testamenttilahjoitus arkistot

Suurlahjoitusten metsästys kannattaa. Vaikka Suomessa lahjoittamisen kulttuuri on kovin erilainen kuin anglosaksisissa maissa ja tavat ovat toiset Ruotsissakin, suurlahjoitukset ovat yhä useamman suomalaisen järjestön agendalla. Kommunikointi potentiaalisten ja aktuaalisten lahjoittajien kanssa on avain onnistumiseen – siispä puhelin käteen.

Henkilöstön aika isoihin kohteisiin

Omassakin järjestötyössä kohtaan tyypillisen tilanteen: henkilöstöä on niukasti työtehtäviin nähden. On aivan selvää, että toiminnanjohtaja keskittyy isoihin kohteisiin kuten suurlahjoituksiin ja niihin liittyvään suhdetoimintaan, testamentteihin ja yritysyhteistyöhön. Yksittäisten kymppien kerääminen yksityislahjoittajilta olisi väärä tapa käyttää aikaa. Tämä ei tarkoita, ettei yksityislahjoitukset ole tavoittelemisen arvoisia, ei suinkaan. Mutta niissä tekniikka on apuna. Verkkosivun tulee olla ”esteetön” ja houkutteleva lahjoittamisen kannalta. Viestintäsyötteellä ohjataan kävijöitä omalle sivustolle – myös somesta – ja itse lahjoitustapahtuma kiittämiseen tapahtuu ilman henkiöstön ajankäyttöä.

Lahjoittajasuhde keskiössä

Meillä Tietopiirissä lahjoittajasuhteen rakentamisessa nähdään kuusi askelta:

Muodosta kontakti
Kuuntele
Viesti kohdennetusti
Pyydä
Kiitä
Hoida

Kun puhutaan suurlahjoittajista, ollaan vaiheessa kuusi, lahjoittajasuhteen hoitamisessa. Ja sen suhteen keskiössä ei ole lahjoittajan raha vaan ihminen itse. Mistä hän on kiinnostunut, miten hän haluaa osallistua ja mihin hän haluaa vaikuttaa – millä tavoin hän haluaa tehdä maailmasta vähän paremman paikan järjestön kautta. Väitän, että useimmilla kerroilla kun suurlahjoittajalle soitetaan, häneltä ei kannata pyytää mitään. Suurlahjoitusten hankkimisesta ja lahjoittajasuhteen hoitamisesta on kirjoitettu aiemminkin ja voit lukea blogin täältä.

Pitkäjänteistä työtä

Jos yksityislahjoitustenkin hankkimisessa vaaditaan kärsivällisyyttä, suurlahjoitukset vasta edellyttävätkin pitkää jännettä ja lujaa uskoa tekemiseen. Suurlahjoituksista VaLa:n tilaisuudessa puhunut asiantuntija kertoi, että on hyvä varautua 12-18 kuukauden sitkeään työhön ennen kuin lahjoitustransaktioita on lupa odottaa. Ja siihen saakka syntyy vain kuluja – vähintäänkin työajan käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että suurlahjoituksilla ei paikata mitään muualta syntynyttä kuoppaa rahoituksessa.

Suurlahjoittajaohjelmassa on tarpeen olla nimettynä kuka ohjelman toteuttamisesta vastaa mutta järjestön johdon on tärkeää olla dialogissa aktiiviroolissa mukana. Pienemmissä järjestöissä suurlahjoittajista vastannee luontevasti toiminnanjohtaja.

Kartalla lahjoittajista ja omista tavoitteista

Toivon mukaan järjestöllä on systemaattisesti laadittu suunnitelma siitä mikä täyttää suurlahjoittajan kriteerit. Sekä millainen on tavoiteltavan suurlahjoittajan profiili. Kohderyhmän tulisi olla hyvin selvillä, ainakin nykyisten lahjoittajien osalta. Suunnitelma, lahjoittajaohjelma sisältää tiedon millä tavoin kohderyhmän jäseniä aktivoidaan, inspiroidaan ja sitoutetaan henkilökohtaisesti sekä viestinnän avulla. Suunnitelma sisältää myös tiedon resursseista: ketkä voivat tehdä työtä ja kuinka paljon. Ja kyllä euromääränkin olisi oltava näkyvissä.

Ei ujostella pyytämisessä

Puhelinmyyjät tuntevat termin luurikammo. Aika vieraalta voi rahan ja vielä ison rahan pyytäminen järjestöihmisten mielissä tuntua. Kaiken lisäksi ollaan pyytämässä vaikutusvaltaisilta, rahakkailta ihmisiltä. En ihmettele, jos luurikammo jäykistää käsivarren juuri ennen puhelimeen tarttumista. Ei kuitenkaan kannattaisi. Jos lahjoittajasuhteen rakentaminen on edennyt onnistuneesti, tämä voi hyvinkin tarkoittaa mahdollisuutta lahjoittaa, tehdä mielekäs teko. Rahakkaat ihmiset ovat joustavia lahjoittamisessa: heidän ei tarvitse miettiä mistä joutuu luopumaan jos tekee suuremman lahjoituksen. Jos ihminen on sitoutunut järjestöön, pyyntö lahjoittaa voi merkitä lahjoittajalle mahdollisuutta tehdä maailmasta se kuuluisa vähän parempi paikka – järjestön avulla.

Töpinäksi!

Suunnittele, sitouta johto, pistä toimeksi, pidä pää kylmänä vaikka hyvään aikaan ei tapahdu oikein mitään. Lahjoituskulttuuri ei ole niin suopea suurlahjoituksille kuin vaikka Britanniassa mutta selvästi tähän suuntaan ollaan matkalla. Yksityislahjoitusten verovähennysoikeuskin saattaa häälyä horisontissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että merkittävän lahjoituksen tehnyt ihminen voi hyvinkin tehdä vielä toisen, jopa suuremman lahjoituksen. Lahjoittajasuhde ei siirry arkistoon kun lahjoitus on tehty! Liittyypä tähän vielä ison bonarin mahdollisuus: voisiko joku olla potentiaalisempi testamenttilahjoituksen tekijä kuin suurlahjoittaja.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Testamenttilahjoittaminen tai ainakin sen pyytäminen vaikuttaa yleistyneen parin viimeisen vuoden aikana. Yle MOT uutinen – perintöjä kyseenalaisin keinoin kertoo kuitenkin siitä, että kaikki järjestöt eivät toimi eettisesti aivan oikein. Tämä on huono asia kaikkien järjestöjen kannalta.

Testamenttilahjoittaminen tuodaan esille

Järjestöt eivät enää ujoste testamenttilahjoittamisen mahdollisuuden tuomista esille. Ainakin Suomen Kuvalehdessä on usein näyttävän kokoisia mainoksia heti ensimmäisellä aukeamalla. Syksyllä Unicefin verkkosivun avauduttua ensimmäinen silmiin osuva viesti oli vetoomus testamenttilahjoituksesta – ”hunt for big” kuten eräs puhuja totesi Nordic Fundraising Conferencessa taannoin. Uutisessa mainittiin, että järjestöt ja säätiöt ovat pyytäneet lahjoituksia mainoskampanjoin – ikään kuin tämä olisi jotenkin tuomittavaa.

Testamentteihin liittyvät ongelmat järjestöissä

Ohessa uutisesta poimitut ongelmat kommentein varustettuna. Kyseessä ei ole uutisen referaatti.

Testamentin saajan palkollinen mukana

Jos testamentin laadinnassa on mukana testamentin saajan edustaja, on mahdollista, että testamenttiin muodostuu vierasta vaikutusta – sitä ei saisi olla. Näin asian näki professori Antti Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoskella on poikkeava näkemys. Hän ei näe ongelmana sitä, että testamenttiasioihin perehtynyt lakikoulutuksen saanut ihminen laatii ihmisille testamentteja. Edellytyksenä toki koulutus sekä ammattietiikan noudattaminen. VaLa ry suosittelee, että järjestössä testamentin laadinnassa avustava ihminen olisi juristi. Näin ei aina ollut. Sinänsä testamentin voi laatia itsekin ja vaikka ruutupaperille kunhan muotovaatimus täyttyy.

Mallitestamentit

Tiedämme myös omasta kokemuksesta, että järjestöjen testamenttia koskeva informaatiotarjonta vaihtelee. Usein tarjolla on ns. faktaosuus, joka kertoo mistä testamentissa on kyse. Toinen osio on vetoomusosa, jossa viestitään miksi juuri tälle järjestölle on perusteltua lahjoittaa. Lisäksi voi olla tarjolla mallidokumentteja testamentin laatimiseksi. Professori Antti Kolehmainen pitää juuri testamenttipohjaa vaarallisena. Näissä hänen mukaansa lähdetään liikkeelle testamentin saajan tarpeista eikä niinkään siitä mitä testamentin tekijä tosiasiassa haluaa. Voisi ajatella, että seuraava yhtälö olisi pahin: hauras ikäihminen testamentin tekijänä + mallidokumentti + lakikouluttamaton järjestön edustaja avustajana + neuvonta puhelimitse.

Toisaalta, jos mallidokumentti on hyvä, sehän nimenomaan esittelee sekä testamentin muotomääräyksen että testamentin sisällön mahdollisuudet. Malli voi mielestämme olla oikeinkin hyödyllinen – osaavissa ja vastuullisissa käsissä.

Neuvonta puhelimitse

Puhelimessa neuvomista varsinkin siten, että laatijalle käytännöllisesti kehotetaan testamentin laatimista niin, että lapsille jää vain lakiosa – tätä perhe- ja jäämistöoikeuden professori Antti Kolehmainen pitää arveluttavana. Maallikkona näkemykseen on helppo yhtyä. Kyse on yksittäiselle ihmiselle niin merkittävästä asiasta, että tapaamisen pitäisi olla henkilökohtainen ja saman pöydän ääressä, jotta voi nähdä onko testamentin tekijä sielun ja ruumiin voimissa. Helpottavaa silti kuulla, että suurin osa järjestöistä ohjasi neuvojen kysyjät kääntymään asianajotoimiston puoleen.

MOT: järjestöt haluavat vapaat kädet varojen käyttöön

Uutisen mukaan useimmat järjestöt haluavat vapaat kädet lahjoitetun varallisuuden käyttöön. Tämä on myös VaLa ry:n vetämän Hyvä testamentti-kampanjan suositus. Uutisessa mainitaan järjestöjä, jotka suosituksen mukaisesti ohjeistavat välttämään yksityiskohtaisia määräyksiä. MOT:n asiantuntija asianajaja Harri Kontturi on eri linjoilla. Hänen mukaansa sikäli kun lahjoittajalla on nimenomaisia asioita, joita hän haluaa tukea, kannattaa ne testamentissa määrittää. Ongelma voi syntyä, jos testamentti realisoituu pitkän ajan kuluttua ja järjestön toiminta on kovin muuttunut. Ellei vastaavia toimintoja ole enää olemassa, ollaan tilanteessa, jossa järjestö voi joutua harkitsemaan onko testamentin vastaanottaminen lainkaan mahdollista.

Testamentin säilyttäminen järjestön tiloissa

Osa järjestöistä tarjoutuu säilyttämään testamenttia. Tarkoitus epäilemättä on hyvä. Antti Kolehmaisen mukaan testamentin peruuttaminen vaikeutuu herkästi jos ainoa kappale testamentista on järjestön hallussa. Myöskään VaLa ry ei suosita järjestöille testamenttien säilyttämistä.

Päätelmiä

Järjestössä vain juristi avustamaan

Koska testamentteja ei valvota, tuntuisi luontevalta, että sikäli kun järjestö avustaa testamentin laatimisessa, avustajalla tulisi olla soveltuva juristin koulutus. Useimmilla järjestöillä ei ole juristeja riveissään, joten se siitä neuvonnasta. Työ voi hyvinkin opettaa kaiken tarpeellisen mutta näin ihminen voisi olla vakuuttunut, että kaikki menee sekä pykälien että eettisten arvojen mukaisesti.

Hyvä ohjeistus järjestön verkkosivuille

Ihmiset haluavat tutustua aiheeseen omassa rauhassaan ennen kuin soittavat tai lähettävät sähköpostia. Tästä syystä järjestön verkkosivuille kannattaa tuottaa selkeä dokumentaatio, testamentin faktaosio. Siinä on hyvä tuoda julki niin säilyttämiseen kuin vaikkapa lakiosaan liittyvät asiat. Vetoomusosa on luovempi dokumentti, se on markkinointiviestintää ja siellä on voimassa eri säännöt.

Järjestön brändi kuntoon

Kun järjestö on tunnettu ja hyvämaineinen, ihmisten on helppo luottaa järjestön toimintaan myös vieraammissa asioissa. Vaikka brändi on miten kirkas tahansa, tuntuu uskomattomalta, että jotkut ihmiset ovat valmiita tekemään testamentin puhelinneuvonnan perusteella. Kuin avoimen valtakirjan tekisi, omaisuudestaan. Suomea on joskus nimitetty luottamusyhteiskunnaksi, siitäkö tässä sitten kyse.

Tässä linkki Yle MOT -uutiseen. Uutinen sisältää linkin Yle MOT tv-ohjelman nimenomaiseen jaksoon.

(otsikkokuva: Pixabay)