Tag Archive for: varainhankinta

Osallistu OM:n kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen verkkokeskusteluun 6.3. mennessä

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi seuraavasti.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistuu käynnissä olevaan verkkokeskusteluun erityisesti varainhankinnan toimenpide-ehdotusten osalta, ja kannustaa myös muita järjestöjä ottamaan osaa keskusteluun.

Äärimmäisen tärkeät tavoitteet ja nopea eteneminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa järjestöille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.  Dialogi koskee muiden aiheiden rinnalla järjestöjen mahdollisuuksia kehittää omaehtoista varainhankintaa ja Tietopiirin tulkinnan mukaan viimein myös varainhankinnan kustannusten saaminen tuettavan toiminnan joukkoon on keskeinen aihe. Järjestöille lahjoittamisen verovähennysoikeuden laajentaminen joka tapauksessa on mukana asialistalla.

VaLan mukaan kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2024 – asia siis etenenee hyvin nopeasti.

Osallistumismahdollisuus keskusteluun päättyy 6.3.2024

VaLan julkaiseman laajemman tiedotteen voit lukea tämän painikkeen takaa.

Oikeusministeriön hanketiedote löytyy tästä.

Ja suora ilmoittautumislinkki oikeusministeriön verkkokeskusteluun, tässä, ole hyvä.

 

Kirjaimellisesti tuhannen taalan paikka – osallistukaa ihmeessä!

UPDATE 28.2.

Sain tunnukset muutaman tunnin odottelun jälkeen. Keskustelu on jaettu neljään osaan: sääntely, varainhankinta, vuorovaikutus ja tilannekuva. VaLa on tuottanut ansiokkaita kommentteja, joita on helppo kompata. Vähintään peukkua nostamalla. Vahva suositus osallistua!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa?

On mahdollisuuksien rajoissa nähdä jotain aivan uutta: valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa? Kyseessä olisi valtionavustusten käyttäminen; valtiovarainministeriö on julkaissut aiheesta selvityksen ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) on kirjoittanut asiasta keväällä 2023. Uusi hallitus leikkaa rahoitusta – eniten kansalaisopistoilta –  mutta olisiko tämä kädenojennus järjestöille.

Mahdolliset tukemisen keinot

Yleisavustus, jolla katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna

Varainhankinta tarkoittaa investoimista ja riskiä ja riskinottamisessa järjestöt ovat hyvin varovaisia. Tämä madaltaisi kynnystä mutta saattaisi hyvinkin johtaa tehottomaan ja tappiolliseen toimintaan, minkä rahoittamista ei voi pitää mielekkäänä.

Varainhankinnan kustannukset avustuskelpoisia enimmäismäärään saakka

Tähän keinoon järjestöt suhtautuvat positiivisesti. Austettava summa olisi joko euro- tai prosenttimääräinen ja mahdollisesti porrastettava. Viranomaisten mukaan keino olisi otettavissa käyttöön nopeasti.

Hankeavustuksena myönnettävä erityisavustus

Kolmantena keinona mainitaan hankeavustus, jota järjestöt voisivat hakea varainhankinnan käynnistämiseeen tai tehostamiseen. Keinoa pidetään läpinäkyvimpänä mutta mahdollisesti hallinnollista työtaakkaa tuottavana.

Yhteistyö tarpeen

Tiivis yhteydenpito järjestöjen ja virkakunnan välillä on todellakin tarpeen. Koska ”devil is in the details”, on aihe purettava aivan yksityiskohtiin saakka. Muutoin ei saada käsitystä mikä käytännön elämässä on se toimivin ja tehokkain keino auttaa järjestöjä. Koko asian hankala puoli on se, että mahdolliset avustusmallit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus valtonavun saamiseen. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja – tästä asenteesta olemme iloisia.

Viitatut julkaisut

Alkuperäinen valtiovarainministeriön julkaisu löytyy täältä. VaLary:n keväällä aiheesta julkaisema kirjoitus, selvästi tätä blogia yksityiskohtaisempi, on luettavissa tämän linkin kautta.

Hyvää kesää

Tietopiiri toivottaa blogin lukijoille hyvää juhannusta ja lämmint, rentouttavaa kesää. Palataan aiheisiin elokuussa.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Menestyksellinen lahjoituskampanja jouluksi 2023 – vielä ehtii

Julkisen rahoituksen vähenemisestä kolmannelle sektorille on ollut pitkään puhetta. Saamme maahan hallituksen, joka luultavimmin laittaa asiaan vauhtia. Järjestöjen on syytä toimia omaehtoisen varainhankinnan tehostamiseksi. Lahjoituskampanja jouluksi – tehokas sellainen – on oikein mahdollinen.

Selvät sävelet mitä julkiseen rahoitukseen liittyy

Suomen velkaantuminen on ollut rajua ja kehitys halutaan ymmärrettävästi pysäyttää. Järjestöjen kannalta on kiusallisen todennäköistä, että leikkuri osuu myös kolmannen sektorin rahoitukseen vähenevien STEA-tukien kautta. Monia tehtäviä on käytännöllisesti katsoen vastuutettu kolmannen sektorin hoidettavaksi ja jos on pakko resurssien takia supistaa toimintaa, on jälki rumaa.

Joulukampanja menestyksellä maaliin

Kun nyt laittaa töpinäksi, ehtii joulun kampanjointi olla menestyksekästä. Katsotaan yhdessä tärkeimmät asiat ensin. Järjestön ydinviesti ja kohderyhmät, verkkosivun oleellisimmat pullonkaulat, viestintäsyötteen toteuttaminen ja rytmitys sekä lahjoittajatiedon hallinta – siinä epäilemättä aivan keskeisimmät asiat. Luonnollisesti myös lahjoittajatoiminnan prosessin omistajuus, vastuutus sekä vastuunkantajan resursointi myös työajan puolesta.

Kun hektinen kampanjointi huilaa, on aika ottaa lisää tehoja niin prosessista kuin teknologiasta. Lisää automatiikkaa korvaamaan manuaalista työtä, tarkempaa segmentointia ja yksilöllisempää viestintää. Pala kerrallaan ja kaiken aikaa oppien, mikä toimii parhaiten.

Tietopiiri voi auttaa asiassa

Mikä metodiikka sopisi meille? Mitä pitää tehdä ensin? Miten järjestää maksamisen vaihtoehdot? Miten hallinnoida lahjoittajia koskevaa tietoa? Miten viestiä lahjoittajille? Ja monta muuta kysymystä on ilmassa kun varainhankintaa kehitetään. Näihin kaikkiin voimme auttaa löytämään ratkaisut: konsultoimme niin vasta aloittavia varainkerääjiä kuin jo edistyneitä järjestöjä, jotka haluavat edelleen kehittää toimintaansa. Mutta parituntinen voidaan asian äärellä viettää ilman että siitä tarvitsee kirjoittaa laskua. Kerromme mielellämme tarkemmin kunhan kysyt.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

(Artikkelikuva: Pixabay)

Varainhankinnan trendit 2023

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

1. Tekstiviesti

On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

2. Digitaaliset lompakot

Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

3. Hybriditapahtumat

Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

5. Kryptolahjoitukset

Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

6. LinkedIn

LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

7. Gaming

Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

8. Sähköposti

Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hybriditilaisuus 25.1.2022: sujuva maksaminen ja lahjoittajan sitouttaminen

QVIK Oy järjesti 25.1.2023 VaLa ry:n ja Tietopiirin kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin järjestöille eri keinoja tehdä lahjoittajien maksamisesta mahdollisimman sujuvaa ja sitouttaa heitä järjestöjen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. Tilaisuus oli kaikille avoin ja väkeä oli paikalla vallan mukavasti.

QVIK: Uudet maksamisen tavat lahjoittajahankinnan tukena

Lahjoittajien nopea sitouttaminen, asiakaskokemus, toimintojen automatisointi ja kustannusten optimointi ovat avainasemassa lahjoitusten maksamisen ratkaisuissa. Suomalainen e-lasku ja suoramaksu ovat loistavia tapoja sitouttaa lahjoittajat pitkäaikaisesti, mutta ilman Tietopiirin automatisoitua ratkaisua niiden haasteena on hidas käynnistyminen ja manuaaliset työvaiheet.

Oli mielenkiintoista nähdä, että maksuvetoomus, maksaminen voidaan aloittaa tekstiviestillä mutta myös Messengerillä, chatbotilla tai Whatsappilla. Tällä on nuorille ihmisille suuri merkitys. Korttimaksun hankaluus on kortin vanheneminen, jolloin lahjoitukset päättyvät. Asia on korjaantumassa, koska tulevaisuudessa pankki päivittää kortin tiedot. Suomalainen e-lasku tulee korvautumaan jollain aikajänteellä ja lisäksi ns. PSD2-maksu korvaa nykyisen verkkopankkimaksun. PSD2 on toinen maksupalveludirektiivi, joka edellytti pankkien avaavan rajapinnat kolmansille osapuolille. Paljon muutoksia on siis tulossa.

Tietopiiri:  Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutuneeksi lahjoittajaksi – tekniikkaa ja praktiikkaa

Jotta järjestö voi puhutella lahjoittajaryhmiään vaikuttavasti, sen tulee tuntea kontaktinsa. Tähän tarvitaan tietämyksenhallintaa ja se puolestaan edellyttää myös tietotyön välineitä. Lahjoittajien – potentiaalisten ja olemassaolevien – segmentointi ja kohdennettu viestintä on paitsi tehokkaan varainhankinnan edellytys, myös ihmisten kuuntelemista, sitouttamista ja laadukasta palvelua. Tietotekniikalla on myös merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa: ei riitä, että lahjoittajan polku on sujuva, järjestö ei saa tukehtua lahjoitusten aiheuttamaan manuaaliseen työhön.

Käymme läpi Tietopiirin lahjoittajan kuuden askeleen polun, mikä on kaikkein oleellisinta kussakin vaiheessa. Muistutimme myös siitä, että lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys. Iäkkäät suosivat tilisiirtoa – ja lahjoittavat eniten. Vähän nuorempi ryhmä pitää e-laskusta ja lahjoittaa varsin merkittävästi myöskin. Nuoret suosivat mobiilisovelluksia, uusimpia keinoja – mutta ovat lahjoitusten määrässä marginaalissa. Nuoret ja milleniaalit sen sijaan vaikuttavan olevan kiinnostuneita säännöllisestä lahjoittamisesta. Kannattaa siis miettiä omaa kohderyhmää ja valita maksutavat sen mukaisesti.

Kuuden askeleen polusta on julkaistu webinaari, sen löydät täältä.

VaLa: Miten meni TekojenTiistai 2022

Vastuullinen lahjoittaminen ry on TekojenTiistain eli kansainvälisen GivinTuesdayn organisoiva taho. Tilaisuudessa kuullaan miten TekojenTiistai näkyi ja kuului 29.11.2022 Suomessa.

Yhteistyö  1 + 1 = paljon enemmän kuin 2

Kartoitamme muutoinkin mahdollisuuksia yhteistyöhön. QVIK on tunnustettu digitaalisten kuluttajapalveluiden toteuttaja ja on tehnyt yhteistyötä mm. Unicefin ja World Visionin kanssa. Tietopiirin erityisvahvuudet puolestaan ovat varainhankinnan ja lahjoitusten keräämisen praktiikassa, sekä konsultoinnin että ohjelmistotuotteiden avulla. QVIK toteuttaa järjestön verkkopalvelun – ja enemmänkin: koko digitaalisen presenssin. Tietopiiri täydentää tuomalla niin osaamisen kun työvälineet varainhankintaan. Olemme alan ainut toimija, jolla on peräti kaksi sertifioitua varainhankkijaa – allekirjoittaneen lisäksi Tietopiirin yrittäjä, Tero Pesonen. Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön, joka vahvistaa molempia yrityksiä ja tuottaa järjestöasiakkaille entistäkin parempia ja kattavampia palveluita.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Varainhankinnan vuosikello

Hyvää alkanutta vuotta! On aika ensimmäisen blogin.

Varainhankinnan vuosikello on huolella laadittu, realistinen suunnitelma vuoden varainhankintatoimenpiteistä. Suunnitelmaan on syytä sitoutua ja sen toteutumista tulee valvoa. Vuosikello on välineistö, jonka ympärille kietoutuvat niin toiminnan suunnittelu, kustannusten ja toteumien seuranta kuin myös toiminnan kehittäminen edelleen.

Varainhankinnan vuosikello laaditaan yhteistyönä

Varainhankinnan ihmiset eivät tee vuosikelloa pelkästään omin voimin. Eikä kukaan tee sitä muun työnsä ohella. Ei ainakaan pitäisi. Tiiveintä yhteistyötä tekevät varainhankinnan luontevat taisteluparit: viestintä ja varsinainen varainhankintatiimi. Järjestön johdon ohella talousosasto raamittaa mahdollisuuksia mm. mediavalintojen suhteen. Johdon ja talousihmisten kanssa päätetään mihin kanaviin, kampanjoihin ja metodeihin panostetaan. Vaikka järjestöllä olisi hyvinkin erillisiä toimintamuotoja ja fyysisiä sijainteja, tämä suunnitelma on tehtävä koko organisaatiota tarkastellen – sooloilu syö tehoja.

Olihan se varainhankinnan suunnitelma tehtynä, olihan

Tyhjästä luotava vuosikello ei edistä tavoitteiden saavuttamista – ellei tavoitteita ole asetettu. Suunnitelmassa otetaan perustavanlaatuisesti kantaa järjestön ydinsanomaan, tavoiteltaviin kohderyhmiin ja erilaisiin konversioihin. Kun pohjalla on huolella laadittu ja jälleen realistinen suunnitelma, iso kuva, sen varaan vuosikelloa voi ryhtyä rakentamaan. Suunnitelma ottaa kantaa ja vuosikello tarkentaa mm. toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita. Myös äkkinäisiin muutoksiin pitäisi olla mahdollisuus reagoida, suunniltema b kaiken varalta. Sekä pandemia että Ukrainan sota muuttivat varainhankinnan toimintaedellytyksiä perustavanlaatuisesti, äärimmäisen nopeasti ja täysin yllättäen.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

Yhteistyössä on voimaa. Tästä on aiemmin julkaistu blogisarjan teksti Yhteistyön puute ja iso paha susi. Saman genren järjestöjen kannattaisi tarkistaa etteivät suunnittele kampanjoitaan pahan kerran päällekkäisiksi – ettei taisteltaisi samoista sieluista. Kampanjaviestien valinnoissa voisi tehdä yhteistyötä samoin kuin resurssien käyttämisessä; tästä esimerkkinä viestintäammattilaisten palveluiden ostaminen.

Yhteistyö järjestöjen kesken on luontevaa mutta yhtä lailla yritysyhteistyökumppanin kanssa kannattaa ajoittaa toimenpiteet niin, että ne varmasti ovat molemmin puolin optimaalisia. Siispä myöskin sillä rintamalla kannattaa olla aktiivinen ajoissa. Tammikuussa vuosikellon olisi oltava täydessä iskussa, toteutettavassa kunnossa, joten vuoden viimeisen neljänneksen alkaessa on hyvä aika aloittaa vuosikellon suunnittelu.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – vetoomuskirjeiden analysointia

Järjestöt yrityslahjoitusten kerääjinä – siinä tämänkertainen blogimme aihe. Vertasimme järjestöjen yrityksille lähettämiä lahjoitusvetoomuskirjeitä. Mukana oli neljä yrityskirjettä ja rinnalla yksi yksityisvarainhankinnan kirje. Ensin vaikutti, että samasta muotista ovat kaikki mutta eipä niin ollutkaan. Paraskin kirje löytyi. Joulunajan keräyksistä on kyse, vaikka vain yhdessä yrityskirjeessä joulu on erityisesti esillä. Kirjeet saapuivat varsin aikaisin, lokakuun lopussa ja marraskuun alkupuolella.

Verovähennysoikeuden mainitseminen

Yksi neljästä järjestöstä kuuluu verohallinnon nimeämiin lahjoitusten vastaanottajiin, joille yhteisön antama lahjoitus on verovähennyskelpoinen sikäli kun lahjoitus osuu haarukkaan 850 – 50 000 €. Tämä mainittiin selkeästi. Mutta kolme muuta jätti mainitsematta, että yhteisöiden näille antama lahjoitus on vähennyskelpoinen 850 euroon saakka. Voisiko asia olla näin huonosti tiedossa, sitä pohdimme.

Lahjoituskohteet

Usein lahjoituskohteita on erilaisia, pysyviä ja muuttuvia, geneerisempiä ja hyvinkin detaljoituja. Yksi järjestökirjeistä noudatti tätä tapaa. Kahdella sen sijaan oli vain yksi nimetty keräyskohde. Oletamme, että kohde vaihtuu vuosittain. Yksi järjestöistä oli valinnut keräyskohteekseen järjestön varsinaisen toiminnan. Voisi ajatella, että tämä lähestyminen toimii, kun järjestön tunnettuus ja brändi on hyvin vahva.

Kuvitus ja tarinallistaminen

Ensivilkaisulla tämä nimenomaan näytti mutta vain näytti kaikissa samalta. Kuvattoman kirjeen lähettäminen olisi epäilemättä huonoin mahdollinen valinta. Yksi kirjeistä luotti kuvien voimaan käyttämättä tarinaa, avustettavan kohteen näkökulmaa. Keräyskohde oli avattu faktaperusteisesti. Niinikään yhdessä tarina oli merkittävässä roolissa, kuvat eivät niinkään. Kirjeistä kahdessa sekä kuvan että tarinan läsnäolo oli voimallinen. Minkä puolesta vedotaan, keihin vedotaan – se varmasti on vaikuttanut valintoihin. Mutta yhdenkään yrityskirjeen kuvat eivät meidän mielestä olleet erityisen hyviä. Ainakaan se miten niitä oli käytetty kirjeessä.

Ehdotettavat lahjoitussummat, maksaminen ja linkit

Yhdistävää oli se, että kaikissa ehdotetaan valmiiksi summaa tai sen vaihtoehtoja ja tavoitellaan selvästi suurempia lahjoituksia kuin yksityisvarainhankinnassa on tapana. Siitä ehdottomasti pisteet kaikille. Yhdessä kirjeistä ehdotetaan vain yhtä summaa, 1 600 € ja kerrotaan mitä rahalla saadaan aikaiseksi. Lisäksi kuitenkin mainitaan, että mikä tahansa summa kelpaa. Toisessa oli muutamia vaihtoehtoja alkaen 350 €:sta.

Sitten nämä mielenkiintoiset kaksi järjestöä: toinen niistä tarjoaa lahjoituspaketit ja summat ovat 1 000, 5 000 ja 10 000 €. Vapaavalintaisesta summasta ei puhuta mitään. Omaperäisin ehdotus tarjoaa vaihteluvälit lahjoituksille ja lahjoittajan saama vastine on riippuvainen siitä mihin kategoriaan lahjoitussumma osuu. Vaihteluvälit ovat: 400-1 999 €, 2 000 – 9 999 € ja 10 000 € tai sen yli.

Kaikki neljä tarjoavat lisätietoa ja maksamista varten järjestön lahjoitussivun osoitteen. Kahdessa kirjeessä oli lisäksi tilisiirtolomake. Lomake vie tilaa, käytännössä neljänneksen koko kaksipuolisen A4-kirjeen alasta, joten sen käyttämistä kannattaa harkita.

Linkkejä jaetaan viisaasti, niukasti. Kaikilla neljällä on vain yksi linkki, josta osoitteen perusteella löytyy joko lahjoitustapahtuman suorittaminen tai yrityslahjoituksen lisätietoa.

Yhteystiedot – lisätiedot

Kaikki tarjoavat vastuuhenkilön nimen, yksi vain tämän puhelimen, yksi vain sähköpostin. Kahdessa sekä puhelin, että sähköposti on mainittu. Joka tapauksessa lahjoittaja tietää ottavansa yhteyttä ihmiseen, joka on aiheesta kartalla.

Vastine lahjoittajalle

Tämä on aihe, jossa lahjoitusvetoomukset eroavat kaikkein eniten. Käsityksemme mukaan yritysyhteistyön synnyttäminen on helpompaa kun toiminta on vastikkeellista – yritys saa jotain konkreettista. Voisi olettaa, että lahjoitusten kohdalla on samoin. Yksi järjestöistä ei tarjoa varsinaisesti vastinetta mutta kaikki halukkaat lahjoitussummasta riippumatta saavat viestinnän materiaalia pyydettäessä käyttöönsä. Se hämmästytti, että kyseessä oli suuri kansainvälinen organisaatio. Yksi ilmoitti lahjoituksen summarajan, 1 600 €, mistä alkaen yritys saa ennalta suunnitellun näkyvyys- ja materiaalipaketin käyttöönsä. Tosin kirje sittenkin jättää epäselväksi voiko paketin saada käyttöönsä pienemmälläkin summalla. Asia todellakaan ei selviä kirjeestä, tarkoituksellista vai ei, emme tiedä.

Kaksi kirjeistä esittelee huolellisesti tuotteistetun ja kirjeessä eritellyn näkyvyys- ja informaatiopaketin, jonka lahjoittaja saa käyttöön eri laajuisena riippuen lahjoitussummasta. Toisessa summat ovat kiinteät, alkaen 1 000 € ja toinen käyttää lahjoitussumman vaihteluvälejä – kuten jo aiemmin oli esillä. Taitavasti lahjoittajaa houkutellaan kohti suurempaa summaa tarjoamalla hyvinkin konkreettisia asioita lahjoittavalle yritykselle. Mukana on niin yhteistä kampanjakirjettä kuin tapahtumajärjestämistä. Toinen tuotteistuksen taitajista on kansainvälinen, toinen puhtaasti kotimainen toimija.

Paras kirje saapui kotipostissa – ja voittaja on…

Sain ensimmäistä kertaa Pelastusarmeijalta keräyskirjeen ja vaikka kyse onkin eri asiasta, yksityisvarainhankinnasta, kirje on verrokkiryhmäänsä parempi. Kuvat ovat kookkaat ja vetoavat. Viesti on ytimekäs ja kertoo oitis kaiken: ”Jotta kaikilla olisi joulu”. Kirje on visuaalisesti kaikista selkein ja sisältö on sekä tunnetta että faktaa. Tilisiirto on tarjolla mutta myös MobilePay ja tekstiviestilahjoitus tarjotaan, tosin kovin pienellä fontilla painettuna.

Kymppiä ei silti jaeta: ainut linkki on Pelastusarmeijan pääsivulle – lahjoitussivulle ihmisiä ei houkutella. Tämähän tarkoittaa, että joka ainut lahjoittaja jää tuntemattomaksi, lahjoittajasuhteen  rakentaminen ei onnistu.

Keitä neljä yrityslahjoitusten kerääjää ovat, sitä emme kerro. Ymmärrämme viestinnästä yhtä ja toista mutta se ei ole ydinkompetenssiamme. Jos jokin asia onkin tulkittu väärin, ei kohteen tarvitse tuntea mielipahaa asiasta. Jos tästä saa ajatuksia oman kampanjan toteuttamiseen, blogin tuottaminen on ollut aikansa arvoinen.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi