Varainhankinnan trendit 2025 osa 2/2
Koskien Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) julkaisemaa tutkimusta aiheesta varainhankinnan trendit 2025 julkaisimme tammikuussa blogiparin ensimmäisen osan. Aiheet olivat:
- Yhteisöt ja yhteisöllisyys
- Next-gen generosity eli nuorempien sukupolvien lahjoituskäyttäytyminen
- Varainhankinnan ammattimaistuminen
Tässä jälkimmäisessä osassa on jäljellä kolme kiinnostaa aihetta, ota hyvä asento ja lue.
Viestien personointi
Tutkimuksen mukaan varainhankkijoiden tulee kiinnittää huomiota viestien personointiin. Tällä tarkoitetaan ryhmäkohtaista viestintää – henkilökohtainen viestintä on asia erikseen. Jotta ryhmäkohtaisuus on mahdollista, on kyettävä muodostamaan kontakteista (ihmiset, yhteisöt) ryhmiä. VaLa:n tutkimuksessa mainitaan kohderyhmien segmentointiperusteina mm. demografiatiedot, osallistumishistoria sekä kiinnostuksen kohteet. Lisää on helppo löytää: lahjoitustapa, potentiaalinen lahjoittajuus, vaikutettava, sidosryhmien edustaja, järjestön lähettiläs….
Jos jäsentiedot ovat omassa laarissa, lahjoittajat toisessa ja vapaaehtoiset kolmannessa – kuinkapa sitten muodostat järkevllä tavalla tai ainakin järkevällä vaivalla ryhmiä, joissa otetaan samanaikaisesti huomioon useampia kriteereitä. Vastaus on hyvin selkeä: et niin mitenkään. Viestintä ei pääse tuottamaan personoituja syötteitä ellei tietämyksenhallinta ole kunnossa. Kaikkien kontaktien tulisi olla tallennettuna samaan järjestelmään ja ihminen saa olla siellä yhtenä kappaleena ilman tuplia. Ryhmien muodostamisessa kannattaa ensin suunnitella, sitten toteuttaa. Ryhmien tulee palvella järjestön tavoitteita ja toimintaa; ad hoc -tyyppinen ryhmien muodostaminen johtaa kaaokseen. Strategia –> taktiset tavoitteet –> toimintatavat –> ryhmät – ja hyvä pohja on luotu.
On ilo huomata, että personointi on noussut trendiksi. Kauan siitä on saanut puhua ja näköjään oikeilla jäljillä on oltu. Mutta kuten sanottu, nyt ollaan alueella, joka ei Excelillä enää onnistu. Trendiraportti siteeraa tietolähdettä, joka mainitsee personoinnin olevan ”data-driven insight”. Pitää täsmälleen paikkansa mutta ei asia ole oikeastaan lainkaan monimutkainen – systemaattista ja vaiheittaista lähestymistä ja toteuttamista se toki edellyttää.
Yritysten vastuullisuusraportoinnin mahdollisuudet ja haasteet
Raportissa: ”Kestävyysraportointidirektiivi tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja raportointi alkaa tänä vuonna. Direktiivi edellyttää, että suuryritykset raportoivat vuosittain kaikista olennaisista positiivisista ja negatiivisista kestävyysvaikutuksistaan eli vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Yritysten odotetaan ottavan yhä suurempaa vastuuta ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista haasteista.”
Tämä sekä ottaa että antaa. Ottamiseen liittyy se, että järjestöyhteistyötä tekevät yritykset joutuvat todentamaan vaikuttavuutensa ja mistäpä muualta faktat ja dokumentointi tulisi kuin järjestöltä, joka joutuu tuottamaan raportteja omasta toiminnastaan. Ei liene kovin mieluinen tehtävä kaiken muun raportoinnin päälle.
Antamisen puolella on kuitenkin enemmän. Brändiä kirkastaakseen yritykset tavoittelevat vaikuttavuutta, näkyviä osoituksia vastuullisuudestaan, mikä merkinnee suurempaa halukkuutta järjestöyhteistyöhön ja lahjoittamiseen. Viherpesua, nyt joku sanoo. Paljon mahdollista mutta järjestöille tämä on hieno tilaisuus! Kysyttäessä, joskin otos ei ole tiedossa, liki puolet yrityksistä arvioi lisäävänsä rahallista tukeaan järjestöille.
Koska järjestöyhteistyön pitää tukea brändiä, on yrityksen luontevaa hakea kumppanijärjestöä läheltä omaa liiketoimintaa. Mutta myös luovuudelle on sijaa: jos järjestön toimintaan kuuluu luonnossa liikkuminen, voisi ensimmäisten joukossa tulla mieleen vaatemerkki, jolla on sopivaa mallistoa ulkoiluun. Mitä muuta ulkoillessa tarvitaan: leiriytymistarvikkeita, ruokaa, kuumaa kaakaota, valaisimia, kiikareita, kameroita…. Partiolla ainakin oli kumppaninaan kaksi täysin eri toimialalta olevaa yritystä, jotka muodostivat täydellisen kombon keskenään. Mietintämyssy päähän ja tomerasti yrityksen edustajien juttusille ehdottamaan. Selvääkin selvempää on, että järjestön oman brändin tulee olla kirkas ja suht hyvin tunnettu. Uutta yhteistyö ei onneksi ole: 62 % tutkimuksessa haastatelluista kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Elämä on markkinointia ja brändistä huolehtimista, myös järjestöissä.
Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen
Julkisen rahoituksen vähenemisestä puhuttiin vuosia ja nyt on tullut muutoksen aika. Tukirahan vähenemisen ohella monessa kohdin edellytetään omarahoitusosuutta, mikä käytännössä on toteutettava omaehtoisella varainhankinnalla. Rahankeräyslupia on haettu todella paljon ja jonotusaika luvan saamiseen on useita kuukausia, vähintään. Lahjoitusten keräämisestä ja muusta varainhankinnasta tuli pakollinen kuvio ja sen kaiken opetteleminen vaatii niin aikaa, rahaa kuin henkilöresursseja. Ja alkuvaiheessa pääsääntöisesti syntyy vain kuluja.
Ota toisella, anna toisella – kuuluu sanonta. Toivotaan, että julkisella vallalla on tämä periaate. Leikkausten vastapainoksi järjestöt tarvitsevat yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeuden ja vielä siten, että vähennysoikeus on tasapuolinen kaikille järjestöille. Lisäksi on hyvin toivottua, että avustusten mahdollisia käyttökohteita laajennetaan. STEA on linjannut, että avustusta ei saa käyttää varainhankinnan kehittämiseen. Kyseessä siis on linjaus, ei mihinkään normiin tai lakiin perustuva päätös. Tässä todella kaivataan muutosta.
Jo aiemmin tässä blogisarjassa on haaveiltu, että järjestöt voisivat jakaa henkilöresurssin. Yksi ihminen hoitaisi useamman järjestön niin viestinnän ja varainhankinnan asioita kuin verkkosivun hakukoneoptimoinnin ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat järjestön ydintoiminnan ulkopuolella ja ehkä vähän vaikeitakin. Toivotaan parasta, pelkäämättä pahinta.
Tässä blogissa viitataan moneen kertaan VaLa ry:n julkaisemaan tutkimukseen. Vihdoin, linkki tiivistelmään, ole hyvä.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?
Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote
_________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.
Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi
