Artikkelit

Ilmoittaudu: #TEKOJENTIISTAI 2020 STARTTI 29.9. by VaLa Ry

VaLa Ry (Vastuullinen Lahjoittaminen Ry) toi vuonna 2018 Suomeen  kansainvälisesti tunnetun auttamisen, lahjoittamisen ja hyväntekemisen #GivingTuesday -kampanjan. Suomalaisittain tapahtuma on vakiintunut nimellä #TekojenTiistai. Varsinainen TekojenTiistai on vasta 1.12. mutta tapahtuman kickstart järjestetään tiistaina 29.9. Online-tapahtuman nimi on #TEKOJENTIISTAI 2020 STARTTI 29.9.

Maksuton tilaisuus järjestöille ja yrityksille – kaikille hyvän tekemisestä kiinnostuneille

VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski on pyytänyt ilmoittautumisia 25.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen givingtuesday@vala.fi. Tarjolla on useita teemahuoneita mutta niistä löydät tarkemman tiedon tapahtuman verkkosivuilta. Kuten VaLa:n tapahtumissa aiemminkin, tilaisuuden ohjelma vaikuttaa korkeatasoiselta.

Tietopiirin oma webinar katsottavissa lokakuussa

Oma noin puolen tunnin webinarimme koskee aihetta, josta puhumme usein. Esityksen nimi on:
Miten järjestönne voi TekojenTiistaina kannustaa satunnaisen sivustovierailijan sitoutuneeksi lahjoittajaksi?
Esitys ei mitenkään voi olla tyhjentävä mutta jos se tuo yhdenkin toteuttamiskelpoisen ajatuksen ja toimii dialogin alkuna, on webinar niin tekijöilleen kuin katsojilleen ajankäyttönsä väärti. Esitys tulee löytymään Tietopiirin verkkosivuilta näkyvältä paikalta mutta myös VaLa:n sivuston kautta.

Kansainvälinen lahjoittajatutkimus ”Global Trends in Giving Report 2020” julkaistu

Seuraava blogi käsittelee kyseistä raporttia. Useimmiten lahjoittamista koskevat tutkimukset on tehty Pohjois-Amerikan näkökulmasta ja niiden sovellettavuus eurooppalaiseen saati sitten suomalaiseen lahjoittamiskulttuuriin on hyvin kyseenalainen. Tässä raportissa on kuitenkin Eurooppaa koskeva osionsa erikseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on mm. se, että Facebookin käyttäminen yksityislahjoitusten keräämisessä on dramaattisessa nousussa ja kannoilla, joskin selvän kaulan päässä tulee Instagram.

Raportin, jonka sisältöä pengomme seuraavassa blogissa tarkemmin, on ladattavissa täältä.

#TEKOJENTIISTAI / #GIVINGTUESDAY Euroopassakin kovassa nosteessa

Ohessa viitatun lahjoittajatutkimuksen mukaan Euroopassa #GIVINGTUESDAY olisi toistaiseksi vähiten tunnettu mitä maanosien eroihin tulee. Mutta mittakaavasta ja asian mahdollisuuksista kertoo se, että Pia Tornikosken mukaan vuodesta 2012 lähtien kampanja on kerännyt osallistujia yli 150 maasta ja noussut Yhdysvalloissa jopa joulua suuremmaksi lahjoitustapahtumaksi. Tänä vuonna yli 70 maassa on oma GivingTuesday-kampanjan vetäjä.

VaLa:lla on siis hyvää kaikupohjaa rumpua lyödessään – ja siinähän me voimme kaikki olla avuksi! Kiitokset siitäkin lukijamme, että laitatte tämän tarinan kiertoon.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry:n tutkimus: suomalaiset vähentäneet lahjoittamistaan koronakuukausina

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) teetti tutkimuksen pandemian vaikutuksista lahjoittamiseen. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden tuki hyväntekeväisyyteen on vähentynyt merkittävästi. Järjestöt ovat ilmoittaneet taloustilanteensa heikentyneen jo nyt. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että tulevat jäämään asetetuista tavoitteista. Tämä blogi pääasiallisesti referoi tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja lisäksi mukana on VaLa ry:n Pia Tornikosken lisäyksiä ja kommentteja.

Juuri pohdimme miten käy lahjoittamishalukkuuden

Suoritan Rastor-instituutin kurssia nimeltään Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Viime viikon etäkurssipäivällä pohdittiin miten poikkeusolosuhteet mahtavat vaikuttaa lahjoittamishalukkuuteen. Useammalla kurssilaisella oli tuntumaa, että ihmiset olisivat olleet tavallista avokätisempiä mutta mahtaako tämä moodi kantaa pitkään, sitä mietimme. VaLa ry:n tutkimus tuo lunta tupaan: nähtävästi riskit omalle taloudelle koetaan niin koviksi, että kukkaroa onkin jo laitettu suppuun.

VaLa ry:n tutkimuksessa lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei ole viimeisen kahden kuukauden aikana osallistunut mitenkään hyväntekeväisyyteen. Yleensä 73% suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyyteen jollain tavoin.

Mitä tulee lahjoittamiseen tulevaisuudessa, lahjoituskohteina tutkimuksen mukaan suosiotaan nostanevat: erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja sairastuneiden tukeminen, sairauksien hoitomenetelmien ja terveyden edistämisen kehittäminen sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu. Sen sijaan kiinnostus auttaa kehitysmaiden heikommassa asemassa olevia olisi vähenemässä.

On aika ilmeistä, että STEA:n rahat tulevat vähenemään. Seurakuntien verotulot kutistuvat talouden sakatessa – ev.lut. kirkko on yllättävän monen toimijan tukirahoittaja. Tapahtumat, myyjäiset, kaikki perinteinen poissa käytöstä; arki tulee olemaan karua.

Tutkimus: järjestöjen yksityisrahoitus vähentymässä kymmenillä miljoonilla euroilla

VaLa ry:n teettämän tutkimuksen mukaan pandemialla on huomattavia vaikutuksia järjestöjen yksityisrahoitukseen. 75 % ilmoitti kassavirran jo nyt häiriintyneen tai uskovat sen häiriintyvän.  80% vastaajista ilmoitti, että varainhankinnan tulot jäävät kaikilta osin budjetoidusta. Tähän mennessä lomautuksia tai irtisanomisia on käytetty 15% tutkimuksen kohteena olevista järjestöistä ja 35 % ilmoittaa jättävänsä avoimet työpaikat täyttämättä.

Rajuimmin tulojen arvioidaan putoavan seuraavissa lähteissä:
Tapahtumat -60%
Yksityishenkilöiden lahjoitukset -55%
Yrityslahjoitukset -50%
Yritysyhteistyö -45%

Pia Tornikoski: ”Sitoutuneiden tukijoiden merkitys kasvaa”

”21% vastaajista ilmoitti olevansa yhden tai useamman järjestön säännöllinen tukija ja tämä joukko on ollut myös aktiivinen viimeisen kahden kuukauden aikana: heistä 43% on tehnyt lahjoituksen keräystilille ja 11% on soittanut tai lähettänyt tekstiviestin lahjoitusnumeroon.

Kun vastaajilta kysyttiin ’Mistä sait tiedon avun tarpeesta’, niin yli kolmasosa säännöllisistä tukijoista on saanut järjestöltä kirjeen tai sähköpostia. Tuttavien ja ystävien suosittelun merkitys korostuu niiden henkilöiden reagointiin, jotka eivät yleensä lahjoita. Heistä 31% on saanut tiedon avun tarpeesta omalta tuttavapiiriltään.”

Auttaminenkin polarisoituu, kertoo Tornikoski

”Kiinnostavaa on nähdä, että auttaminenkin polarisoituu ja voisi sanoa, että meillä on hyväntekijöiden ’heavy user’ -ryhmä. Järjestöjen kannattaa panostaa laatuun lahjoittajarekistereissä ja -palvelussa.

Olettaisin, että nämä sitoutuneet tukijat ovat myös niitä henkilöitä, jotka saavat suosittelullaan muutkin innostumaan lahjoittamisesta”, analysoi Pia Tornikoski.

Vala ry:n Pia Tornikoski kolmannen sektorin tilanteesta

”Valtion tukitoimien pohjalta on syntynyt kuva, että yhteiskunta koostuu yrityksistä ja julkisesta sektorista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kriisi pienentää kolmannen sektorin tuloja karkeasti arvioiden noin 30 miljoonaa euroa tänä vuonna jo pelkästään VaLan jäsenistössä. Tulojen voimakas pienentyminen johtuu yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusten sekä muun varainhankinnan tulojen vähentymisestä”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

Rahan väheneminen leikkaa toimintaedellytyksiä ja järjestöjen palvelutuotantoa. Vapaaehtoistyöskentely on tärkeä osa järjestötoimintaa mutta oman käsitykseni mukaan vapaaehtoiset eivät voi tätä vajausta kattaa.

Lisätietoa tutkimuksesta

VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo aiheesta tarkemmin:
040-596 3763
paasihteeri@vala.fi

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry edustaa 60 jäsenjärjestöä, joiden arvioitu toiminnan kokonaisvuosibudjetti on noin 300 miljoonaa euroa, josta yksityisrahoituksen osuus on noin puolet.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valitse konversiotavoite maltilla – osto-osoitteisto toimii harvoin

Moni järjestö on joutunut huomaamaan, että huolellakaan valmisteltu varainhankintakampanja ei tuota tulosta. Pääsyynä voi olla liian vaativa konversiotavoite tai www-sivuston rakenne. Konversiolla tarkoitetaan viestin vastaanottajan tekemää, kampanjan tavoitteena olevaa toimenpidettä.

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) järjestää tätäkin aihetta käsittelevän ”Takaisin tulevaisuuteen” -tilaisuuden Helsingissä 26.4. TietoPiiri tukee seminaaria.

Lahjoitus on ostopäätös

Lahjoituksen tekeminen on verrattavissa ostopäätöksen muodostamiseen. Ensin kuluttajan on tiedettävä järjestön olemassaolo. Sen lisäksi hänen tulee tuntea järjestön tarkoitus ja toimintatavat, mielikuvan  järjestöstä on oltava myönteinen. Vasta sen jälkeen on vuorossa harkinta mahdollisesta lahjoituksesta. Sitten verrataan vaihtoehtoja ja valitaan parhaalta tuntuva. Mutta ei prosessi siihen pääty: tämän jälkeen lahjoittajan tyytyväisyys tulisi varmistaa. Tyytyväisestä ihmisestä voi tulla vakituinen lahjoittaja ja järjestön suosittelija. Tyytymättömän lahjoittajan tarina päättyy tähän ja huonoimmassa tapauksessa hän saattaa jakaa negatiivisia näkemyksiä järjestöstä.

Konversiotavoite suoraan lahjoittajaksi toimii vain erittäin tunnetuille järjestöille

Kannattaa muistaa, että suurella ja erittäin tunnetulla järjestöllä on aivan eri lähtökohta kampanjoinnille kuin hieman vähemmän tunnetulla. Noita erittäin tunnettuja on suomessa kutakuinkin sen verran kuin kädessä on sormia. Heillä on paikka selkärangassamme, tiedämme ja tunnemme heidät ja suhtaudumme positiivisesti. Tästä syystä heillä on mahdollisuus toteuttaa kampanja ennestään tuntemattomalle kohderyhmälle, ehdottaa lahjoitusta ja saada suoraan tuloksia. Kaikkien muiden on haettava tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa, ennen kuin lahjoituksen tekemistä on järkevää ehdottaa. Tämän vuoksi osto-osoitteisiin pohjaava kampanjointi on usein täysin hukkaan heitettyä rahaa. Konversiotavoite tai pikemmin konversiohyppy on liian suuri, ihminen etenee lahjoittajaksi askel kerrallaan.

Jäsenyys vain sitoutuneimpien valinta

Perinteisesti jäsenyys on ollut järjestöön kuulumisen ensimmäinen ja ainoa muoto. Ihmisten sitoutuneisuus jäsenyyteen on laskussa ja jäsenyys näyttäisi olevan vain kaikkein sitoutuneimpien ja hallinnollista vastuusta hakevien ihmisten valinta. Aktivoitumista seuraa vapaaehtoisuus, lahjoittaminen on kolmas askel ja vasta sitten tehdään päätöksiä jäsenyydestä. On siis muistettava puhuteltava aivan muita kuin jäseniä tai potentiaalisia jäseniä.

Kontaktit talteen – aina kun mahdollista

Osto-osoitekampanja voi toimia hyvinkin, mikäli konversiotavoite liittyy tietoisuuden kasvattamiseen ja kiinnostuneiden kontaktien keräämiseen. Oma kontaktipankki on aivan keskeinen (lahjoittaja)suhteen rakentamisen ja varainhankinnan onnistumisen kannalta – siihen todella kannattaa kiinnittää huomiota. Some-seuraajat, tapahtumakävijät, uutiskirjeen tilaajat, tietosisällön lataajat – potentiaalisia lahjoittajia kaikki, mutta viestinnän heille tulee edetä ryhmää puhutellen, vaihe vaiheelta. Varainhankinnan pitkäjänteisyydestä on julkaistu blogi jo aiemmin.

Sivustorakenteen oltava kunnossa

Jos kaikki muu on kunnossa mutta sivuston sisältö, rakenne ja käytettävyys ei ole synkronissa tavoitteiden kanssa, työ menee hukkaan. Suositamme lomakkeiden, laskeutumissivujen (ländäri, landing page) ja valikoiden läpikäyntiä käytettävyysammattilaisten kanssa. Ihan erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa miten vaivattomasti lahjoittaja voi edetä ideasta toteutukseen lahjoituksen tekemisessä. Muistetaan vielä sisältöviestejä laadittaessa sekin, että osaa puhuttelee faktoihin, toisiin tunteisiin vetoava viestikärki. Niillä muodostetaan mielikuvaa järjestön työstä. Näiden ohella on erikseen vetoamisviesti – vasta se on varsinainen ”call to action”.

Onnistunut lopputulos syntyy kokonaisuudesta, jossa viestinnän kohderyhmä, viestin tavoite ja sisältö ovat kunnossa ja kontakteja houkutellaan omalle sivustolle, jossa sisältö ja rakenne vastaavat odotuksia ja liikkuminen on sujuvaa. Ei ihme, ettei aika aina riitä aivan ammattimaisimpaan suoritukseen, mutta onneksi kaikkea ei järjestössäkään tarvitse  tehdä itse.

Kannustamme konversiotavoitetta miettiessä suorittamaan kartoituksen, joka kuvaa lahjoittajan suhteen kehityspolun ja sen käytännön toteutuksen. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy on yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

17.4.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com