Lahjoittajatutkimus 2024: some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 julkaistiin jo huhtikuussa ja siitä blogasimme. Nyt palataan samaan EFA-tutkimukseen (European Fundraising Association) mutta näkökulmista, jotka tuolloin jäivät käsittelemättä. Some ja tuttavat ovat tärkeimmät tietolähteet. Tähän on vaan sopeuduttava. Tiivistelmä raportista löytyy VaLa  ry:n sivulta, täältä.

Trendejä ja lukuja

Online- ja mobiilimaksaminen nousee mutta mobiilista ei ollut muuta lukua kuin että 9 % on lahjoittanut mobiilisti. Kasvu tullee olemaan ripeää.

Kohderyhmäkohtaisen viestinnän merkitys on oivallettu. Tämä tarkoittaa kontaktien ryhmittelyä ja puhuttelua heitä kiinnostavalla tavalla. Kuinka kauan olemmekaan asiasta puhuneet.

Kolmas tähän nostettava trendi on testamenttilahjoitus. Me olemme tämän huomanneet jo pari vuotta sitten ja on oikein hyvä, että testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan oikein omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena. Sitoutumattomia asia ei liikuta ja siinä se. Testamentin tekemisen mahdollisuus kannattaa mainita.

Lahjoituskertymän määrän kasvu on ollut selvä trendi – ainakin tähän saakka. Vuonna 2024 lahjoitusvaroja kerätään yli miljardi euroa kun summa vuonna 2021 oli 530 M. Vuonna 2014 vastaavasti luku oli 239 miljoonaa euroa. https://www.vala.fi/uploads/tx8akFi4/koosteLahjoittajatutkimus04_2024_Suomentulokset_VaLa.pdf

Kirsikkana kakkuun: tekoälyllä on jo ja tulee olemaan iso merkitys ehkäpä useammassa tehtävässä kuin vielä oivallammekaan. Tiedoksi, tämä teksti on tuotettu ihan perinteisin keinoin.

Pk-yritykset aktiivisia järjestötyössä

Pk-yrityksistä 50% lahjoittaa tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa – monet useamman kuin yhden järjestön kanssa. Tämä on ilahduttava tieto. Niin ikään puolet suomalaisista lahjoittaa. Hyvä luku mutta pohjoiset naapurimme ovat meitä kaikki edellä. 10% lahjoittaa säännöllisesti ja etenkin tässä ero naapureihin on ollut huomattava.  Kuten mainittu, 9% on tehnyt lahjoituksen mobiilimaksutapaa käyttäen ja 16% vastaajista edelleen harrastaa lipaskeräyksiä. Erikoinen tilanne syntyy siitä, että kukaan ei kerro panostavansa jatkossa lipaskeräämiseen.

Panostuksen kohteet

Vuosi toisensa jälkeen ykköspaikka tulevissa panostuksissa kuuluu kertalahjoituksille. Luontevaa ja järkevää, se on kuitenkin lahjoittajapolun ensimmäinen rahatransaktio.

Toisena tällä kerralla tulee yritysyhteistyö, joka fiksusti toteutettuna voi olla molemmin puolin hyvinkin hyödyllistä. Yritysten vastuullisuusajattelu on hyvä todentaa tukemalla omia arvoja ja toimintaa lähellä olevia järjestöjä.

Kolmas panostuksen kohde on säännölliset lahjoitukset – kuukausilahjoitukset. Pohjoismaista ollaan perässä mutta asia edistyy ja siitä kaikki papukaijamerkit. Jotta kk-lahjoitusten houkuttelussa voi onnistua, vaatii se systemaattista työtä lahjoitusten eteen. Tietämyksenhallintaan tulee panostaa, jotta kohderyhmien segmentointi on ylipäätään mahdollista. Tämä kertoo ammattimaisesta ja vakavasta suhtautumisesta omaehtoiseen varainhankintaan. Hyvä hyvä.

Joukkorahoitus sen sijaan ei näyttäisi olevan järjestöjen keinovalikoimassa. Samoin tekstiviestit ja soitot lahjoitusnumeroihin – nämä ovat jääneet marginaaliin.

Some ja tuttavat – aina vaan tärkempiä

Kysymykseen mistä lahjoittaja sai tietoa järjestöstä, vertaisryhmät nappaavat kaksi kärkisijaa. Some ensimmäisenä, tuttavat heti perässä. Sidosryhmiä siis kannattaa kannustaa jakamaan heidän omaa verkostoaan järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi. Somessa on oltava ei vain toisella kädellä vaan systemaattisesti ja aktiivisesti. Silti viestintää ei voi jättää somen varaan, oman verkkosivun ylläpito on aivan välttämätöntä.

Kolmantena mainitaan mainokset ja vasta sijalla neljä tulee järjestön verkkosivu. Perässä kuudentena hiihtelee järjestön uutiskirje tai muu sähköpostiviestintä. Kyllä sähköposti edelleen on toimiva ja kustannustehokas väline mutta some on kaahannut lujaa ohi. Viestintä on muuttunut haasteellisemmaksi: kun uutiskirje oli king, järjestöstä lähtevä viesti oli hyvin järjestön itsensä hallinnassa. Mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Paluuta helppoihin aikoihin ei ole näkyvissä; järjestöt ovat pysyvästi keskellä multitaskaamista. Ja kovaa kilpailua.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi