Tag Archive for: lahjoittajatutkimus

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 lupaa järjestöille hyvää

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2025 on julkaistu. Asialla on Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) pohjoismaisine sisarjärjestöineen. Sitten viime vuoden, ei suuria muutoksia vaan trendinomaista liikettä – järjestöjen kannalta näyttää varsin hyvältä. Suomessa 50% ihmisistä lahjoittaa – viime vuonna vain 42.

Kuukausilahjoittaminen yleistyy, Suomessakin

Jo viime vuonna oli nähtävissä, että säännöllinen lahjoittaminen on yleistymässä – joskin takamatkalla ollaan naaperuihin nähden. 18 % kertoo lahjoittavansa säännölisesti yhdelle tai useammalle järjestölle (viime vuonna 11 %). Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 30 %. Meillä satunnainen lahjoittaminen on edelleen dominoiva tapa.

Järjestöjen aktiivisuus säännöllisten lahjoitusten hakemisessa näkyy ja kuuluu. Tietämyksenhallintaan, lahjoittajien ja lahjoittajapotentiaalin segmentointiin sekä ryhmäkohtaiseen viestintään panostetaan. Ilman näitä asioita kuukausilahjoittaja on todellinen harvinaisuus.

Suomalaiset lahjoittavat kotimaahan – mutta eivät kulttuuriin

Ehkäpä huomattavin ero, joka ei ole selitettävissä verotuskäytännön eroavuudella, on kotimaisten lahjoituskohteiden suosiminen. Muissa maissa katastrofi-/humanitaarinen apu on tärkein genre kun meillä selvänä ykkösenä on heikommassa asemassa olevien auttaminen täällä kotona.

Mieluisimpia kotimaisen auttamisen jälkeen ovat katastrofiapu ja terveyteen/sairauksiin liittyvät teemat. Lisäksi eläinten hyvinvointi ja ympäristöteemat osuvat meidän sydämiimme. Erikoisuutena, meillä koulutus ja opetus nousee vahvaksi lahjoitusaiheeksi. Liekö perusopetuksen tunnistetuilla ongelmilla jotain tekemistä asian kanssa.

Taide- ja kulttuurialan toimijoilla näyttää olevan muita enemmän työtä tehtävänään: lahjoituskohteena kulttuuri on pahnan pohjimmainen, vain 3 % kertoo lahjoittavansa. Ne, jotka ovat onnistuneet, voivat hyvin onnitella itseään.

Tietolähteenä some jyrää – tuttavat niukasti kakkosena

Kannattaako somepresenssiin panostaa? Kyllä! Yhä vahvemmin tieto avun tarpeesta on saatu sosiaalisesta mediasta. Vahvana kakkosena tulee ystävät ja tuttavat. Nämä tukevat toisiaan: järjestön vetoomuksen julkaisu järjestöön sitoutuneen ihmisen verkostossa tavoittaa vähemmän ihmisiä kuin maksetun median ilmoitus mutta konversio voi olla huikeasti parempi. Ja some on edullinen tai ilmainen.

Lähes tasatahtiin perässä tulevat maksettu mainonta ja järjestön verkkosivut. Ehkä verkkosivut ohittaisivat mainonnan voiman jos osuva someviestintä ohjaa sujuville verkkosivuille. Ainakin kannattaa yrittää.

Seuraava parivaljakko on järjestön sähköpostit ja uutiskirjeet sekä fyysiset kirjeet. Kuten niin monesti ennenkin, sähköposti on edelleen toimiva väline. Jos viestintä on personoitua, erittäin toimiva.

Muita Suomen eroavaisuuksia naapureihin nähden

  • Suomessa 50% lahjoittaa, vähiten Pohjoismaissa. Muissa maissa noin 65 % mutta kasvu hitaampaa.
  • Suomessa ollaan aktiivisempia muutoin: vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset (huom meillä ei vielä lahjoitusten verovähennysoikeutta)
  • Ainoana maana Tanskassa miehet ovat aktiivisempia lahjoittajia. Suomessa naiset 57 %, miehet 43 %
  • Tilisiirtolahjoitus meillä edelleen yleinen
  • Suomalaiset soittavat lahjoitusnumeroon tai lähettävät viestin – paljon useammin kuin muualla

Valoisa mutta vaativa näkymä

Kaiken kaikkiaan tutkimustiedot ovat järjestöjen kannalta lupaavia mutta tulosten saavuttaminen ei ole helppoa. Ainakin Suomessa johtuen julkisen rahoituksen toteutuneista ja odotettavissa olevista leikkauksista kilpailu huomiosta ja lahjoituksista kiristyy edelleen. VaLa ry:n Pia Tornikoski totesi summaavassa kommentissaan, että lahjoitustoiminnan polarisoituminen on mahdollista. Hän tarkoitti sitä, että pieni joukko järjestöjä saa valtaosan kertymästä.

Onnistuakseen tavoitteissaan järjestön on oltava ammattimainen moniosaaja. Tahtoa riittänee mutta mistä löytää pienille järjestöille resurssit. Olemme Tietopiirissä puhuneet järjestöjen kesken jaettavien resurssien (työvälineet & henkilöstö) tarpeellisuudesta mutta toistaiseksi STEA:n tukimallit eivät sitä mahdollista.

Lahjoitussummia tutkimus ei koske. Olisi kiintoisaa kuulla niin kerta- kuin kk-lahjoitusten summista maittain sekä mihin suuntaan kumpikin kulkee. Kuten myös millaisen kertalahjoitusjakson jälkeen lahjoittaja on siirtynyt säännölliseksi lahjoittajaksi. Annoimme aiheesta vinkin VaLa:lle ensi vuoden tutkimuksen suunnittelua varten.

Linkit

VaLa ry:n tiedote

Tiedote sisältää linkin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin sekä tuloksiin Suomen osalta.

Tietopiirin blogi vuoden 2024 tutkimustuloksista


Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

Annan luvan lähettää minulle tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista

________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajatutkimus 2024: some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet

/in /by

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 julkaistiin jo huhtikuussa ja siitä blogasimme. Nyt palataan samaan EFA-tutkimukseen (European Fundraising Association) mutta näkökulmista, jotka tuolloin jäivät käsittelemättä. Some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet. Tähän on vaan sopeuduttava. Tiivistelmä raportista löytyy VaLa  ry:n sivulta, täältä.

Trendejä ja lukuja

Online- ja mobiilimaksaminen nousee mutta mobiilista ei ollut muuta lukua kuin että 9 % on lahjoittanut mobiilisti. Kasvu tullee olemaan ripeää.

Kohderyhmäkohtaisen viestinnän merkitys on oivallettu. Tämä tarkoittaa kontaktien ryhmittelyä ja puhuttelua heitä kiinnostavalla tavalla. Kuinka kauan olemmekaan asiasta puhuneet.

Kolmas tähän nostettava trendi on testamenttilahjoitus. Me olemme tämän huomanneet jo pari vuotta sitten ja on oikein hyvä, että testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan oikein omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena. Sitoutumattomia asia ei liikuta ja siinä se. Testamentin tekemisen mahdollisuus kannattaa mainita.

Lahjoituskertymän määrän kasvu on ollut selvä trendi – ainakin tähän saakka. Vuonna 2024 lahjoitusvaroja kerätään yli miljardi euroa kun summa vuonna 2021 oli 530 M. Vuonna 2014 vastaavasti luku oli 239 miljoonaa euroa. https://www.vala.fi/uploads/tx8akFi4/koosteLahjoittajatutkimus04_2024_Suomentulokset_VaLa.pdf

Kirsikkana kakkuun: tekoälyllä on jo ja tulee olemaan iso merkitys ehkäpä useammassa tehtävässä kuin vielä oivallammekaan. Tiedoksi, tämä teksti on tuotettu ihan perinteisin keinoin.

Pk-yritykset aktiivisia järjestötyössä

Pk-yrityksistä 50% lahjoittaa tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa – monet useamman kuin yhden järjestön kanssa. Tämä on ilahduttava tieto. Niin ikään puolet suomalaisista lahjoittaa. Hyvä luku mutta pohjoiset naapurimme ovat meitä kaikki edellä. 10% lahjoittaa säännöllisesti ja etenkin tässä ero naapureihin on ollut huomattava.  Kuten mainittu, 9% on tehnyt lahjoituksen mobiilimaksutapaa käyttäen ja 16% vastaajista edelleen harrastaa lipaskeräyksiä. Erikoinen tilanne syntyy siitä, että kukaan ei kerro panostavansa jatkossa lipaskeräämiseen.

Panostuksen kohteet

Vuosi toisensa jälkeen ykköspaikka tulevissa panostuksissa kuuluu kertalahjoituksille. Luontevaa ja järkevää, se on kuitenkin lahjoittajapolun ensimmäinen rahatransaktio.

Toisena tällä kerralla tulee yritysyhteistyö, joka fiksusti toteutettuna voi olla molemmin puolin hyvinkin hyödyllistä. Yritysten vastuullisuusajattelu on hyvä todentaa tukemalla omia arvoja ja toimintaa lähellä olevia järjestöjä.

Kolmas panostuksen kohde on säännölliset lahjoitukset – kuukausilahjoitukset. Pohjoismaista ollaan perässä mutta asia edistyy ja siitä kaikki papukaijamerkit. Jotta kk-lahjoitusten houkuttelussa voi onnistua, vaatii se systemaattista työtä lahjoitusten eteen. Tietämyksenhallintaan tulee panostaa, jotta kohderyhmien segmentointi on ylipäätään mahdollista. Tämä kertoo ammattimaisesta ja vakavasta suhtautumisesta omaehtoiseen varainhankintaan. Hyvä hyvä.

Joukkorahoitus sen sijaan ei näyttäisi olevan järjestöjen keinovalikoimassa. Samoin tekstiviestit ja soitot lahjoitusnumeroihin – nämä ovat jääneet marginaaliin.

Some ja tuttavat – aina vaan tärkempiä

Kysymykseen mistä lahjoittaja sai tietoa järjestöstä, vertaisryhmät nappaavat kaksi kärkisijaa. Some ensimmäisenä, tuttavat heti perässä. Sidosryhmiä siis kannattaa kannustaa jakamaan heidän omaa verkostoaan järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi. Somessa on oltava ei vain toisella kädellä vaan systemaattisesti ja aktiivisesti. Silti viestintää ei voi jättää somen varaan, oman verkkosivun ylläpito on aivan välttämätöntä.

Kolmantena mainitaan mainokset ja vasta sijalla neljä tulee järjestön verkkosivu. Perässä kuudentena hiihtelee järjestön uutiskirje tai muu sähköpostiviestintä. Kyllä sähköposti edelleen on toimiva ja kustannustehokas väline mutta some on kaahannut lujaa ohi. Viestintä on muuttunut haasteellisemmaksi: kun uutiskirje oli king, järjestöstä lähtevä viesti oli hyvin järjestön itsensä hallinnassa. Mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Paluuta helppoihin aikoihin ei ole näkyvissä; järjestöt ovat pysyvästi keskellä multitaskaamista. Ja kovaa kilpailua.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei

/in /by

Lahjoittajatutkimus kertoo: Ukraina hiipuu, yleinen auttamishalu ei. Vaatteiden ja tavaroiden lahjoittaminen nousussa. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan avustushalukkuus yskähtelee mutta suomalaiset jatkavat ja parantavat entisestään.

Uutta eurooppalaista tutkimustietoa lahjoittamisesta

EFA, European Fundraising Association on juuri julkaissut Nonprofit Pulse 2024 -raportin lahjoittamisesta ja lahjoituksia keräävistä eurooppalaisista järjestöistä. Toimintaympäristö koetaan hyvin haastavaksi työmäärän lisääntyessä ja rahoituksen niukentuessa. Paljon tuttua edellisestä tutkimuksesta mutta myös aivan uusia näkökulmia on mukana.

Vajaa 30 % vastaajista kertoi lahjoitus- ja lahjoittajamäärän supistuneen; Suomessa vastaavia merkkejä ei onneksi ole näkyvissä. Rahoituspuskurien vajentamista, lomauttamisia sekä työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolen kantamista, siinä on järjestöjen mielenmaiseman peruspeittoa monella eurooppalaisella.

Tutkimuksesta tarkemin täältä.

Suomalaiset lahjoittavat naapureitaan nihkeämmin

Hiipumista suomalaisten aktiviteeteissa ei näy mutta naapureihin verrattuna olemme kitsaita lahjoittajia. Pohjoismaissa 60 % lahjoittaa satunnaisesti tai säännöllisesti, Suomessa vain 42 %. Lainsäädäntö, taloudellinen tilanne mutta ehkäpä ennen kaikkea lahjoittamiskulttuuri ovat selittäviä tekijöitä. VaLa ry on julkaissut perusteellisen tutkimuksen aiheesta, Nordic donor survey -lahjoittajatutkimuksen kattava kooste on luettavissa täältä.

Digitaalisuus ja tekoäly – mutta myös yksi yllätys

Tehokkuus vaatii digiä. Iso osa EFA-tutkimuksen vastaajista panostaa digitaalisen presenssin kehittämiseen eikä vain yhtenä kokonaisuutena vaan kanavakohtaisesti. Järjestön työ siis sisältää huimaa multitaskaamista, valtavan monipuolista osaamista tarvitaan.

Tekoäly (AI) kiinnostaa. 13 % käyttää ja neljännes on hyvin kiinnostunut. Noin 15 % ilmoittaa ettei AI:n hyödyntäminen ole näköpiirissä. Huolenaiheet ovat luonnollisia, niiden mukana myös pelko työpaikkojen menettämisestä. Tämä lienee turha, sillä lähes poikkeuksetta järjestön ydintyö tapahtuu vain ja ainoastaan ihmisen toimesta. Tähän työhön tekoäly voi hyvinkin vapauttaa aikaa.

Blogissa on aiemmin kirjoitettu järjestöjen yhteistyöstä tai oikeastaan sen puutteesta. Voit lukea tarinamaisen blogin tästä. Nyt aivan ensimmäistä kertaa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa nousi keskeisimpien fokusalueiden joukkoon. Tälle iso paksu peukku!

Tärkeimmät keinot ja välineet varainhankinnan kannalta olivat seuraavat, tässä järjestyksessä: some, järjestön verkkosivu, sähköposti ja henkilökohtainen kohtaaminen.

Suomalaisten halu auttaa noussut entisestään – Ukrainan apu hiipuu

YouGov Suomi toteutti VaLa:n toimeksiannosta järjestötutkimuksen tammikuussa 2024. Vain 11 % vastaajista kertoi, että ei ole aikeissa tukea mitään avustuskohdetta – 2022 tutkimuksessa luku oli 14 %.

Edelliseen tutkimukseen verrattu huomattava ero löytyy avustamisen tavasta. Noin 60 % kertoi osallistuneensa hyväntekeväisyyteen viime joulukuun ja tammikuun aikana. Neljännes kertoi lahjoittaneensa vaatteita tai tavaroita. Tämä kertoo avustushalun ohella tietoisuudesta kestävään kuluttamiseen ja ympäristötietoisuuteen. Vuonna 2022 vain 10 % oli tehnyt tavaralahjoituksia.

Yli 40 % suomalaisista tekee rahalahjoituksia. Useimmin tämä tapahtuu kertalahjoituksina useammalle järjestölle. Kuukausilahjoitusten määrästä tutkimuksessa ei mainittu mutta voisi päätellä, että osuus ei edelleenkään ole merkittävä. Tämä on harmillista, länsinaapurissa asia on kovin toisessa asennossa.

Ylivoimaisesti vetoavin aihe on kotimaassa olevat, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Perässä tulevat humanitäärinen apu ja katastrofit, eläimet sekä heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaissa.

Vuonna 2022 puolet kertoi tukeneensa Ukrainan sodasta kärsineitä ja 41 % oli antanut panoksensa humanitääriseen apuun ja katastrofeihin.

Koskien kotimaista tutkimusta:

VaLa ry:n tiedote

VaLa ry:n kotisivu yhteystietoineen

Aiempaa tutkimusta koskien Tietopiiri on julkaissut blogin, joka avautuu ruudulle tästä linkistä.

Artikkelin kuva: EFA,  European Fundraising Association

Uunituoretta kuukausilahjoittamisesta

Amerikkalainen NEONONE on juuri julkaisssut tutkimuksen koskien kuukausilahjoittamista ja verrannut tuloksia vuoteen 2018. Lahjoituskulttuuri on aivan muuta kuin meillä täällä mutta kuukausilahjoittamisen roima kasvu ei voi olla muuta kuin suuntaa antava meillekin. Onhan sama aiemmin nähty jo Ruotsista. Tutkimuksessa keskimääräinen lahjoitussumma kuukausittain oli noussut merkittävästi, kuukausilahjoittajien suhteellinen osuus kasvanut ja lahjoittajan kumulatiivinen lahjoitus sekin noussut huomattavasti. Kuukausilahjoittajuuden elinkaari oli keskimäärin kahdeksan vuotta.

Isoilla on jälleen etu puolellaan. Kuukausilahjoittajien saaminen vaatii onnistunutta brändi- ja viestintätyötä sekä erottautumista viestitulvassa. Mutta ydinviesti on selvä: kuukausilahjoittajuus on mahtava voimavara ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimus on tuhti pinkka sisältöä, tästä pääset lataamaan ja lukemaan.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tuore lahjoittajatutkimus: suomalaiset suhtautuvat lahjoittamiseen myönteisesti

/in /by

Taloustutkimus joulukuussa 2021 VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) toimesta: suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa. Nopealla vilkaisulla lahjoittajatutkimus vaikuttaisi tuovan pääosin hyviä uutisia järjestöille.

Myönteisiä muutoksia

Rahankerääjiä on tullut lisää mutta ihmiset myös lahjoittavat. 73 % suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti ja tekee lahjoituksia tavalla tai toisella. Erityisen ilahduttavaa on säännöllisen lahjoittamisen lisääntyminen. 26 % lahjoitti säännönmukaisesti viime vuonna ja myös usealle järjestölle lahjoittaminen on yleistynyt. VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että suomalaiset haluavat entistä enemmän lahjoittaa useaan itselle tärkeään kohteeseen.

Säännönmukainen lahjoittaminen tarkoittanee myös kuukausilahjoittamisen lisääntymistä, millä voi olla suuriakin vaikutuksia lahjoituskertymään. Kuukausilahjoittamisen potentiaalista on julkaistu blogi joulukuussa 2020.

Tietoa ja luotettavuutta

Keräysluvan saa helpommin mutta myös akuuttia tarvetta on ollut enemmän kuin ennen pandemia-aikaa. Kenties tällä on vaikutusta siihen, että kerääjän luotettavuus on aiempaakin tärkeämpi asia. Lahjoittajatutkimus kertoo, että samalla epäluottamus kerääjiä kohtaan on lisääntynyt selvästi niiden joukossa, jotka eivät lahjoita. Muistamme uutisoidut ikävät tapaukset viime vuodelta. Luottamuksen puute sataa suurimpien ja tunnetuimpien järjestöjen laariin: tuskin asetamme kyseenalaiseksi suuren, kansainvälisen ja pitkään toimineen järjestön tarkoitusperiä. Pieni ja vain heikosti tunnettu järjestö saa juosta kovaa pärjätäkseen; suurten brändien voima on valtava.

Luotettavuuden ohella tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä on lahjoittamisen kannalta tärkeää. Suurin osa kertoo saavansa riittävästi tietoa mitä rahoilla on saatu aikaan. Ihmiset siis hakevat tietoa järjestöstä ennen lahjoitustapahtumaa mutta haluavat pysyä informoituina myös sen jälkeen.

Tietolähteistä merkittävin on järjestön verkkosivu. Sen siis on syytä olla ajantasainen, kiinnostava ja sisällöltään uusiutuva. Sähköposti, uutiskirjeet sekä some ovat niinikään tärkeitä tietolähteitä. Sähköpostin kuolemaa on povattu jo ikuisuus; niinpä voikin pitää yllättävänä, että sähköpostin ja uutiskirjeen (sähköpostitse toimitettava uutiskirje) merkitys on kasvanut selvästi verrattuna vuoteen 2017. Kun viesti ja kohderyhmä kohtaavat, viesti menee perille – juuri näin olemme Tietopiirissä moneen kertaan sanoneet.

Tunne lahjoittajasi

Lahjoittaja haluaa tuntea järjestön mutta järjestön todellakin kannattaa tuntea lahjoittajansa. Lahjoitustransaktion tulisi tapahtua järjestön omalla verkkosivulla eikä esimerkiksi somepalvelussa. Näin kontakti on järjestön ja käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat. GDPR ei lahjoittajatiedon tallentamista estä, sen me kaikki jo tiedämme.

Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuudet yksilölliseen tai vähintäänkin ryhmäkohtaiseen viestintään. Kiittäminen lahjoituksesta muutoinkin kuin vain automaattisena kuittauksena sivulla, informointi mitä juuri tietyssä lahjoituskohteessa on saatu aikaan, houkuttelu kertalahjoittajasta kuukausilahjoittajaksi tai vapaaehtoistyöhön pyytäminen – tässä esimerkkejå. Jos lahjoittaja tunnetaan, häntä voidaan palvella paljon paremmin ja sitouttaminen järjestön toimintaan on merkittävästi vaivattomampaa.

VaLan sivulta luettavissa

Tutkimuksen tiivis referaatti löytyy VaLan sivuilta, täältä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Uunituore lahjoittajatutkimus julkaistu

/in /by

Hyviä uutisia tiedonjanoisille: lahjoittajatutkimus otsikolla Lahjoitukset yleishyödyllisen yhdistyksen taloushallinnossa on juuri julkaistu. Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö ja näkökulmassa on aivan uusia aineksia. Tämä blogi kertoo, että uutta mielenkiintoista aineistoa on saatavilla ja tulemme siitä kirjoittamaan, blogin ja varmaan toisenkin. Nyt pysytään vielä otsikoiden tasolla.

Tutkimuksen kohteena oleva yhdistys

Tutkimus on tuotettu Suomessa aktiivisesti perheitä palvelevan sote-alan järjestön mahdollistamana. Yhdistyksellä on noin 700 jäsentä ja järjestön tulot olivat vuonna 2019 noin 500 000 €. Tästä summasta yksityisten lahjoittajien osuus oli 120 000 €.

Taloushallinto: tärkeä mutta usein unohdettu aihe

Olemme joskus sanoneet, että vitosia tai kymppejä ei kannattaisi ottaa vastaan lahjoituksina jos niitä joudutaan kohdistamaan käsin. Kirjanpidolla on erittäin keskeinen rooli lahjoitusprosessissa ja sen kustannusrakenteessa; työn tekemisen mielekkyydestä puhumattakaan. Näpit syyhyävät mitähän näkökulmia tutkimuksessa on valittu ja mitä löydöksiä siellä on tehty.

Tutkimme, analysoimme ja kirjoitamme pian

Perehdymme tutkimukseen huolellisesti ja otamme kantaa. Ehkä kyseenalaistammekin jotain. Mutta vähintäänkin, koetamme saada lukijoillemme hyödyllisiä ajattelemisen aiheita ja kipinää lahjoitustoiminnan kehittämiseen.

Mutta itse päähenkilö, tutkimus, täältä sen löydät.

Hyvää viikonloppua toivotellen!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

JärjestöKompassi – kyselytutkimus järjestöjen toimintaympäristöstä

/in /by

Yhteistyökumppanimme Suomen Liiketoimintapalvelu Oy toteuttaa JärjestöKompassi-toimialakartoituksen järjestöjen toimintaympäristöstä. Vastaaminen verkkokyselyyn on maksutonta ja vastausaikaa on perjantaihin 18.9. klo 18 asti. Suomen Liiketoimintapalveluun yrityksenä voit tutustua tästä.

JärjestöKompassi – yhteiseksi hyväksi

Kartoituksen suorittajalla, Suomen Liiketoimintapalvelulla ei ole ansaintatarkoitusta kyselyssä vaan tulosten on tarkoitus palvella avoimesti  koko järjestökenttää. JärjestöKompassi selvittää järjestöjen nykytilaa koronan muokkaamassa toimintaympäristössä. Keinot ja suunnitelmat toiminnan ja rahoituksen varmistamiseksi ovat keskeisessä osassa kyselytutkimusta.

Omat vertailutiedot saatavissa

Vastaustiedot anonymisoidaan, mutta halutessaan oman järjestönsä vastaustiedot saa verrantoesityksenä suhteessa koko aineistoon. Tarkempi verrantoaineiston rajaus ei liene mahdollinen. Kuitenkin mitä enemmän vastaajia, sitä totuudenmukaisempaa aineisto on – vaikka vain keskiarvona. Kyseessä on kartoitus, kyselytutkimus eikä siitä syystä varsinaista data-analyysiä suoriteta. Tulokset eivät siis ole varsinaisesti tutkimuksellisia mutta selvityksen suorittajalta voisi kysyä jos aineiston saisi käyttöön tarkempaa analyysiä varten.

Tästä vastaamaan

Vastauslinkkiä saa kaikin mokomin jakaa. Eikä sekään ole haitaksi, että samasta järjestöstä useampi kuin yksi ihminen vastaa kyselyyn. Tämä on sen verran kiinnostava ja tärkeä asia, että kannustamme tutkimuksen tekijää antamaan lisäaikaa vastaamiseen, jotta aineistosta varmasti tulee riittävän suuri. Kysely ei ole erityisen lyhyt, mutta aihe on tärkeä; ajankäyttö on perusteltu.

JärjestöKompassiin vastaamaan pääset tästä.

Lahjoittajatutkimus pian tulossa

Tiedoksi, pian pääsemme kertomaan valmistumassa olevasta lahjoittajatutkimuksesta. Eräs järjestö saa omia lahjoittajiaan koskevan tutkimuksen opinnäytetyönä ja itsekin odotan tuota tietosisältöä suurella mielenkiinnolla. Kerromme kyllä kuka, mitä ja kenelle – niin pian kuin tutkimus valmistuu.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry:n tutkimus: suomalaiset vähentäneet lahjoittamistaan koronakuukausina

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) teetti tutkimuksen pandemian vaikutuksista lahjoittamiseen. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden tuki hyväntekeväisyyteen on vähentynyt merkittävästi. Järjestöt ovat ilmoittaneet taloustilanteensa heikentyneen jo nyt. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että tulevat jäämään asetetuista tavoitteista. Tämä blogi pääasiallisesti referoi tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja lisäksi mukana on VaLa ry:n Pia Tornikosken lisäyksiä ja kommentteja.

Juuri pohdimme miten käy lahjoittamishalukkuuden

Suoritan Rastor-instituutin kurssia nimeltään Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Viime viikon etäkurssipäivällä pohdittiin miten poikkeusolosuhteet mahtavat vaikuttaa lahjoittamishalukkuuteen. Useammalla kurssilaisella oli tuntumaa, että ihmiset olisivat olleet tavallista avokätisempiä mutta mahtaako tämä moodi kantaa pitkään, sitä mietimme. VaLa ry:n tutkimus tuo lunta tupaan: nähtävästi riskit omalle taloudelle koetaan niin koviksi, että kukkaroa onkin jo laitettu suppuun.

VaLa ry:n tutkimuksessa lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut mitenkään hyväntekeväisyyteen. Yleensä 73% suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyyteen jollain tavoin.

Mitä tulee lahjoittamiseen tulevaisuudessa, lahjoituskohteina tutkimuksen mukaan suosiotaan nostanevat: erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja sairastuneiden tukeminen, sairauksien hoitomenetelmien ja terveyden edistämisen kehittäminen sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu. Sen sijaan kiinnostus auttaa kehitysmaiden heikommassa asemassa olevia olisi vähenemässä.

