Tag Archive for: tutkimus

Varainhankinnan trendit 2025 osa 1/2

/in /by

Varainhankinnan trendit 2025 on julkaistu. Aiemmasta (2024) raportista ennallaan ovat tekoälyn hyödyntäminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja viestiminen sekä brändin inhimillistäminen. Mukana on viimein myös aiheita, joista me Tietopiirissä olemme puhuneet vuosia.

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaiseman tutkimuksen mukaan merkityksellisyyden, autenttisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät todennäköisyyttä sille, että lahjoittaja sitoutuu säännölliseksi tukijaksi. Yhteisöön kuuluminen on rationaalinen valinta mutta myös tunnekysymys ja tunne liittyy haluun lahjoittaa sekä siihen, millainen ”jälkivaikutus” lahjoittamisella ihmiseen on. Mainitaan, että ihminen tulisi huomioida ja häntä tulisi kiittää muulloinkin kun lahjoituspyynnön /-transaktion yhteydessä. Ihmisen tulisi tuntea itsensä erityiseksi, mainitaan osuvasti. Mutta miten sen toteuttaa?

Kiittäminen; nyt ollaan ytimessä. Ellei ihmistä kiitetä lahjoituksesta, lienee turha haaveilla euforisten kokemusten tuottamisesta. Kiittäminen on aivan keskeisessä roolissa lahjoittajan sitouttamisessa järjestöön, lahjoittajana ja muutoinkin. Kaiketi suurin yksittäinen syy miksi lahjoittaja lopettaa lahjoittamisen, on se, että järjestö ei kiitä uhrauksesta.

Siinä missä lahjoittajat haluavat kohdentaa lahjoituksen yhä tarkemmin, he myös arvostavat palautetta. Kuinka paljon juuri heidän valitsemaansa kohteeseen kerättiin ja mitä rahalla saatiin aikaan. Tarinalla höystettyä faktaa kera kuvien ja videoiden verkkosivulle. Jos kaikki on mennyt hyvin, saa lahjoittaja tuntea olevansa osa tuota kaikkea. Tämä vaatii tietämyksenhallintaa ja lahjoittamisen työvälineistöä mutta niitähän Tietopiirissä on tarjolla, niihin olemme erikoistuneita.

Tutkimus nostaa esiin peer-to-peer (P2P) varainhankinnan. Tämä tarkoittaa sitä, että  lahjoittaja tai vapaaehtoinen varainhankkija kerää lahjoituksia järjestölle omalta yhteisöltään. Facebookin ns. synttärikeräykset olivat oiva esimerkki. Olivat, sillä Facebook lopetti palvelun. Sitoutuneilta ei kenties kannata pyytää mutta heitä todellakin kannattaa pyytää pyytämään.

Sidosryhmätapaaminen, jonka VaLa ry tuo esille raportissaan on myös suositeltava tapa luoda yhteisöllisyyttä. Lahjoittajien, vaikutettavien, yhteistyökumppaneiden ja muiden järjestöä lähellä olevien tahojen tapaaminen tuo näkökulmaa ”kulissien taakse” ja antaa uutta ajateltavaa. Järjestö voi rakentaa erilaisia paketoituja osallistumistapoja, jotka voivat riippua esimerkiksi lahjoitussummasta. Tämä voi koskea niin yksityislahjoittajia kuin yhteisösponsoreita. Q-teatteri sai julkisuutta aloitettuaan mesenaattitoiminnan, jossa lahjoittaja saa etuja tuotteistetulla mallilla. Aiheesta Q-teatterin sivulla.

Havaittu trendi löytyy myös hyvin toisenlaisesta kontekstista: siinä missä alle 30-vuotiaat naiset etääntyvät uskonnosta ja kirkosta, vastaavasti miehet hakevat yhteisöllisyyttä uskonnon kautta. Aiheesta Ruben Stillerin kanssa keskustelee Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kuuntele Yle Areenan podcast.

Next-gen generosity

Tyypillisin lahjoittajan profiili: +55 koulutettu nainen. Vastaavasti nuorimmat lahjoittavat hyvin harvoin ja vähän. Mutta tämä saattaa muuttua.  Milleniaalit ja Z-sukupolvi (syntyneet 1990-lopusta 2000-luvun alkuun) ovat nopeasti aktivoitumassa lahjoittajiksi. Heillä on suurin huoli epävakaassa maailmassa paljon muustakin kuin ympäristöasioista. Lisäksi he kuuntelevat tarkimmin julkisuuden vaikuttajia hyväntekeväisyyden puolestapuhujina.

Tämä jos mikä on järjestöille hyvä uutinen mutta heille ei riitä riitä tilinumero verkkosivulla – aiheesta hieman tuonnempana.

Milleniaalit, Z-sukupolvi ja sosiaalinen media

Sosiaaliseen mediaan liittyvät trendit eivät istu otsikon alle mutta otetaan pieni pisto. Nuorimpia sukupolvia lukuunottamatta järjestöille merkitykselliset kanavat ovat: Facebook omilla lukemillaan, Instagram toisena ja YouTube kolmantena. Kaikkien muiden asema on marginaalinen.

Milleniaalit ja Z tavoitetaan toisella tavalla ja lisäksi siirtymät kanavalta toiselle ovat nopeampia. Nuoret ovat ilmeisesti nopeimmin hylkäämässä X:n, muut käyttäjät siellä edelleen ovat – järjestön ei pidä hätäillä poistumisen kanssa. Nuorille somealustat ovat Instagram, TikTok, Snapchat ja Youtube. Ole siis tarkkana, että valitset sekä oikean kanavan että viestintätyylin, jotta tavoitat oman yleisön. Tästä aiheesta kirjoittanemme pian hieman tarkemmin.

Varainhankinnan ammattimaistuminen

Kilpailu on koventunut ja pärjäämiseen tarvitaan jämerää otetta. Tuo nuorempi ryhmä voi olla pian karttuisa mutta vaatimustaso järjestön suorittamiselle on jotain muuta kuin mihin on totuttu. He haluavat vaivattomuutta kohteen valinnassa ja etenkin maksamisessa. Lisäksi palaute miten heidän rahansa on vaikuttanut on hyvin tärkeää. Tiedonhallinnan ja reaaliaikaisen näkyvyyden lahjoituskertymän statukseen on siis oltava kunnossa

68 %:lla vastaajista varainhankinta kuuluu jonkun työntekijän toimenkuvaan. Palkattujen varainhankkijoiden määrä on kasvussa: vuonna 2021 21 %:lla oli nimenomaan varainhankintaa tekevä ihminen, nyt luku on 27 %. Tutkimuksessa muistutetaan, että varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista oppisopimuksella, maksutta, mikä on likipitäen suomalainen harvinaisuus.

Työntekijä ei ole hopealuoti, asian ratkaisu, ellei työvälineistö ja tiedonhallinta ole kunnossa. Järjestön pitää pystyä hallitsemaan ja segmentoimaan kontaktejaan (jäsenet, lahjoittajat, vaikutettavat, yhteistyökumppanit jne). Heille pitää pystyä viestimään kohdennetusti mutta siitä aiheesta tarkemmin blogin toisessa osassa.

Osoitettu ammattimainen ote on järjestön etu silläkin tavoin, että lahjoittajat voivat entistä paremmin luottaa järjestön toimintaan ja lahjoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa pohtimalla mahtaako vastuullinen ja eettinen linja pitää ja meneekö raha sinne minne on tarkoitus. Läpinäkyvyys palvelee niin järjestöä kuin lahjoittajia.

Varainhankinnan trendit osa 2

Jotta emme aiheuta ähkyä, jaetaan kuusi trendiä kahteen julkaisuun. Tässä siis ensimmäiset kolme ja seuraavassa blogissa käsitellään

  • Sisältöjen personointi
  • Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
  • Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen

VaLa ry:n julkaiseman tutkimuksen tiivistelmä, tässä olkaapa hyvä.

Kiitos kun luit!

Tästä eteenpäin Varainhankinnan trendit 2025 blogiparin toiseen osaan

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote




_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry:n tutkimus: suomalaiset vähentäneet lahjoittamistaan koronakuukausina

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) teetti tutkimuksen pandemian vaikutuksista lahjoittamiseen. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden tuki hyväntekeväisyyteen on vähentynyt merkittävästi. Järjestöt ovat ilmoittaneet taloustilanteensa heikentyneen jo nyt. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että tulevat jäämään asetetuista tavoitteista. Tämä blogi pääasiallisesti referoi tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja lisäksi mukana on VaLa ry:n Pia Tornikosken lisäyksiä ja kommentteja.

Juuri pohdimme miten käy lahjoittamishalukkuuden

Suoritan Rastor-instituutin kurssia nimeltään Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Viime viikon etäkurssipäivällä pohdittiin miten poikkeusolosuhteet mahtavat vaikuttaa lahjoittamishalukkuuteen. Useammalla kurssilaisella oli tuntumaa, että ihmiset olisivat olleet tavallista avokätisempiä mutta mahtaako tämä moodi kantaa pitkään, sitä mietimme. VaLa ry:n tutkimus tuo lunta tupaan: nähtävästi riskit omalle taloudelle koetaan niin koviksi, että kukkaroa onkin jo laitettu suppuun.

VaLa ry:n tutkimuksessa lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut mitenkään hyväntekeväisyyteen. Yleensä 73% suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyyteen jollain tavoin.

Mitä tulee lahjoittamiseen tulevaisuudessa, lahjoituskohteina tutkimuksen mukaan suosiotaan nostanevat: erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja sairastuneiden tukeminen, sairauksien hoitomenetelmien ja terveyden edistämisen kehittäminen sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu. Sen sijaan kiinnostus auttaa kehitysmaiden heikommassa asemassa olevia olisi vähenemässä.

On aika ilmeistä, että STEA:n rahat tulevat vähenemään. Seurakuntien verotulot kutistuvat talouden sakatessa – ev.lut. kirkko on yllättävän monen toimijan tukirahoittaja. Tapahtumat, myyjäiset, kaikki perinteinen poissa käytöstä; arki tulee olemaan karua.

Tutkimus: järjestöjen yksityisrahoitus vähentymässä kymmenillä miljoonilla euroilla

VaLa ry:n teettämän tutkimuksen mukaan pandemialla on huomattavia vaikutuksia järjestöjen yksityisrahoitukseen. 75 % ilmoitti kassavirran jo nyt häiriintyneen tai uskovat sen häiriintyvän.  80% vastaajista ilmoitti, että varainhankinnan tulot jäävät kaikilta osin budjetoidusta. Tähän mennessä lomautuksia tai irtisanomisia on käytetty 15% tutkimuksen kohteena olevista järjestöistä ja 35 % ilmoittaa jättävänsä avoimet työpaikat täyttämättä.

Rajuimmin tulojen arvioidaan putoavan seuraavissa lähteissä:
Tapahtumat -60%
Yksityishenkilöiden lahjoitukset -55%
Yrityslahjoitukset -50%
Yritysyhteistyö -45%

Pia Tornikoski: ”Sitoutuneiden tukijoiden merkitys kasvaa”

”21% vastaajista ilmoitti olevansa yhden tai useamman järjestön säännöllinen tukija ja tämä joukko on ollut myös aktiivinen viimeisen kahden kuukauden aikana: heistä 43% on tehnyt lahjoituksen keräystilille ja 11% on soittanut tai lähettänyt tekstiviestin lahjoitusnumeroon.

Kun vastaajilta kysyttiin ’Mistä sait tiedon avun tarpeesta’, niin yli kolmasosa säännöllisistä tukijoista on saanut järjestöltä kirjeen tai sähköpostia. Tuttavien ja ystävien suosittelun merkitys korostuu niiden henkilöiden reagointiin, jotka eivät yleensä lahjoita. Heistä 31% on saanut tiedon avun tarpeesta omalta tuttavapiiriltään.”

Auttaminenkin polarisoituu, kertoo Tornikoski

”Kiinnostavaa on nähdä, että auttaminenkin polarisoituu ja voisi sanoa, että meillä on hyväntekijöiden ’heavy user’ -ryhmä. Järjestöjen kannattaa panostaa laatuun lahjoittajarekistereissä ja -palvelussa.

Olettaisin, että nämä sitoutuneet tukijat ovat myös niitä henkilöitä, jotka saavat suosittelullaan muutkin innostumaan lahjoittamisesta”, analysoi Pia Tornikoski.

Vala ry:n Pia Tornikoski kolmannen sektorin tilanteesta

”Valtion tukitoimien pohjalta on syntynyt kuva, että yhteiskunta koostuu yrityksistä ja julkisesta sektorista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kriisi pienentää kolmannen sektorin tuloja karkeasti arvioiden noin 30 miljoonaa euroa tänä vuonna jo pelkästään VaLan jäsenistössä. Tulojen voimakas pienentyminen johtuu yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusten sekä muun varainhankinnan tulojen vähentymisestä”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

Rahan väheneminen leikkaa toimintaedellytyksiä ja järjestöjen palvelutuotantoa. Vapaaehtoistyöskentely on tärkeä osa järjestötoimintaa mutta oman käsitykseni mukaan vapaaehtoiset eivät voi tätä vajausta kattaa.

Lisätietoa tutkimuksesta

VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo aiheesta tarkemmin:
040-596 3763
paasihteeri@vala.fi

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry edustaa 60 jäsenjärjestöä, joiden arvioitu toiminnan kokonaisvuosibudjetti on noin 300 miljoonaa euroa, josta yksityisrahoituksen osuus on noin puolet.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tutkimus: Lahjoittaminen – pienillä parannuksilla suuria tuloksia

/0 Comments/in /by

Tuore Nonprofit Tech for Good -raportti keskittyy tällä kertaa lahjoittamisen tapojen ohella järjestön lahjoittajalleen tarjoamaan asiakaskokemukseen. Millaiset valmiudet järjestöillä on ottaa vastaan lahjoituksia tai oikeastaan kääntäen: onko potentiaalisen lahjoittajan polulla kiviä ja kantoja? Kilpistyykö hyvä aikomus ennen kuin on päästy painamaan kultaista nappia, viimeistä enteriä lahjoituksen toteuttamiseksi? Kyllä, niitä kantoja on, mutta onneksi aika moni niistä on siirrettävissä ilman puskutraktoria. Niistä seuraavassa muutama poiminta. 

1.      Vain aniharva järjestö pyrkii konvertoimaan lahjoittajiaan uutiskirjeidensä tilaajiksi ja some-kanaviensa seuraajiksi. Tehtyään lahjoituksen ja saatuaan siitä personoidun kiitoksen, lahjoittaja on vastaanottavassa moodissa. Miksi jättää ”call to action” tässä kohdin tekemättä. Tapauksesta riippuen uudelle lahjoittajalle voi ehdottaa kuukausilahjoittamista, mutta lahjoituskohteeseen liittyvän uutiskirjeentilaus ja some-kanavan seuranta sopii kaikille. Ne antavat sekä mahdollisuuden tavoittamiseen usein mutta myös viestinnän levittämisen edelleen.

2.      Kuukausilahjoittaminen on etenkin Yhdysvalloissa yleistymässä ja useimmat tarjoavat mahdollisuuden, muutamat rohkelikot jopa oletusarvoisena lahjoitusmuotona. Kotimaisten tutkimusten perusteella meillä kipuillaan nimenomaan kk-lahjoituksen kanssa ja työvälineiden puuttuessa fokusoidaan kertalahjoituksiin. Kk-lahjoitus kuitenkin olisi karttuisampi ja budjetoitavampi, järjestön kannalta tavoittelemisen arvoinen.

3.      Mobiililahjoittaminen samoin kuin vaihtoehtoisten maksutapojen käyttäminen yleistyy. Eksoottisempien maksutapojen suhteen kuten Apple Pay tai Visa Checkout olemme Suomessa toistaiseksi turvassa mutta mobiililahjoittamisen nopeaan yleistymiseen on syytä varautua. Mobiililahjoitus on hankala tapaus siitä syystä, että lahjoittajan tietojen saaminen tietokantaan asiakassuhteen kehittämistä varten on vaikeampaa. Raha voitelee järjestön rattaita tulipa se mitä kanavaa tahansa. Jotta tiedot saadaan talteen, voi tekstiviestillä lähettää kiitoksen lahjoituksesta sekä linkin, jota kautta tietojaan voi täydentää suoraan tietojärjestelmän kantaan.

Oletko huomannut, että itse kirjoittamasi tekstin virheitä on vaikeaa huomata? Voihan olla, ettei isolla vaivalla rakennetun lahjoitussivuston mahdollisia hankalasti toimivia osia yksinkertaisesti havaitse. Kannattaa pyytää ”tuoreita silmiä” apuun kokeilemaan ja antamaan palautetta. Tämän ohella hyvä, paljon systemaattisempi tapa on hiljattain VaLa:n tilaisuudessa (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) tutustumani Donor Journey Mapping, nonprofit järjestöille vapaaseen käyttöön kehitetty asiakaskokemuksen hahmottamisen malli. Siinä käydään erittäin käytännönläheisesti ja kronologisesti läpi kaikki se mitä lahjoittaja näkee, tekee ja kokee alkaen lahjoitusaikomuksesta ja päätyen lahjoittajan järjestöltä saamaan palautteeseen. Kirjoitan aiheesta seuraavassa blogissa tarkemmin. Brian Walsh metodistaan Slidesharessa

Latauslinkki blogin aiheena toimineeseen raporttiin 2017 Global NGO Online Technology Report

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

1.8.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com