paikallistuntemus arkistot

Kurkistus tuleviin ja pikakertaus jo julkaistuihin blogeihin

6 elokuun, 2019/in Blog/by Ilkka Harjula

Pirteää syyskauden aloitusta toivotamme! Katsotaan tulevaa, mitä blogipostauksia tänne on tarkoitus tuottaa. Mutta otetaan samalla pikakertaus keskustelua aikaansaaneista, jo julkaistuista postauksista. Aiheet ovat edelleen hyvin ajankohtaisia.

Syksyllä kirjoitamme blogeissa ainakin seuraavista aiheista

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen on jo aloitettu blogisarja ja se saa jatkoa. Ensimmäisenä julkaistu juttu käsitteli paikallisyhdistyksen kontaktien näkyvyyttä – tai paremminkin näkymättömyyttä. Miksi kontaktit eivät saisi näkyä toisessa yhdistyksessä?

Sarjan toinen postaus tulee pohtimaan lahjoittajien kiittämistä. Joissain järjestöissä on aktiivisesti päätetty, että lahjoittajia ei kiitetä ja perusteena on lahjoittajien anonymiteetin kunnioittaminen, halu toimia diskreetisti. Motiivi on ymmärrettävä mutta kannattaisiko kiittäminen silti, voisiko sen tehdä siten, ettei lahjoittaja kiusaannu.

Kolmas osa ihmettelee ääneen tyypillistä uutiskirjekäytäntöä, jossa sama sisältö toimitetaan kaikille. Näin siitä huolimatta, että usein sisältö ja vastaanottajan intressit eivät kohtaa. Henkilökohtaiseen räätälöintiin tiedottamisessa ei ole aikaa mutta löytyisikö silti keinoja, jolla uutiskirjeen osuvuutta, kiinnostavuutta ja avausprosenttia saataisiin kohennettua.

Blogisarjan neljäs on saanut inspiraatiota Tolkienin tarinoista ja on kirjoittajan suosikki jo nyt. Järjestöjen yhteistyön puute ja Iso Paha Susi kertoo järjestöjen yksinäisestä puurtamisesta ja millaisia vaaroja siihen liittyy aikana, jolloin kaikkien pitää kilpailla näkyvyydestä, ihmisten osallistumisesta ja tietenkin rahasta.

Viidennessä tarinassa ollaan lahjoittamisen äärellä ja kannustetaan miettimään lahjoittamista rahalahjoituksia laveampana asiana. Järjestön tavoite ja strategia määrittää onko tärkein järjestölle vastikkeetta annettava asia rahaa vai jotain aivan muuta kuten oman ammatillisen verkoston tarjoamista käytettäväksi. Usein tämä onneksi on oivallettu mutta myös järjestön verkkopalvelun tulee olla tehtäviensä tasalla, jotta hyvä aikomus voi muuntua konkretiaksi.

Kuudes osa saattaa olla viimeinen. Näillä näkymin se käsittelee järjestön toiminnassa olevien ihmisten osallistumisen tavan kehittämistä. Millaisia polkuja on näkyvissä, jotta ”hang-around” -ihminen voi muuntua järjestön aktiiviseksi suosittelijaksi.

Kun löydätte teeman, kertokaa!

Yllä on kuusi teemaa mutta piintyneitä muutettavissa olevia ja muuttamisen arvoisia tapoja on taatusti enemmän kuin mitä meille on tullut mieleen. Otamme kiitollisena vastaan ajatuksia kokonaan uusista aiheista sekä yllä mainittujen aiheiden näkökulmien tarkentamisesta. Kirjoita, soita tai tule käymään!

Ainakin näitä blogipostauksia kannattaisi vilkaista uudelleen

Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuusssa 2020. Sen soveltamiseen liittyy vielä monia kysymyksiä, mutta seuraamme kehitystä silmä tarkkana. Mitä tiedämme asiasta nyt, sen voit lukea tästä.

Varainhankinnan merkitys järjestöille joka tapauksessa korostuu. Siksi jatkamme varainhankinnan 6 askeleen (katso video) prosessin kehittämistä. Tässä teidän palaute ja toiveet ovat avain.

Olemme kirjoittaneet paikallistuntemuksesta järjestön voimavarana:

koskien osassa 1 tiedon hajauttamista ja itsepalvelua, osassa 2 järjestön lähettiläitä

Analysoimme lahjoittamisen kustannuksia blogissa:
Tekstiviesti on kätevä, muttei halpa tapa lahjoittaa

Raportoimme tietosuoja-asetuksen tulkinnoista:
GDPR-sanktioita langetettu ympäri Eurooppaa

Näillä pääsee hyvään moodiin mutta myös aiemmat jutut kestävät edelleen tarkastelua: teemat on valittu siten, että ne eivät ihan helpolla vanhene.

Lukemisen iloa, palautteesta jo etukäteen kiitollisena!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen osa 1: miksi yhdistyksen kontaktit eivät saisi näkyä toisessa yhdistyksessä?

20 kesäkuun, 2019/in Blog/by Ilkka Harjula

Perinteillä, tavoilla ja tottumuksilla on järjestössäkin paikkansa. Mutta on myös aiheita, joissa ”näin on aina tehty” -metodiikka polkee jarrua hankalalla tavalla. Nautin puistonpenkillä kesäisen jätskin ja mietin konkreettisia järjestön arkeen liittyviä asioita, joissa perinteen olisi hyvä antaa tilaa pussilliselle uusia keksintöjä. Toffeetötteron voimin pääsin kahdeksaan asiakohtaan, joista tässä esitän mielestäni merkittävimmän. Listan seitsemän kohtaa sitten heinäkuun tuolla puolen.

Miksi yhdistyksen rekisterissä olevat kontaktit eivät saisi näkyä toisten yhdistysten jäsenille?

GDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä mutta sieltä kuten järjestöjä koskevasta normistosta muualtakaan ei löydy pykälää, jonka mukaan saman järjestön toisen yhdistyksen kontaktit kuten vaikuttaja- tai markkinointirekisterin jäsenet eivät saisi olla toisen yhdistyksen nähtävissä. Olen aiemmin ollut konseptoimassa suurten yritysten intranettejä ja poikkeuksetta sekä lähtötilanne että oletusajatus uuden intranetin osalta on ollut se, että toisiin yksiköihin, paikkakuntiin, liiketoimintoihin jne liittyvä tieto on suljettua. Lähes poikkeuksetta silti päädyttiin paljon avoimempaan tietorakenteeseen – kunhan asiaa oli pureskeltu. Tässä lienee samanlaisesta luutumasta kyse. Suljetussa ympäristössä paikallisen osaamisen hyödyntäminen käy hankalaksi. Blogin paikallistuntemuksesta järjestön voimavarana löydät ohesta.

Miksi oltaisiin vain ihmisten muistamisen varassa?

Yhdistysten keskinäinen yhteistyö, osaamisen ja näkemyksen saaminen naapuriyhdistykseltä on sen varassa keitä ihmisiä kukin sattuu tuntemaan. Tämä on käytäntönä ollut järkevää ennen digitaalisia tietotyön välineitä mutta se aika kuuluu imperfektin piiriin. Onneksi. Järjestön osaamispankki, kompetenssitiedon hallittu varastointi on mielestäni erittäin suositeltavaa. Mutta ei suinkaan riitä, että vain keskusjärjestöllä on pääsy tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Osaamispankista voi lukea blogin täältä.

Nyt nautitaan vuodenajasta, aherretaan syksyllä asiat kuntoon

Kesän lämpö pitää meitä nyt hyvänä. Nautitaan siitä ja ladataan pattereita jälleen uuden syksyn rypistyksiä varten. TietoPiirin joukkue kiittää blogin lukijoita ja toivottaa mahdollisimman hyvää kesää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 2: järjestön lähettiläät

22 maaliskuun, 2019/in Blog/by Ilkka Harjula

Edellisessä julkaisussa iloittiin uuden rahankeräyslain läpimenosta eduskunnassa mutta sitä ennen käsiteltiin järjestön paikallistuntemuksen parantamista tiedon hajauttamisen ja itsepalvelun näkökulmasta. Tällä kertaa fokuksessa on järjestön lähettiläät, motivoituneet järjestön ydinviestin kuljettajat. Mitä ajatelman takana, siitä seuraavassa.

Voimaannuta järjestön ”lähettiläät”

Järjestöille, joilla vaikuttaminen on tärkeä tehtävä, olemme suositelleet mm. Nokian käyttämän mallin luovaa kopiointia. Tässä mallissa järjestö suorittaa vaikuttajaviestinnän keskitetysti, jotta viesti pysyy ajallisesti ja sisällöllisesti hallittuna ja laadukkaana. Kun vaikuttamisen kohteet ovat vastaanottaneet keskitetysti jaetun informaation, on omien paikallisten sanansaattajien, lähettiläiden aika ottaa yhteyttä heille nimettyihin vaikutettaviin ja käydä dialogia aiheesta. Kyseiset ihmiset on luonnollisesti syytä briiffata huolellisesti siitä millaisia sisältöjä heidän tulee ottaa esille. Nyt vaalien ollessa lähellä vaikuttajaviestintä on erittäin ajankohtaista.

Keskustelun avaaminen on helpompaa, kun aihe on jo vastaanottajalle tuttu. Näin saadaan aikaan keskustelua halutusta aiheesta monessa paikassa yhtä aikaa, mikä helpottaa myös uutiskynnyksen ylittämistä.
Järjestön lähettiläälle kannattaa järjestää mahdollisuus lisätä tietoa järjestön tietojärjestelmään: hän tietää keihin hänen paikkakunnalla kannattaa vaikuttaa – keskuspaikan kautta tämä on useimmiten mahdotonta. Henkilö voi olla vaikuttaja, vaikkei sitä hänen muodollisesta asemasta voikaan päätellä.

No mihin tässä rohkeutta tarvitaan?

Summaten edellisen blogin aiheiden kanssa, Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1, tämä voi tuntua jopa itsestään selvältä asialta mutta käytännössä muutos on merkittävä. Ajatukseen sisältyy valtuuttamista ja vastuuttamista sekä mahdollisesti suostuttelua toimintakäytäntöjen muuttamiseksi. Onnistuessaan muuntautuminen perinteisestä täysin keskitetystä palvelumallista hajautettuun tiedonkäsittelyn tapaan on niin merkittävä ajan säästämisen, tiedon tarkkuuden ja ihmisten osallistamisen kannalta, että rohkeutta hankkeen viemiselle toivottavasti löytyy.

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

Asiakkuus: Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys
Tietorakenne: Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys
Yhteistyö: Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen
Osaamispankki: Luo osaamispankki – tiedä mitä jäsenet ja lahjoittajat osaavat ja haluavat
Varainhankinta: Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee – ei yksittäinen lahjoitus

Kyky kanavoida paikallinen osaaminen ja innostus yhteiseksi hyväksi on yksi vaikuttavimpia mahdollisuuksia järjestölle viedä tavoitteitaan eteenpäin sekä luoda konkreettista merkitystä omille tukijoille. Meillä on merkityksellisyyden mahdollistamisesta kokemusta ja olemme sen luonnissa mielellämme mukana.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Paikallistuntemus järjestön voimavaraksi, osa 1: tiedon hajauttaminen ja itsepalvelu

5 maaliskuun, 2019/1 Comment/in Blog/by Ilkka Harjula

Tämän järjestön tehokkuutta ja vaikuttamiskyvykkyyttä pohtivan blogi-tekstin aiheina ovat tiedon käyttämisen hajauttaminen ja paikallistuntemus; paikallisen tietämyksen hyödyntäminen järjestön voimavarana. Kääntämällä päälaelleen perinteisen mallin, jossa sekä tiedon tuottajia että tiedon kuluttajia on järjestössä tosiasiassa vain muutamia, voidaan sekä reaktionopeudelle että tiedon paikalliselle tarkkuudelle saada ihmeitä aikaan. Yrityspuolella tämä on hyvin tyypillinen malli sisältäen paljon itsepalvelua mutta järjestöillä on usein takamatkaa kirittävänä. Paikallistuntemus on avain tehokkaaseen viestintään yhtä lailla järjestöissä.

Vanhan liiton mallilla: keskitetty tiedon tuottaminen ja kuluttaminen

Johtuen monien IT-toimittajien hinnoittelumallista, useassa järjestössä tietosisältöihin pääsy on vain harvoilla. Maksullisia käyttäjätunnuksia on vain sen verran kuin on välttämätöntä. Tämä johtaa siihen, että niihin harvoihin ihmisiin otetaan yhteyttä ja pyydetään erilaista jäseniin ja järjestön tilaan liittyviä tietoja. Bisneksen puolella ei aikoihin ole ollut ihmisiä, jotka oman työnsä ohella jatkuvasti palvelisivat muita heidän tietotarpeissaan. Informaatio noukitaan itse, tietenkin. Jos tuli otettua raportti vähän väärästä vinkkelistä, siitäpä vaan uusi yritys.

Monesti tiedon ajatellaan intuitiivisesti olevan ”suljettua” tai salattua ellei toisin mainita. Kuitenkin vaikkapa paikallisyhdistyksen jäsentiedot tai tapahtumaosallistujiin liittyvä tieto taatusti kuuluu oikeutetusti niille, jotka aihetta yhdistyksissä käsittelevät. Perinnemalli kuluttaa resursseja ja aiheuttaa sen, että suuri osa tarpeellisesta tiedosta pysyy tarvitsijoiden ulottumattomissa tai ainakin viive on huomattava.

Kun siilot on jo purettu, annetaan tietosisältö käytettäväksi

Kun itse tietorakenne jo on muokattu siten, että kaikki oleellinen informaatio on käytettävissä saman istunnon tai järjestelmän kautta (katso blogi tietorakenteesta), annetaan ihmisille mahdollisuus sekä tuottaa että käyttää tietoa omatoimisesti. Lahjoituskampanjan tulokset omassa piirissä, jäsenmäärän kehitys yhdistyksessä, tapahtumaosallistujien saaminen mukaan vapaaehtoistyöhön tai yhteystietojen päivitys omatoimisesti – esimerkkeinä. Ihmisille voidaan sähköpostittaa esimerkiksi seuraava sisältö: ”Tarkistatko tämän linkin kautta ovatko yhteystietosi kunnossa. Korjaa tarvittaessa.”

Samalla kun tietoja pyydetään tarkistamaan, kannattaa kysyä kiinnostuksen kohteista ja miten hän haluaisi osallistua järjestön toimintaan. Kuin huomaamatta itsepalvelu tarkentaa tietosisältöä, osallistaa ihmisiä ja tuottaa informaatiota, jolla jäseniä ja muita kontakteja voidaan palvella entistä paremmin juuri niin kuin ihminen sitä toivoo. On joukko ihmisiä, jotka eivät paperista ja perinteistä luovu, mutta yhä yleisemmin ikäihmisetkin ovat digissä mukana.

Blogin toinen osa käsittelee järjestön lähettiläitä

Saman teeman toinen osa käsittelee sekin tiedon hajauttamista ja itsepalvelua mutta näkökulmana ovat järjestön lähettiläät, motivoituneet viestinviejät. Pysy taajuudella.