CRM arkistot - Tietopiiri

Tag Archive for: CRM

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa?

22 syyskuun, 2025/in Blog/by Ilkka Harjula

Voiko tekoäly auttaa järjestön varainhankinnassa? Kyllä voi mutta suuri osa pienistä järjestöistä on vielä lähtökuopissaan – aiheeseen liittyy virheoletuksia. Tässä blogissa kerrotaan mikä järjestöjä pitelee.

Virheoletukset pidättelevät järjestöjä

Erehdys 1: aivan erityinen osaaminen on tarpeen

Kun pidemmälle mennään, vaativuustasokin nousee mutta perusaskelmat tekoälyn kanssa eivät ole tiedettä. Sitä paitsi, ainakin Tietopiirin TP Fonsin käyttäjillä on omassa CRM-järjestelmässään monipuoliset mahdollisuudet tarkastella ja analysoida lahjoittajadataa. Ihan silmämääräisestikin pääsee alkuun: mikä kampanja tai kanava tuotti parhaiten, ketkä lahjoittavat eniten ja useimmin jne.

Erehdys 2: järkälemäinen CRM-järjestelmä pakollinen

Maailmalta kuuluu, että järeisiin, varsinaisesti konsernikäyttöön tarkoitettuihin CRM-järjestelmiin liitetään tekoälytoimintoja. Ainakin toistaiseksi toiminnot ovat saatavissa erillistä maksua vastaan.

Kuten sanottu, jo silmämääräisesti pääsee liikkeelle, CRM:n monipuolinen hakumahdollisuus myöskin antaa paljon enemmän tarkentavaa tietoa ja oman datavaraston pöllyttämiseen on käden ulottuvissa ilmaisia AI-sovelluksia.

Erehdys 3: kallista, ei sovi pienille

Tämä on ehkäpä kaikista suurin erehdys. Nimenomaan pienillä järjestöillä on ankarin käsiparipula ja tekoäly voi avittaa monessa kohdin. Vähintäänkin ideoiden etsiminen on helppoa.

Kuten aiemmasta voi päätellä, mitään tarvetta massiiviselle budjetille ei ole olemassa. Usein asiat alkavat järjestössä liikkua kun työntekijät ovat kokeilleet tekoälyä omissa vapaa-ajan askareissaan. Olen huomannut, että ensimmäinen tekoälyn kokeilu tuottaa kasvoille saman ilmeen kuin sähköpyörällä ajaminen – täähän on ällistyttävää.

Työpaja: AI ja järjestöjen varainhankinta 23.10.2025

Ammattikorkeakoulut Laurea ja Humak järjestävät työpajan, jonka sisällön tuottavat yhteistyössä Näkövammaisten liitto ja Tietopiiri. Luvassa on konkreettisia asioita ja kaksi case-esimerkkiä. Näkövammaisten liiton case on suuren, jo edistyneessä AI:n hyödyntämisen vaiheessa olevan järjestön erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tammenlehvän Perinneliiton case puolestaan kertoo AI:n hyödyntämisen alkuvaiheista. Tilaisuus on maksuton, tiivis sisältökuvaus sekä ilmoittautuminen löytyy tältä sivulta.

Taustoitamme työpajan sisältöä seuraavassa blogissa

Kerromme yhdessä Näkövammaisten liiton Ville Blomin kanssa mitä pajalta haetaan ja miten se toteutetaan.
24.9. työpajojen sarjassa on vuorossa agenttien käyttö – vielä ehtii mukaan.

Kuvasta vielä asiaa

Artikkelin kuva: pyysin Copilotia luomaan kuvan aiheesta tekoäly järjestön varainhankinnassa. Parilla tarkennuskierroksella kuva syntyi. Maagista.

_________________________________________________________________________________

Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?

Tilaa Viimeisimmät pohdinnat blogin tiedote

________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee – ei yksittäinen lahjoitus

4 helmikuun, 2018/1 Comment/in Blog/by Ilkka Harjula

Viides Menestyvät järjestöt -tilaisuuteen linkittyvä kirjoitus keskittyy varainhankintaan – lahjoitus on päivän sana. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Mitä lahjoitus oikeastaan tarkoittaa?

Lähes aina lahjoitus mielletään rahana, mutta sen ohella hyvin arvokkaita lahjoittamisen muotoja ovat oman ajan, osaamisen tai kontaktiverkoston tarjoaminen järjestön käyttöön. Lahjoitusten vastaanottamisen voi aloittaa helposti: ilmoittamalla ottavansa lahjoituksia vastaan. Mutta sekä brutto- että nettotuotoltaan tehokas lahjoitusprosessi vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jo aiemmin käsitelty asiakkuusajattelu tarjoaa viitekehyksen, jonka perustalle lahjoitusprosessi on rakennettavissa.

Lahjoittajan polku tuntemattomuudesta järjestön kuukausilahjoittajaksi

Sopimus kuukausilahjoituksesta on järjestön jackpot: useimmiten se on kertalahjoitusta karttuisampi ja vieläpä osittain budjetoitavissa. Mutta ani harvoin kuukausilahjoittaja tekee päätöksensä järjestön kannalta ”out of the blue”: kuukausilahjoitus on äärimmäinen luottamuksen ja arvostuksen osoitus. Ihminen suo sen järjestölle, johon hänellä on suhde. Kuukausilahjoittajat ovat keskuudessamme; mistä tiedämme keitä he ovat? Otetaan askel takaisin.

Yritysten myynnin ja markkinoinnin käyttämä ostoprosessin suppilo soveltuu liki sellaisenaan käytettäväksi. Alkuvaiheessa ihminen on tuotteesta tai yrityksestä tietämätön. Siitä hän voi edetä tietoisuuden kautta myönteiseen preferenssiin, siitä ostopäätökseen ja viimein suosittelijaksi sekä kanta-asiakkaaksi. Järjestössä nämä askeleet eroavat vain termeinä: tavoiteltava konversio on lahjoitus, ei tuotteen ostaminen. Kanta-asiakas on yhtä kuin kuukausilahjoittaja, järjestön kultakimpale.

Kehitä omaa kontaktivarastoasi muistijäljen luomiseksi

Kaikkein tunnetuimmilla järjestöillä on selkäytimissämme jo paikka: tunnemme ja osaamme arvostaa heidän työtä, joten voimme hyvinkin tehdä lahjoituksen suorakampanjan seurauksena. Vain kaikkein tunnetuimmat järjestöt hyötyvät suoraan ostetuista osoitteista. Useimmat järjestöt eivät ole meille niin läheisiä olkoonkin, että järjestön teema voi olla tuttu. Saadakseen riittävän vahvan muistijäljen, ihmiseen on oltava kontaktissa useita kertoja. Riittävään televisioon tai printtiin yleensä ei ole varaa – siispä on syytä kerätä kontaktivarasto itselle.

Jokainen kohtaaminen talteen

Tapahtumakävijällä, vapaaehtoistyöntekijällä ja uutiskirjeen tilaajalla on jo paikka mielessään järjestölle. Todennäköisesti se on myös positiivinen. He ovat hurjasti todennäköisempiä lahjoittajia kuin ostetun markkinoinnin kohdepoiminnan ihmiset. Siitä syystä järjestön kannattaa kerätä kaikki mahdolliset kontaktit talteen ja suhtautua ryhmän potentiaaliin suurella kunnioituksella. Voi tuntua oudolta miksi mainitsen vapaaehtoiset mahdollisina lahjoittajina: korrelaatio lahjoittamisen kanssa on vahva. Ne, jotka muutoinkin ovat mukana, he myös lahjoittavat – asia on heille tärkeä. Jos lahjoitusta ei suoraan pyydetä, tehtäköön lahjoittaminen ainakin mahdollisimman helpoksi.

Polku lahjoittajaksi

Lahjoittajan polku on asiakkuuden kehittämisen polku. Houkuttele muodostamaan kontakti ja yhteyden synnyttyä, kuuntele mitä juuri kyseinen ihminen haluaa. Viesti hänen intressiensä mukaisesti ja kun sen aika, pyydä osaamista, aikaa tai rahalahjoitusta. Kun olet saanut pyytämäsi, huolehdi, että ihmistä kiitetään. Hoida asiakassuhteitasi ja tee arvokkaista kontakteista vielä arvokkaampia. Ihminen, joka on jo lahjoittanut muutaman kerran, on aika todennäköinen kuukausilahjoittaja. Ehdota sitä hänelle.

Kuten sanomme, lahjoittajan kuuluu olla ytimessä, mutta järjestön ei tarvitse läkähtyä. Lahjoittamisen prosessi vaatii tietotekniikkaa automatisoimaan työvaiheita ja taustalla on oltava ehjä tietorakenne hallintamalleineen, paikalliselle tasolle hajautettu tiedon hyödyntäminen ja siihen liittyvä osaamistietopankki. Monessa kohdassa vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta. Mutta olemme nähneet sen moneen kertaan: pitkäjänteinen työ – se kannattaa.

Tässä kohdin suosittelemme kertausta: TietoPiirillä on monta blogitekstiä aiheen ympäriltä, myös ennen tätä viiden kirjoituksen sarjaa. tutustu Viimeisimmät Pohdinnat-blogiin. Seisomme sloganimme takana: lahjoittaja ansaitsee huomion – järjestö lahjoittajan sitoutumisen

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Asiakkuus: Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys
Tietorakenne: Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys
Yhteistyö: Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen
Osaamispankki: Luo osaamispankki – tiedä mitä jäsenet ja lahjoittajat osaavat ja haluavat

Autamme mielellämme järjestöjä pitkäjänteisen ja tuloksellisen varainhankinnan mahdollistamisessa ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä – olkoon se heidän osaamistaan, sitoutumistaan, aikaansa tai rahallista tukea. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

4.2.2018

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys

7 tammikuun, 2018/9 Comments/in Blog/by Tero Pesonen

’Asiakkuus’ on ensimmäinen aihealue seuraavien viikkojen blogi-kirjoitusten sarjassa. Taustalla on Menestyvät järjestöt – tapahtuma, jonka teemana on ’Rohkeus’. Oivallinen valinta! Tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Määritä jäsenyys järjestössäsi uudelleen

Jäseneksi sitouttaminen käy vuosittain vaikeammaksi, vaikkei ihmisten osallistuminen ja halu auttaa ole mihinkään kadonnut. Väki harmaantuu ja avustusrahan hakeminen ei sekään ole ainakaan helpommaksi tullut. Omaan varainhankintaan kannustetaan vahvasti, eiköhän omarahoitusosuus ole joskus vielä edellytyksenä julkisen rahan saamiselle lähes kaikille. Tässä on hyviä syitä rohkealle ja vanhat tavat kyseenalaistavalle toiminnalle ja sille, että uusia tapoja mietitään yhdessä – Kun ajattelevat ihmiset on kerrankin saatu samaan paikkaan! Asiakkuus on kantava teema, sitä käsittelemme eri kanteilta.

Seuraavien viikkojen aikana kirjoitamme teemoista, joiden uskomme olevan pohtimisen arvoisia. Mitä esitetyt ajatelmat merkitsisivät ja kuinka muutoksen saisi aikaan. Olemme ilahtuneita, jos saamme oivaltamisen lamppuja syttymään, mutta erittäin mielellämme kuulemme mitä tahansa muutakin palautetta. Emme teoretisoi vaan olemme tiukasti jalat maassa: olemme joka päivä non-profit organisaatioiden kanssa tekemisissä ja tiedämme käytännön hankaluudet, joita järjestön toimintaan liittyy. Muutosten toteuttaminen järjestössä on useimmiten paljon vaikeampaa kuin liikeyrityksessä ja sitä ei saa unohtaa. Ja sitten vihdoin asiaan, tässä ensimmäinen stoori.

Asiakkuus: entäpä jos jokainen kontaktisi on Asiakas ?

Niin monesti on tullut esille, että järjestössä tunnetaan tarvetta laventaa asiakkuuden käsitettä. Mutta ne vakiintuneet tavat ja tietojärjestelmien rasitteet jarruttavat tehokkaasti. Perinteisesti järjestössä jäsenyys on ollut keskeisin, jopa ainoa osallistumisen muoto ja sen taakkana tietojärjestelmät tuntevat poikkeuksetta jäsenyyden, mutta vain poikkeuksellisesti muita osallistumisen tapoja. Mutta nyt ei jäädä voivottelemaan vaan mietitään mitä kaikkea asiakkuus voi olla. Vapaaehtoiset, vaikutettavat, lahjoittajat, potentiaaliset lahjoittajat, lehtitilaajat, uutiskirjeen vastaanottajat, suosittelijat ja niin edelleen. Tietojärjestelmän kannalta kyse on ihmiseen tai organisaatioon liittyvistä ”tägeistä”, mikä antaa mahdollisuuden kohdentaa toimenpiteitä. Mutta mitkä ovat kullekin järjestölle ne tärkeimmät tavat ryhmitellä kontakteja, ne löytyvät järjestön vuosikertomuksesta, kulloistenkin tärkeimpien tavoitteiden kohdasta. Markkinoinnin puolella puhutaan konversiosta: tavoitellun toimenpiteen aikaansaamisesta. Toiselle järjestölle vapaaehtoisten rekrytointi on se kaikista tärkein, toinen hakee toimintansa mahdollistamiseksi lahjoituksia ja kolmas on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolloin päätöksentekijöihin vaikuttaminen on listan kärkipäässä. Nämä kaikki ovat asiakkuuteen liittyviä ominaisuuksia ja niin päätöksentekijä kuin lahjoittaja ovat asiakkaita.

Kehitys alkaa asiakkuuden monimuotoisuuden hyväksymisestä

Lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Kun yllä esitetty ajatus on puraistu ja nielaistu, alkaa kontaktien systemaattiseen kehittämiseen tähtäävä toimenpiteiden sarja, joka ei ole projekti vaan jatkuva prosessi. Bisneksen puolella tämä on tuttua, mutta kaikissa järjestöissä ajatusta ei ehkä ihan vielä ole saatu koko toimintaa leimaavaksi metodiksi.

Katastrofien uhreja auttavan järjestön fokus on autettavassa, luonnollisesti. Mutta ilman lahjoittajia ei kenties ole millä uhreja auttaa. Menestyvää poikakuoroa Cantores Minoresta ei toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Mäki-Luopan mukaan olisi olemassa ilman vanhempainyhdistystä, joka vapaaehtoisvoimin pyörittää poikien muonitusta ja monta muuta tehtävää. Nämä molemmat ryhmät, lahjoittajat ja vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä ja ne todella ansaitsevat tärkeiden asiakkaiden kohtelun.

Asiakas on paljon muutakin kuin palvelutuotannon kohde tai verkkokaupan asiakas. Kaikki ovat asiakkaita ja pärjätäkseen, ollakseen vaikuttava ja pysyäkseen olemassa, järjestön kannattaa viestiä eri ryhmille eri tavoin ja myöntää, että on kahdenlaisia asiakkaita: tärkeitä ja sitten vieläkin tärkeämpiä.

Tee vielä uudenvuoden lupaus: tänä keväänä asiakkuudet kuntoon.

Autamme mielellämme järjestöjen asiakkuuden jäsentämisessä ja automatisoitujen ratkaisujen luomisessa, jossa asiakas – jäsen, lahjoittaja jne. – voi itse määritellä mitä hän on, mistä hän on kiinnostunut kuulemaan lisää ja mitä hän ajastaan, osaamisestaan tai varoistaan haluaa antaa. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

Ota rohkeasti yhteyttä!