Tag Archive for: varainhankinta

Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?

/in /by

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n organisoimaa TekojenTiistaita vietetään jälleen 29. marraskuuta! TekojenTiistain juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, jossa GivingTuesday-päivää on vietetty kymmenen vuoden ajan Black Fridayn jälkeisenä tiistaina. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta, joita kukin voi toteuttaa haluamallaan tavalla: ajan, avun, hyvän mielen tai lahjoitusten muodossa. Lahjoittaminen on tänä vuonna Ukrainan sodan seurauksena noussut näkyväksi teemaksi, joten tämän vuoden TekojenTiistaina halutaan erityisesti painottaa lahjoittamisen merkitystä kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä tekemään hyvää lahjoitusten kautta.

Ennakkoluulot yleisiä

Kokemuksemme mukaan lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat asia, joihin järjestöt tömäävät usein arjessaan. Ennakkoluuloihin vastaaminen ja rikkominen vaatii järjestöiltä avointa viestintää ja rehellistä vuoropuhelua. Ennakkoluuloja on monenlaisia, kuten mitä lahjoituksilla oikeasti saadaan aikaan tai menevätkö lahjoitukset ilmoitettuun kohteeseen. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten järjestöt voisivat omalta osaltaan edistää lahjoittajien luottamusta lahjoittamista ja laajemminkin järjestöjä kohtaan.

Miten järjestö voi viestiä luotettavuudestaan potentiaalisille lahjoittajille?

Lahjoittajat pitävät hyvin tärkeänä, että rahaa keräävät tahot ovat luotettavia, että ne ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia ja että ne myös kertovat niistä avoimesti. Ennen lahjoituksen tekemistä lahjoittajat haluavat usein perehtyä tuen pyytäjän luotettavuuteen; kerrotaanko nettisivuilla lahjoitusten käyttötarkoituksista ja onko Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyksen lupanumero tai pienkeräysnumero helposti löydettävissä?

Lahjoitusten käyttötarkoituksista järjestöjen kannattaa aktiivisesti kertoa some-kanavissaan ja verkkosivuillaan, jotta jokaisen on mahdollista poimia niistä tietoa helposti ja nopeasti. Luotettavuuden varmistaminen vaatii lahjoittamista harkitsevilta hieman taustatyötä, joten se kannattaa sujuvuuden varmistamiseksi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi monien järjestöjen verkkosivuilta löytyvää ’’Usein kysytyt kysymykset’’ -osiota.

Luotettavuuden ja avoimuuden ohella lahjoittaja ansaitsee sen, että lahjoitus on tehtävissä vaivattomasti. Useimmiten järjestön oman verkkosivun lahjoitussivu on lahjoittamisen tapahtumapaikka. Jos potentiaalinen lahjoittaja on saatu houkuteltua lahjoitussivulle, lahjoituskohteet on visualisoitu ja tarinallistettu, mutta lahjoituksen tehdäkseen pitäisi siirtyä verkkopankkiin – ja kopioida tilinumeron lisäksi viite – on lahjoitus luultavimmin menetetty. Maksamisen mahdollisuus tulee ehdottomasti tarjota samassa selainistunnossa. Lahjoittamisen helppous voi osaltaan lisätä lahjoittajan uskoa järjestön luotettavuuteen ja toimivuuteen.

Kannattaako järjestön kertoa avoimesti rahankeräys- ja hallintokuluistaan?

Eri yhteyksissä lahjoittamisesta puhuttaessa eräs kysymyksiä herättävä teema on järjestöjen keräys- ja hallintokulut. Toimivien ja tehokkaiden järjestöjen varoista osa käytetään esimerkiksi kirjanpitokuluihin, toimitilamaksuihin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin sekä keräyksen palveluntarjoajien maksuihin. Näiden avulla järjestön on mahdollista toteuttaa oman missionsa mukaista toimintaa ammattimaisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. Järjestöjen kautta apu löytää perille oikea-aikaisesti osaavan henkilökunnan, olemassa olevien verkostojen, toimivan hallinnon ja jatkuvan toimintavalmiuden avulla.

Näistä asioista järjestön kannattaa toki olla avoin lahjoittajilleen ja mahdollisille tuleville tukijoilleen. Keräys- ja hallintokulujen osuuden voi ilmoittaa nettisivuilla, uutiskirjeessä tai some-kanavissa; mitä rahankeräys- ja hallintokulut teidän järjestöllenne tarkoittavat ja mitä niiden avulla saadaan aikaiseksi? Vaikka keräys- ja hallintokulujen osuus olisi kooltaan pienellä järjestöllä suurempi kuin isommilla järjestöillä, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti ja kuvata miten lahjoituksilla voidaan mahdollistaa järjestön toiminnan kasvua ja kehitystä entistäkin tehokkaammaksi toimijaksi.

Miten järjestö voi ylläpitää luottamusta lahjoitustapahtuman jälkeen?

Kun lahjoittaja on antanut panoksensa, on järjestön vuoro informoida lahjoittajaa henkilökohtaisesti siitä, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Ihmiset kaipaavat palautetta, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Lahjoitukset ovat monesti erittäin tarkasti kohdennettuja, joten niin tulee lahjoittajaviestinnänkin olla.

Eräs lahjoittajasuhdetta rakentava tekijä on kiittäminen. Lähes kaikkien lahjoittajien mieltä lämmittää, kun heitä kiitetään lahjoituksesta. Kiitoksen vastaanottaminen vaikuttanee siihen, että ihminen on valmis tekemään kertalahjoituksen toisenkin kerran. Kiitoksen ohella hänelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta kuukausilahjoittamiseen: järjestön kannalta erittäin tavoittelemisen arvoinen asia. Kiitos toimii myös kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. Tämä on etenkin iäkkäämpien, tekniikkaa ehkä vähän arastelevien, ihmisten kohdalla arvokasta.

Ellei lahjoitustapahtuman yhteydessä lahjoittajan tietoja ole tallennettu, on lahjoittajasuhteen ja luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Nimi ja sähköposti ovat tärkeimmät tiedot, joiden lisäksi tarkempia tietoja voi pyytää myöhemmin. Jos lahjoittajasta on tiedossa vain tilitieto ja nimi, häntä ei ole mahdollista kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri kyseisessä lahjoituskohteessa on saatu aikaan. Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuuden lahjoittajaryhmien muodostamiseen ja ryhmäkohtaiseen viestintään sekä lahjoittajasuhteen rakentamiseen.

Lopuksi voidaan todeta, että järjestön viestinnässä monen asian pitää onnistua, jotta luottamus saavutetaan, potentiaalinen lahjoittaja saadaan lahjoitussivulle ja lahjoittaja saadaan sitoutumaan järjestön tukijaksi. Jos yhden kertalahjoituksen jälkeen päästetään ihminen ”karkuun,” ja saatiin vain yksittäinen kertalahjoitus, merkitsee tämä valtavaa tuhlausta. Monella järjestöllä on tarve saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja lahjoituksen tehnyt ihminen on varmasti potentiaalisempi vapaaehtoinen kuin ihminen, jonka sydän ei syki järjestölle.

VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 80 jäsenjärjestöä. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita, edistää lahjoituskulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa.

————————————————————————————————————————————————————————————————————————————-

Tietopiiri Oy:ssä autamme järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Blogin  kirjoittajat:

Tessa Robertsson / VaLa ry
puh. 050 – 411 9912
viestinta@vala.fi

Ilkka Harjula / Tietopiiri Oy
puh. 0400 – 545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestöbarometri 2022: hyviä ja huonoja uutisia järjestökentältä

/in /by

SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) julkaisema Järjestöbarometri 2022 kertoo järjestöjen toimintaympäristön vahvoista muutoksista mutta myös kyvystä sopeutua ja uusiutua vaikeissa olosuhteissa. Vaikka korona kuritti vuonna 2021 kaksin käsin, syntyi sote-alan yhdistyksiä enemmän kuin niitä purkautui. Tämä blogi ei pyri olemaan referaatti vaan se nostaa esiin joitain raportin aiheita.

Toimintaympäristö muutoksessa

Paikallisyhdistyksissä raportoidaan erittäin voimakas toimintaympäristön muutos. Peräti 83 % kertoo toiminnan supistuneen vuodesta 2020 vuoteen 2021. Syy tähän on ilmeinen; korona. Parhaiten näyttää menneen lastensuojelun sijaishuoltoyhdistyksissä, joissa 36 %:ssa toiminta kasvoi mutta tälläkin alalla 57 % järjestöistä supistui. 3/4 on keskeyttänyt tai lopettanut toimintamuotojaan mutta hyvä viesti on se, että 1/3 on aloittanut jonkin uuden toimintamuodon.

Paikallisyhdistysten huolet ja riskit

Paikallisten järjestöjen huolien kärkeen nousee yhdistysten luottamustehtäviin tarvittavien ihmisten löytäminen. Tämä on hämmentävä ja huolestuttava tieto. Blogisarjasta löytyy julkaisu nimeltä Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla. Jäseneroosio on ollut tiedossa pitkään mutta nyt tosiaankin vastuuhenkilöiden sitouttaminen on muodostunut ongelmaksi. Jäsenistön aktiivisuus tai sen puute nousee seuraavaksi. Kolmantena huolena on vapaaehtoisten työntekijöiden määrä. Sen sijaan taloudellinen tila on huolilistalla vasta sijalla kuusi. Riskit ovat käytännössä samoja kuin huolet: jäsenistön väheneminen, ikääntyminen ja passivoituminen – vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden löytämisen ohella.

Talous ja henkilöstö paikallisyhdistyksissä

Paikalliset järjestöt näkevät taloudellisen tilanteensa varsin hyväksi. 65 % ilmoittaa tilanteen hyväksi. 60 % myös arveleen tilanteen säilyvän ennallaan. 20 % on saanut uusia oman toiminnan tuottoja tai muita rahoituslähteitä. Mielestäni tämä kertoo luovuudesta ja kyvystä sopetua. Joka neljänneltä jokin rahoituslähde on loppunut tai vähentynyt. Henkilöstön määrä on pääosin ennallaan ja näin oletaan myös jatkuvan.

Digitaidot paikallisissa

Tutkimuksessa järjestöille annettiin mahdollisuus valita yksi neljästä ryhmästä, johon järjestö vastaajan mielestä kuuluu, vaihtoehdot taitavimmasta vähiten taitavaan olivat:

  • Digitaitaja
  • Kokeilunhaluinen
  • Hyötyä arvostava
  • Kauempaa katseleva

Digitaitajina itseään piti vain 7 %. Kokeilunhaluisia oli n. 30 % ja hyötyä arvostavia eli käytännössä varsin kokemattomia n. 40 %. On kurjaa lukea, että kauempaa katseleviin itsensä lukee yli 20 % vastaajista. Digitaalisuuden hyöty kuitenkin koskee kaikkia järjestöjä koosta riippumatta. Vastaavasti ilahduttaa, että digitaalisten työskentelytapojen kuten etätapaamisten ennakoidaan tulleen jäädäkseen.

Järjestöt kokevat osaavansa riittävällä tavalla viranomaisasioinnin verkossa sekä verkkosivujen hankinnan ja ylläpidon. Sen sijaan osaamisvajetta on yhdistyksen digitaalisten aineistojen saavutettavuudesta huolehtimisessa sekä somepresenssin ylläpidossa koskien myös somesisältöjen tuottamista. Pienillä järjestöillä ei useimmiten ole mahdollisuutta käyttää perinteisen median mainontaa vaan on pakko tyytyä sosiaalisen median tarjoomaan. Tästä syystä someosaaminen olisi aivan erityisen tärkeää.

Eniten vastauksissa huolettaa se, että tietämyksenhallintaa ei mainita kertaakaan. Sillä kuitenkin näkemyksemme mukaan on suuri merkitys omaehtoisessa varainhankinnassa onnistumiselle.

Muutoksen voimakkuus – valtakunnalliset järjestöt

Toimintaympäristön muutos arvioidaan suureksi – mutta toisaalta niin näyttää olleen aiemmissakin tutkimuksissa. 37 % arvelee toimintansa laajenevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 16 % supistuvan. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat samoilla linjoilla paikallisten yhdistysten kanssa: kutakuinkin ennallaan. SOTE-uudistuksella on vaikutuksensa, esimerkiksi uudistuksen vaikutuksista palvelutuotantoon kannattaa lukea itse raportista.

Valtakunnallisten digitaidot

Digitaitajiksi itsensä katsoo 26 %. 49 % kokee olevansa kokeilunhaluinen ja 24 % hyötyä arvostava. Kauempaa katselevia on vain yksi prosentti. Valtakunnallista järjestöä ei voine johtaa ilman digivälineitä ja kelvollista osaamista.

Hämmästyttävää, että ilonaiheet ja murheet ovat tässä samat kuin paikallisilla: viranomaisasiointi ja verkkosivut osataan, digiaineistojen saattaminen tarjolle ja somepresenssi eivät.

Rahoitus huolettaa valtakunnallisia

2/3 raportoi talouteen liittyvistä erityisistä huolista. Tässä tilanne siis poikkeaa huomattavasti paikallisten näkemyksestä. Taloustilanne 2022 alussa on ollut pääsääntöisesti hyvä, mihin merkittävimpänä syynä pidetään saatuja avustuksia. Toiminnan supistuessa monella myös kustannukset ovat vähentyneet. Paluu normaaliin siis näyttää huolettavan. Näkemys taloudesta on pessimistisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2020.  Erityisiä riskejä näkee 65 %, päihdejärjestöistä jopa 80 %. Rahoituksen tulevaisuus kaiken kaikkiaan on suurin järjestöpäättäjiä huolettava aihe. Toisella sijalla tulee riski henkilöresurssien riittävyydestä.

3/4:lla on varainhankinnan tuottoja. Raportin mukaan uusista tulonlähteistä yleisimpiä ovat yritysyhteistyöstä saadut tulot, myönnetyt toiminta-avustukset, hankerahoitukset, apurahat sekä
lahjoitukset, testamentit ja lisääntyneet varainhankinnan tuotot. Varainhankinta sisältää lahjoitukset mutta käsittää paljon muitakin keinoja.

Varainhankinnan osuuden suurehko vaihtelu

STEA on monelle keskeinen mutta järjestön koon kasvaessa STEA:n osuus pienenee. Vastaavasti järjestön kasvaessa palvelutuotannon osuus tuloista kasvaa. Varainhankinnan tuotto vaihtelee välillä 6-11 % ollen keskisuurilla korkeimmillaan. Varainhankinnan tuottoja on verrattu vuosilta 2018 ja 2020. Kertymän lasku on ollut viidenneksen luokkaa, mitä täytyy pitää yllättävänä. Lastensuojelujärjestöt ja ikääntyneiden järjestöt näyttävät pärjäävän parhaiten: varainhankinnan osuus tuloista 25 ja 22 %. Päihdejärjestöillä on hankalinta, varainhankinnan osuus vain 1 %. Tälläkin alueella ainakin Sininauhasäätiö on onnistunut tekemään hyviä tuloksia.

”Varainhankinta vaatii resursseja ja riskinottoa”

Blogin kirjoittaja nostaa virtuaalista hattuaan luettuaan raportista seuraavaa:

Varainhankinta vaatii aina resursseja ja riskinottoa onnistuakseen. Ellei järjestöllä ole varallisuutta tai riskinoton mahdollisuutta, ei varainhankinta muodosta järjestölle varteenotettavaa tulonlähdettä.

Olemme niin samaa mieltä. Aihe on otettava tosissaan,  siihen on oltava henkilöresurssit ja työvälineet – asiaan on sitouduttava kärsivällisesti. Mutta sitten kun niin toimitaan, onnistuminen on varsin todennäköistä. Parisaatasivuisen SOSTE ry:n julkaiseman raportin voit ladata tästä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Nuorisoalan järjestö yksityislahjoitusten kerääjänä – erityispiirteet

/in /by

Vieraskynäartikkeli Allianssi ry:n sivuilla

Tämä Tietopiirin blogissa julkaistava teksti on vieraskynäartikkeli, joka on julkaistu Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n sivuilla tänään 15.9.2022.  Allianssin kanssa on sovittu, että saamme julkaista saman sisällön myös omassa blogissamme. Allianssin sivuilta löydät artikkelin täältä.

Johdanto

Lahjoitusten merkitys myös nuorioalan järjestöjen jatkuvan toiminnan rahoituksessa on kasvussa. Tässä artikkelissa pohditaan nuorisoalan järjestöjen erityispiirteitä lahjoitusten keräämisessä. Asiaa syvennetään ja siitä voidaan keskustella Allianssin järjestämässä webinaarissa 22.9.2022.

Autettava ei voi auttaa järjestöä – vai voiko sittenkin

Jäsenmaksuvetoisuus on erityisesti nuorisoalalla huonosti toimiva metodi: jäseneksi sitoutumisen kynnys kasvaa kaikkialla mutta nuorisoalalla nuori on usein järjestön työn kohde – häneltä ei voida odottaa jäsenmaksua saati lahjoituksia. Monissa muissa järjestöissä jäsenet, vapaaehtoiset ja ylipäätään toiminnassa mukana olevat ovat usein myös lahjoittajia.  Heiltä pääsääntöisesti ei pyydetä lahjoituksia mutta silti he lahjoittavat. Edellisessä puhutaan rahasta. Mutta on myös muita lahjoittamisen tapoja: aikaa, osaamista, sitoutumista ja omassa verkostossa näkyvyyttä. Niden käyttämisestä seuraavissa kappaleissa.

Lahjoittajan polku muissa kuin nuorisoalan järjestössä

Useimmissa järjestöissä potentiaaliset lahjoittajaryhmät ovat järjestön ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tuntevat sympatiaa järjestön työtä kohtaan. Dilemma on siinä, että järjestö ei tiedä keitä he tarkasti ovat. Ns. kylmien kontaktien ostaminen rekisteritoimittajilta on osoittautunut monelle kalliiksi hutilyönniksi: ventovieras ihminen harvoin konvertoituu lahjoittajaksi.

Ensin lähemmäs järjestöä – rahan pyytäminen vasta sitten

Muiden järjestöjen pitää siis houkutella ihminen ensin lähemmäs.  Esimerkiksi uutiskirje – jos se avattaisiin – olisi hyvä väline. Tärkein tavoite on saada järjestöstä kiinnostunut ihminen kertomaan kuka hän on. Nimi ja sähköposti, se riittää alkuun.

Kun yhteystieto on olemassa, voidaan ihmistä pyytää kertomaan mistä hän on kiinnostunut, mistä hän haluaa kuulla ja miten hän kenties olisi valmis osallistumaan. Tieto tulee tallentaa kontaktihenkilön muiden tietojen oheen, mieluiten koneavusteisesti työaikaa käyttämättä.

Tästä alkaen on jo mahdollista ryhmitellä kontakteja ja viestiä kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Monella järjestöllä on toisistaan suuresti poikkeavia toimintoja ja usein ihminen on kiinnostunut vain tietystä. Kaikkea kaikille – siinä uutiskirjeen tyypillinen ongelma.

Vasta tämän jälkeen tulee aika pyytää rahalahjoitusta. Yleensä ensin kertalahjoitusta, sitten ehdottaa kuukausilahjoittajuutta ja kuukausilahjoittajille voi diskreetisti vihjata myös testamenttilahjoituksen mahdollisuutta. Viimeisen vuoden aikana tästä polusta on nähty myös poikkeavia kampanjoita, lupaan kertoa niiden menestymisestä sikäli kun saan tietoa.

Lahjoituksen jälkeen lahjoittajaa olisi syytä kiittää. Sillä on suuri vaikutus siihen kuinka todennäköisesti lahjoittaja tekee lahjoituksen uudelleen.

Pitkä ja arvokas tapa hankkia lahjoituksia

Polku on pitkä ja etenkin uusia kontakteja lähestyttäessä konversioprosentti, lahjoittajiksi ryhtyneiden osuus on pieni. Jos polku kaiken lisäksi on koetettu kulkea lahjoittajan tietoja tellentamatta – kampanjahaulit ilmaan ja sitten ropinaa laskemaan – jäävät useimmat lahjoitukset väistämättä kertalahjoituksiksi. Kallista rahaa! Kontaktin tietojen hankkimisen merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Lahjoittajan puhuttelu hänen omalla kielellään edellyttää ihmisen tunnistamista.

Nuorisoalan järjestöllä kaksi reittiä

Äsken kuvattu muiden järjestöjen lahjoittajien polku koskee myös nuorisoalaa: toinen kohderyhmä löytyy järjestön ulkopuolisesta suuresta yleisöstä ja tässä kohdin askelmerkit ovat identtiset. Mutta nuorisoalalla on myös jotain muuta käytettävissään.

Nuorisoalan aivan erityinen etu

Viimein päästään siihen mitä alussa lupailin: on myös muita tapoja lahjoittaa ja auttaa järjestöä. Nuorisoalan järjestöllä on vaikutuspiirissään suuri määrä eri tavoin osallistuvia ihmisiä. Työntekijöitä mutta myös vapaaehtoisia, mahdollisesti jäseniä, some-tykkääjiä ja järjestötyön kohteita, autettavia. Some on oma lukunsa, koska somealustan ylläpitäjä omistaa heidän kontaktitietonsa ja niitä on usein mahdotonta saada järjestön omaan käyttöön. Kaikista muista ihmisistä järjestöllä on jo tieto keitä he ovat tai tieto on ainakin helppo saada. Ja mikä parasta, he tuntevat järjestön ja mitä todennäköisimmin arvostavat sen tekemää työtä.

Viestinviejät järjestön omista riveistä

Vahvin vaikutin lahjoituksen tekemiselle on tutun ihmisen suositus. Emme pyydä näitä omia lahjoittamaan – vaan pyydämme heitä pyytämään lahjoituksia (tai aikaa tai erityisosaamista) oman verkostonsa kautta. Vertaisvarainhankinta näyttää vakiintuneen tämän toimintamuodon nimeksi ja variaatioineen sillä on tehty huomattavia lahjoitusvirtoja. Facebookin ”synttärikeräykset” lienevät tutuimpia ja edelleenkään Facebook ei peri keräyksistä tai varainhankintatyökalujen käyttämisestä rahaa.

Nuorisoalan järjestössä useimmat ovat somen kanssa enemmän kuin tuttuja; tehokkaan viestin monistuskanavat on olemassa. Järjestön tehtäväksi jää kertoa viestinviejille järjestön toiveesta ja tuottaa jakokelpoista tiivistä, tarinallistettua ja mielellään visualisoitua materiaalia miksi lahjoittaminen on merkityksellistä ja mitä sillä saadaan aikaan. Jos vaan on aikaa, järjestö voi peukuttaa kunkin lahjoittajan tai kirjoittaa lyhyen kiitoksen.

Viestinviejien motivointi ja sitouttaminen – osaamispankki

Jos tiedetään mitä ihmiset osaavat ja mikä heitä kiinnostaa – käsissä on osaamispankki, jota voi hyödyntää kahdella tavoin.

Vapaaehtoisten osaamispankki

Jos järjestöllä on tieto vapaaehtoisistaan, mitä kukin osaa ja miten hän haluaa osallistua, voidaan monesti välttää työpanoksen ostaminen ulkopuolelta: jos tiedetään pyytää valoammattilaista apuun, hän kyllä tulee. Useimmiten tätä tietoa ei ole.

Suositamme miettimään muutamia osallistumisen muotoja, jotka ovat järjestön toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä. Lisäksi suositamme pohtimaan mitkä kompetenssialueet ovat noiden tehtävien kannalta kaikkein tärkeimpiä. Ihminen kertoo itse itsestään, jolloin myös GDPR:n kannalta asia on ongelmaton. Tämän jälkeen järjestön piirissä olevien, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvien tietyn alan osaajien tavoittaminen on paljon helpompaa.

Nuorten osaamispankki

Vapaaehtoisia näyttäisi motivoivan se, että heiltä kysytään mitä he osaavat ja haluavat. Nuorten kohdalla tämä toiminee ihan erityisenä sitouttajana. Viestinviejän tehtävä, some-vaikuttajan rooli voisi olla yksi mahdollisista osallistumistavoista. Kiinnostuneille on syytä järjestää tiivis koulutus millaisia tavoitteita järjestöllä on viestinnälle, missä ja miten järjestö toivoo sitä tehtävän. Mallikkaasti hoidettuna tässä on oiva mahdollisuus jakaa järjestön viestiä uusille kohderyhmille – erittäin kustannustehokkaasti sitä paitsi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Mikä tahansa yhteisö voi onnistua lahjoituksissa – tuore esimerkki

/in /by

Itä-Suomen yliopisto sai juuri 750 000 €:n lahjoituksen Saastamoisen säätiöltä, uutisoi YLE 21.6. Joskus järjestöissä arvellaan, että heidän ala on vaikea lahjoittamisen kannalta ja toisinaan hieman abstraktimpaa kohdetta pidetään mahdottomana. Ei pidä paikkaansa.

Varainhankintakampanja onnistui

Itä-Suomen yliopiston saamat varat kohdennetaan maatalous-metsätieteelliselle koulutusalalle. Varainhankintakampanja on aktiivinen kesäkuun loppuun saakka. Lahjoitussivu on varsin selkeä ja erityisenä hatunnostona, lahjoittajan tiedot kerätään ja täysin anonyyminä ei voi lahjoittaa lainkaan. Koska yhteisöiden tulisi tietää mistä rahat ovat peräisin, tätä metodiikkaa suosittelemme kaikille – tiedot talteen.

Kampanja toteutetaan ns. vastinrahoitusperiaatteella. Valtio pääomittaa yliopistoja vastinrahoituksella, joka jaetaan yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan. Kampanjan aikana jokainen kerätty euro voi tuottaa vastinrahaa yliopistolle jopa 2,5 euroa.

Myös epätavanomaisempia kerääjiä

Viime syksynä Suomen Kansallisooppera ja -baletti oli näkyvästi esillä varainkeruukampanjassaan. Kyseessä on toimija, joka ei ensimmäisenä tule mieleen lahjoitusten pyytäjän roolissa. Kansallisoopperan lahjoitussivu on edelleen toiminnassa mutta aihe ei ole pääsivun asia.

Sekä Taideyliopisto että Helsingin yliopisto ovat keränneet varoja, Helsingin yliopiston keräyssivun löydät täältä.  Taideyliopiston kampanjointi oli erityisen monikanavaista ja näkyvää, heidän lahjoitussivunsa on tässä. Sivustojen totetukset eivät ole ihan parasta A-luokkaa kaikilta osin mutta kävijämäärät ovat suuria, joten potentiaalia on. Ja eilinen uutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että kerääminen kannattaa.

Unicef on yksi ammattimaisimmista rahankerääjistä ja äärimmäisen luonteva lahjoituksen vastaanottajaksi. Tällä hetkellä etusivun aihe on Ukraina mutta syksyllä merkillepantavaa oli, että lahjoittajapolkua ei pyritty rakentamaan perinteisellä tavalla pienestä lahjoituksesta suurempaa kohti vaan etusivun ensimmäinen viesti oli vetoomus testamenttilajoitusten puolesta. Testamenttilahjoitusten esittämistä ei ole tarpeen ujostella, sanoo YLE MOT -ohjelma niistä mitä tahansa. Tästä aiheesta löydät Tietopiirin blogin.

Yhteisön toimiala ei ole este keräämiselle

Viesti ja oppi tästä on se, että toimiala useimmiten ei ole este. Lahjoituskohteiden huolellinen valinta, verkkosivuston ”esteettömyys” lahjoittajan kannalta sekä liikenteen ajaminen sivustolle kohdennetun viestinnän keinoin – siinä ne kaikkein tärkeimmät elementit.

Tauko paikalla

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää ja kerrankin erittäin kesäistä juhannusta. Voikaa hyvin ja pysykää niin ehjinä kuin terveinä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varainhankinta Pohjoismaissa: Nordic Fundraising Conference 23.3.2022

/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n järjesti hiljattain sisarjärjestöjensä Giva Sverigen, Isobron ja Fundraising Norgen kanssa pohjoismaisen varainhankinta-aiheisen seminaarin nimeltään Nordic Fundraising Conference. Näkökulma oli tavanomaista laajempi ulottuen maiden toimintatapojen ja -ympäristön vertaamisesta aina pohdintaan yritysten roolista korporaatioaktivismissa. Blogissa kommentoituina muutamia poimintoja tapahtuman sisällöstä.

VaLa:n ja pohjoismaisten sisarjärjestöjen tärkeä tehtävä

VaLa:n pääsihteeri Pia Tornikoski toi esiin VaLa:n ja Givan tyyppisten toimijoiden merkittävän roolin poikkeusolosuhteissa, joita parhaillaan eletään. Auktorisoitu asema on eduksi kun järjestöjen näkemyksiä saadaan esimerkiksi VaLan kautta otettua huomioon lainvalmistelutyössä. Tässä ilmeisesti suomalaisjärjestö on huomattavan vahva pohjoismaisiin sisarjärjestöihin verrattuna. Normaalisti tärkein palveltava ryhmä näillä järjestöillä käsittääksemme on lahjoitustoimintaa harjoittavat järjestöt. Nyt kansalaiset tarvitsevat tietoa mitä kautta ja miten on turvallista ja järkevää lahjoittaa, esimerkiksi akuutissa Ukrainan tilanteessa. Media palvelee kansalaisia ja tarvitsee VaLa:n kaltaisia toimijoita luotetuiksi tietolähteikseen. Rooli on siis hyvin merkittävä ja monipuolinen.

Erikoista tilannetta todellakin eletään. Kahden vuoden pandemiakurimus vaihtui lennossa julmaan sotaan Euroopassa. Tilaisuuden tanskalaisedustaja mainitsi ettei muista vastaavaa ihmisten kollektiivista ryhmittymistä hädänalaisen ihmisryhmän puolesta sitten tsunamin – josko sekään sai näin paljon ihmisiä toimimaan.

”Hunt for big” – runsas lahjoittajapotentiaali kaikissa Pohjoismaissa

Vihdoinkin dataa lahjoitusten kokonaismääristä Pohjoismaissa! Islanti ei ollut edustettuna tilaisuudessa mutta kaikissa muissa maissa lahjoitusmäärä on kasvanut pandemia-aikana. Verranto koskee vuosia 2019-2020,  joten Ukrainan tilanne ei vielä ole näkyvissä. Norjassa kasvua on ollut eniten ja maa johtaa ylivoimaisesti lahjoitusten kokonaismäärässä. Ruotsille menee hopea, Tanskalle pronssi ja mitalien ulkopuolella maaliin saapuu Suomi, viimeisenä muttei ollenkaan vähäisenä. Jos väestömäärä huomioidaan, Norjan ykkösasema on aivan omilla lukemillaan. Pitää tosin muistaa, että ainakin Norjassa ja Tanskassa on yksityishenkilöiden lahjoituksia koskeva verovähennysmahdollisuus. Toinen meillä melko tuntematon lahjoitustapa on ”matched giving”, jossa yritys tai yritysten joukko tuplaa lahjoitussumman, joka tyypillisesti on osoitettu yliopistolle tai akateemiseen tutkimukseen.

VaLan Seminaarissa 30.5. ’matched giving’ -aihetta käsittelee YK:n pakolaisjärjestön, Sverige för UNHCR:n Erik Johansson esityksessään How to create donor relations and partnerships in emergency fundraising. Hän kertoo esimerkkejä hätäapukeräyksistä myös Ukrainaan liittyen sekä miten UNHCR on onnistunut luomaan kumppanuuksia ns. vastinrahakampanjoissa.

Ruotsissa pyytämisen ja antamisen kulttuuri on muutoksessa ja epäilemättä niin on myös Suomessa. Potentiaalia on: luonnollisesti hyvinvoiva keskiluokka on erittäin merkittävä lahjoitusten kertymisen kannalta mutta isoa pottia jahdattaessa äärimmäisen varakkaiden yksityishenkilöiden olemassaolo on kiinnostavaa. Siinä missä Saksassa on 15 miljardööriä per 10 miljoonaa asukasta, Suomessa heitä on 10, Tanskassa 17, Norjassa 29 ja Ruotsissa peräti 32 kpl.

Eräs tilaisuuden teemoista olikin ”Hunt for big”. Tästä esimerkkejä on ollut näkyvissä meilläkin.  Vetoomuksia testamenttilahjoitusten tekemiseksi on ilmaantunut vailla entistä ujostelua. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä moni järjestö on tuonut näkyvästi julki vetoomuksensa. Toinen esimerkki on Unicefin kampanja, jossa järjestön etusivulla ensimmäinen viesti, johon sivustokävijä törmäsi, oli vetoomus testamenttilahjoituksen puolesta.

WWF: varainhankinta on työtä kokeilun ja erehdysten kautta

WWF Norjan Ina Toften kertoi, että Facebook on ollut heidän viestinnässä ja varainhankinnassa erittäin strateginen väline mutta he ovat sanomassa Facebookille ”Thanks for the ride”. Hän ei täsmentänyt miksi saati millaisia valintoja tullaan tekemään. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, sitä varainhankinta on. Tarvitaan työvoimaa testaamaan, skarppaamaan viestiä ja yrittämään uudelleen. Hän mainitsi myös lahjoittajien tuntemisen merkityksen – tietämyksenhallinta siis kuuluu lahjoitustoimintaan.

WWF hakee erityisesti kuukausilahjoittajia. Heillä on huolellinen ja monivaiheinen polku, jotta ihmisestä saadaan ensivaihessa kertalahjoittaja. Vähintään yhtä huolella on mietitty millaisin toimenpitein – informoimalla, palvelemalla ja vetoamalla – kertalahjoittajasta saadaan kuukausilahjoittaja. Epäilemättä tällä konversiopolulla on monta seurattavaa ja aiempiin ajanjaksoihin ja kampanjoihin verrattavaa mittaria. Ammattimaisessa varainhankinnassa on hyvin paljon yhtäläisyyksiä liiketoiminnan metodiikkoihin.

Sari Kuvaja: ”Business as a force for good”

Vastuullisuuspalveluiden johtaja Sari Kuvaja Third Rock Finland Oy:stä toi mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen. Allekirjoitan mitä hän kertoi yritysten roolin muutoksesta: 90-alkupuolella yritysten vastuullisuus oli enemmän markkinoinnin ja viestinnän käsialaa sen juurikaan vaikuttamatta yrityksen vastuullisuuteen – valko-/viherpesua siis. Nykyisin yhä useammalla yrityksellä vastuullisuus ja valittujen arvojen noudattaminen on osa yrityksen DNA:ta, strategiaa. Tämä voi merkitä sitä, että yrityskin on aktivisti hyvän asian puolesta! Tästä syystä yritys ja järjestö voivat työskennellä yhdessä vaikkapa lainsäädännön valmistelutyössä – ehdottomasti tehokkaimmin VaLa:n kanssa.

Yritykset tekevät yhteistyötä – kunhan liiketoimintakytkös on selvä

Sain taannoin tilaisuuden jututtaa Yrittäjien päättäjäihmisiä, miten he näkevät yritysten ja järjestöjen yhteistyömahdollisuudet pandemian edelleen kurittaessa monia toimialoja. Ukrainassa ei tuolloin vielä ollut leimahtanut. Tiivistäen näkemys oli, että kyllä yritykset järjestöjen kanssa työskentelevät mutta kytkentä liiketoimintaan on oltava aivan ilmeinen. Niille järjestöille, jotka löytävät samojen aiheiden äärellä toimivia yrityksiä, molemminpuolinen hyöty yhdessä toimimisesta voi olla ainutlaatuinen tilaisuus käynnistää tai syventää yritysyhteistyötä.

Nordic Fundraising Conference antoi ajattelemisen aihetta, vahvisti aiempia käsityksiä ja loi hiukan kilpailuhenkeäkin: Suomi voisi kernaasti olla nelospaikan sijaan vaikkapa pronssilla mitä lahjoittamiseen pohjoismaisittain tulee.

(Otsikkokuvan copyright: VaLa ry / Pia Tornikoski)

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

/in /by

Johdanto

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan neljäs ja viimeinen, järjestön varainhankinnan kehittäminen tässäkin aiheenaan. Sarjassa pohditaan millaisiin asioihin missäkin rahankeräystoiminnan kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä. Tämä artikkeli keskittyy kansainvälisen tason järjestöihin, jotka tyypillisesti ovat suuria. Tässäkin dokumentissa esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen ja ovat siten subjektiivisia. Kommentteja otamme mielellämme vastaan.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Kansainväliset järjestöt ovat useimmiten kovan tason ammattilaisia ja osaavia rahankerääjiä. Varainhankinta on omana hyvin resursoituna funktionaan ja työvälineet ovat monipuolisia. Nämä järjestöt hyödyntävät liiketoiminnan oppeja ja logiikoita toiminnassaan ja ovat hyvin analyyttisiä tulosten seuraamisessa. Tunnettuudessa ja brändin vahvuudessa kansainväliset toimijat ovat tyypillisesti omilla lukemillaan, mikä tuo niille huomattavia etuja viestinnän mahdollisuuksissa verrattuna pienempiin verrokkeihinsa. Näkokulma rahankeräysten kehittämisessä on viestinnällinen sekä työprosessia edelleen hiova, automatisoiva sekä rutiineja karsiva.

Keskity näihin aiheisiin

1. Analytiikka, automatiikka ja tekniikka

Voi tuntua yllättävältä, että tekniikka tulee mainituksi ensin. On syytä uskoa, että kansainvälisillä toimijoilla työvälineistö ja analyysikeinot ovat jo hallussa. Mutta johtuen tekniikan ripeästä kehittymisestä ja suuren organisaation mittavista resursseista, aihetta on pidettävä silmällä erityisen tarkasti. Valinnat tärkeimmistä työskentelyvälineistä tehdään usein muualla kuin Suomessa ja organisaatioiden koosta johtuen, järjestelmät voivat olla aivan yhtä laajoja kuin suurilla yrityksillä. Muutosten tekeminen ja paikallisuuden huomioiden esimerkiksi suomalaisen pankkijärjestelmän yhteensopivuuden varmistamiseksi saattavat vaatia ponnistuksia.

Kv-tason rahankerääjien fokus tekniikassa on tehokkuuden parantaminen, rutiinitehtävien karsiminen, yhä tarkempi analytiikka ja markkinoinnin automaatio. Nämä ovat aiheita, jotka toteutuvat IT-hankkeiden kautta – toteuttajakumppanien ammattitaidosta ja omasta hyvästä sopimusosaamisesta kannattaa huolehtia.

2. Lahjoittamisen trendien ennakointi

Järjestön on välttämätöntä seurata toimintaympäristöään raportteja ja hiljaisia signaaleita tulkiten. Jos uusi maksutapa näyttäisi olevan yleistymässä ja järjestelmämuutokset ovat hitaita, ennakointi antaa kilpailuetua muihin nähden. Kilpailu ihmisten huomiosta ja rahasta, tunnettuimpienkin järjestöjen kohdalla kilpailutilanne on itsestään selvä asia.

Paikalliset eroavaisuudet antavat työlle haasteen: Yhdysvalloissa tuotettu ansiokaskaan raportti ei välttämättä ole lainkaan relevantti rahankeräyksen kannalta Suomessa. Jopa Suomen ja Ruotsin välillä on ollut nähtävissä merkittäviä eroja: Ruotsissa kuukausilahjoittaminen on ollut huomattavisti yleisempää kuin meillä ja myös mobiilimaksun siirtyminen valtavirraksi tapahtui paljon aiemmin. Suomessa taas on vertaansa vailla oleva viitenumerojärjestelmä.

3. Toimialan priimusten seuraaminen

Kärkitoimijoiden huolellinen seuraaminen on osa ennakointia mutta ansaitsee tulla mainituksi erikseen. Toisten verkkosivustojen seuraaminen niin paikallisesti, mutta myös kansainvälisesti kuuluu varainhankinnan päivittäiseen työhön. Vetoomusviestien tyyli, mediavalinnat, nousevat somepalvelut, rekrytoinnit, mobiiliystävällisyys – luova kopiointi tai ainakin ideoiden napsiminen on sallittua. Omiin valintoihin saa lisää näkökulmaa vertaamalla niitä toisten tekemiin ratkaisuihin. Luonnollisesti somessa ollaan toisten toimijoiden tekemisistä ja ilonaiheista tietoisia.

4. Business-like -käytännöt

Johtuen tarpeesta olla kustannustehokas ja toimintatavaltaan trimmattu, on työskentelytavoissa monia liiketoiminnasta suoraan tai soveltaen lainattuja metodiikkoja. Asiakkuusajattelu, kohderyhmien segmentointi ja kohdistettu viestintä, jonka purevuutta seurataan, ovat itsestään selviä asioita. Tavoitellut konversiopolut on mietitty tarkoin ja keinovalikoima ei ole kevyin peruistein valittu. Brändin varjeleminen vaikkapa ei toivottuja mielleyhtymiä tuovilta kumppaneilta, erittäin tärkeää – ja pohdittava etukäteen sekin. Tietämyksenhallinta ja tietoturva, tietosisältöjen elinkaariajattelu, tämä kaikki kuuluu suurien toimijoiden, miksei vähän pienenpienkin arkeen.

On helppo ymmärtää, että voidakseen tehdä arvokasta työtään, on järjestön työntekijöiltä karsittava kaikki koneiden tehtäväksi kelpaavat rutiinit. Monien ammattiryhmien työn korvaaminen koneella on tulevaisuudessa mahdollista. Mutta useimpien järjestöjen ydintehtävän suorittamiseen ei kelpaa kuin ihminen.


5. Kansainvälisen konserni-IT:n ja taloushallinnon jäykkä muotti

Kansainvälisillä orgnisaatioila on korporaatiotyyppisiä haasteita monikansallisen raportoinnin ja organisaatiorakenteiden suhteen. Niistä muodostuu haasteita, joita kansallisesti järjestäytyneillä järjestöillä ei ole.

Seurauksena voi olla esim. kansallisen varainhankinnan jäykistyminen kansainvälisen konserni IT:n ja taloushallinnon muottiin. Muutoksiin syntyy massiivinen hitaus, koska muutokset pitää toteuttaa kaikkia lakeja noudattaen useassa maassa yhtä aikaa. Samalla ymmärrys ja palvelutuki saattavat olla hyvinkin kaukana rajoitetun varainhankintamarkkinan – Suomen – työntekijöiden arjesta.

Tällöin on hyvä pohtia, jos Suomessa varainhankinnan työkalut kuitenkin olisivat kansallisia – kansallisiin tapoihin ja järjestelmiin sovitettuja – ja järjestöt raportoisivat rajapintojen kautta kv-organisaation suuntaan siltä osin kuin tarpeellista.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

/in /by

Johdanto

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan kolmas. Sarjassa pohditaan millaisiin asioihin järjestön missäkin rahankeräyksen kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä – miten kehittää varainhankintaa. Tämä artikkeli keskittyy keskisuuriin järjestöihin, jotka ovat lahjoitusten vastaanottamisessa jo suhteellisen pitkällä. Kuten muissakin artikkeleissa, esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen ja ovat siten subjektiivisia.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Tyypillisesti rahankeräyslupa on ollut voimassa jo vuosia ja rahankeräys ei ole enää uusi asia. Monia keinoja on kokeiltu – vaihtelevalla menestyksellä. Moni on kokeillut kaupallisten rekisteripalveluiden tarjoamia kohderyhmiä kampanjoissaan, mutta useat ovat näistä luopuneet, koska ainakin ensimmäisen kampanjan tulokset ovat olleet vaatimattomia. Rahankeräykseen on osoitettu henkilöresursseja mutta hieman enemmän tarvittaisiin. Yhteistyö johdon, varainhankinnan ja viestinnän välillä on tiivistä. On havahduttu, että tietämyksenhallinnan kehittämiselle on tarvetta ja vähintäänkin on harkittu rekisteriä, jossa mm. jäsenten ja vapaaehtoisten ohella kaikki muutkin kontaktit olisivat samassa paikassa. Näkökulma on kehittävä, uutta oppiva.

Keskity seuraaviin aiheisiin

1. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti

Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa, erilaiset tekniset välineet ja työnkulut asian hoitamiseksi. Kaikkialla keksitään pyörää uudelleen. Tämä on huimaa voimavarojen tuhlaamista.

Mielestämme keskusliiton kannattaa tarjota rahankeräyksen metodiikka palveluna – laskuttaa siitä yhdistyksiä tai ei. Yhdistys voi liittää keskusliiton keräyslomakkeet (tyypillisesti kerta- ja kk-lahjoitus) omalle verkkosivulleen. Liiton keräyslupa on näkyvissä. Keräyskohde voi silti olla täysin paikallinen, mikä yleensä edistää lahjoitusten kertymistä paikallisyhdistyksissä. Keskusliitto tilittää kertyneet varat sovituin väliajoin ja tarjoaa lisäksi pääsyn tietojärjestelmään, jossa paikallisyhdistykset voivat tarkastella lahjoituskertymää, lahjoittajia, verrata mikä lahjoituskanava oli tehokkain jne.

2. Yhteistyö järjestöjen välillä

Sen sijaan, että kaikki tehdään ja opitaan itse, voi olla erittäin hyödyllistä tarkastella mahdollisuutta yhteistyöhön jonkin toisen järjestön kanssa. Sisarjärjestöt ovat luonnollisia valintoja mutta asiaa voinee ajatella luovemminkin: kumppani voisi olla järjestö, joka joka tapauksessa kilpailee samasta huomiosta ja rahasta. Viestinnän näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta tässä voi olla avaimia onnistumiseen mutta myös resurssienkäyttö puoltaa aihetta. Yhdellä pienellä järjestöllä ei  kenties ole mahdollisuuksia viestintäammattilaisten käyttöön tai mainontaan mutta kaksi tai kolme pientä yhdessä on toinen asia.

Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on kirjoitettu blogi, joka löytyy Tietopiirin sivulta, tämän linkin kautta.
Toinen Tietopiirin blogi käsittelee aihetta konkreettisemmin, pääaiheenaan Maanpuolustuksen tuki ry:n Nuku rauhassa -kampanja, joka oli kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke. Tämän blogin löydät tästä.

3. Tietosiilot kumoon – tietämyksenhallinnan kehittämisen aika

Pääsääntöisesti järjestön kannattaa tuntea lahjoittajansa – siinä missä kaikki muutkin kontaktinsa. Tämä edellyttää suunnitelmallista lähestymistä tietämyksenhallintaan: kuinka lahjoittajien tiedot kerätään, mihin ne tallennetaan ja miten asianmukaisesti huolehditaan, että GDPR:n (tietosuoja-asetus) edellyttämiä säilytysaikavaatimuksia noudatetaan. Tähän toisin sanoen liittyy sekä teknisiä rakenteita että työnkulkujen määrittämistä. Tässä vaiheessa järjestöllä usein on erillisiä tietovarastoja ja nyt on aika tarkastella miten varastot saadaan yhdistettyä. Osa rekistereistä voi sisältää paljonkin vanhentunutta tietoa: puhdistaminen on syytä tehdä aivan ensimmäisenä. Se on myös tietosuoja-asetuksen (GDPR) velvoittava edellytys.

Lahjoittaja voi olla vain satunnainen kertalahjoittaja. Monesti lahjoittaja on muutenkin sidoksissa järjestöön: jäsenenä, vapaaehtoistyöntekijänä tai somen viestien jakajana. Jotta kohderyhmiä viestinnän toimenpiteille voi järkevästi toteuttaa, tulisi ihmisen olla järjestön kirjoissa ja kansissa vain kerran. Sen sijaan hänellä voi olla samaan aikaan useita ”rooleja”, ominaisuuksia.

Ellei järjestöllä ole itsellään osaavaa IT-joukkuetta käytössään, tässä kohdin ulkoisen ammattilaisen käyttäminen on perusteltua.

4. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten sitouttaminen – asiakkuusajattelu

Asiakkuusajattelun voi mieltää tarkoittavan ainakin seuraavia asioita:

  • Järjestön kaikki kontaktit ovat asiakkaita. On tärkeitä ja vielä tärkeämpiä
  • Lahjoittaja on asiakas – merkityksellinen järjestölle
  • Jokaisella on velvollisuus edistää järjestön tavoitteiden saavuttamista myös varainhankinnassa
  • Varainhankinta on asenne
  • Tunnetaan kontaktit ja ryhmitellään heitä
  • Puhutellaan ihmisiä ryhmäkohtaisesti heille mielekkäällä tavalla, tavoite palvella yksilöllisesti
  • Sitoudutaan käyttämään samoja tietotyön välineitä, jotta järjestön kaikki tekemät toimenpiteet löytyvät yhden luukun takaa

Kaikille kannattaa kertoa millaisia konversiotavoitteita järjestöllä kullekin ryhmälle on. Kaikkia kannattaa myös kannustaa kertomaan niistä edelleen, mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä some osoittaa voimansa: jos järjestöllä on 10 000 seuraajaa tärkeimmässä somepalvelussaan, ei tilanne ole lainkaan hassumpi. Mutta jos tämän ohella järjestö saa 300 ihmistä jakaamaan järjestön vetoomusviestin omassa verkostossaan esim. 200 ihmiselle – jopa 60 000 silmaparia tulee sen näkemään. Järjestön lähettämän vetoomusviestin sijaan tämä viesti tulee tutulta ihmiseltä ja on ainakin periaatteessa vaikuttavampi. Näemme, että viestintä ei kuulu pelkästään järjestön viestintäammattilaisille vaan ihan kaikille.

4. Toimenpiteiden vaikuttavuuden analysointi

Jotta vaikuttavuutta voi arvioida ja havainnoida muutoksia aiempiin toimenpiteisiin, yhteistyön toimintojen välillä, dokumentaation ja tietämyksenhallinnan on oltava kunnossa. Analysointi koostuu useasta asiasta kuten lahjoittaja-analytiikasta, verkkosivuston kävijäanalytiikasta, kanavakohtaisesta seurannasta (mikä viestintäkanava oli tehokkain) ja onnistuneiden konversioiden kustannuslaskennasta. Liiketoiminnan puolella aina läsnä oleva kustannustietoisuus on nyt myös järjestön asia. Vaikuttavuuden analysoinnissa luultavasti toimintatavoissaan etevilläkin järjestöillä on petrattavaa.

Analysointi tähtää siihen, että ensi kerralla onnistutaan vielä paremmin. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu: julkiseen rahoitukseen tulee linjamuutoksia, syntyy uusia rahoitustapoja, ilmiöitä ja trendejä. Syinä ja seurauksina näistä, ihmisten käytöskin muuttuu. Tämän vuoksi paraskaan menneen analyysi ei pelkästään riitä seuraavien toimenpiteiden valintaan vaan järjestön ihmisten kannattaa seurata alan raportteja niin kotimaasta kuin muualta sekä pitää tarkasti silmällä miten muut toimivat.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

/in /by

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan toinen. Sarjassa käsitellään, millaisiin asioihin missäkin keräystoiminnan kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä. Tämän artikkelin fokus: keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa. Kuten muissakin artikkeleissa, esitetyt asiat perustuvat kokemukseen ja näkemykseen – ollen siten subjektiivisia.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Tavallisesti tämän ryhmän järjestöillä on rahankeräyslupa ja siten mahdollisuus rahankeräyksiin. Omaehtoinen varainhankinta lahjoitusten kautta on pienimuotoista eikä mitenkään systematisoitua. Varainhankintaa suoritetaan periodimaisina pyrähdyksinä ilman nimettyjä henkilöresursseja. Järjestön funktioiden kuten viestinnän ja taloushallinnon yhteistyö varainhankinnassa on vähäistä

Kiinnitä huomiota seuraaviin aiheisiin

1. Käy kaikki uudelleen läpi

Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? Onko tarinallistaminen ja lahjoituskohteiden visualisointi edelleen juuri kuten on tarkoituksenmukaista? Entä lahjoitustoiminnan tavoitteet suhteessa käytettäviin resursseihin? Onko hankkeen aikataulutus ja vaiheistus realistinen? Tässä ketjukyselijän ohjeita, mutta kaikki todella kannattaa vielä käydä läpi terveellä tavalla kyseenalaistaen, mutta pienimpiin detaljeihin juuttumatta. On hyvä ajatus pyytää esimerkiksi sisarjärjestön ihmisiä tarkastelemaan lahjoitussuunnitelma ja -tilanne – uusin silmin voi löytyä uusia oivalluksia. Joko Facebookin varainhankintatyökalut on saatu käyttöön, ellei, nyt kannattaa pistää toimeksi.

2. Tietotyön välineet – lahjoittajatiedon systemaattinen kerääminen

Tietotekniikalla ja tietotyön välineillä voi olla merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa sekä uudenlaisten työskentelytapojen mahdollistamisessa. Esimerkkinä toimii vaikkapa verkkosivulla oleva lahjoituslomake. Se voi tuottaa sähköpostin, jonka joku järjestössä joutuu siirtämään johonkin muualle. Tieto on jo ollut digitaalista, mutta sitä on kopioitava manuaalisesti johonkin muualle. Paremmassa tapauksessa lahjoituslomakkeen tieto siirtyy suoraan tietokantaan kyseisen lahjoittajan tietoja täydentämään. Lahjoitusten kirjanpitoon merkitseminen voi olla manuaalista kohdistamista tai tietotekniikan avustamaa, automaattista tai puoliautomaattista. Myös jo käsitellyssä kiittämisessä tekniikka voi olla avuksi.

Lahjoittajien kontaktitietojen systemaattinen kerääminen on tärkeää. Edellä mainittu manuaalinen vaihe tuottaa lisätyötä ja myös tallennusvirheitä. Jos kontaktitieto on järjestön omassa järjestelmässä, kontaktien ryhmitteleminen ja lähestyminen ryhmäkohtaisesti on mahdollista. Lahjoittajasuhteen syventäminen hyvin tyypillisesti vaatii yhteydenpitoa lahjoittajaan ja tämä on mahdollista vain sikäli kun järjestö tuntee lahjoittajansa.

3. Liikennettä lahjoitussivulle

Järjestön viestinnän tavoitteena on ajaa verkkoliikennettä, eli kävijöitä, järjestön omalle lahjoitussivulle. Some on erittäin tärkeä viestinnän ja jopa lahjoitusten keräämisenkin väline, mutta some on pääasiassa markkinoinnin väline: someviestin tulisi houkutella ihminen järjestön lahjoitussivulle. Omalla verkkosivulla tapahtuu kontaktin ”kiinniotto”, tietojen tallentaminen ja lahjoituksen maksaminen. Omalla sivulla talletettu tieto on järjestön omaisuutta ja käsiteltävissä – somessa kontakti kuuluu palveluntarjoajalle, ja mahdollisuudet hyödyntää lahjoittajien tietoja esimerkiksi kohderyhmäpoiminnoissa ovat rajalliset. Jos kaksi prosenttia lahjoitussivun kävijöistä tekisi lahjoituksen, on vaivatonta päätellä, että kävijöitä on oltava paljon, jotta rahaa kertyy.

4. Toimiva verkkosivusto

Järjestön verkkosivuston tarkempaa analyysiä kannattaa harkita, myös teknisen toteutuksen kannalta. Tarkoituksenmukaiset laskeutumissivut (landing page) kampanjoille tai lahjoituskohteille ja niiden helppo löydettävyys on tärkeää. Graafinen ja viestinnällinen selkeys, jotta haluttu viesti varmasti välittyy – asiaa ei voi painottaa liikaa. Hakukoneiden kannalta sivun sisällön on parempi uudistua: hakukoneet pitävät tiheästi uudistuvista sivuista. Haluamme saada ihmisen tulemaan sivuille uudelleen: jos kävijä tietää, että kiinnostavaa aineistoa on löydettävissä, hän palaa todennäköisemmin.

Myös sähköpostiviestinnällä voi  ohjata jo lahjoituksen tehneitä ihmisiä lahjoittamaan uudelleen sekä jakamaan järjestön viestejä.

5. Lahjoittamisen donor journey

Donor Journey, tunnetaan ehkä paremmin nimellä Service Blueprint, on palveluprosessin visuaalisen kuvaamisen malli. Käyttäjän kulkema polku kuvataan vaiheittain, ja eri palveluiden liittyminen toisiinsa tulee käytännöllisellä tavalla esitetyksi.

Tietopiiri Oy:n blogi tarkastelee asiaa asiakkuusajatteluun totuttelemisen kannalta:
https://www.tietopiiri.fi/donor-journey-mapping/

Asiasta voi lukea Innokylän artikkelin:
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/service-blueprint.

Parhaimmillaan mallintaminen toimii siten, että samanaikaisesti lahjoittajan kulkeman polun rinnalla kuvataan se, mitä järjestössä samoissa vaiheissa tapahtuu. Näin voidaan havaita pullonkauloja, aikasyöppöjä työvaiheita, mahdollisesti puuttuvia vastuutuksia tai työvälineitä. Järjestön ideaali malli on järjestökohtainen riippuen niin järjestön toiminnan luonteesta ja tavoitteista kuin myös käytettävissä olevista resursseista.

6. Työnkulut, työnjako ja toimepiteiden vuosikello

Työnkulkujen tarkastelu on luonteva jatko edellisen kohdan donor journeylle. Onko palveluketju saumaton niin lahjoittajan kuin lahjoituksen vastaanottajan, järjestön kannalta? Kuka kantaa mistäkin asiasta vastuun ja onko tehtävä ylipäätään korvamerkitty jollekulle, yksittäiselle ihmiselle tai nimetylle ryhmälle?

Jotta lahjoitustoiminnan aktiviteetit varmasti ovat osa viestinnän kokonaisuutta, on suunnitellut toimenpiteet hyvä sijoittaa aikataulutettuina markkinoinnin/viestinnän vuosikelloon. Näin toimenpiteet ja kampanjat saavat ansaitsemansa huomion ja resurssit eikä järjestö kilpaile näkyvyydestä itsensä kanssa. Tämä helpottanee myös muistamaan, että toimenpiteiden tehokkuus, vaikuttavuus tulee mitata, ja tulokset merkitä talteen. Mitä opittiin ja miten toimenpiteitä korjattiin, toimivat vertailutietona seuraavaa kierrosta varten.

7. Konversiopolut – mihin toimintaan ihmisiä halutaan ohjata

Konversio on varsinaisesti digitaalisen markkinoinnin termi, jolla tarkoitetaan, että ihminen saadaan tekemään palveluntarjoajan haluama toimenpide. Termi on vierasperäinen, mutta kompakti ja lienee siksi niin yleisesti käytetty. Konversio voi olla esimerkiksi täytetty lomake, suoritettu lahjoitus tai sivustovierailu. Yhtä hyvin voitaisiin puhua vierailijan tai lahjoittajan aktivoinnista.

Lahjoittamisen yhteydessä konversio on yleensä toimenpide, joka kertoo syvemmästä sitoutumisesta järjestöön. Konversiopolku muodostuu vaikkapa seuraavasti: satunnainen järjestön sivulla kävijä –> palaava kävijä –> kertalahjoittaja –> kuukausilahjoittaja –> järjestön suosittelija –> testamenttilahjoittaja. Järjestön kannattaa määrittää tarkoituksenmukaiset, tavoiteltavat lahjoittajapolut. On paljon mahdollista, että konversiopolku vaihtelee kohderyhmän mukaisesti. Viestinnän toimenpiteet suunnitellaan vastaamaan konversiotavoitteita. Määrän mittaaminen on oleellista: kuinka moni informaation vastaanottanut lopulta tekee kuten järjestössä halutaan. Tässä puhutaan konversioprosentista.

Konversio voi liittyä muuhunkin kuin lahjoittamiseen. Useimmat järjestöt tarvitsevat vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. Tämä on oikein relevantti seurattava asia. Viestinviejät, some-tykkääjät, ovat toinen ryhmä. Viestinnän suunnittelu helpottuu, kun konversiotavoitteet on määritetty selvästi.

8. Lahjoittajien kiittäminen

Kiittäminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä voi olla suuri merkitys sen kannalta, lahjoittaako ihminen järjestölle uudelleen. Hyvän mielen lisäksi kiitos toimii kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. On järjestöjä, jotka aktiivisella päätöksellä nimenomaan eivät kiitä lahjoittajiaan – tämä heille sallittakoon. Useimmissa tapauksissa kiittämisellä on myönteinen vaikutus. Tulisi siis suunnitella, miten mahdollisimman monia lahjoittajia voidaan kiittää.

Tärkein asia on lahjoittajien tunteminen. Tilisiirtolahjoitus ja myös maksuoperaattorin kautta saapunut lahjoitus jättää lahjoittajan anonyymiksi: tilin ja nimen perusteella ei ole mahdollista ottaa lahjoittajaan yhteyttä – kiittämisen ohella kertoa, mitä varoilla on saatu aikaan. Sama asia koskee mobiilimaksamisella tehtyjä lahjoituksia; lahjoittajan identiteetti ei selviä. Lahjoituslomake, johon järjestö houkuttelee lahjoittajia täyttämään tietonsa, on keskeisessä roolissa.

Kiittäminen voi tapahtua esimerkiksi sähköpostilla, tekstiviestillä, kirjeitse tai soittamalla. Monet käyttävät soittamista, kun lahjoitus on ollut tavanomaista suurempi tai kun lahjoittaja on määritetty erityisen tärkeäksi.

9. Lahjoittajasta huolehtimisen prosessi – kuusi askelta

Siitä huolimatta, että tämän kappaleen aiheista osa on jo tullut mainituksi, ansaitsee lahjoittamisen kuusi askelta oman tilansa. Näin siksi, että kyseessä on asiakkuudenhallinnan perustavanlaatuinen metodi, jossa vaiheet seuraavat toistaan – tämän tulee toimia ketjussa.

9.1. Muodosta kontakti

Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta potentiaalinen lahjoittaja antamaan tietonsa. Tee se helpoksi.

9.2 Kuuntele

Mitä juuri kyseinen ihminen osaa, miten hän on valmis osallistumaan ja mitä hän toivoo järjestöltä. Anna hänen kertoa itse. Huolehdi, että tieto tallentuu kontaktin tiedon yhteyteen.

9.3. Viesti kohdennetusti

Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – haluttuja kanavia pitkin.

9.4. Pyydä

Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta.

9.5. Kiitä

Huomioi lahjoitus – lahjoitussumman mukaisesti.

9.6. Hoida

Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

/in /by

Johdanto

Lahjoitusten vastaanottaminen on järjestöillä yksi keskeinen omaehtoisen varainhankinnan keino. Järjestöt ovat keskenään eri tasoilla. Järjestöjen osaaminen, koko sekä se, mihin on hyvä keskittyä, on hyvin erilaista riippuen siitä, onko järjestö vasta hakemassa rahankeräyslupaa vai onko se peräti kansainvälisen tason vakiintunut toimija rahankeräyksessä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa järjestöille on hahmotettu lahjoitustoiminnan neljä valmiustasoa. Artikkelisarjassa pohditaan, mihin asioihin järjestön erityisesti tulisi kullakin tasolla keskittyä. Koska omaehtoisen rahoituksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, artikkelisarjassa oletuksena on, että järjestö pyrkii varainhankinnassaan kohti edistyneempiä tasoja; artikkeleissa esitettävät vaiheet ovat siten peräkkäisiä.

Esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen – artikkelit ovat subjektiivisia.

Neljän artikkelin sarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) Järjestöoppaassa.

Taso 1. Järjestöt, joilla ei ole vielä rahankeräyslupaa

Leimallisia piirteitä

Joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa tarvitaan ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia eli rahaa tai omaisuutta vastikkeetta. Jos rahankeräyslupaa ei vielä ole, on tavallista, että luvan hakemisesta ei  ole kokemusta eikä liioin suunnitelmaa keräyksen toteuttamisesta. Voi jopa olla, että edellä mainitun kaltaisilla järjestöillä ei ole työntekijöitä, joilla olisi työaikaa käytettävissä lahjoitustoiminnan hoitamiseen. Arvio resurssien tarpeesta voi myöskin olla hankalaa tehdä.

Ensimmäisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet ovat verraten samanlaisia riippumatta järjestön koosta. Myöhemmissä vaiheissa etenemistapa on järjestökohtainen.

Keskity näihin asioihin – aloittamisen 12 askelta

  1. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen

Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä.

Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa erittäin nopeasti. Samanaikaisesti voi laittaa hakemuksen varsinaisesta keräysluvasta. Kun varsinainen keräyslupa on saatu, tulee pienkeräyslupa keskeyttää. Se onnistuu ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Jotta kerättyjen varojen raportoinnissa ei tule myöhemmin hankaluuksia, lupien ei pidä olla voimassa samanaikaisesti.

  1. Harkittavaksi: Facebookin varainhankintatyökalujen hakeminen

Useat järjestöt käyttävät sosiaalisen median toimijan, Facebookin varainhankintatyökaluja. Puhutaan ns. syntymäpäiväkeräyksistä, jossa käyttäjä kerää varoja jonkin järjestön hyväksi. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri kiinteitä eikä muuttuvia kustannuksia palvelustaan. Varat Facebook tilittää järjestölle vähentämättömänä kerran kuukaudessa. Koska työkaluista ei aiheudu kustannuksia ja luvan saaminen voi kestää helposti kuukaudenkin, kannattaa harkita varainhankintatyökalujen käyttöönottoa vaikkei olisikaan varma, haluaako niitä hyödyntää.

Työkalujen saaminen käyttöön ei ole aina mutkatonta. Pääsyynä haasteille lienee se, että yhdysvaltalaisyrityksen hallinto ei hahmota järjestöjen yksilöllistä y-tunnusta, joka todentaa järjestön olemassaolon.

Facebook-kerääminen on oman verkkosivun kautta keräämisen ohella rinnakkainen keräyskeino. Huono puoli Facebookissa on se, että lahjoittajan kontaktitietoja on hyvin vaikea saada järjestön omaan kontaktikantaan myöhempää käyttöä varten.

  1. Järjestön verkkosivuston analyysi – kehittämistarpeiden havainnointi

Kaikkein tärkein asia on se, että lahjoittamismahdollisuus on esillä näkyvällä paikalla. Useimmat sijoittavat lahjoita-painikkeen joko päävalikkoon tai sivun yläreunaan. Lahjoitusten keräämisestä tulee viestiä selkeästi.

Järjestön verkkosivuston mobiiliystävällisyys ja optimaalisuus hakukoneiden kannalta ovat verkkopalveluammattilaisten työtä. Palveluntarjoajia on paljon saatavilla. Sivuston esteettömyys ja saavutettavuus ovat lahjoitusten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja järjestöillä on tästä huolehtimiseen velvollisuus. Täältä voit lukea aiheesta.

Graafinen ja viestinnällinen selkeys ovat välttämättömiä. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, että lahjoita-painikkeelle löytyy sekä paikka että tekninen toteutusmahdollisuus. Painikkeen näkyvin paikka on etusivun yläosassa.

Kuitenkaan lahjoitusten keräämisen aloittaminen ei vaadi verkkosivun täydellisyyttä, verkkosivu-uudistusta. Tärkeintä on, että löydetään selkeä paikka lahjoita-painikkeelle ja lahjoittamiselle saadaan oma sivunsa. Tämä tuskin muodostuu ongelmaksi. Sivuston jouhevuuden kohentaminen on myöhemmän vaiheen asia.

  1. Potentiaalisten lahjoittajaryhmien tunnistaminen

Nyt ollaan luovan ajattelun äärellä. Ketkä tai millaiset ihmiset voisivat olla potentiaalisimpia lahjoittajia? Alumnit? Tapahtumakävijät? Jäsenten perhepiiri? Entä vapaaehtoistyöntekijöiden halukkuus tukea järjestöä myös rahallisesti? Sosiaalisen median käyttäjät? Jonkin tietyn median kuluttajat?

Useimmiten lahjoittamisen todennäköisyys on suurempi, jos ihminen jo tuntee järjestön ja suhtautuu siihen myönteisesti. On siis parempi etsiä ensin läheltä. Suurimmat ja tunnetuimmat rahankerääjät voivat onnistuneesti hyödyntää ostettuja kohderyhmäosoitteita, mutta useimpien järjestöjen on parempi etsiä lahjoittajia ensin omasta vaikutuspiiristä.

  1. Järjestön ns. vaikuttajahenkilöiden tunnistaminen

Jälleen luovaa ajattelua; ketkä järjestössä tai sen lähipiirissä ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen suuri näkyvyys ja kuuluvuus? Puhutaan mielipidevaikuttajista, joilla voi työnsä tai sosiaalisessa mediassa hankitun maineensa seurauksena olla merkittävä joukko seuraajia. On paljon vaikuttavampaa, kun laajan verkoston ihminen jakaa järjestön informaatiota omassa verkostossaan verrattuna rivijäseneen, jolla tuota verkostoa ei ole. Ostetuilla kumppanuussuhteilla on mahdollista hoitaa asiaa, mutta ensin kannattaa jälleen katsella järjestön ympärille, jos lähiympäristöstä löytyisi apua.

  1. Lahjoituskohteiden valinta ja tarinallistaminen sekä suunnitelma visualisoimisesta

On tärkeää huolella miettiä, kuka voi olla lahjoittaja. On myös pohdittava, mikä on lahjoituskohde, joka tuota potentiaalista lahjoittajaa puhuttelee sopien samalla järjestön julkiseen kuvaan sekä tavoitteisiin. Tyypillisesti kohteita kannattaa valita muutamia, mahdollisesti erilaisia. Jotkut järjestöt tarjoavat ensimmäisenä lahjoituskohteena jotain pientä ja konkreettista. Muita vaihtoehtoja ovat abstraktimmat aiheet tai geneeriset lahjoitukset järjestölle, jolloin vastaanottaja päättää, mihin varat käytetään.

Lahjoituskohteisiin on hyvä liittää tarina, miksi on perusteltua antaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Narratiivin ohella visualisointi on yhä tärkeämpää: kuva tai video on mobiilikäytön takia monesti pystyformaatissa paljon tehokkaampi kuin pelkkä teksti. Viestintäammattilaisia, joko omia tai ulkoisia, tarvitaan.

  1. Lahjoitusten keinovalikoiman suunnittelu

Otetaanpa jo edellä esitetyt asiat huomioon. Nyt ensimmäisen tason yhdistyksellä pitäisi olla näkemys sekä lahjoittajaryhmistä että lahjoituskohteista. Mitkä ovat lahjoitusmuotoja, jotka alustaviin valintoihin soveltuvat? Kertalahjoitus ja kuukausilahjoitus sopivat useimmissa tapauksissa. Kuukausilahjoitus on tavoittelemisen arvoinen, mutta siihen yleensä päädytään kertalahjoitusten kautta. Testamentti on yleistynyt lahjoitusvetoomuksena vuodesta 2020 alkaen. Vertaisvarainhankinta (peer to peer) eli esimerkiksi syntymäpäiväkeräykset ovat monille järjestöille toimivia ratkaisuita. Lahjoitustarve voi koskea irtainta omaisuutta kuten printtereitä tai toimistokalusteita. Käyttöoikeuden lahjoittaminen irtaimeen omaisuuteen on myös mahdollinen keino ottaa vastaan lahjoituksia.

  1. Maksu- ja keräystapojen valinta

Lahjoitustapa ja lahjoituksen maksutapa ovat kaksi eri asiaa. Perinteisin maksutapa on tilisiirto: järjestö ilmoittaa lahjoitustilin ja viitenumeron. Tätä ei kuitenkaan enää suositella ainakaan ainoaksi maksutavaksi. Tiivistettynä, maksutavat ovat seuraavat:

  • tilisiirto
  • verkkomaksaminen
  • luottokortilla maksaminen
  • mobiilimaksaminen
  • tekstiviesti
  • sosiaalisen median rahankeräykset – vertaisvarainhankinta
  • Lahjoittamo.fi -lahjoituspalvelu

Yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuotetun dokumentin lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineistä voit lukea SOSTE ry:n Järjestöoppaasta täältä.

  1. Analyysi: nykyiset tavat tallentaa ja hyödyntää kontaktitietoja

Otetaanpa yhteyttä järjestön tietotekniikasta vastaavaan ihmiseen. Sikäli, kun lahjoittajien tai lahjoittajapotentiaalin kontaktitietoja on tarkoitus tallettaa, niille on oltava käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen tietotekninen ratkaisu. GDPR:n kannalta oikeus säilyttää tietoa on olemassa, mutta tiedon on oltava hallitusti, suunnitelmallisesti ja turvallisesti järjestön käytössä. On suositeltavaa, että rekisterit ovat keskitettyjä: järkevien kohderyhmien poimiminen viestintätoimenpiteitä varten helpottuu merkittävästi.

Lahjoittajien kontaktitietojen tallentaminen on suositeltavaa. Kun lahjoittajat tunnetaan, heitä voidaan informoida mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Kontaktitieto mahdollistaa viestinnän ja sitä kautta lahjoittajasuhteen kehittämisen.

  1. Suunnitelman hyväksyttäminen sekä järjestön johdolla että suunnitelman toteuttajilla

Kun asiat on pohdittu läpi ja suunnitelma muodostettu, varainhankinnan kehittyminen lahjoittamiseen tarvitsee hyväksynnän ja sitoutumisen. Johdon hyväksyntä ei riitä – työntekijöitä on kuultava yhtä tarkasti. Ikävin tilanne olisi, jos johto ilmoittaisi lahjoitussuunnitelmasta tavoitteineen toteuttajille tarjoamatta resursseja – vaativa uusi hanke oman työn ohella. Epäonnistuminen on erittäin todennäköistä. Jos lahjoituksia ryhdytään keräämään, kyse on prosessista ei projektista. Järjestön on varattava työaikaa käytettäväksi. Lahjoitusten menestyksekäs kerääminen on pitkäjänteisen työn tulos, jossa toimivin konsepti löydettäneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

  1. Vastuuttaminen

On erittäin suositeltavaa, että lahjoittamisen prosessille on omistaja, vastuuhenkilö. Toiminnan laajuudesta riippuen voi olla myös hankekohtaisia omistajia. Näin tiedetään kuka asiasta lopulta vastaa, kenen juttusille esimerkiksi toimittajat ohjataan ja asiat tulevat ylipäätään hoidetuiksi suunnitellusti ja ajallaan. Yrityksissä prosesseille on omistaja; tässä on eräs liiketoiminnan metodiikka, jota järjestöissäkin kannattaa soveltaa.

  1. Hankkeen vaiheittainen aikatauluttaminen

Hanke on hyvä vaiheistaa. Tässä esitetty listaus sisältää vaiheiden pääkohdat, mutta vaiheiden sisällä on paljon osatehtäviä, jotka tulee aikatauluttaa. Lahjoittamisen prosessi ei ole irrallaan muista tehtävistä järjestössä, vaan se on osa viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmaa. Tyypillisesti järjestöt tekevät toimenpiteiden vuosikellon, johon lahjoitustoiminnan aktiviteetit sisällytetään.

Asiaan voi liittyä myös muiden järjestöjen toimenpiteiden huomiointi: ei ole järkevää kilpailla sisarjärjestön kanssa samaan aikaan tai samoin viestein. Vaihtoehtona on, että tehdään yhdessä. On myös ammattilaisia, jotka voivat auttaa asiassa – kuten esimerkiksi Tietopiiri.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiirin palvelutuote rahankeräyksen tehostamiseksi

/in /by

Rahankeräyksissä sparraaja usein tarpeen

Varainhankinnassa tunnemme kahdenlaisia järjestöjä: niitä, jotka ovat aloittamassa rahankeräyksiä ja niitä, jotka jatkokehittävät varainhankintaansa. Tietopiirissä on luotu molempia varten palvelutuote, jonka avulla voimme konkreettisesti auttaa asiassa. Havaitsimme, että samat asiat askarruttavat monia ja kokosimme palvelutuotteiden sisällön tarkasti asiakkaitamme kuunnellen.

Palvelutuote 1 – näin aloitat rahankeräyksen


Rahankeräysten aloittaminen vaikuttaa kuormittavan järjestöissä eniten. Mitä, miten, missä järjestyksessä, mitä tekniikkaa tarvitaan,  kenen kanssa pitää tehdä sopimuksia, Keräyslupa, pankkiasiat jne jne. Me tunnemme tämän tuskan prikulleen ja osaamme työpajoissa ohjata keskustelun kaikkien oleellisten asioiden läpi.

Työ tuottaa sinulle selkokielisen kartan miten rahankeräykset aloitetaan. Se on aikajärjestykseen asetettu tehtävälista, joka on muodostettu niistä valinnoista, joita työn kuluessa on käyty läpi. Me emme valitse, me esittelemme vaihtoehtoja ja suosittelemme. Huolehdimme varmasti, että realismi säilyy eikä kerralla haukata liian suurta palaa. Työ etenee keskustelevalla työpajamenetelmällä.


Palvelutuote 2 – näin jatkokehität varainhankintaa

Miten jatkokehität varainhankintaa? Listaus keinoista


Siinä missä aloittavilla rahankerääjillä on keskenään monta samankaltaista ratkottavaa asiaa, varainhankinnan jatkokehittäjän tilanne on aina yksilöllinen. Tästä syystä aloitamme yhteisen ponnistuksemme aloituspalaverilla. Hyvin todennäköisesti työssä on keskeistä toimintaprosessin hiominen, lahjoittajapolun sujuvoittaminen ja sitoutuneimpien potentiaalisten lahjoittajien tavoittaminen.

Järjestökohtaisesti suunniteltavissa työpajoissa tuotamme vahvasti perustellun ja konkreettisen suunnitelman varainhankinnan kehittämiseksi. Luomme sen yhdessä. Me näemme järjestöjen arkea päivittäin. Tunnemme hyviä ja vähemmän hyviä toteutuksia. Teknologiat ja toimialan trendit ovat tuttuja. Sen vuoksi me todennäköisesti näemme niin kehittämistarpeet kuin optimaalisen kehityspolun paremmin kuin mitä se on järjestön sisältä nähtävissä.

Lue lisää Tietopiirin asiantuntijapalveluista

Tutustu TietoPiirin asiantuntija palveluun

Osaavat tekijät, Tero ja Ilkka

Me molemmat työhön osallistuvat tekijät – Tero Pesonen ja Ilkka Harjula – olemme järjestötyön ammattilaisia sekä työssä että vapaa-ajalla. Molemmilla on korkeakoulututkinto ja sen lisäksi Rastor-instituutin varainhankinnan ja tuotekehityksen erityisammattitutkinto tehtynä. Lisäksi molempia yhdistää vilpitön halu parantaa maailmaa järjestöjen kautta, helpottamalla niiden toimintaa. Teknisiä erityisasiantuntijoita käytämme apuna tilanteen niin kaivatessa.

SOSTE Järjestöopas – pian julkaistaan hyödyllistä tietoa

Olemme sopineet SOSTE ry:n kanssa, että tuotamme heidän Järjestöoppaaseen aihealuetta koskevia tuoteriippumattomia artikkeleita. Tietopiirin blogeina artikkelit on jo julkaistu, pian neljän artikkelin sarja löytyy myös Järjestöoppaasta: mihin asioihin kunkin varainhankinnan kypsyystason vaiheessa järjestön tulisi kehittämistoimissaan keskittyä. Tasoiksi yhdessä SOSTEn Ari Inkisen kanssa määritimme seuraavat:

  1. Järjestöt, joilla ei vielä ole rahankeräyslupaa

    Tässa vaiheessa oleellisinta on saada keräystoiminta nopeasti liikkeelle. Luvat, verkkosivuston rakenteet lomakkeineen ja maksamisen mahdollisuuksineen mutta myös lahjoittajapotentiaalin tunnistaminen sekä lahjoituskohteiden määrittäminen – siten, että kaikki on linjassa järjestön strategian kanssa. Tämä vaihe kuormittaa järjestöä paljon, sillä työvoimaa ei yleensä ole osoitettu tehtävään. Mitä tulee tehdä ja missä järjestyksessä, siinä on aloittamisen kaikkein tärkein anti.

    Tietopiirin blogin löydät kokonaisuudessaan täältä.

  2. Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys vielä alkutaipaleella

    Nyt varainhankinta tulee resursoida ja saada muuntumaan pistemäisestä projektoinnista systemaattiseksi prosessiksi. Potentiaalisten lahjoittajien ajaminen verkkosivustolle viestinnän keinoin on yksi tärkeimmistä asioista. Konversiopolut tarkennetaan ja työnkulkuihin ja tehtävien vastuutukseen laitetaan huomiota. Viimeistään tässä kohdin on tarkasteltava ovatko järjestön tietotyön välineet tasolla, joka tukee haluttua toimintamallia. Tietämyksenhallinnan käsittely ei ehkä ole kiitollisin aihe hankkeessa mutta erittäin tärkeä jo pelkästään GDPR:n kannalta.

    Blogina luettavissa tämän linkin kautta.

  3. Keskisuuret järjestöt, joilla varainhankinta jo hyvin hallussa

    Vahvin panostus tällä tasolla kohdistuu toimintaprosessin hiomiseen. Rutiinitöiden karsinta ja tietotekniikan hyödyntäminen, tietämyksenhallinta ja kontaktien järjestelmällinen segmentointi toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin ohella ovat avaimia tehokkaaseen toimintaan. Järjestö tietää olevansa kilpailutilanteessa huomiosta ja ihmisten rahasta, joten tehokkaat ”business-like” -työskentelytavat ovat luonnollisia valintoja. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa myös varainhankinnan operaatioissa saattaa olla relevanttia.

    Koko artikkeli blogina täällä.

  4. Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt

    Kansainväliset järjestöt ovat kovan tason ammattilaisia ja osaavia rahankerääjiä. Varainhankinta on omana hyvin resursoituna funktionaan ja työvälineet ovat monipuolisia. Nämä järjestöt hyödyntävät liiketoiminnan oppeja ja logiikoita toiminnassaan ja ovat hyvin analyyttisiä tulosten seuraamisessa. Tunnettuudessa ja brändin vahvuudessa kansainväliset toimijat ovat tyypillisesti omilla lukemillaan, mikä tuo niille huomattavia etuja viestinnän mahdollisuuksissa verrattuna pienempiin verrokkeihinsa. Näkokulma rahankeräysten kehittämisessä on viestinnällinen sekä työprosessia edelleen hiova, automatisoiva ja rutiineja karsiva. Analytiikka ja automatiikka sekä lahjoittamisen trendien ennakointi ovat avainsanoja.

    Kansainvälisten järjestöjen varainhankinnasta blogina täällä.

Kun kaipaat näkemystä – ota yhteyttä

Riippumatta missä kohdassa varainhankinnan askelmilla olet, jos kaipaat näkemystä yksittäiseen asiaan tai apua koko hankkeen junailussa, ota yhteyttä. Uskonpa, että osaamme olla avuksi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi