Tag Archive for: vertaisvarainhankinta

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset varainhankinnan keinona

/in /by

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset on aivan yhtä relevantti asia kuin lahjoitukset sote-alan järjestöille tai ympäristönsuojelun aiheisiin. Erot ovat viestinnässä, eivät metodiikassa.  Tässä blogissa tuon poikkeuksellisesti esille omakohtaista kokemusta varainhankintatyöstä kulttuurijärjestölle. Blogin lyhennetty versio julkaistaan vieraskynäartikkelina Kukunori ry:n verkkosivulla 4.10.2021.

Lahjoitukset ja polku niiden saamiseksi

Kertauksena, yksityislahjoitukset voidaan ryhmitellä seuraavasti:

  • Kertalahjoitus
  • Kuukausi- ja muu toistuvaislahjoitus
  • Suurlahjoitus
  • Testamentti
  • Vertaisvarainhankinta (syntymäpäiväkeräykset ym)

Lahjoittamisen polun kuusi askelta

Lahjoittajan polun voi määrittää kuudella askelmalla, jotka ovat tuttuja yrityksissä asiakkuudenhallinnan yhteydessä. Sana asiakas aiheuttaa monelle näppylöitä järjestökontekstissa mutta  ärsytyskynnyksen ylittäminen palkitsee. Kyse on siitä, että järjestössä jäsenten ohella tunnetaan keitä on mukana, ketkä voisivat olla mukana ja miten ihmisiä voi ryhmitellä, jotta vaikuttava, ryhmäkohtainen viestintä on mahdollista.

Askelmat tiivistettynä ovat:

  1. Muodosta kontakti
  2. Kuuntele
  3. Viesti kohdennetusti
  4. Pyydä
  5. Kiitä
  6. Hoida

Aiheesta voit seurata webinarin, joka tehtiin 2020 Tekojentiistaita varten:
Webinar, satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja

Kaikkein tärkeimpiä asioita lahjoitusten saamisen kannalta

  1. Verkkosivusto ja maksamisen sujuvuus – aivan ensiarvoisia

Verkkosivuston tulee selkeästi palvella järjestön tavoitteita. Tarinallistaminen, kuvittaminen ja sivuston saavutettavuus – sivuston käytettävyys – ovat tärkeitä asioita. Kun käyttäjä on saatu painamaan lahjoita-painiketta, tulee hänelle tarjota maksamismahdollisuus samassa verkkoistunnossa. Jos potentiaaliselle lahjoittajalle tarjotaan vain pankkitili ja viitenumero, jää moni lahjoitustapahtuma pelkäksi aikomukseksi.

  1. Etsi sitoutuneimmat ihmiset

Paradoksaalisesti ne ihmiset, jotka ovat kaikkein sitoutuneimpia järjestöön, ovat myös ensimmäisiä lahjoittajia. Kannattaa nähdä vaivaa löytääkseen vahvimmin sitoutuneet ihmiset, joko yksittäin tai sitten asettamalla kriteerit, joiden mukaan ihminen kuuluu tähän ”kuumaan” ryhmään. Nämä ihmiset ovat valmiita edistämään järjestön konversiotavoitteita, mitä ne sitten ovatkin. He voivat tehdä vertaisvarainhankintaa (synttärikeräyksiä järjestön hyväksi), promota jäsenyyttä tai tapahtumaa. Juuri heidän kauttaan järjestön viestintä leviää tehokkaimmin.

  1. Lahjoittajat, jäsenet, symppaajat – kaikki talteen samaan paikkaan

Saatu raha lämmittää, vaikka lahjoittaja jäisi tuntemattomaksi. Järjestön kannattaa silti pyrkiä tallentamaan niin monen lahjoittajan tiedot kuin suinkin mahdollista – GDPR huomioiden. Anonyymien lahjoittajien kiittäminen on mahdotonta. Heille ei voida kertoa mitä juuri valittuun kohteeseen lahjoitetuilla rahoilla on saatu aikaan. Eikä liioin ole mahdollista ehdottaa kuukausilahjoitusta niille, jotka ovat lahjoittaneet jo useammin. Vapaaehtoiset, järjestön tykkääjät, vaikutettavat – on valtava etu jos kaikki on samassa paikassa. Ihmisellä voi olla monta roolia: jäsen voi olla lahjoittaja, lahjoittaja voi olla lautakunnan jäsen ja vaikutettava. Tiedonhallinnan kannalta, myös mekaanisen työn säästämiseksi, kattava rekisteri on järjestön voimavara.

Henkilökohtainen kokemus – Cantores Minores poikakuoro

Kiitos työni, pääsen näkemään aihetta erilaisten järjestöjen ja eri kypsyysvaiheiden kannalta. Omakohtaisinta on kuitenkin digivarainhankinnan kehittäminen Cantores Minoreksessa, jossa olen mukana tiiviisti monissa rooleissa, kahden laulajapojan isä kun olen. Kaksi vuotta sitten kaikki raha kerättiin vielä käsiparein: kahvilan pitämistä, arpajaisia – hyvin perinteisesti. Iso työ eikä kummoinen tulos. Digivarainhankinnassa brändi ja näkyvyys on valtava etu ja se on puolellamme. Teemme kuitenkin rahan keräämisen ja vetoamiset aika matalalla profiililla, aggressiivinen kerääminen ei sovi kuvaan.

Todistetuksi on tullut parikin asiaa. Ensinnä, kyse on pitkäjänteisestä viestintätyöstä, tuloksia ei synny heti. Toinen asia on resurssien tunnustamisen tarve: yksittäisistä kertalahjoituksista voi ja kannattaa ryhtyä kehittämään lahjoittajapolkuja kohti kuukausilahjoituksia jos siihen on käytettävissä työaikaa. Kuorossa näin ei ole ja joudumme tyytymään siihen, että yksittäinen kertalahjoitus luultavasti jää kertalahjoitukseksi. Toisin sanoen, keinovalikoima ja työvälineet sekä tavoitteiden mutta myös resurssien mukaisesti.

Varainhankinta ja viestintä ei ole vain pienen ryhmän tehtävä; jokainen mukana oleva ihminen voi osallistua. Ensi vuosi on Cantores Minoreksen juhlavuosi, 70 vuotta tulee täyteen. Teemme seinäkalenterin, jonka ilmoitusmyyntiin ja miksei myös itse kalenterin myyntiin jokainen kuorolaisen vanhempi voi osallistua. Saamme kalenterin painokustannukset katettua ilmoituksin ja tuotto kalenterista saadaan kuorolle – jonka suonta korona on iskenyt pahoin. Kehtaan kehua, että kalenteri on sekä kaunis että komea, tästä voi vilkaista kalenterin kantta sekä mediakorttia: Cantores Minores -kalenteri
Tarkkasilmäinen huomaa, että Tuomiokirkon alttaritaulu on vinossa. Olen kameraharrastajana kuvasta vastuussa ja painotuotteessa linjat on kuten pitääkin. Ja huomaattekos, tässähän minä nyt promoan kuoron kalenteria!

Tästä tulemme jakamisen muotoon, vertaisvarainhankintaan. Englanniksi peer2peer varainhankinta, jonka tutuin muoto on Facebookin synttärikeräykset. Kun promotaan kalenteria tai varainhankintakamppista, kannattaa kaikki lähipiirin ihmiset ottaa mukaan jakamaan viestiä. Kuorolla Face-tykkääjiä on kaiketi noin 7000. Iso määrä mutta lasketaanpa toinen ryhmä. A-kuorossa on noin 150 poikaa. Jos keskimäärin kullakin laulajalla on 1,25 Facessa olevaa vanhempaa ja kaikki jakavat kuoron Facebook-vetoomuksen. Olettaen, että kavereita somepalvelussa on keskimäärin sata. 150 x 1,25 x 100 = 18 750 ihmistä. On eri asia kun kaveri vetoaa jonkin asian puolesta kuin että järjestö sen tekee. Kaverin ääni on vahvempi. Erityisen tärkeää on motivoida viestin kaiuttamiseen ne ihmiset, joilla on laaja verkosto ja jotka tiedetään vaikuttajiksi. Minä voin kailottaa Facessa vailla sen kummempaa vaikutusta mutta kuorovanhemmissa on ihmisiä, joita tässä yhteiskunnassa kuunnellaan. Kun he tarjoavat oman verkostonsa järjestön viestille, alkaa tapahtua. Siispä, miettikää ketkä ovat vaikuttavimmat ihmiset.

Vertaisvarainhankinnasta voi lukea lisää seuraavista blogeista:
Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla
Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Muualla nähtyä: sunnittele työnkulut ja vastuuta työjako

Ei ole olemassa tekniikkaa, joka tekisi varainhankintatyön järjestön puolesta. Tekniikka mahdollistaa monia asioita ja vähentää rutiinityötä mutta ylivoimaisesti ratkaisevin tekijä on prosessissa, jolla järjestö varainhankintaa tekee. Onko keinovalikoima harkittu, viestinnän ja varainhankinnan vuosikellot synkattu, tavoitteet ja mittaustapa päätetty. Onko mietitty miten tietoa tallennetaan ja hallitaan, ketkä ovat vastaanottavaisimmat kohderyhmät, ketkä sitoutuneimmat, ketkä vaikuttavimmat henkilöt. Hankkeilla ja prosesseilla tulee olla omistaja – se, joka vastaa, että sovitut asiat tulevat tehdyksi. Ja vielä yksi tärkeä lisäys: vastuuhenkilöillä on oltava aikaa työn suorittamiseen. Varainhankinta metodilla OTO, oman työn ohella – ei onnistu.

Älä osta osoitteita – kerää kontaktit itse

Olen monelle järjestöihmiselle kertonut mielipiteeni ostettavista osoitteista. Tarkoitan rekisteriylläpitäjien kontakteja, joita voi poimia halutuilla kriteereillä. Useimmissa tapauksissa kampanjointi ns. kylmiin kontakteihin tuottaa vain kustannuksia. Sanotaan, että ihminen tarvitsee seitsemän ”kosketusta” ennen kuin tavoiteltu toimenpide on mahdollinen. Ostetuissa osoitteissa työ lähtee nollasta, ihmisellä ei useimmiten ole mitään suhdetta järjestöön. Tästä syystä varsinkin rahan pyytäminen ensimmäisellä kontaktoinnilla on rahan haaskausta. Jos ihminen on esimerkiksi tapahtumakävijä, uutiskirjeen tilaaja, sometykkääjä,  on huimasti todennäköisempää, että tämän sydän on tavalla tai toisella kallellaan järjestön puoleen. Vähintäänkin hän tietää ja tuntee järjestön. Vetoomuksen esittäminen tällaiselle ihmiselle johtaa paljon todennäköisemmin onnistumiseen. Ero kylmän ja lämpimän kontaktin välillä konversiossa onnistumisessa on huikea. Sen vuoksi, kontaktietoja kannattaa kerätä aina ja kaikkialla kun vaan mahdollista. GDPR asettaa raamit muttei missään nimessä estä tätä työtä.

Voit lukea lisää aiheesta Tietopiirin blogissa: https://www.tietopiiri.fi/valitse-konversiotavoite-maltilla/

Älä pyydä ensimmäisenä rahaa

Ihmisten sitoutuminen järjestöön tapahtuu vaiheittain. Tuntemattomuudesta tiedostamisen kautta tuntemiseen, viimein suosittamiseen saakka. Suurimmilla järjestöillä on jo paikka meistä kunkin selkänikamien välissä: tunnemme ja luotamme laadukkaaseen työhön. Näillä muutamilla järjestöillä on mahdollisuus oikaista ja toteuttaa kampanja, jonka ensimmäinen vetoomusviesti on rahan pyytäminen. Kaikkien muiden pitää tasoittaa tietä ennen kuin rahavetoomusta kannattaa esittää. On parempi houkutella ihmistä sitoutumaan pienin askelin. Tarjoa white paper, jonka saa ladattua yhteystietoja vastaan. Houkuttele uutiskirjeellä, koeta saada ihminen ”kuulolle”. Viesti sen jälkeen ryhmäkohtaisesti ja vasta sitten esitä vetoomus rahan antamiseksi. Ihminen voi antaa muutakin kuin rahaa: omaa aikaansa, asiantuntemusta tai omaa verkostoaan järjestön viestin jakamiseksi. Tämän jälkeen rahalahjoitukseen on enää pieni kynnys.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Ilkka Harjula, joulukonsertti Helsingin tuomiokirkossa 2019

 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Facebook ja peer to peer varainhankinta

/1 Comment/in /by

Peer to peer varainhankinta eli vertaisvarainhankinta tarkoittaa lahjoitusten keräämistä siten, että järjestöön sitoutuneet ihmiset keräävät rahaa järjestön puolesta. Ilmeisimmin vertaisvarainhankinta on kaikkein nopeimmin kasvava varinhankinnan muoto ja sille on perusteensa. Aiheesta aiemmassa blogissa Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla. Myös Facebook on ilmoittautunut mukaan ja tarjoaa välineitään aiheen toteuttamiseen. Facebookin mallissa järjestöllä ei tarvitse olla CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmää saati erillistä peer to peer varainhankinnan alustaa. Mutta onko Facebookista työkaluksi vertaisvarainhankintaan, siitä tässä ajatelmia.

