Tag Archive for: sitouttaminen

Luo osaamispankki – tiedä mitä jäsenet ja vapaaehtoiset osaavat ja haluavat

Neljäs Menestyvät järjestöt -tilaisuuteen linkittyvän blogin aiheena on osaamispankki – tai usein sen puute. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Viimeksi eilen järjestön vapaaehtoistyötä tekevänä törmäsin juuri tähän: emme järjestössä tiedä kuka meistä osaa mitäkin ja miten ihmiset ovat valmiita osallistumaan toimintaan. Työt kasaantuvat muutamille ja palveluita joudutaan ostamaan ulkoa, vaikka omassa porukassa luultavasti olisi ihmisiä, joilla on sekä sopivaa osaamista että innostusta lahjoittaa aikaansa. Tarvitsemme hallitusti kootun tietovaraston kompetensseista; toisella termillä se on osaamispankki. Lahjoituksissa painottuu raha, mutta lopulta aika on kaikkein niukin ja arvokkain asia mitä ihminen voi järjestölle antaa.

Yrityksissä henkilöstön osaamistietoa kerätään – miksi niin ei tehtäisi järjestöissä?

Monissa yrityksissä intranetissä on vapaamuotoisempi osio, jossa ihmisiä kannustetaan kertomaan itsestään: mitä he harrastavat ja osaavat työroolinsa ulkopuolella. Kun pikkujouluja varten tarvitaan vapaaehtoisia valokuvaajia, on heidät helppo tavoittaa. Tai kun kollega tarvitsee vinkkejä miten av-vahvistin pitäisi kytkeä, tietää hän keneen ottaa yhteyttä. Yhtä lailla formaalimmin kartoitetaan eri kielien osaamisia sekä muita kyvykkyyksiä, joita yrityksen toiminnassa saatetaan tarvita. Yrityksessä osaamispankki toisaalta mahdollistaa työyhteisölle pääsyn kaikkeen siihen osaamiseen mitä yrityksessä on ja työntekijälle tilaisuuden saada osaamisensa näkyviin ja käytettäväksi.

Järjestössä moni järjestön keskeinen tehtävä on täysin riippuvainen vapaaehtoistyöskentelystä. Jos ”reservissä” vapaaehtoisia on 300 mutta korkeintaan 30 osallistuu, se on dramaattinen menetys järjestön potentiaalille. Nuo 270 tuskin nukkuvat tai ovat ihmisiä, jotka nimenomaan eivät halua osallistua. Moni osallistuisi – jos joku pyytäisi.

Tuumasta toimeen – perustetaan osaamispankki

Sähköinen viestintä paperin sijaan on perusta, mistä lähteä. Jäsenien, vapaaehtoisten ja potentiaalisesti toimintaan osallistuvien sähköposti-osoitteiden talteen kerääminen on ehdoton edellytys. Mutta osaamisten pyytäminen sähköpostiviesteillä ihmisiltä on ongelmien hakemista! Järjestön kontaktien tulee saada sähköpostiviestissään linkki, jonka kautta he voivat tarkistaa ja päivittää yhteystietonsa – ilman tarvetta muistaa salasanoja. Samalla kannattaa kysyä kiinnostuksen kohteita ja osaamisia sekä miten ja milloin kukin voi ja haluaa osallistua. Moderneissa ympäristöissä tämä kaikki tieto menee suoraan tietokantaan. Sisältö pysyy näin automaattisesti kohtuullisen hyvin ajan tasalla ja järjestötyöntekijä voi tehokkaasti poimia vaikkapa seuraavia ryhmiä (jossa toisinaan yksikin jäsen riittää):
– pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset, jotka voivat pitää kanttiinia lauantaiaamupäivisin
– ihmiset, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa jakaa järjestön some-päivityksiä
– sopimusjuridiikaa tuntevia auttamaan järjestön uuden rekisteriselosteen laatimisessa

Osallista järjestöihmisiä, mutta älä työllistä itseäsi rutiineilla

Tämä on tyypillinen teema, jossa tietotekniikkaa tosiaan kannattaa käyttää apuna. Ihmisiä voidaan osallistaa ja järjestöä voimaannuttaa ilman, että ne toistaiseksi harvat vapaaehtoistyöntekijät kuormittuvat entisestään. Sen verran valmista ja koeponnistettuakin tämä tekniikka on, ettei juuri rohkeutta starttaamiseen tarvita.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä automatisoidun osaamispankin luomisessa ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys

Menestyvät järjestöt – tapahtumaan liittyvän kirjoitussarjan toinen osa on aavistuksen teknisempi. Ehjä tietorakenne ja menetelmä tietosisällön ehjänä pitämiseksi on aivan välttämätön asia jo pelkästään lainsäädännön kannalta (katso blogi liittyen GDPR-asetukseen). Mutta asiakkuusajattelun toteuttaminen on mahdottomuus, ellei sovita tietosisällöstä ja sen ylläpitämisen tavasta (Asiakkuutta järjestössä käsiteltiin kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa). Datasta muodostuu informaatiota ja edelleen hyödynnettävää tietämystä vain silloin, kun sisältö ja tietorakenteet ovat kunnossa.

Ehjä tietorakenne sopii maalaisjärkeen

Ehjällä tietorakenteella tarkoitamme mm. sitä, että tietosisältö henkilötietojen osalta on ajantasaista eikä rekistereissä ole duplikaatteja samasta ihmisestä tai organisaatiosta. Kontaktiin (ihminen tai organisaatio) liittyvät tiedot kuten onko kontakti jäsen, lahjoittaja, vaikutettava tai lehtitilaaja, löytyvät hallitusti samasta näkymästä. Kaiken tietosisällön ei välttämättä tarvitse sijaita samassa järjestelmässä, riittää kunhan siihen on vaivaton ja tietoturvallinen pääsy. Mutta vain niillä keille tieto kuuluu. Varainhankinta ja lahjoitusten hallinta – tästä tulee sarjassa oma erillinen blogiteksti –  on usein puuttuva toiminto. Jos kaikki muu on jo hyvin järjestetty, kannattaa varainhankinnan osio integroida nykyisen jäsenrekisterin kylkeen. Kunhan huolehditaan, että päivitetty tieto menee kerralla kaikkiin tarvittaviin paikkoihin ja toteutus on muutoinkin osaavasti ja vastuullisesti hoidettu.

Tietosisällön hallintamalli

Hallintamallissa kyse on siitä, että sovitaan ja sitoudutaan mitä tietoa kerätään, mihin sisältö tallennetaan ja kuinka varmistetaan, että ne joille asia kuuluu, saavat tiedon käyttöönsä. Lisäksi sovitaan miten varmistutaan, että kerran puhdistettu tietosisältö ei pian uudelleen ole ”epäkuranttia”. Vaikeinta tässä tuntuu olevan vastuuttaminen ja vastuullisten resursointi. Kuka on homman hoitaakseen ottanut, hänellä päävastuullisena on oltava tähän aikaa. Ilman selkeää velvoitetta muiden tehtävien ohella tämä asia ei ole mahdollista. Voi tuntua työläältä, mutta jatkuva sisällön ylläpito kuluttaa resursseja merkittävästi vähemmän kuin mitä huonoon kuntoon päästetyn tietosisällön kunnostus vaatii. Viime kädessä tietosisältö – yhteystiedot – ovat järjestön arvokkaimpia resursseja ja samalla lähes arvottomia, jos niiden oikeellisuuteen ei voi luottaa.

Varjo-IT

Järjestöt voivat olla varsinainen varjo-IT:n villi länsi: jokin yhdistys tai piiriorganisaatio voi ilmoittaa, että me toimimme kuten ennenkin, ottakaa te muut uusia konsteja käyttöön; työntekijöillä saattaa olla omia rekistereitä, joskus koska yhteiset työvälineet eivät palvele tai niitä ei ole; jokin osasto kokee omistavansa mustasukkaisesti kontaktien tiedot tms. Tämä voi vahingoittaa järjestön brändiä ja varmuudella se heikentää mahdollisuutta viestiä kokonaisvaltaisesti kontaktille ja tarjota hänelle juuri sitä mitä hän odottaa tai toteuttaa kohderyhmäpoimintaan perustuvia kampanjoita. Rikkinäinen tietorakenne vaikeuttaa edellytyksiä arvioida järjestön toimenpiteiden vaikuttavuutta. Viritelmien kitkemiseen kannattaa tosiaankin panostaa. Näin järjestössä voidaan varmistua siitä, että toiminta on tavoitteiden mukaista ja järjestö näkyy ulospäin suunnitellulla ja yhdenmukaisella tavalla. Kitkentä ei kuitenkaan tulisi olla ylhäältä alas annettu mahtikäsky vaan yhdessä ruohonjuuritasolla tapahtuva suunnittelu ja uusien toimintatapojen käyttöönotto, jotka tuovat konkreettista hyötyä käyttäjille.

Rohkeus

Mutta miten rohkeus liittyy tähän arkiseen teemaan? Sisällönhallintahankkeen käynnistävä ja yhtenäisiä ”business-like” -työskentelytapoja ajava järjestöjohtaja tullee kohtaamaan vastarintaa monilla luovasti löydetyillä argumenteilla. Onhan se rohkeutta, kun tekee mitä järjestön pitää, vaikkei häntä siitä kiitetäkään …vasta kuin jälkikäteen.

 

Autamme mielellämme järjestöjen tietorakenteen jäsentämisessä ja hallintamallin rakentamisessa, jossa automatisoitujen ratkaisujen avulla asiakas – jäsen, lahjoittaja jne. – kohdataan kuten hän itse haluaa ja hän pääsee kuulemaan asioista, joita hän on kiinnostunut. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

13.1.2018

Kuva: www.pixabay.com