Tag Archive for: tekstiviestilahjoittaminen

Tekstiviesti edelleen toimiva väline järjestölle

/in /by

Tekstiviesti on edelleen toimiva väline järjestölle. Se tulee lähemmäs kuin sähköposti, mutta ei tunkeile kuten puhelu. Lahjoittaminenkin sillä sujuu. Mietitäänpä hiukan miltä tulevaisuus palvelun osalta näyttää.

Tekstiviesti, suomalaisten viestintäkouluttaja

Tekstiviestin poistumista viestivalikoimasta on ennakoitu pitkään. Tällä hetkellä Suomessa lähetetään noin 25 tekstiviestiä per suomalainen kuukaudessa. Sääli tuota suomalaista puolivahingossa keksittyä viestimisen tapaa, joka opetti meidät tiivistämään asian esittämistä. Jos meitä pyydettiin pitämään hissipuhe, vaivaannumme. Sen sijaan, ilmaise se tekstiviestillä ja heti ymmärsimme mitä se konsulentti näissä ”kirjoita se pöydälläsi olevalle post-it -lapulle” päivissä taas hakee. Hassuista komeroista katujen varsilla, ne joista saattoi soittaa ns. lankapuhelimella – niistä lapset ja nuoret ovat kuulleet. Samoin etäisesti hahmottuu C-kasetti. Mutta olen havainnut, että tekstiviesti, SMS, menee täyden mystiikan puolelle. Kun olen selittänyt mistä on kyse ja miten se toimii, saan kuulla, miksi ihmeessä tuollaista käyttäisi. Niinpä, en itsekään ole tainnut vuoteen ainuttakaan ”satakuuskymppistä” lähettää. Paitsi….no siitä tuonnempana.

En ole lähettänyt mutta…

Mutta olen ottanut vastaan ja olen siitä hyvin kiitollinen! Kun saan tiedon saapuneesta laskusta sähköpostitse, onnistun unohtamaan asian, koska postin määrä on niin julma. Saapuneita tekstiviestejä ei tarvitse kahlata löytääkseen oikean. Sitä paitsi nykyisin SMS voi sisältää linkin, jolla tarvittava mobiiliselain avataan.

Tarkkaan ottaen, olenhan viestejä lähettänyt mutta en aloittaakseni dialogia. Kun pyyntö arvioida palvelutapahtumaa saapuu tekstiviestillä, useimmiten vastaan. Se ei ota kuin hetken. Kun vastaava pyyntö tulee meilitse, ellei oikein painavaa sanottavaa suuntaan tai toiseen ole, jätän vastaamisen väliin. Luultavimmin siellä haetaan tietoa sekä itse aiheesta että minusta paljon enemmän kuin mitä olen valmis luovuttamaan puhumattakaan paljonko haluan käyttää siihen aikaa.

Tekstiviesti on lupaus kompaktiudesta – se luetaan

Tekstiviestien maltillinen määrä viittaa siihen, että sisältönä on asiaa mutta se ei ole ainoa syy miksi SMS tuntuu miellyttävämmältä kuin sähköposti. Tiedämme, että sisältö on varmasti kooltaan kompakti. Eikä siellä mäikää tekopirteä 60% raikkaampi uutuusvideo. Minua viehättää sekin, ettei kukaan pääse torumaan miksen avaa viestiä, vaikka lähettäjä näkee, että olen sen saanut. Järjestön viestinnän kannalta tämä tietty on kääntöpuoli: tietääkseni operaattorit eivät pysty toimittamaan tietoa siitä, ketkä viestin ovat avanneet. Ennemminkin järjestö tarvitsisi tiedon, kuka ei ole avannut viestiä: ainakin itse avaan jokaisen tekstiviestin, yleensä vielä aika nopeasti. Enkä muista ärtyneeni tekstiviestin takia, mitä ei voi sanoa sähköposteista.

Lahjoituskampanjoidenkin väline, rajauksin

Järjestölle lahjoituskampanjoiden järjestäminen tekstiviestin avulla on vaivatonta, joskaan ei välttämättä kovin edullista. Tästä aiheesta on aiemmin kirjoitettu tätä asiaa nimenomaan käsittelevässä blogissa. Palvelun saa käyttöön erittäin nopeasti ja tuskin mikään muu lahjoitustapa on viestittävissä niin vähällä kuvailulla mistä on kysymys. ”Lahjoita meille tekstiviestillä, lähetä viesti numeroon 12345” ja siinä kaikki. Tämä mahtuu tekstinä myös pienikokoisiin ohjelmalehtisiin, jotka tapahtumakävijöille jaetaan. Työsuhdepuhelimien kohdalla on seinä vastassa, vahinko.

Tekstiviesti näyttäisi toistaiseksi säilyvän

Elinkaaren huippu on jo kaukana takana mutta luulenpa, ettei SMS vielä poistu aikoihin. Operaattoreiden liiketoiminta palvelussa laskee mutta matalia lienevät kustannuksetkin. Myös uusien puhelinmallien valikoimassa SMS on, joten kyllä järjestö hyvin voi ryhtyä toteuttamaan vaikkapa varainhankinnan asioita tekstiviestiin tukeutuen. Mobiilimaksaminen yleistynee pian kunhan kriittinen massa (n. 15%) sitä käyttää. Sitten mobiilimaksu, tuo luottokortin käyttämisen uusi muoto, syrjäyttänee tekstiviestin. Samalla saadaan ratkaistua SMS:n ongelma liittyen työsuhteisiin puhelimiin.

Huom, tähän blogiin on julkaistu jatko-osa

Toisessa osassa esitellään käytännön esimerkkejä tekstiviestin hyödyntämisestä. Ikään kuin perusteet tälle postaukselle. Löydät jatko-osan täältä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tekstiviesti on kätevä muttei halpa tapa lahjoittaa

/in /by

Yle:n uutisen mukaan tekstiviestillä lahjoittaminen on kallein tapa tehdä lahjoitus. 25 % lahjoitetusta summasta voi mennä palveluoperaattorlle. Mutta miten on muiden lahjoitusmuotojen kustannusten kanssa, siitä seuraavassa.

Kalliita keräystapoja, joko suoraan tai välillisesti

Tekstiviestikeräyksen voi perustaa vaivattomasti ja ilman investointeja suomalaisen palvelun avulla, mikä saa veloituksen prosenttiosuuden tuntumaan kohtuullisemmalta. Tekstiviesti on kaikkien käytössä kun mobiilimaksaminen vasta tekee tuloaan. Mutta silti, 20 €:n lahjoituksesta 5 € palveluntarjoajalle!

Näennäisesti käteinen on edullisin mutta pankki ottaa käteisen käsittelystä palkkion, mikä esimerkiksi pienissä seurakunnissa kuuluu johtaneen siihen, että kolehtien keräämisen vaikutus voi olla negatiivinen. Verkkopankki on edullinen samoin kuin kännykkämaksamisen muodot mutta niiden suurin haittapuoli on se, että lahjoituksen vastaanottaja ei saa lahjoittajan tietoja. Vastaavasti tekstiviestin ehkäpä paras ominaisuus on se, että se tarjoaakin lahjoittajan yhteystiedot järjestön käyttöön.

Kontaktitiedot yksittäistä lahjoitusta tärkeämpiä

Uutisessa SPR:n Anna Laurinsilta mainitsee, että avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta lahjoittajasta tulee kuukausilahjoittaja, mainitsee Laurinsilta. Tämä on asia, josta olemme täsmälleen samaa mieltä.

Yhteystiedot mahdollistavat kontaktin kehittämisen haluttua konversiota kohti. Tavoite voi olla kuukausilahjoittajuus mutta yhtä hyvin vapaaehtoistyöhön rekrytointi tai vaikkapa henkilökohtaisen verkoston käyttäminen järjestön asian promoamiseen. Kontaktin kehittäminen on viestintää, dialogia, joka tarkentaa tietoa lahjoittajasta kiinnostuksen kohteineen ja mikäli järjestö tietää kuka lahjoittaja on, miten hän haluaa osallistua ja mistä hän ylipääätään on kiinnostunut, voi järjestö toimittaa hänelle juuri hänelle merkityksellistä sisältöä. Tuskin kukaan räätälöi sisältöä per vastaanottaja mutta ainakin ryhmäkohtaisessa viestinnässä on järkeä: yleisen uutiskirjeen sijaan infoa ihmisille, jotka ovat pk-seudulta ja ovat ilmaisseet valmiutensa satunnaiseen vapaaehtoistyöhön järjestön hyväksi. Ylimalkainen esimerkki mutta ajatus välittynee.

Kun kontaktoidaan aiemmin tuntemattomia ns. kylmiä kontakteja niin ”täällä kaikki mi kallista on”. Liikahduksen tuottaminen entuudestaan vieraassa ihmisessä ei ole helppoa eikä myöskään kärsimättömän hommaa. Järjestön kannattaisi panna kaikki sen eteen, että järjestöstä vähänkin kiinnotuneet ihmiset saadaan antamaan yhteystietonsa. Verkkosivulla, tapahtumissa, turuilla ja toreilla – ja toivottavasti niin, että tiedot menevät suoraan tietokantaan eikä suinkaan kenenkään sähköpostikasaan. Kun tiedot ovat omassa kannassa, on ihmisille mahdollista viestiä edullisilla ja tehokkailla tavoilla kuten sähköpostilla tai tekstiviestein. Erityisesti sähköposti on edelleen toimiva väline, näin sanovat tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin. Kaiken lisäksi viestien vastaanottajalla on jo jokin suhde järjestöön, suhteen syventäminen voi alkaa.

Kuusi askelta lahjoittajan huomioimiseen

Olemme tästä puhuneet paljon mutta otetaan kerran vielä

  1. Muodosta kontakti
    Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä omalle sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta kävijää antamaan tietonsa ja tee se helpoksi.
  2. Kuuntele
    Anna ihmisen kertoa mitä juuri hän osaa ja mitä hän toivoo järjestöltä
  3. Viesti kohdennetusti
    Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – toivottuja kanavia pitkin
  4. Pyydä
    Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta
  5. Kiitä
    Huomioi lahjoitus välittömästi, lahjoitetun summan mukaisesti. Anna koneen vapauttaa aikasi henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
  6. Hoida
    Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Tietopiiri Oy auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com