Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n organisoimaa TekojenTiistaita vietetään jälleen 29. marraskuuta! TekojenTiistain juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, jossa GivingTuesday-päivää on vietetty kymmenen vuoden ajan Black Fridayn jälkeisenä tiistaina. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta, joita kukin voi toteuttaa haluamallaan tavalla: ajan, avun, hyvän mielen tai lahjoitusten muodossa. Lahjoittaminen on tänä vuonna Ukrainan sodan seurauksena noussut näkyväksi teemaksi, joten tämän vuoden TekojenTiistaina halutaan erityisesti painottaa lahjoittamisen merkitystä kannustamalla ihmisiä ja yrityksiä tekemään hyvää lahjoitusten kautta.

Ennakkoluulot yleisiä

Kokemuksemme mukaan lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot ovat asia, joihin järjestöt tömäävät usein arjessaan. Ennakkoluuloihin vastaaminen ja rikkominen vaatii järjestöiltä avointa viestintää ja rehellistä vuoropuhelua. Ennakkoluuloja on monenlaisia, kuten mitä lahjoituksilla oikeasti saadaan aikaan tai menevätkö lahjoitukset ilmoitettuun kohteeseen. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme, miten järjestöt voisivat omalta osaltaan edistää lahjoittajien luottamusta lahjoittamista ja laajemminkin järjestöjä kohtaan.

Miten järjestö voi viestiä luotettavuudestaan potentiaalisille lahjoittajille?

Lahjoittajat pitävät hyvin tärkeänä, että rahaa keräävät tahot ovat luotettavia, että ne ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia ja että ne myös kertovat niistä avoimesti. Ennen lahjoituksen tekemistä lahjoittajat haluavat usein perehtyä tuen pyytäjän luotettavuuteen; kerrotaanko nettisivuilla lahjoitusten käyttötarkoituksista ja onko Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyksen lupanumero tai pienkeräysnumero helposti löydettävissä?

Lahjoitusten käyttötarkoituksista järjestöjen kannattaa aktiivisesti kertoa some-kanavissaan ja verkkosivuillaan, jotta jokaisen on mahdollista poimia niistä tietoa helposti ja nopeasti. Luotettavuuden varmistaminen vaatii lahjoittamista harkitsevilta hieman taustatyötä, joten se kannattaa sujuvuuden varmistamiseksi tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi monien järjestöjen verkkosivuilta löytyvää ’’Usein kysytyt kysymykset’’ -osiota.

Luotettavuuden ja avoimuuden ohella lahjoittaja ansaitsee sen, että lahjoitus on tehtävissä vaivattomasti. Useimmiten järjestön oman verkkosivun lahjoitussivu on lahjoittamisen tapahtumapaikka. Jos potentiaalinen lahjoittaja on saatu houkuteltua lahjoitussivulle, lahjoituskohteet on visualisoitu ja tarinallistettu, mutta lahjoituksen tehdäkseen pitäisi siirtyä verkkopankkiin – ja kopioida tilinumeron lisäksi viite – on lahjoitus luultavimmin menetetty. Maksamisen mahdollisuus tulee ehdottomasti tarjota samassa selainistunnossa. Lahjoittamisen helppous voi osaltaan lisätä lahjoittajan uskoa järjestön luotettavuuteen ja toimivuuteen.

Kannattaako järjestön kertoa avoimesti rahankeräys- ja hallintokuluistaan?

Eri yhteyksissä lahjoittamisesta puhuttaessa eräs kysymyksiä herättävä teema on järjestöjen keräys- ja hallintokulut. Toimivien ja tehokkaiden järjestöjen varoista osa käytetään esimerkiksi kirjanpitokuluihin, toimitilamaksuihin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin sekä keräyksen palveluntarjoajien maksuihin. Näiden avulla järjestön on mahdollista toteuttaa oman missionsa mukaista toimintaa ammattimaisesti, luotettavasti ja täsmällisesti. Järjestöjen kautta apu löytää perille oikea-aikaisesti osaavan henkilökunnan, olemassa olevien verkostojen, toimivan hallinnon ja jatkuvan toimintavalmiuden avulla.

Näistä asioista järjestön kannattaa toki olla avoin lahjoittajilleen ja mahdollisille tuleville tukijoilleen. Keräys- ja hallintokulujen osuuden voi ilmoittaa nettisivuilla, uutiskirjeessä tai some-kanavissa; mitä rahankeräys- ja hallintokulut teidän järjestöllenne tarkoittavat ja mitä niiden avulla saadaan aikaiseksi? Vaikka keräys- ja hallintokulujen osuus olisi kooltaan pienellä järjestöllä suurempi kuin isommilla järjestöillä, kannattaa siitäkin kertoa rehellisesti ja kuvata miten lahjoituksilla voidaan mahdollistaa järjestön toiminnan kasvua ja kehitystä entistäkin tehokkaammaksi toimijaksi.

Miten järjestö voi ylläpitää luottamusta lahjoitustapahtuman jälkeen?

Kun lahjoittaja on antanut panoksensa, on järjestön vuoro informoida lahjoittajaa henkilökohtaisesti siitä, mitä kerätyillä varoilla on saatu aikaan. Ihmiset kaipaavat palautetta, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Lahjoitukset ovat monesti erittäin tarkasti kohdennettuja, joten niin tulee lahjoittajaviestinnänkin olla.

Eräs lahjoittajasuhdetta rakentava tekijä on kiittäminen. Lähes kaikkien lahjoittajien mieltä lämmittää, kun heitä kiitetään lahjoituksesta. Kiitoksen vastaanottaminen vaikuttanee siihen, että ihminen on valmis tekemään kertalahjoituksen toisenkin kerran. Kiitoksen ohella hänelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta kuukausilahjoittamiseen: järjestön kannalta erittäin tavoittelemisen arvoinen asia. Kiitos toimii myös kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. Tämä on etenkin iäkkäämpien, tekniikkaa ehkä vähän arastelevien, ihmisten kohdalla arvokasta.

Ellei lahjoitustapahtuman yhteydessä lahjoittajan tietoja ole tallennettu, on lahjoittajasuhteen ja luottamuksen rakentaminen vaikeaa. Nimi ja sähköposti ovat tärkeimmät tiedot, joiden lisäksi tarkempia tietoja voi pyytää myöhemmin. Jos lahjoittajasta on tiedossa vain tilitieto ja nimi, häntä ei ole mahdollista kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri kyseisessä lahjoituskohteessa on saatu aikaan. Lahjoittajan tunteminen antaa mahdollisuuden lahjoittajaryhmien muodostamiseen ja ryhmäkohtaiseen viestintään sekä lahjoittajasuhteen rakentamiseen.

Lopuksi voidaan todeta, että järjestön viestinnässä monen asian pitää onnistua, jotta luottamus saavutetaan, potentiaalinen lahjoittaja saadaan lahjoitussivulle ja lahjoittaja saadaan sitoutumaan järjestön tukijaksi. Jos yhden kertalahjoituksen jälkeen päästetään ihminen ”karkuun,” ja saatiin vain yksittäinen kertalahjoitus, merkitsee tämä valtavaa tuhlausta. Monella järjestöllä on tarve saada lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja lahjoituksen tehnyt ihminen on varmasti potentiaalisempi vapaaehtoinen kuin ihminen, jonka sydän ei syki järjestölle.

VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 80 jäsenjärjestöä. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita, edistää lahjoituskulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa jäsenjärjestöjään oppimaan yhdessä osana kansainvälistä verkostoa.

————————————————————————————————————————————————————————————————————————————-

Tietopiiri Oy:ssä autamme järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Blogin  kirjoittajat:

Tessa Robertsson / VaLa ry
puh. 050 – 411 9912
viestinta@vala.fi

Ilkka Harjula / Tietopiiri Oy
puh. 0400 – 545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi