Tag Archive for: kuukausilahjoitukset

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Lahjoittamisen trendit 2018

Maailma muuttuu Eskoseni ja lahjoittaminen sen mukana. Lahjoittamisen trendit 2018 kuvaa tätä muutosta. Tämä blogikirjoitus perustuu amerikkalaisen Classyn kokomaan aineistoon, joka analysoi lahjoittamisen tapoja. Eurooppa kuuluu tutkimuksessa vähemmistöön, mutta selvitys aiheenaan lahjoittamisen trendit sisältää silti oivalluksia.

Mobiili tuo liikenteen, työpöytä lahjoitukset

Onhan järjestön kotisivu mobiiliystävällinen, onhan?! Google pudotti jo vuosia sitten  hakutuloksissaan alemmas ne sivustot, joita ei ole optimoitu mobiilikäyttöön. Nyt jo yli puolet käyttäjistä tulee sivustoille mobiililaitteella. Koska kontaktien kerääminen edellyttää liikennettä järjestön sivuille, mobiilin tulee olla ammattimaisen selkeä ja jouheva. Trafiikin tuottamisessa mobiili on tutkimuksen mukaan paras väline. Lisäksi mobiili vetoaa nuorempiin ja on tyypillisesti kytköksissä sosiaalisen median kanssa, joten käyttäjä reagoi tykkäämällä ja jakamalla kokemuksiaan. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi suurin volyymi ja varsinainen konversio katselusta lahjoittajaksi tapahtuu useammin työpöytäsovelluksen ääressä. Ajallisesti mobiili- ja työpöytäkäyttö näyttävät täydentävän toisiaan. Eli koukkua kannattaa uittaa kitusiin mobiililla, mutta varsinainen nielaisu lahjoittajaksi tapahtuu usein tietokoneen äärellä.

Useampia kampanjatyyppejä käyttöön

Joukkorahoitus, yksityinen merkkipäiväkeräys, suosittelu tai tapahtumat ovat kaikki hyvin erilaisia varainhankinnan muotoja toteutukseltaan, keskimääräiseltä tuotoltaan ja konversioltaan. Järjestön vuosisuunnitelman kannattaisi sisältää useampia kampanjointitapoja. Tutkimuksen mukaan eri kampanjatyyppejä käytetään aika säästeliäästi.

Miksi aina joulukamppis on ykkönen?

Antaminen ja epäitsekkyys liittyvät jouluun yli kaiken muun, mutta harmillisen kilpailtu aika se on! Jos printtiä tai televisiota tarvitaan promoamisessa, hinnat ovat tapissaan. Ehkä useampi järjestö voisi miettiä voisiko pääkampanjan siirtää johonkin aivan toiseen ajankohtaan. Hakematta tulee mieleen allergikot: oma perheeni on kärsinyt tänä alkukesänä poikkeuksellisen vahvasta siitepölyjaksosta – olisiko tämä juuri se paikka iskeä genreen kuuluville järjestöille, joihin kuuluu ainakin Hengitysliitto.

Tutkimus sivuutti oman ajan ja osaamisen lahjoittamisen

Olemme TietoPiirissä muistutelleet, että lahjoittaminen ensimmäiseksi mielletään liittyvän rahaan, mutta se ei ole koko totuus. Suosittelijuuden ja oman verkoston tarjoaminen järjestölle voi olla kultaakin arvokkaampaa. Monille järjestöille vapaaehtoistyö on täysin välttämätöntä. Käsipareja tarvitaan kanttiineissa, postituksessa ja monesssa sellaisessa työssä, jossa erityisosaaminen ei ole tarpeen. Toisinaan tarvitaan ammattilaista ihan tiettyyn tehtävään: ääniammattilainen järjestön vuositapahtumaan, sopimusjuristi tarkistamaan järjestön GDPR-kelpoisuus jne. Kun järjestöllä on muutamia tuhansia jäseniä ja/tai vapaaehtoisia, käytännöllisesti katsoen kaikki erityisosaaminen on verkostossa – kunhan se saadaan sieltä esille. Tätä varten olemme ehdottaneet kompetenssipankin perustamista. Ja kyllä, se on täysin uuden tietosuojalain mukaista toimintaa. Katso aiheesta aiempi blogimme.

Kuukausilahjoittaja on aarre!

Jälleen kerran palataan aiheeseen, jota pidämme erittäin tärkeänä. Kertalahjoitus on tervetullut, mutta emme voi tietää palaako kerran lahjoittanut koskaan – varsinkaan jos lahjoittajan henkilötietoa ei ole saatu. Ohjataan potentiaalinen lahjoittaja järjestön sivustolle, jossa hienovaraisesti mutta päättäväisesti ja lakia noudattaen annetaan hänelle syy antaa tietonsa. Kun kertalahjoitus on saatu, myöhemmin on mahdollisuus kertoa hänelle mitä lahjoituksilla on saatu aikaan. Tottakai voidaan myös ehdottaa jäsenyyttä tai kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Kuukausilahjoittajat lahjoittavat lisäksi ällistyttävän usein eri kampanjoissa. Se on osoitus lahjoituskohteen olevan lähellä heidän sydäntään. Kuukausilahjoittajan kokonaistuotto voi olla varsin huomattava vuosien aikana – oikea aarre. Aihetta käsitellään myös blogissamme ”Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee”

Kuukausilahjoittajien hoito-ohjelma. Oliko outo sana? Niin kuluttajatuotteita valmistavilla kuin toisille yrityksille kauppaa käyvillä yrityksillä on ohjelma tärkeimpien asiakkaiden ja sidosryhmien pitämiseksi uskollisina yritykselle. Olen havainnut, että läheskään aina järjestöillä näin ei ole. Lahjoittajan hankkiminen on kalliimpaa kuin lahjoittajan pitäminen; sikälikin on järkevää käyttää siihen aikaa ja vaivaa vaikka tuntuisi siltä, että tuhat tärkeää ja kiireellistä asiaa odottaa.

Suuri ponnistus GDPR-tietosuoja-asetusta varten on toivottavasti viimeistään nyt onnellisesti ohi. Siispä on hyvä ajatus huomioida lahjoittamisen trendit 2018, josko jotain soveltamiskelpoista löytyisi.

Lahjoittamisen trendit 2018 lähde

Classy on kaupallinen amerikkalainen platform-toimittaja non profit -organisaatioille. Heidän tutkimuksensa Lahjoittamisen trendit 2018 kohteet edustavat pääosin amerikkalaista lahjoituskulttuuria, mutta mitä tulee mediaan, teknologiaan ja erityisesti mobiilikäyttöön, ne ovat universaaleja asioita. Lahjoittamisen trendit 2018 dokumentin voi ladata täältä.

 

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

30.7.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com