Pro Facebook – peer to peer varainhankinta

Sain tilaisuuden osallistua VaLa ry:n järjestämään tilaisuuteen Facebook Social Good. Hämmästyttävän moni osallistuja kertoi jo käyttävänsä palvelua ja lähes kaikki olivat käyttäneet Facebook-mainontaa, mikä onkin tärkeä osa kuviota – ja syy miksi Face on asiassa aktiivinen. Salissa kerrottiin myös, että palvelu toimii ja lahjoituksia karttuu, mutta viitetietojen puuttuminen lahjoituksessa aiheuttaa kirjanpidolle manuaalisen kohdistamisen työn.

Parasta Facebookin lähestymistavassa mielestäni on vaivattomuus ja maksuttomuus. Kerääjiä tulee kouluttaa ja motivoida, asia siis ei tapahdu itsestään ja matkalla huomattaneen, onko järjestössä riittävästi aktiivisuutta vertaisvarainhankinnan pyörittämiseen. Samalla toki somepresenssikin tulee saatettua ajan tasalle. Facebookin valtava peitto ja ainakin tässä kohdin paikallista lainsäädäntöä kunnioittava asenne vakuuttaa. Facebook osaa muistuttaa tulevasta merkkipäivästä etukäteen: erittäin hyvä niin, sillä henkilökohtaiset lahjatoiveet tai niistä luopuminen hyvän asian puolesta ovat käsittelyssä ennen varsinaista merkkipäivää.

Con Facebook – peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on hankkia kontakteja, joihin rakennetaan pitkäaikainen suhde. Tarkoitus on sitouttaa kontaktit järjestöön ja eräs sitoutumisen muoto voi kertalahjoituksen ohella olla kuukausilahjoitus. Tähän tarvitaan kontaktin tiedot ja ne tiedot pitää olla järjestön, ei Facebookin omistuksessa. Ellei tietoja ole, on mahdotonta kiittää lahjoittajaa saati kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. ”Donor journey” ei siis ole mahdollinen ja tuntuu, että tässä haaskataan, koska tyydytään kertalahjoitukseen mahdollisen pitkäaikaisen suhteen sijaan. Kontakti siis on usein arvokkaampi kuin yksittäinen lahjoitus.

Välineistö on maksuton ja helppo, muttei ilmainen. Viime kädessä Facebook kartuttaa itselleen tietoa järjestön lahjoittajista mm. mainosten kohdentamiseksi – tieto on arvokkainta, mitä Facebook voi saada. Tästä on hyvä olla tietoinen. Toki kyky mainonnan tarkempaan kohdentamiseen auttaa myös järjestöä, sillä järjestön on osattava mainonnan ja viestinnän syöttöpeli nimenomaan Facen uutisvirtaa ajatellen. Ellei sisällöntuotto ja mainonnan kohdentaminen ole ojennuksessa, jää huomioarvo ja sen myötä lahjoitukset vähäisiksi.

Kenelle Facebook varainhankinta soveltuu?

Facebook on vertaisvarainhankinnan välineenä epätäydellinen mutta on sillä paikkansa. Mitä useampi seuraavista aiheista toteutuu, sitä luultavimmin Facebook voi olla oikea väline vähintäänkin kokeiltavaksi tai muiden keräysmuotojen rinnalle:

  • ei intressiä tai mahdollisuutta investoida varainhankintaan, etupainotteinen kustannus ei ole hyväksyttävä
  • ei mahdollisuutta sitoa käsiparia kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valmiudessa olemiseen yhteydenottoja varten
  • varainhankinnan suunnitelma ja metodiikkavalinnat vasta suunnittelupöydällä
  • epäily josko sittenkään löytyy tarpeeksi sitoutuneita kerääjiä tai onko järjestön viesti riittävän vetoava lahjoitusten saamiseksi

Facebook on matalan kynnyksen väline kokeilla peer to peer varainhankintaa. Jos kokeilu osoittaa, että omista joukoista löytyy sitoutuneisuutta ja terävää kynää viestikärjen muokkaamiseen ja vielä lahjoittajiakin on saatavissa, on varmastikin helpompi tehdä kustannuksiltaan etupainotteinen investointi oikean varainhankinnan järjestelmän hankkimiseksi.

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.12.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

/1 Comment/in /by

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

/2 Comments/in /by

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com