Yksityislahjoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna

Kovin olimme toiveikkaita, että yksityislahjoittaminen järjestölle helpottuisi, verovähennysoikeus toteutuisi mutta valittaen on todettava, että yksityislajoittaminen järjestölle – asia on täysin avoinna. Suunnitelmista tihkuu tietoa mutta se on niukkaa eikä edes kovin toivotun kaltaista.

OM kansalaisjärjestöstrategia tyhjää puhetta?

Oikeusministeriö järjesti verkkokeskustelun koskien järjestöjen tarpeita ja toiveita liittyen mm. varainhankintaan ja lahjoituksiin. Aiheesta löytyy blogi Tietopiirin sivuilta.Yhteisölahjoittamisen osalta nykyinen käytäntö on epätyydyttävä ja myöskin epäselvä: sujuvammin asia toimisi, jos lahjoituksen vähennyskelpoisuuteen riittäisi, että järjestöllä on rahankeräyslupa.

Miksipä sama ei toimisi myös yksityislahjoitusten kohdalla. Nyt vaikuttaa, että OM:n verkkokeskustelu tuli ja meni, suuntimat on otettu jostain aivan muusta kartasta. Vain yksi on varmaa: STEA-raha alkaa leikkautua jo ensi vuodesta.

Lahjoitusvähennys hyvin valikoiden

Saatavissa olevan informaation mukaan yksityishenkilöiden lahjoitusvähennystä oltaisiin edistämässä mutta hyvin valikoiden. SOSTE ry:n mukaan (ePressi-tiedote 16.4.2024) nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttävät lapsijärjestöt olisivat niitä, joita tuleva vähennys koskisi. Mitä ovat tietyt ehdot, sitä meille ei avata. Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että lapsi- ja nuorisotyön tekemistä helpotetaan mutta onko sote-järjestöjen työ sitten merkittävästi vähempiarvoista?

Lähes kaikki auki

Tiedämme, että jokin pulla uunissa on mutta täydellisen arvailun varassa on mitä sieltä putkahtaa. Millaisia summia yksityishenkilö voi lahjoittaa ja vähentää, kuinka usein? Yhdelle vaiko useammalle järjestölle kuten on asian laita yhteisölahjoituksissa.

Entä raportointi? Kenellä on vastuu ilmoittaa verottajalle lahjoituksesta, jonka on tarkoitus olla vähennyskelpoinen? Onko tämä lahjoittajan, yksityishenkilön tehtävä? Lahjoittaja siis selvittäisi onko järjestö vähennyskerhoon kuuluva vai ei. Tällöin järjestön on oltava hyvin selkokielinen kaikessa viestinnässään. Mutta verottaja joutunee tarkistamaan asian – ellei asia ole automatisoitavissa, työaikaa ja verorahaa palaa.

Tietojärjestelmätoimittajaa huolettaa

Vai onko lahjoitusraportointi vastaanottajan, järjestön tehtävä? Tällä hetkellä hyvin suuri osa järjestön saamista kertalahjoituksista tulee sellaisessa muodossa, että lahjoittaja jää anonyymiksi. MobilePay-lahjoituksista on saanut puhelinnumeron, jonka perusteella lahjoittajaa voi selvittää. Sikäli kun numero ei ole salattu. Käsityönä, yksitellen. Kätevää. Tilisiirtolahjoituksesta irtoaa tilinumero ja nimi, joka pienessä yhteisössä auttaa jäljille, isommassa vesiperä. Jos järjestön on raportoitava verovähennettävät lahjoitukset,  tässä on liki ratkaisematon ongelma. Tai ratkaistavissa mutta ei ilman lahjoituskertymän supistumista. Rahanpesusäädösten takia emme olisi yllättyneitä, jos raportointivastuu ainakin jonkin tietyn summan ylittäviltä lahjoituksilta siirtyisi järjestöille. Tunnemme useita järjestöjä, jotka eivät halua tietää lahjoittajiensa henkilöllisyyttä. Isoja muutoksia edessä.

Muutaman yksittäisen lahjoituksen raportointi verottajalle onnistuu ilman kohtuutonta kuormaa mutta vähänkin ammattimainen varainhankinta tuottaa ison määrän lahjoitustransaktioita. Tietojärjestelmän on kyettävä ensinnä tunnistamaan lahjoittaja, toisekseen tuottaa vuosittain kertymäraportti verottajalle. Kuinka yksityiskohtainen se olisi, jälleen voidaan vain arvailla. Mutta tuskinpa yhdenkään järjestön tietojärjestelmä on valmis tarvittavaa tietoa keräämään saati toimittamaan informaation verottajalle tämän haluamassa muodossa. Jos regulaatiomuutokset astuvat voimaan 2025 alussa, jolloin STEA-rahan leikkaaminen alkaa, niin järjestöillä on pikainen remontti edessään.

Lahjoittajan tunnistamisen haaste

Mikä tahansa vaatimustaso tunnistamiselle asetettaisiinkin, tilisiirtolahjoittamisen aika olisi ohi. Saisi sinänsä ollakin mutta ikäihmisten palvelemiseksi sillä edelleen on paikkansa. Jos vaaditaan vahva tunnistautuminen, on lahjoitustapahtuman saattaminen loppuun samassa selainistunnossa merkittävästi vaivalloisempaa ja tämä tarkoittaa hävikkiä lahjoituskertymässä. Homman on sujuttava vaivattomasti, se on opittu.

Entäpä lahjoitukset ulkomailta? Tämä on enemmänkin ääneen ajattelua mutta eri pankkijärjestelmien piiristä tuleva online-lahjoittaja, mahtaako täällä vaadttava tunnistautuminen olla teknisesti mahdollista tai edes mitenkuten vaivatonta?

Asiakaslupaus velvoittaa

Epäselvyys raportoinnista aiheuttaa harmaita hiuksia, koska toteutusmalleja on useita. Tietopiirin asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan, sillä prorisoimme tämän siten, että säännökset täytetään ajoissa. Näinhän olemme luvanneet – toivottavasti muut tekevät samoin.

Tuoretta tietoa VaLa ry:n juhlaseminaarista 24.4.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen kertoi puheenvuorossaan, että kansalaisjärjestöstrategia on valtioneuvoston käsittelyssä vielä toukokuun 2024 aikana. Häntä oli ilahduttavaa kuunnella: valvonnasta luottanukseen kuten verottaja onkin jo toiminut. Hän tuntui ymmärtävän järjestöjen tuskan ja aivan ilmeisesti noteeraa kansalaisjärjestöstrategian sekä siihen liittyneen verkkokeskustelun korkealle. Ei, asia ei ole tyhjää puhetta kuten tuolla turhautuneesti jo kirjoitin.

YLE noteerasi VaLa:n näkemykset, oikein asiallinen uutinen luettavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi