Tuore lahjoittajatutkimus: suomalaiset suhtautuvat lahjoittamiseen myönteisesti
Taloustutkimus joulukuussa 2021 VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) toimesta: suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa. Nopealla vilkaisulla lahjoittajatutkimus vaikuttaisi tuovan pääosin hyviä uutisia järjestöille.
Myönteisiä muutoksia
Rahankerääjiä on tullut lisää mutta ihmiset myös lahjoittavat. 73 % suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti ja tekee lahjoituksia tavalla tai toisella. Erityisen ilahduttavaa on säännöllisen lahjoittamisen lisääntyminen. 26 % lahjoitti säännönmukaisesti viime vuonna ja myös usealle järjestölle lahjoittaminen on yleistynyt. VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että suomalaiset haluavat entistä enemmän lahjoittaa useaan itselle tärkeään kohteeseen.
Säännönmukainen lahjoittaminen tarkoittanee myös kuukausilahjoittamisen lisääntymistä, millä voi olla suuriakin vaikutuksia lahjoituskertymään. Kuukausilahjoittamisen potentiaalista on julkaistu blogi joulukuussa 2020.
Tietoa ja luotettavuutta
Keräysluvan saa helpommin mutta myös akuuttia tarvetta on ollut enemmän kuin ennen pandemia-aikaa. Kenties tällä on vaikutusta siihen, että kerääjän luotettavuus on aiempaakin tärkeämpi asia. Lahjoittajatutkimus kertoo, että samalla epäluottamus kerääjiä kohtaan on lisääntynyt selvästi niiden joukossa, jotka eivät lahjoita. Muistamme uutisoidut ikävät tapaukset viime vuodelta. Luottamuksen puute sataa suurimpien ja tunnetuimpien järjestöjen laariin: tuskin asetamme kyseenalaiseksi suuren, kansainvälisen ja pitkään toimineen järjestön tarkoitusperiä. Pieni ja vain heikosti tunnettu järjestö saa juosta kovaa pärjätäkseen; suurten brändien voima on valtava.
Luotettavuuden ohella tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä on lahjoittamisen kannalta tärkeää. Suurin osa kertoo saavansa riittävästi tietoa mitä rahoilla on saatu aikaan. Ihmiset siis hakevat tietoa järjestöstä ennen lahjoitustapahtumaa mutta haluavat pysyä informoituina myös sen jälkeen.
Tietolähteistä merkittävin on järjestön verkkosivu. Sen siis on syytä olla ajantasainen, kiinnostava ja sisällöltään uusiutuva. Sähköposti, uutiskirjeet sekä some ovat niinikään tärkeitä tietolähteitä. Sähköpostin kuolemaa on povattu jo ikuisuus; niinpä voikin pitää yllättävänä, että sähköpostin ja uutiskirjeen (sähköpostitse toimitettava uutiskirje) merkitys on kasvanut selvästi verrattuna vuoteen 2017. Kun viesti ja kohderyhmä kohtaavat, viesti menee perille – juuri näin olemme Tietopiirissä moneen kertaan sanoneet.
Tunne lahjoittajasi
Lahjoittaja haluaa tuntea järjestön mutta järjestön todellakin kannattaa tuntea lahjoittajansa. Lahjoitustransaktion tulisi tapahtua järjestön omalla verkkosivulla eikä esimerkiksi somepalvelussa. Näin kontakti on järjestön ja käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat. GDPR ei lahjoittajatiedon tallentamista estä, sen me kaikki jo tiedämme.
Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuudet yksilölliseen tai vähintäänkin ryhmäkohtaiseen viestintään. Kiittäminen lahjoituksesta muutoinkin kuin vain automaattisena kuittauksena sivulla, informointi mitä juuri tietyssä lahjoituskohteessa on saatu aikaan, houkuttelu kertalahjoittajasta kuukausilahjoittajaksi tai vapaaehtoistyöhön pyytäminen – tässä esimerkkejå. Jos lahjoittaja tunnetaan, häntä voidaan palvella paljon paremmin ja sitouttaminen järjestön toimintaan on merkittävästi vaivattomampaa.
VaLan sivulta luettavissa
Tutkimuksen tiivis referaatti löytyy VaLan sivuilta, täältä.
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.
Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi
