Tag Archive for: lahjoitusvähennys

Lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta – sittenkin

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) tiedotti eilen, että valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja – lahjoitusvähennykseen ehdotetaan laajennusta. Muutos tulisi voimaan jo 2026 alusta! Suuntima on aivan oikea mutta vielä on askelluksessa säätämistä – ehdotus ei ole vieläkään tasapuolinen.

Tiedoksi lukijalle: tämä blogi ei pyri kertomaan kaikkea vain eri sanankääntein mitä VaLa napakassa tiedotteessaan on jo kirjannut, VaLan tiedote kannattaa lukea joka tapauksessa erikseen.

Päivitys 26.9.2025

VaLa ry:ltä saamamme tiedon mukaan hallituksen esitys on siirretty jatkovalmisteluun ja tarkoitus on antaa erillinen esitys loppuvuoden aikana. Poliittisesti on linjattu, että yliopistoja ja korkeakouluja koskeva nykyinen säännöstö säilyy sellaisenaan. Tästä voi tehdä päätelmän, että yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden toteutuminen 2026 alusta on hyvin epätodennäköistä.

Hallituksen 2024 ehdotusta on jatkojalostettu

Hallitus päätti keväällä 2024, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja osalle lapsijärjestöjä. Nyt annetussa esityksessä ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, että vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko laajenee. VaLa ry:n tiedotteen mukaan samalla yhtenäistettäisiin yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko. VM siis pyytää lausuntoja ja aikaa sanaisen arkun pöllyttämiselle on 25. kesäkuuta saakka. Nyt on aika vaikuttaa!

Kolmannes järjestöistä vähennyksen ulkopuolelle – kyllä jossain on nyt matoja!

Arviolta 30 % järjestöistä jäisi vieläkin vähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Luonto ja ympäristö, eläinsuojelu ja sote rajauksin (kuuluu vähennyksen piiriin jos edunsaajina lapset tai nuoret). Millä ihmeen perusteella! Perusmallisella kaupunkilaisjärjellä ei voi ymmärtää miksi vähennys ei olisi sidoksissa rahankeräyslupaan. Jos keräyslupa kerran myönnetään, miksi näin keskeiset järjestötoimialat eivät kuuluisi vähennyksen piiriin. Tietäen miten tärkeää työtä esim. sote tekee ja millaisessa ahdingossa ollaan; saisipa olla kärpäsenä katossa kuulemassa mistä VM löytää argumentaationsa.

Varsin kohtalaisia summia

Vähennys tehtäisiin tulon sijaan verosta ja olisi määrältään 30 % kun lahjoitus on vähintään 500 €. Tämä kannustaa vähän isompiin lahjoituksiin, oikein hyvä niin. Yksityishenkilöillä maksimi vähennettävä per vuosi olisi 5 000 € mutta lahjoitettaessa yliopistoille 50 000 €. Vastaavasti yhteisöillä rajasummat olisivat 50 000 ja 250 000 €. Rahamäärät ovat sellaisia, että niillä on merkitystä ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä.

Merkitys järjestöille – komsii komsaa

Yksityishenkilön verovähennyksen mahdollisuus alentaa epäilemättä lahjoittamisen kynnystä. Mutta saadakseen verovähennyksen on yksityislahjoittajan ilmoitettava henkilötunnuksensa. Tunnuksen antamisessa ihmiset ovat varovaisia ja ihan syystä. Olisiko helppo arvata, että tunnus kerrotaan helpommin suurelle ja hyvin tunnetulle järjestölle kuin pienelle ja kenties vasta vähän aikaa toimineelle. Jos lahjoittamisen housut on jalassa, kansalainen valinnee sen isomman ja tunnetumman vaihtoehdon.

Tämä tarkoittaa, että pienten ja keskisuurten järjestöjen on tehtävä ankarasti työtä, jotta brändi on kirkas, viesti selkeä ja se myöskin näkyy ja kuuluu. Viestinnällistä multitaskaamista, digitaalisen presenssin hallintaa, tekoälyn käyttöä ja muuta sellaista, joka todellakaan ei ole järjestötyön ytimessä. Silti näen,  että muutos on toivottu: näin valistuneissa naapureissa – läntisissä ymmärrettävästi – on menestyksellä toimittu.

Lahjoitusrekisteri / CRM pakollinen

Lahjoitusten vastaanottaja raportoi verottajalle. Tukkimiehen kirjanpidolla tai sen sukulaisilla ei pärjää, lahjoittajarekisteri on aivan pakollinen. Järjestö raportoi saamansa lahjoitukset ja niiden käytön. Jos raportointi perustuu manuaaliseen reskontrapoimintaan, on lahjoitusvähennyksen mahdollistaminen viisainta unohtaa.

Kun lahjoittamisen transaktio tallentuu lahjoittajatietoineen ja myöskin tiliöityy sekä lahjoittajan että lahjoituskohteen mukaisesti, on raportin tuottaminen verottajalle parin hiiren äännähdyksen takana. Tietopiirin asiakkailla ei siis ole mitään syytä huoleen – ja uudet asiakkaat toivotamme tervetulleiksi.

VaLa ry:n tiedote VM lausuntopyynnöstä asiaa koskien, tässä ole hyvä.

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

Annan luvan lähettää minulle tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista

________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kansalaisfoorumi: miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa?

/in /by

Opintokeskus Kansalaisfoorumi julkaisi sivuillaan artikkelin koskien järjestöjen varainhankinnan helpottamisen ja laajentamisen tarvetta. Sisältöön on helppo yhtyä ja useimmista artikkelin aiheista olemmekin jo kirjoittaneet. Miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa on julkaisuna lukemisen väärti.

Leikkausten vastapainona helpotuksia – vaan ei kaikille

Artikkelissa mainitaan leikkausten olevan uhka jopa demokratialle. Suonta isketään lujasti, todellakin. Vastapainona kansalaisjärjestöstrategian tuli linjata tasapuoliset kevennykset niin byrokratiaan kuin varainhankinnan mahdollisuuksiin. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus – jos vähennyksen perusteena olisi se, että kerääjällä on rahankeräyslupa – se olisi toivottu ratkaisu. Tämänhetkisessä mallissa melkoinen osa lahjoituskohteista olisi jäämässä vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Jos järjestöllä on toimintoja, joista vain osa kuuluu vähennysoikeuden piiriin, voi hyvinkin edessä olla tilanne, että joudutaan lopettamaan lahjoitusten vastaanotto. Kirjanpidollinen työ erotella erilaiset lahjoitukset saattaa syödä enemmän kuin lahjoituksia kertyy. Toki jos on käytössä Tietopiirin työvälineet, tämä asia hoituu ongelmitta. Yksityisten ihmisten lahjoitusten verovähennysoikeudesta voit lukea aiemman blogin.

Kehysriihen päätös ei ole tasapuolinen mutta hyviäkin asioita siihen sisältyy kuten Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n päärihteeri Pia Tornikoski artikkelissa mainitsee: ”Kehysriihessä esitettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kehysriihen ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan.”

Myös yritysten mahdollisuuteen lahjoittaa kaivataan muutoksia

On ilmeinen pettymys, että kansalaisjärjestöstrategiaa ei ulotettu koskemaan yritysten lahjoituksia järjestöille. Verottajan näennäisen selkeästä säännöstöstä huolimatta asia sisältää epämääräisyyksiä. Lisäksi aiheen yksityiskohtia tunnetaan huonosti – ainakin omien kokemusten perusteella. Aiheesta on julkaistu perustavanlaatuinen bloteksti ja sisällössä esitetyt asiat on faktatarkistettu.

Uskoa on – paitsi pikaratkaisuihin

Kuten  VaLa ry:n Tornikoski artikkelissa mainitsee, oma varainhankinta ei välttämättä ole helppo eikä varsinkaan nopea ratkaisu. Siitä huolimatta suomalaisissa järjestöissä asiaan uskotaan ja omaehtoisen varainhankinnan kertymän oletetaan kasvavan reippaasti. Valtionavustuksen käyttäminen varainhankinnan tarkoituksiin, niin työvälineisiin kuin osaamisen kehittämiseen – voi kuinka toivottu tuo asia olisikaan.

Yhteistyö työvälineiden ja resurssien käytössä

Edellistä ajatusta jatkaen: jos työvälineitä ja osaavia resursseja voitaisiinkin hyödyntää yhteisesti useamman järjestön kesken. Keskusjärjestö voisi tarjota jäsenjärjestöilleen välineet ja toteuttavan henkilöstön jaettuna palveluna. Tämä jos mikä antaisi tarsoitusta pienille järjestöille, jotka nykymallissa ovat auttamatta taka-asemassa verrattuna suuriin toimijoihin. Tästäkin on kirjoitettu, jo vuosia sitten ja yhteistyötä koskevan blogin sisältö näyttää olevan edelleen täysin validi.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yksityislahjoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna

/in /by

Kovin olimme toiveikkaita, että yksityislahjoittaminen järjestölle helpottuisi, verovähennysoikeus toteutuisi mutta valittaen on todettava, että yksityislajoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna. Suunnitelmista tihkuu tietoa mutta se on niukkaa eikä edes kovin toivotun kaltaista.

OM kansalaisjärjestöstrategia tyhjää puhetta?

Oikeusministeriö järjesti verkkokeskustelun koskien järjestöjen tarpeita ja toiveita liittyen mm. varainhankintaan ja lahjoituksiin. Aiheesta löytyy blogi Tietopiirin sivuilta.Yhteisölahjoittamisen osalta nykyinen käytäntö on epätyydyttävä ja myöskin epäselvä: sujuvammin asia toimisi, jos lahjoituksen vähennyskelpoisuuteen riittäisi, että järjestöllä on rahankeräyslupa.

Miksipä sama ei toimisi myös yksityislahjoitusten kohdalla. Nyt vaikuttaa, että OM:n verkkokeskustelu tuli ja meni, suuntimat on otettu jostain aivan muusta kartasta. Vain yksi on varmaa: STEA-raha alkaa leikkautua jo ensi vuodesta.

Lahjoitusvähennys hyvin valikoiden

Saatavissa olevan informaation mukaan yksityishenkilöiden lahjoitusvähennystä oltaisiin edistämässä mutta hyvin valikoiden. SOSTE ry:n mukaan (ePressi-tiedote 16.4.2024) nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttävät lapsijärjestöt olisivat niitä, joita tuleva vähennys koskisi. Mitä ovat tietyt ehdot, sitä meille ei avata. Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että lapsi- ja nuorisotyön tekemistä helpotetaan mutta onko sote-järjestöjen työ sitten merkittävästi vähempiarvoista?

Lähes kaikki auki

Tiedämme, että jokin pulla uunissa on mutta täydellisen arvailun varassa on mitä sieltä putkahtaa. Millaisia summia yksityishenkilö voi lahjoittaa ja vähentää, kuinka usein? Yhdelle vaiko useammalle järjestölle kuten on asian laita yhteisölahjoituksissa.

Entä raportointi? Kenellä on vastuu ilmoittaa verottajalle lahjoituksesta, jonka on tarkoitus olla vähennyskelpoinen? Onko tämä lahjoittajan, yksityishenkilön tehtävä? Lahjoittaja siis selvittäisi onko järjestö vähennyskerhoon kuuluva vai ei. Tällöin järjestön on oltava hyvin selkokielinen kaikessa viestinnässään. Mutta verottaja joutunee tarkistamaan asian – ellei asia ole automatisoitavissa, työaikaa ja verorahaa palaa.

Tietojärjestelmätoimittajaa huolettaa

Vai onko lahjoitusraportointi vastaanottajan, järjestön tehtävä? Tällä hetkellä hyvin suuri osa järjestön saamista kertalahjoituksista tulee sellaisessa muodossa, että lahjoittaja jää anonyymiksi. MobilePay-lahjoituksista on saanut puhelinnumeron, jonka perusteella lahjoittajaa voi selvittää. Sikäli kun numero ei ole salattu. Käsityönä, yksitellen. Kätevää. Tilisiirtolahjoituksesta irtoaa tilinumero ja nimi, joka pienessä yhteisössä auttaa jäljille, isommassa vesiperä. Jos järjestön on raportoitava verovähennettävät lahjoitukset,  tässä on liki ratkaisematon ongelma. Tai ratkaistavissa mutta ei ilman lahjoituskertymän supistumista. Rahanpesusäädösten takia emme olisi yllättyneitä, jos raportointivastuu ainakin jonkin tietyn summan ylittäviltä lahjoituksilta siirtyisi järjestöille. Tunnemme useita järjestöjä, jotka eivät halua tietää lahjoittajiensa henkilöllisyyttä. Isoja muutoksia edessä.

Muutaman yksittäisen lahjoituksen raportointi verottajalle onnistuu ilman kohtuutonta kuormaa mutta vähänkin ammattimainen varainhankinta tuottaa ison määrän lahjoitustransaktioita. Tietojärjestelmän on kyettävä ensinnä tunnistamaan lahjoittaja, toisekseen tuottaa vuosittain kertymäraportti verottajalle. Kuinka yksityiskohtainen se olisi, jälleen voidaan vain arvailla. Mutta tuskinpa yhdenkään järjestön tietojärjestelmä on valmis tarvittavaa tietoa keräämään saati toimittamaan informaation verottajalle tämän haluamassa muodossa. Jos regulaatiomuutokset astuvat voimaan 2025 alussa, jolloin STEA-rahan leikkaaminen alkaa, niin järjestöillä on pikainen remontti edessään.

Lahjoittajan tunnistamisen haaste

Mikä tahansa vaatimustaso tunnistamiselle asetettaisiinkin, tilisiirtolahjoittamisen aika olisi ohi. Saisi sinänsä ollakin mutta ikäihmisten palvelemiseksi sillä edelleen on paikkansa. Jos vaaditaan vahva tunnistautuminen, on lahjoitustapahtuman saattaminen loppuun samassa selainistunnossa merkittävästi vaivalloisempaa ja tämä tarkoittaa hävikkiä lahjoituskertymässä. Homman on sujuttava vaivattomasti, se on opittu.

Entäpä lahjoitukset ulkomailta? Tämä on enemmänkin ääneen ajattelua mutta eri pankkijärjestelmien piiristä tuleva online-lahjoittaja, mahtaako täällä vaadttava tunnistautuminen olla teknisesti mahdollista tai edes mitenkuten vaivatonta?

Asiakaslupaus velvoittaa

Epäselvyys raportoinnista aiheuttaa harmaita hiuksia, koska toteutusmalleja on useita. Tietopiirin asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan, sillä prorisoimme tämän siten, että säännökset täytetään ajoissa. Näinhän olemme luvanneet – toivottavasti muut tekevät samoin.

Tuoretta tietoa VaLa ry:n juhlaseminaarista 24.4.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kertoi puheenvuorossaan, että kansalaisjärjestöstrategia on valtioneuvoston käsittelyssä vielä toukokuun 2024 aikana. Häntä oli ilahduttavaa kuunnella: valvonnasta luottanukseen kuten verottaja onkin jo toiminut. Hän tuntui ymmärtävän järjestöjen tuskan ja aivan ilmeisesti noteeraa kansalaisjärjestöstrategian sekä siihen liittyneen verkkokeskustelun korkealle. Ei, asia ei ole tyhjää puhetta kuten tuolla turhautuneesti jo kirjoitin.

YLE noteerasi VaLa:n näkemykset, oikein asiallinen uutinen luettavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa – järjestölle lahjoittaminen

/in /by

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa vaikuttaa selkeältä. Verottajan ohjeet ovat selkokieliset, tiiviit ja ymmärrettävät. Tarkasteltaessa asiaa lähemmin, asiaan vaikutti liittyvän vähintäänkin tulkinnanvaraisia asioita. Järjestö voi hakea nimeämispäätöstä verottajalta suurempien lahjoitusten verovähennysoikeuteen yhteisölahjoittajille mutta miten mahdetaan toimia asian riitautuessa. Kysyimme verottajalta epäselviksi kokemistamme asioista ja saimme kelpo vastaukset. Tämän dokumentin tuottamisessa meitä auttoi erityisesti verohallinnon johtava veroasiantuntija Charlotta Långström.

Yritys voi vähentää alle 850 €:n lahjoituksen verotuksessa

Yrityksellä on mahdollisuus saada verovähennys pienestä lahjoituksesta yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Arvoltaan vähäisen raha- tai omaisuuslahjoituksen ylärajaksi on määritetty 850 €, sen alle on jäätävä. Lahjoituksen saaja voi olla esim. paikallinen junioriurheiluseura tai muu paikallinen yleishyödyllinen yhdistys. On syytä muistaa, että lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Vähennysoikeus on saajakohtainen eli yritys voi tehdä useamman lahjoituksen.

Vaikuttaa siltä, että vähennysmahdollisuus ei ole kovin hyvin tiedossa.  Ylen julkaisema uutinen aiheesta on luettavissa tästä.

Täydennys yllä esitettyyn 9.5.2023: SOTE-alan järjestö sai silti verottajalta kielteisen näkemyksen

VaLa ry:n seminaarissa 8.5.2023 erään suuren järjestön ihmiset kertoivat saaneensa verottajaltaan kielteisen näkemyksen vähennysoikeuteen heille lahjoitettaessa. Järjestöllä on keskusjärjestö ja suuri joukko paikallisyhdistyksiä ympäri maata. Yleishyödyllisyys ja paikallisuus siis toteutuvat.

Kysyimme asiasta verottajan asiantuntijalta. Hän ei pystynyt ottamaan kantaa yksittäiseen tapaukseen mutta mainitsi seuraavaa:
”Jos em. kriteerit täyttyvät (yleishyödyllisyys + paikallisuus tai yrityksen toimialaa lähellä oleva tarkoitus), on tällainen lahjoitus vähennyskelpoinen.”

Esitimme arvelumme, olisiko tulkintakäytäntö muuttunut. Tähän saimme vastauksen:
”Verotuskäytännössä ei ole tapahtunut muutoksia, sama tulkinta on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa jo vuodesta 2008 lähtien. Tässä vielä linkki yhtenäistämisohjeeseen (edelliset versiot versiohistoria-linkistä).”

Olisiko mahdollista, että nimenomainen ihminen, jolta asiaa on kysytty, ei ole ollut tarkasti tietoinen aiheen yksityiskohdista. Errare humanum est.

Vähennys lahjoituksista välillä 850 – 50 000 €

Euroopan talousalueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, voi hakea verottajalta nimeämispäätöstä suuremman lahjoituksen vastaanottamiseksi siten, että se on lahjoittajalle vähennyskelpoinen. Nimeämispäätös myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lahjoituksen alaraja on 850 € ja yläraja tuo mainittu 50 000 €.
Ketkä Suomessa ovat tuon nimeämispäätöksen saaneet, tarkista tästä.

Lahjoitus, jonka vähennyksen yläraja 250 000 €

Vähennyskelpoisen lahjoituksen yläraja on 250 000 euroa kun lahjoituksen saajana on Euroopan talousalueella sijaitseva valtio tai Euroopan talousalueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto. Rahalahjoituksen alaraja on 850 €.
Verohallinnon ohjeistus vähennyksestä ja nimeämispäätöksestä, täältä sen löydät.

Verottajan Charlotta Långström kommentoi tätä blogia sen luonnosvaiheessa. Tähän kohtaan saimme seuraavan kommentin:

”Yritys saa tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa lahjoituksen. Yhteisöjen tällaiseen tarkoitukseen tekemät, yli 850 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne annetaan edellä mainituille tahoille, eli tuloverolain 57 §:ssä säädetyille saajille kuten esimerkiksi Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle (enintään 50.000 €) tai esimerkiksi Euroopan talousalueella olevalle valtiolle tai yliopistolle (enintään 250.000 €). Vähennyskelpoisia ovat vain rahana tehdyt lahjoitukset.”

Lahjoitus yli 850 € mutta järjestö ei verottajan nimeämä kohde – mitä tapahtuu?

Kysyimme verottajalta myös mitä tapahtuu kun yritys lahjoittaa järjestölle enemmän kuin 850 € ja järjestöllä ei ole nimeämispäätöstä. Onko kyseessä kulu, jota ei voi vähentää? Vai onko vaara, että lahjoitusta käsitellään peiteltynä osingonjakona? Verottajan vastaus oli selkeä.

”Yritykset voivat lahjoittaa varoja hyväntekeväisyyteen. Ylärajaa ei verotuksen näkökulmasta ole. Tehdyt lahjoitukset eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia verotuksessa, edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos yritys lahjoittaa varoja järjestölle, jolla ei ole nimeämispäätöstä, mutta lahjoitus menee yleishyödylliseen ja samalla paikallisen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen, saa yritys vähentää verotuksessa enintään 850 €. Jos lahjoitus menee muuhun tarkoitukseen, on kulu kokonaan vähennyskelvoton verotuksessa.”

Kuka määrittää mikä on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä

Nimeämispäätöksen eräs peruste on järjestön toiminta suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Keskeinen kysymyksemme verottajalle oli, kuka ja millä perustein määrittää mikä on kulttuuriperintöä? Tulevatko hakijat kohdelluiksi tasavertaisesti jos eri ihmiset tekevät päätöksiä? Nuorten skeittipuisto edustaa nuorisokulttuuria, suuren joukon harrastusta mutta ilmiö ei ole kovin vanha. Ehkä silti jo parikymmentä vuotta. Riittääkö tuo aika? Entä miten on kirkkokuoroyhdistyksen kanssa? Voiko liikunnallinen toiminta olla kulttuuria?

Saamamme vastaus kuuluu seuraavasti:

”Verohallinto tekee nimeämispäätöksen. Ennen nimeämispäätöksen tekemistä Verohallinto pyytää asiaan lausunnon lahjoitusten verovapauslautakunnalta. Ratkaisu tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.” 

Lahjoitusten verovapautuslautakunnasta löydät lisätietoa seuraavalta valtiovarainministeriön sivulta. Lautakunnassa on jäseniä valtiovarainministeriön ohella opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Akatemiasta, Suomen kansallismuseosta ja Taiteen edistämiskeskuksesta.

Vähennysoikeus saajakohtaisesti

Vähennysoikeus on saajakohtainen. Kysyimme onko määritetty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä? Onko jokin raja, jonka jälkeen jo mainittu peitellyn osingonjaon tulkinta astuu kuvaan?

”Lahjanantajan vähennyskelpoisten lahjoitusten enimmäismäärä verovuoden aikana on saajakohtainen. Tämä tarkoittaa, että sama lahjoittaja saa antaa enimmäismäärän suuruisen vähennyskelpoisen lahjoituksen useammalle eri järjestölle. Enimmäismäärää sovellettaessa lahjoituksen antajan samalle saajalle verovuoden aikana antamat lahjoitukset lasketaan yhteen.”

Långströmin mukaan ei ole määritelty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä.

Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettavaksi, jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt. Eli jos osakeyhtiöstä siirretään varoja vastikkeetta osakkaille tai heidän lähipiirilleen, varojen jako voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Tästä löytyy lisätietoja: lisätietoa peitellystä osingonjaosta.

Kannatusilmoitukset

Kun meridieselien valmistaja maksaa 1000 € kannatusilmoituksesta paikallisen nappulakerhon lehdessä, on ilmeistä ettei asialla edistetä liiketoimintaa. Onko tämä silti hyväksyttävää vai onko kyseessä lahjoitus?

Näin verottajan Långström meille vastasi:

”Yritys voi verotuksessa vähentää veronalaisen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet kulut. Muut kulut eivät lähtökohtaisesti ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja voivat olla esimerkiksi markkinointi- ja mainoskulut, jotka edistävät yrityksen liiketoimintaa. Lahjoitukset taas eivät ole yritysten tuloverotuksessa yleensä vähennyskelpoisia, sillä ne eivät edistä liiketoimintaa. Arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan kuitenkin katsoa suhdetoiminnan luonteisiksi menoiksi, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa (vähennyskelpoista enintään 850 €/lahjoituksensaaja). Muut lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin TVL 57 §:n edellytykset täyttyvät.”

VaLa ry:n kehitysehdotuksia verovähennysoikeuteen

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski otti kantaa aiheeseen toimittamalla kehitysehdotuksia. Tiiviissä muodossa hänen ehdotuksensa ovat seuraavat:

Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, kun tarkastellaan lahjoituskohteita. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen, luonnonsuojelu sekä humanitaarinen apu eivät oikeuta verovähennykseen.

Yritysvastuun merkityksen kasvamisen myötä kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luonteva tapa osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukon laajentaminen lisäisi lahjoituksia ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun.

Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä rahankeräysluvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan, jota tekee Poliisi. Julkisten toimien ja kannusteiden kuten lahjoitusten verovähennysoikeus pitäisi olla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita huomioiva.

Vain osalla verottajan nimeämistä lahjoitusten saajista (lahjoitusvähennys) on rahankeräyslupa

Pia Tornikoski vinkkasi vertaamaan verottajan listaa nimetyistä lahjoitusten saajista poliisihallinnon luetteloon rahankeräysluvista. Toden totta, vain osalla on keräyslupa. Poimin satunnaisesti 15 verottajan nimeämää lahjoitusten saajaa. Näistä kolmella oli rahankeräyslupa. Tilanne on erikoinen – tähän aiheeseen palaamme erikseen.

Asia selveni merkittävästi

Monta asiaa ratkesi. On huojentavaa, että päätös siitä, kuuluuko järjestö tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen piiriin, on formaalin orgaanin työtä ja päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa. Tosin lautakunnassa korkeakulttuuri on edustettuna, esim liikuntaan tai nuorisoon liittyvät aiheet eivät. Verottajan edustalle olemme kiitollisia saamastamme avusta; hän käytti tähän paljon aikaa.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi