Tag Archive for: VaLa

Tuore lahjoittajatutkimus: suomalaiset suhtautuvat lahjoittamiseen myönteisesti

/in /by

Taloustutkimus joulukuussa 2021 VaLa ry:n (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) toimesta: suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa. Nopealla vilkaisulla lahjoittajatutkimus vaikuttaisi tuovan pääosin hyviä uutisia järjestöille.

Myönteisiä muutoksia

Rahankerääjiä on tullut lisää mutta ihmiset myös lahjoittavat. 73 % suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti ja tekee lahjoituksia tavalla tai toisella. Erityisen ilahduttavaa on säännöllisen lahjoittamisen lisääntyminen. 26 % lahjoitti säännönmukaisesti viime vuonna ja myös usealle järjestölle lahjoittaminen on yleistynyt. VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että suomalaiset haluavat entistä enemmän lahjoittaa useaan itselle tärkeään kohteeseen.

Säännönmukainen lahjoittaminen tarkoittanee myös kuukausilahjoittamisen lisääntymistä, millä voi olla suuriakin vaikutuksia lahjoituskertymään. Kuukausilahjoittamisen potentiaalista on julkaistu blogi joulukuussa 2020.

Tietoa ja luotettavuutta

Keräysluvan saa helpommin mutta myös akuuttia tarvetta on ollut enemmän kuin ennen pandemia-aikaa. Kenties tällä on vaikutusta siihen, että kerääjän luotettavuus on aiempaakin tärkeämpi asia. Lahjoittajatutkimus kertoo, että samalla epäluottamus kerääjiä kohtaan on lisääntynyt selvästi niiden joukossa, jotka eivät lahjoita. Muistamme uutisoidut ikävät tapaukset viime vuodelta. Luottamuksen puute sataa suurimpien ja tunnetuimpien järjestöjen laariin: tuskin asetamme kyseenalaiseksi suuren, kansainvälisen ja pitkään toimineen järjestön tarkoitusperiä. Pieni ja vain heikosti tunnettu järjestö saa juosta kovaa pärjätäkseen; suurten brändien voima on valtava.

Luotettavuuden ohella tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä on lahjoittamisen kannalta tärkeää. Suurin osa kertoo saavansa riittävästi tietoa mitä rahoilla on saatu aikaan. Ihmiset siis hakevat tietoa järjestöstä ennen lahjoitustapahtumaa mutta haluavat pysyä informoituina myös sen jälkeen.

Tietolähteistä merkittävin on järjestön verkkosivu. Sen siis on syytä olla ajantasainen, kiinnostava ja sisällöltään uusiutuva. Sähköposti, uutiskirjeet sekä some ovat niinikään tärkeitä tietolähteitä. Sähköpostin kuolemaa on povattu jo ikuisuus; niinpä voikin pitää yllättävänä, että sähköpostin ja uutiskirjeen (sähköpostitse toimitettava uutiskirje) merkitys on kasvanut selvästi verrattuna vuoteen 2017. Kun viesti ja kohderyhmä kohtaavat, viesti menee perille – juuri näin olemme Tietopiirissä moneen kertaan sanoneet.

Tunne lahjoittajasi

Lahjoittaja haluaa tuntea järjestön mutta järjestön todellakin kannattaa tuntea lahjoittajansa. Lahjoitustransaktion tulisi tapahtua järjestön omalla verkkosivulla eikä esimerkiksi somepalvelussa. Näin kontakti on järjestön ja käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat. GDPR ei lahjoittajatiedon tallentamista estä, sen me kaikki jo tiedämme.

Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuudet yksilölliseen tai vähintäänkin ryhmäkohtaiseen viestintään. Kiittäminen lahjoituksesta muutoinkin kuin vain automaattisena kuittauksena sivulla, informointi mitä juuri tietyssä lahjoituskohteessa on saatu aikaan, houkuttelu kertalahjoittajasta kuukausilahjoittajaksi tai vapaaehtoistyöhön pyytäminen – tässä esimerkkejå. Jos lahjoittaja tunnetaan, häntä voidaan palvella paljon paremmin ja sitouttaminen järjestön toimintaan on merkittävästi vaivattomampaa.

VaLan sivulta luettavissa

Tutkimuksen tiivis referaatti löytyy VaLan sivuilta, täältä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

/in /by

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan on julkaistu. Kirjan kirjoittaja Pia Tornikoski toimii Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteerinä ja on useiden vuosien ajan työskennellyt alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eipä tainnut Pia arvata miten oikeaan aikaan varainhankinnan opaskirja ilmestyykään!

Lomautukset ja peliautomaattien hiljentyminen – paha cocktail

Peliautomaatit eivät nyt kilise järjestöille jaettavaa rahaa. Toinen kurittaja on nimeltään lomautukset: tätä kirjoitettaessa yt-neuvotteluiden piirissä on 260 000 (20 tuntia myöhemmin yli 281 000) ihmistä. Melkoinen joukko järjestöjä saa taloudellista tukea paikalliselta seurakunnalta. Lomautukset leikkaavat seurakuntien verotuloja, vaikutus alkaa toden teolla näkyä toukokuussa. Maan nykyinen hallitus teki päätöksiä järjestöjen toiminnan lisätukemisesta mutta näinköhän noilla asioilla on mitään mahdollisuuksia toteutua. Perusteet ryhtyä aktiiviseen omaehtoiseen yksityisvarainhankintaan ovat nyt äärimmäisen akuutteja. Tämä kirja toimii loistavana oppaana niin pienille kuin suurille järjestöille.

Kirjan rakenne

124-sivuinen kirja, joka viimeisellä sivullaan sisältää mokkapalojen reseptin, on jaettu kuuteen osaan

  1. Varainhankinnan käynnistäminen ja kehittäminen yhteisössä
  2. Tukea suurelta yleisöltä
  3. Tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä
  4. Tukija varainhankinnan keskiössä
  5. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varainhankintaan
  6. Varainhankinnasssa menestyminen

Varainhankinnan opaskirja ei yksinkertaista asioita liiaksi mutta toisaalta ei myöskään monimutkaista ja mystifioi – tapa, jolla nuoremmat tieteenharjoittajat joskus alleviivaavat kompetenssiaan. Tästä ymmärtää, että yksityisvarainhankinta vaatii systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja sellaisetkin asiat kuin maine ja brändi on todellakin syytä sisäistää. Bisneksen käytännöissä on monta asiaa, joita voi ja kannattaa hyödyntää järjestössä. Miljoonia (vai) mokkapaloja -kirjan voi tilata täältä.

Ripeästi mutta hosumatta liikkeelle!

Useimmiten tulovirran aikaansaaminen, etenkin lahjoitusten kanssa ottaa aikansa ja alkuun syntyy vain kustannuksia. Varainhankinta on investointi tulevaisuuden tulojen saamiseksi ja onnistuminen riippuu pitkäjänteisyydestä sekä valitusta keinovalikoimasta. Tahtoo sanoa, että huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen puntarointi on tarpeen.

Mielestäni brändin lisäksi asiakkuusajattelu, tietämyksenhallinta, työnkulkujen omistajuuksien jakaminen ja kyky muuttaa piintyneitä toimintatapoja ovat tarpeellisia asioita. Monen roolin ihmiset osallistuvat varainhankinnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mutta vastuu kustakin tehtävästä tai sisällöstä tulee olla selkeästi ihan tietyllä nimetyllä ihmisellä. Kuten aiemminkin tässä blogisarjassa on kirjoitettu, tekniikkaa tarvitaan mahdollistajana mutta mikään vimpain ei tee asioita puolesta. Asiakkuusajattelusta on kirjoitettu mm. tässä blogissa, joka sisältää linkkejä moneen muuhun hyödylliseen postaukseen.

Varainhankinnan opaskirjan lisäksi uusi rahankeräyslaki tuli sopivaan aikaan. Pienkeräys toimii nopeasti pystyyn laitettavan keräyksen laillistajana, esimerkiksi pääsiäiskeräystä varten pienekeräystunnuksen ehtii saamaan vielä mainiosti. Aiheesta on kirjoitettu tässä blogisarjassa pariinkin otteeseen:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Valitse konversiotavoite maltilla – osto-osoitteisto toimii harvoin

/3 Comments/in /by

Moni järjestö on joutunut huomaamaan, että huolellakaan valmisteltu varainhankintakampanja ei tuota tulosta. Pääsyynä voi olla liian vaativa konversiotavoite tai www-sivuston rakenne. Konversiolla tarkoitetaan viestin vastaanottajan tekemää, kampanjan tavoitteena olevaa toimenpidettä.

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) järjestää tätäkin aihetta käsittelevän ”Takaisin tulevaisuuteen” -tilaisuuden Helsingissä 26.4. TietoPiiri tukee seminaaria.

Lahjoitus on ostopäätös

Lahjoituksen tekeminen on verrattavissa ostopäätöksen muodostamiseen. Ensin kuluttajan on tiedettävä järjestön olemassaolo. Sen lisäksi hänen tulee tuntea järjestön tarkoitus ja toimintatavat, mielikuvan  järjestöstä on oltava myönteinen. Vasta sen jälkeen on vuorossa harkinta mahdollisesta lahjoituksesta. Sitten verrataan vaihtoehtoja ja valitaan parhaalta tuntuva. Mutta ei prosessi siihen pääty: tämän jälkeen lahjoittajan tyytyväisyys tulisi varmistaa. Tyytyväisestä ihmisestä voi tulla vakituinen lahjoittaja ja järjestön suosittelija. Tyytymättömän lahjoittajan tarina päättyy tähän ja huonoimmassa tapauksessa hän saattaa jakaa negatiivisia näkemyksiä järjestöstä.

Konversiotavoite suoraan lahjoittajaksi toimii vain erittäin tunnetuille järjestöille

Kannattaa muistaa, että suurella ja erittäin tunnetulla järjestöllä on aivan eri lähtökohta kampanjoinnille kuin hieman vähemmän tunnetulla. Noita erittäin tunnettuja on suomessa kutakuinkin sen verran kuin kädessä on sormia. Heillä on paikka selkärangassamme, tiedämme ja tunnemme heidät ja suhtaudumme positiivisesti. Tästä syystä heillä on mahdollisuus toteuttaa kampanja ennestään tuntemattomalle kohderyhmälle, ehdottaa lahjoitusta ja saada suoraan tuloksia. Kaikkien muiden on haettava tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa, ennen kuin lahjoituksen tekemistä on järkevää ehdottaa. Tämän vuoksi osto-osoitteisiin pohjaava kampanjointi on usein täysin hukkaan heitettyä rahaa. Konversiotavoite tai pikemmin konversiohyppy on liian suuri, ihminen etenee lahjoittajaksi askel kerrallaan.

Jäsenyys vain sitoutuneimpien valinta

Perinteisesti jäsenyys on ollut järjestöön kuulumisen ensimmäinen ja ainoa muoto. Ihmisten sitoutuneisuus jäsenyyteen on laskussa ja jäsenyys näyttäisi olevan vain kaikkein sitoutuneimpien ja hallinnollista vastuusta hakevien ihmisten valinta. Aktivoitumista seuraa vapaaehtoisuus, lahjoittaminen on kolmas askel ja vasta sitten tehdään päätöksiä jäsenyydestä. On siis muistettava puhuteltava aivan muita kuin jäseniä tai potentiaalisia jäseniä.

Kontaktit talteen – aina kun mahdollista

Osto-osoitekampanja voi toimia hyvinkin, mikäli konversiotavoite liittyy tietoisuuden kasvattamiseen ja kiinnostuneiden kontaktien keräämiseen. Oma kontaktipankki on aivan keskeinen (lahjoittaja)suhteen rakentamisen ja varainhankinnan onnistumisen kannalta – siihen todella kannattaa kiinnittää huomiota. Some-seuraajat, tapahtumakävijät, uutiskirjeen tilaajat, tietosisällön lataajat – potentiaalisia lahjoittajia kaikki, mutta viestinnän heille tulee edetä ryhmää puhutellen, vaihe vaiheelta. Varainhankinnan pitkäjänteisyydestä on julkaistu blogi jo aiemmin.

Sivustorakenteen oltava kunnossa

Jos kaikki muu on kunnossa mutta sivuston sisältö, rakenne ja käytettävyys ei ole synkronissa tavoitteiden kanssa, työ menee hukkaan. Suositamme lomakkeiden, laskeutumissivujen (ländäri, landing page) ja valikoiden läpikäyntiä käytettävyysammattilaisten kanssa. Ihan erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa miten vaivattomasti lahjoittaja voi edetä ideasta toteutukseen lahjoituksen tekemisessä. Muistetaan vielä sisältöviestejä laadittaessa sekin, että osaa puhuttelee faktoihin, toisiin tunteisiin vetoava viestikärki. Niillä muodostetaan mielikuvaa järjestön työstä. Näiden ohella on erikseen vetoamisviesti – vasta se on varsinainen ”call to action”.

Onnistunut lopputulos syntyy kokonaisuudesta, jossa viestinnän kohderyhmä, viestin tavoite ja sisältö ovat kunnossa ja kontakteja houkutellaan omalle sivustolle, jossa sisältö ja rakenne vastaavat odotuksia ja liikkuminen on sujuvaa. Ei ihme, ettei aika aina riitä aivan ammattimaisimpaan suoritukseen, mutta onneksi kaikkea ei järjestössäkään tarvitse  tehdä itse.

Kannustamme konversiotavoitetta miettiessä suorittamaan kartoituksen, joka kuvaa lahjoittajan suhteen kehityspolun ja sen käytännön toteutuksen. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy on yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

17.4.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com