankeräyslain mukaista toimintaa, kannatusmaksuilta edellytetään seuraavia asioita. Tiedot on saatu Poliisihallituksesta.

Järjestön säännöt

Säännöistä on löydyttävä kannatusjäsenyys ehtoineen, etuineen ja velvollisuuksineen.

Kiinteä summa

Kannatusjäsenmaksun tulisi lähtökohtaisesti olla ennalta määritetty ja kiinteä. Poliisihallitukselta saamassamme vastauksessa Johanna Siivonen käytti nimenomaan sanaa lähtökohtaisesti.

Tulkinnanvaraista?

Tämä ”lähtökohtaisesti” on hieman erikoiselta vaikuttava asia, sillä asia sittenkin on jossain määrin tulkinnanvarainen – näin me sen luemme. Tähän emme oikein ole tottuneet. Kuitenkin nämä kaksi ehtoa, säännöt ja kiinteä summa, jos ne eivät ole kunnossa, kannatusjäsenyydestä kerätyt varat voidaan tulkita rahankeräykseksi, joka taasen edellyttää keräysluvan. On parempi pelata varman päälle ja hoitaa molemmat asiat by the book ongelmien välttämiseksi.

Hyvä tukitoimi

Erityisesti pienet urheiluseurat tuntuvat aktiivisesti käyttävän kannatusjäsenyyttä varainhankinnassa. Jos aikaa ja tarmoa ei varsinaiseen rahankeräykseen ole, tämä on kelvollinen vaihtoehto. Jos keräyslupa on, kannatusjäsenyys on enemmänkin tukitoimi muun varainhankinnan ohella.

Lahjoittaminen on jäsenyyttä matalamman kynnyksen takana

Järjestötotoimintaan sitoutuminen on muuttunut. Jäsenyys mutta myös kannatusjäsenyys edellyttää vahvaa komittoitumista. Sen sijaan lahjoittaminen koetaan helpommaksi osallistumisen muodoksi.  Tyypillinen jäsenmaksu vaihtelee haarukassa 20-35 € vuodessa. Pienikin kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle paljon enemmän.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!

/in /by

Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.

Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.

Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana

Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.

Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.

Edellytykset

Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.

1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla

Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.

2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin

Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.

3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili

Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.

Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.

4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle

Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.

5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle

Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.

Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.

Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”

Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.

TP Fons mahdollistajana

Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.

Valtaisa hyöty

Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.

Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!

Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta

Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote



________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

     

    Uusi rahankeräyslaki voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat

    /in /by

    Uusi rahankeräyslaki astui voimaan sunnuntaina 1.3.2020. Vanhan ja uuden lain eroista on ollut selkeää informaatiota tarjolla, mekin olemme julkaisseet blogin aiheesta. Mutta luvan jaksottuessa hankalasti, kas siinä pulma. Vai onko sittenkään?

    Jos vanha lupa katkolla ennen keräyssesonkia, pääsiäistä

    Erityisesti paikallisella keräysluvalla toimineilla järjestöillä on intressi päästä uuden lain piiriin mahdollisimman pian. Kuinka kannattaa toimia, kun vanhan lain mukainen keräyslupa on voimassa mutta uusi rahankeräyslaki tarjoaisi laajempia keräysmahdollisuuksia vähemmällä paperityöllä. Tai kun lupa on umpeutumassa hankalasti ennen keräyssesonkia.

    Kovin mieluisaa olisi ollut tutustua uusiin hakulomakkeisiin jo ennakolta: valmistelumahdollisuuden ansiosta eivät sitten kaikkien hakemukset tulisi kerralla käsiteltäväksi. Vaan taitavat nyt tulla.

    Rahankeräyslupahakemus löytyy täältä ja hakemuksen täyttämisohje tämän linkin takaa.

    Uutta lupaa voi hakea vaikka vanha on voimassa

    Uuden lain mukaista toistaiseksi voimassaolevaa lupaa voi hakea, vaikka entinen poliisihallinnon myöntämä lupa onkin voimassa. Mainitkaa Poliisihallitukselle lupahakemuksen yhteydessä, että haluatte perua jo voimassa olevan luvan. Etusija käsittelyjonossa on niillä, joilla lupaa ei vielä ole. Jos nykyinen lupa on voimassa vielä pitkään, ei uutta lupaa kannata odottaa kovin pian. Nykyistä lupaa voi muuttaa ja pelisäännöt löytyvät vanhasta lainsäädännöstä. Vanhan luvan peruuttaminen uuden tieltä on maksuton toimenpide.

    Keräätte nyt paikallisella luvalla ja haluatte uuden luvan Poliisihallituksesta

    Paikallisiin, poliisilaitoksen myöntämiin lupiin pätee sama sääntö. Uutta lupaa voi hakea Poliisihallitukselta, vaikka paikallinen keräyslupa onkin voimassa. Vanhan luvan peruutusta haetaan samalta poliisilaitokselta, joka on luvan myöntänyt. Lomaketta tätä varten ei ole tullut vastaan, menettely lienee vapaamuotoinen kunhan asiakirjasta käy ilmi oleelliset järjestön tiedot. Peruuttaminen tulee tehdä arpajaishallinnon sanamuotoa lainaten ”viimeistään silloin, kun uusi lupa on myönnetty.” Käytännössä tämä on ainut järkevä vaihtoehto: poliisilaitosten ja Poliisihallituksen päätökset syntyvät omissa aikatauluissaan ja huonolla tuurilla vanha lupa tulisi katkaistuksi ennen uuden alkamista.

    Itsekin järjestötyössä, jossa luvan taitekohda käsissä

    Teen itse vapaaehtoistyötä järjestössä, jonka paikallinen keräyslupa umpeutuu maaliskuun lopulla. Pääsiäisenä ehdottomasti haluamme olla valmiita keräämään myös valtakunnallisesti. lmoitamme muutoinkin valtakunnallisessa printissä, olisi sääli ettei järjestön lahjoitussivun osoitetta saisi tuoda esille. Toimitamme siis keräyslupahakemuksen Poliisihallitukselle lähimpinä päivinä. Mutta ehdimmekö saada luvan ennen pääsiäistä…

    Jos lupa viipyy, pienkeräys toimii osittaisena ratkaisuna

    Yllä kuvatussa tilanteesssa pienkeräys on olemassa vaihtoehtona mutta siinä on oma rajoitteensa. Pienkeräyksen saa järjestää kahdesti vuodessa keräyksen keston ollessa korkeintaan kolme kuukautta. Maantieteellisesti sekään ei rajaudu tiettyyn poliisipiiriin vaan raamina on max 10 000 €:n keräyssumma kerrallaan. Kuten varsinainen keräyslupa, myös pienkeräyslupa on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus paikalliselle poliisilaitokselle tulee tehdä viimeistään viisi päivää ennen keräyksen aloittamista. Poliisi lupaa toimittaa pienkeräysluvan viiden (arki)päivän kuluessa. Ripeää toimintaa!

    Toisin sanoen, ellei uudesta keräysluvasta kuulu mitään ma 30.3. mennessä, on silloin viimeinen mahdollisuus tehdä ilmoitus pienkeräyksestä. Kiirastorstai on 9.4. ja tuohon väliin jää luvattu viiden arkipäivän käsittelyaika pienellä lisäpuskurilla varustettuna.

    Mutta jos järjestössämme kohtaamme positiivisen ongelman ja pääsiäiskeräys tuottaa hyvin, pitääkö jonkun vahtia pankkitiliä aamuyöllä siltä varalta, että kymppitonni menee rikki. Tai jos toisesta pankkiryhmästä iso lahjoitus onkin vasta vuorokauden matkallaan. Laki on liberaalin tuntuinen ja byrokratiaa karsiva, ehkei tässäkään mennä äärimmäisyyksiin.

    Vielä joitain asioita jää vaille vastausta mutta päivitämme julkaisua sitä mukaa kun tiedämme lisää. Stay tuned.

    Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

    Ota yhteyttä, jutellaan

    Ilkka Harjula
    0400-545 767
    ilkka.harjula@tietopiiri.fi