On aika ilmeistä, että STEA:n rahat tulevat vähenemään. Seurakuntien verotulot kutistuvat talouden sakatessa – ev.lut. kirkko on yllättävän monen toimijan tukirahoittaja. Tapahtumat, myyjäiset, kaikki perinteinen poissa käytöstä; arki tulee olemaan karua.

Tutkimus: järjestöjen yksityisrahoitus vähentymässä kymmenillä miljoonilla euroilla

VaLa ry:n teettämän tutkimuksen mukaan pandemialla on huomattavia vaikutuksia järjestöjen yksityisrahoitukseen. 75 % ilmoitti kassavirran jo nyt häiriintyneen tai uskovat sen häiriintyvän.  80% vastaajista ilmoitti, että varainhankinnan tulot jäävät kaikilta osin budjetoidusta. Tähän mennessä lomautuksia tai irtisanomisia on käytetty 15% tutkimuksen kohteena olevista järjestöistä ja 35 % ilmoittaa jättävänsä avoimet työpaikat täyttämättä.

Rajuimmin tulojen arvioidaan putoavan seuraavissa lähteissä:
Tapahtumat -60%
Yksityishenkilöiden lahjoitukset -55%
Yrityslahjoitukset -50%
Yritysyhteistyö -45%

Pia Tornikoski: ”Sitoutuneiden tukijoiden merkitys kasvaa”

”21% vastaajista ilmoitti olevansa yhden tai useamman järjestön säännöllinen tukija ja tämä joukko on ollut myös aktiivinen viimeisen kahden kuukauden aikana: heistä 43% on tehnyt lahjoituksen keräystilille ja 11% on soittanut tai lähettänyt tekstiviestin lahjoitusnumeroon.

Kun vastaajilta kysyttiin ’Mistä sait tiedon avun tarpeesta’, niin yli kolmasosa säännöllisistä tukijoista on saanut järjestöltä kirjeen tai sähköpostia. Tuttavien ja ystävien suosittelun merkitys korostuu niiden henkilöiden reagointiin, jotka eivät yleensä lahjoita. Heistä 31% on saanut tiedon avun tarpeesta omalta tuttavapiiriltään.”

Auttaminenkin polarisoituu, kertoo Tornikoski

”Kiinnostavaa on nähdä, että auttaminenkin polarisoituu ja voisi sanoa, että meillä on hyväntekijöiden ’heavy user’ -ryhmä. Järjestöjen kannattaa panostaa laatuun lahjoittajarekistereissä ja -palvelussa.

Olettaisin, että nämä sitoutuneet tukijat ovat myös niitä henkilöitä, jotka saavat suosittelullaan muutkin innostumaan lahjoittamisesta”, analysoi Pia Tornikoski.

Vala ry:n Pia Tornikoski kolmannen sektorin tilanteesta

”Valtion tukitoimien pohjalta on syntynyt kuva, että yhteiskunta koostuu yrityksistä ja julkisesta sektorista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kriisi pienentää kolmannen sektorin tuloja karkeasti arvioiden noin 30 miljoonaa euroa tänä vuonna jo pelkästään VaLan jäsenistössä. Tulojen voimakas pienentyminen johtuu yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusten sekä muun varainhankinnan tulojen vähentymisestä”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

Rahan väheneminen leikkaa toimintaedellytyksiä ja järjestöjen palvelutuotantoa. Vapaaehtoistyöskentely on tärkeä osa järjestötoimintaa mutta oman käsitykseni mukaan vapaaehtoiset eivät voi tätä vajausta kattaa.

Lisätietoa tutkimuksesta

VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo aiheesta tarkemmin:
040-596 3763
paasihteeri@vala.fi

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry edustaa 60 jäsenjärjestöä, joiden arvioitu toiminnan kokonaisvuosibudjetti on noin 300 miljoonaa euroa, josta yksityisrahoituksen osuus on noin puolet.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi