Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt!

Ehdottomasti useimmat järjestölle rahaa lahjoittavat ihmiset arvostavat sitä, että heidät huomioidaan kiittämällä lahjoituksesta. Jossain tutkimuksessa oli havaittu, että merkittävin syy lahjoittamisen lopettamiselle on se, ettei heitä ollut koskaan kiitetty. Eräs järjestö saatuaan testamenttilahjoituksen oli kysynyt lahjoittajan omaisilta, miksi juuri heidän järjestönsä sai kunnian. Ikäihminen oli kuulemma lahjoittanut monelle järjestölle, mutta juuri tämä järjestö oli häntä kiittänyt, siinä oli valinnan syy.  Kiitä!

Kiitos on paikallaan mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta juuri näinä päivinä on hyvä hetki tarttua puhelimeen ja soittaa ainakin merkittävimmille lahjoittajille. Kiitos arvokkaasta panostuksesta, muutama sana tulevan vuoden tavoitteista ja hyvän uuden vuoden toivotus – Pyytämättä mitään! Kokemus osoittaa, että aika usein tammikuussa samoilta ihmisiltä tulee ylimääräinen lahjoitus, hyvän mielen osoituksena. Tällainen VIP-lahjoittaja haluaa viedä järjestön missiota eteenpäin ja kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Soita ja kiitä! 

Meillä useimmat asiakkaat käyttävät kiittämisessä eri metodeja riippuen lahjoituksen koosta – tyypillisesti kolme portaisena.

  1. Tiettyyn euromäärään saakka lahjoittajalle lähetetään automaattisesti personoitu kiitos-tekstiviesti tai sähköposti. Viesti tulee oikean järjestössä työskentelevän ihmisen osoitteesta ja lahjoittaja voi vastata siihen. Koska automaattisen sähköpostin tai tekstiviestin lähettäminen on varsin kustannustehokasta, tämän kiittämisen muodon voi ulottaa aivan pienimpiinkin lahjoituksiin.
  2. Kun lahjoitussumma on hieman suurempi, lähetetään kiitoksena henkilökohtaisesti allekirjoitettu kortti tai kirje. Lue Susan Fishin vinkit kiitos-kirjeen kirjoittamisesta
  3. Kun lahjoitus ylittää esimerkiksi 950 €, luodaan johtoryhmän jäsenille automaattisesti soittotehtävä. Soittamista ei tarvitse tehdä sokkona vaan soittaja saa ruudulle 360-näkymän lahjoittajaan liittyvään tietoon, joka mahdollistaa VIP-lahjoittajan henkilökohtaisen palvelun. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että lahjoittajan yhteystiedot, kiinnostuksen kohteet ja aktiviteetit on talletettu tietojärjestelmään.

Varainhankinnan tietojärjestelmää siis voi käyttää tehokkaana apuna lahjoittajien huomioimisessa.

Olemme sitä mieltä, että kiittämisen tulee tapahtua heti. Ikäihmiset tuntuvat hermoilevan menikö siirto oikein. Selkeä ja kohtelias kiitos antaa varmuuden, että lahjoitus hoitui kuten oli tarkoitus. Siispä kipin kapin kiittämään, siitä saa sitä paitsi hyvän mielen itsekin.

Soita ja kiitä – juuri nyt!

Kiitos ja hyvää uutta vuotta myös minun puolestani!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

28.12.2017

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta varainhankinnan blogi-kirjoituksesta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

GDPR – check! Entä e-Privacy Regulation?

EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR velvoittaa 25. toukokuuta 2018 – oletko valmis?

Moni on todennut, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) eli henkilörekistereitä koskeva säännöstö teettää paljon työtä. Arvelen, että aika harva järjestö on kovinkaan lähellä ollakseen ”compliant” 25.5.2018, kun sen noudattaminen on pakollista. Soveltamistavassakin on vielä kysymyksiä. Kuinka pilkuntarkka esim. hyväntekeväisyysjärjestön tulee olla verrattuna suureen EU-alueella toimivaan verkkokauppaan? Aika hyvä kysymys.

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) tulee

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt, ettei GDPR ole aihealueen viimeinen työllistävä tekijä: toinen asetus, joka ei siis ole direktiivi vaan sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä, tulee pikapuoliin perässä. Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) on yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n ”sisarasetus” ja aiheuttaa nyt valmisteluvaiheessaan suurta pärskyntää. Se vaikuttaa järjestöjen toimintaan, mutta on kuitenkin liike-elämälle merkittävästi suurempi asia kuin kolmannen sektorin toimijoille.

GDPR on enemmän rakenteellinen ja vaikutukseltaan työllistävämpi. GDPR määrittää mm. sitä missä ja miten henkilötietoa säilytetään, kuka tietoon pääsee ja kuinka eheää se on. Myöhemmin tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus puolestaan säätelee miten tietoa käytetään esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden yhteydessä. Järjestön nimenomaan kannattaa suhtautua viestintäänsä systemaattisena kontaktin kehittämisen prosessina – kaupallisella puolella tavoite on tuotteen myyminen, non-profitin haluttu tulos voi olla vapaaehtoisten sitoutumisen vahvistaminen tai vaikkapa jäsenen osaamispanoksen lahjoittaminen. Mutta viestinnän kannalta asia on sama ja asetus tosiaankin koskee rekisteröidyn yhdistyksen toimintaa. Kirjoitan asetusten sisällöstä erillisen tiiviin blogin pikapuoliin.

… marraskuussa tai ehkä vasta 2019

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen piti tulla voimaan toukokuussa 2018 mutta sitä on viivästetty ainakin marraskuuhun 2018. Asetuksen sisältö aiheuttaa vahvoja tunteita ja kriittisimpien mielestä se nykyisen valmisteluvaiheen mukaisena pysäyttäisi suoramarkkinoinnin liiketoiminnan kokonaan. On mahdollista, että asetus on täällä vasta vuoden 2019 puolella, mutta viisasta on ottaa sen keskeisestä sisällöstä selvää jo nyt. Hienosti jalostettua ja ymmärrettävää tietoa on tarjolla esimerkiksi Ohjelmistoyrittäjät ry:n ylläpitämällä sivustolla www.gdpr.fi

Työtä on tiedossa, mutta hyvää tässä on se, että asetukset korvaavat kansalliset lakiviritelmät ja kun asetuksia osaa noudattaa kotimaassa, pärjää samalla metodiikalla muuallakin EU-alueella.

Suosittelemamme askel oikeaan suuntaan

Vahva suosituksemme on, että vähintäänkin taulukkotiedostoista, verkkolevyille talletetuista listoista ja varsinkin mapeissa säilöttävistä rekisteritiedoista hankkiudutaan välittömästi eroon. Kun kaikki kontaktitieto on hallitusti samassa tietojärjestelmässä, on rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn paljon helpompi hengittää vapautuneesti.

Ilkka Harjula

 

 

 

Ilkka Harjula

10.12.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com