Kampanjointi sähköpostilla toimii – mutta ei miten tahansa

Lahjoittajatutkimukset osoittavat, että sähköposti on edelleen toimiva väline myös lahjoittajaviestinnässä. Mutta vaikuttavuuden voi tuhota varsin helposti. Nämä voivat olla itsestään selviä asioita mutta kerrataan silti.

Lähettämisen ajankohta

Ei ole vaikea arvata, että huonoin ajankohta on maanantaiaamun kiire sekä perjantain iltapäivän tunnit. Aihe tuskin vanhenee viikonlopun aikana mutta kirje ei sisällä mitään pakollista luettavaa, joten viikonlopun marinoituaan sähköposti jää avaamattomaksi. Tai jos se avataan, aiheeseen ei käytetä huomiota.

Meille on kerrottu, että aamupäivä lounaan ja päivän aloittamisen puolivälissä olisi paras sloti. Jos on riittävän suuri aineistomäärä, asiaa voi ja kannattaa testata.

Postien lukumäärä per kampanja

Yksi posti, joka kattaa aivan kaiken – ei toimi. Kaksikin on niukanlainen määrä, meille kerrotaan. 10 on aivan liikaa. Sormi vaikuttaa osoittavan 3-5 kirjeen sarjaan, jossa samaa teemaa käsitellään hieman uudesta ja aina täydentävästä näkökulmasta. Tässä siis on kyse tiettyyn kampanjaan liittyvästä viestinnästä: alkaminen ja päättyminen on määritetty.

Personointi

Jonkinlainen personointi on välttämätöntä. Minimivaatimuksena vastaanottajan puhutteleminen nimellä. Sisältöpersonointi vaikkapa vaihtamalla sisällön esittämisjärjestystä vastaanottajaryhmän mukaisesti – samaa mitä suosittelemme uutiskirjeille – tämä on helppo keino parantaa osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Tekoäly sisältöpersonoinnin välineistönä on sitten oma lukunsa. AI voi olla suuresti avuksi ei pelkästään sisällön luomisessa vaan myös koko lahjoittajapolun personoidussa toteuttamisessa.

Avausprosentti

Kunnianhimoisimmat tavoittelevat 40 % tasoa postien avaamisessa mutta mielestämme vähän maltillisempikin luku on hyvä suoritus. On etu jos on nähtävissä ketkä avasivat kirjeen ja jatkotoimenpiteet sitten sen mukaisesti – varmuudella parantaa kampanjan tulosta.

Vetoomuskirjeen pituus

Perusteellisesti argumentoiden ja kaikki samaan. No kyllä ei kannata, sanoisi eräs kirjallisuuden hahmo. Yhtä vastausta ei ole mutta nyrkkisääntönä, tiiviimpi on parempi. Ehkä noin 200 sanaa enintään – riittää niin tarinankerrontaan kuin vetoamiseen. Kuten monesti sanottu, tarinoiden visualisointi on tärkeää; kuva puhuu.

Postittamisen frekvenssi

Kuinka usein sitten olisi syytä meilata? Ääripäät: vain silloin kun heidän apua tarvitaan vs. jatkuvalla syötöllä. Molemmat yhtä kehnoja. Konteksti sanelee mikä on järkevintä mutta ehkä kolmesta neljään yhteydenottoa kuukaudessa olisi optimi. Jos ihminen on edes jonkin verran sitoutunut järjestöön ja sisältö on kiinnostavaa, tuo määrä tuskin saa huulille sanaa spämmi.

Kertokaa meille

Parhaat lukijamme, kertokaa te meille kokemuksista ja näkemyksistä!

________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote

________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi