Tag Archive for: järjestö

GDPR – check! Entä e-Privacy Regulation?

/1 Comment/in /by

EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR velvoittaa 25. toukokuuta 2018 – oletko valmis?

Moni on todennut, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) eli henkilörekistereitä koskeva säännöstö teettää paljon työtä. Arvelen, että aika harva järjestö on kovinkaan lähellä ollakseen ”compliant” 25.5.2018, kun sen noudattaminen on pakollista. Soveltamistavassakin on vielä kysymyksiä. Kuinka pilkuntarkka esim. hyväntekeväisyysjärjestön tulee olla verrattuna suureen EU-alueella toimivaan verkkokauppaan? Aika hyvä kysymys.

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) tulee

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt, ettei GDPR ole aihealueen viimeinen työllistävä tekijä: toinen asetus, joka ei siis ole direktiivi vaan sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä, tulee pikapuoliin perässä. Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) on yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n ”sisarasetus” ja aiheuttaa nyt valmisteluvaiheessaan suurta pärskyntää. Se vaikuttaa järjestöjen toimintaan, mutta on kuitenkin liike-elämälle merkittävästi suurempi asia kuin kolmannen sektorin toimijoille.

GDPR on enemmän rakenteellinen ja vaikutukseltaan työllistävämpi. GDPR määrittää mm. sitä missä ja miten henkilötietoa säilytetään, kuka tietoon pääsee ja kuinka eheää se on. Myöhemmin tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus puolestaan säätelee miten tietoa käytetään esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden yhteydessä. Järjestön nimenomaan kannattaa suhtautua viestintäänsä systemaattisena kontaktin kehittämisen prosessina – kaupallisella puolella tavoite on tuotteen myyminen, non-profitin haluttu tulos voi olla vapaaehtoisten sitoutumisen vahvistaminen tai vaikkapa jäsenen osaamispanoksen lahjoittaminen. Mutta viestinnän kannalta asia on sama ja asetus tosiaankin koskee rekisteröidyn yhdistyksen toimintaa. Kirjoitan asetusten sisällöstä erillisen tiiviin blogin pikapuoliin.

… marraskuussa tai ehkä vasta 2019

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen piti tulla voimaan toukokuussa 2018 mutta sitä on viivästetty ainakin marraskuuhun 2018. Asetuksen sisältö aiheuttaa vahvoja tunteita ja kriittisimpien mielestä se nykyisen valmisteluvaiheen mukaisena pysäyttäisi suoramarkkinoinnin liiketoiminnan kokonaan. On mahdollista, että asetus on täällä vasta vuoden 2019 puolella, mutta viisasta on ottaa sen keskeisestä sisällöstä selvää jo nyt. Hienosti jalostettua ja ymmärrettävää tietoa on tarjolla esimerkiksi Ohjelmistoyrittäjät ry:n ylläpitämällä sivustolla www.gdpr.fi

Työtä on tiedossa, mutta hyvää tässä on se, että asetukset korvaavat kansalliset lakiviritelmät ja kun asetuksia osaa noudattaa kotimaassa, pärjää samalla metodiikalla muuallakin EU-alueella.

Suosittelemamme askel oikeaan suuntaan

Vahva suosituksemme on, että vähintäänkin taulukkotiedostoista, verkkolevyille talletetuista listoista ja varsinkin mapeissa säilöttävistä rekisteritiedoista hankkiudutaan välittömästi eroon. Kun kaikki kontaktitieto on hallitusti samassa tietojärjestelmässä, on rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn paljon helpompi hengittää vapautuneesti.

Ilkka Harjula

 

 

 

Ilkka Harjula

10.12.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com

Tutkimus: Lahjoittaminen – pienillä parannuksilla suuria tuloksia

/0 Comments/in /by

Tuore Nonprofit Tech for Good -raportti keskittyy tällä kertaa lahjoittamisen tapojen ohella järjestön lahjoittajalleen tarjoamaan asiakaskokemukseen. Millaiset valmiudet järjestöillä on ottaa vastaan lahjoituksia tai oikeastaan kääntäen: onko potentiaalisen lahjoittajan polulla kiviä ja kantoja? Kilpistyykö hyvä aikomus ennen kuin on päästy painamaan kultaista nappia, viimeistä enteriä lahjoituksen toteuttamiseksi? Kyllä, niitä kantoja on, mutta onneksi aika moni niistä on siirrettävissä ilman puskutraktoria. Niistä seuraavassa muutama poiminta. 

1.      Vain aniharva järjestö pyrkii konvertoimaan lahjoittajiaan uutiskirjeidensä tilaajiksi ja some-kanaviensa seuraajiksi. Tehtyään lahjoituksen ja saatuaan siitä personoidun kiitoksen, lahjoittaja on vastaanottavassa moodissa. Miksi jättää ”call to action” tässä kohdin tekemättä. Tapauksesta riippuen uudelle lahjoittajalle voi ehdottaa kuukausilahjoittamista, mutta lahjoituskohteeseen liittyvän uutiskirjeentilaus ja some-kanavan seuranta sopii kaikille. Ne antavat sekä mahdollisuuden tavoittamiseen usein mutta myös viestinnän levittämisen edelleen.

2.      Kuukausilahjoittaminen on etenkin Yhdysvalloissa yleistymässä ja useimmat tarjoavat mahdollisuuden, muutamat rohkelikot jopa oletusarvoisena lahjoitusmuotona. Kotimaisten tutkimusten perusteella meillä kipuillaan nimenomaan kk-lahjoituksen kanssa ja työvälineiden puuttuessa fokusoidaan kertalahjoituksiin. Kk-lahjoitus kuitenkin olisi karttuisampi ja budjetoitavampi, järjestön kannalta tavoittelemisen arvoinen.

3.      Mobiililahjoittaminen samoin kuin vaihtoehtoisten maksutapojen käyttäminen yleistyy. Eksoottisempien maksutapojen suhteen kuten Apple Pay tai Visa Checkout olemme Suomessa toistaiseksi turvassa mutta mobiililahjoittamisen nopeaan yleistymiseen on syytä varautua. Mobiililahjoitus on hankala tapaus siitä syystä, että lahjoittajan tietojen saaminen tietokantaan asiakassuhteen kehittämistä varten on vaikeampaa. Raha voitelee järjestön rattaita tulipa se mitä kanavaa tahansa. Jotta tiedot saadaan talteen, voi tekstiviestillä lähettää kiitoksen lahjoituksesta sekä linkin, jota kautta tietojaan voi täydentää suoraan tietojärjestelmän kantaan.

Oletko huomannut, että itse kirjoittamasi tekstin virheitä on vaikeaa huomata? Voihan olla, ettei isolla vaivalla rakennetun lahjoitussivuston mahdollisia hankalasti toimivia osia yksinkertaisesti havaitse. Kannattaa pyytää ”tuoreita silmiä” apuun kokeilemaan ja antamaan palautetta. Tämän ohella hyvä, paljon systemaattisempi tapa on hiljattain VaLa:n tilaisuudessa (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) tutustumani Donor Journey Mapping, nonprofit järjestöille vapaaseen käyttöön kehitetty asiakaskokemuksen hahmottamisen malli. Siinä käydään erittäin käytännönläheisesti ja kronologisesti läpi kaikki se mitä lahjoittaja näkee, tekee ja kokee alkaen lahjoitusaikomuksesta ja päätyen lahjoittajan järjestöltä saamaan palautteeseen. Kirjoitan aiheesta seuraavassa blogissa tarkemmin. Brian Walsh metodistaan Slidesharessa

Latauslinkki blogin aiheena toimineeseen raporttiin 2017 Global NGO Online Technology Report

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

1.8.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

/2 Comments/in /by
Read more

Fokus yhdessä aiheessa vai laveassa tarjoomassa – kumpi järjestö kerää enemmän rahaa?

/0 Comments/in /by
Read more

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä kasvaa – mutta millä resursseilla?

/0 Comments/in /by

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sunnuntaina 12.3. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124030.html ) oli laittaa aamukahvin väärään kurkkuun. Ansiokas havainto spottasi esiin sen, mistä pääosin on vaiettu. Soteuudistuksen sekä julkisten rahoittajaorganisaatioiden meneillään olevien muutosten takia tiedetään, että kenties useimpien järjestöjen julkinen rahoitus tulee vähenemään. Mutta keneltä, milloin, millä perusteella – kukaan järjestövastaava ei tiedä, näinköhän tietävät asiasta päättävätkään.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että järjestöjen rooli pääkirjoituksen otsikon mukaisesti hyvinvointiaukkojen paikkaamisessa kasvaa. Kolmatta sektoria vastuutetaan antamatta mahdollisuutta ottaa kantaa ja ilman ennustetta rahoitusnäkymästä. Luotetaanko tässä armeijasta tuttuun olemattomaan ”Arskaan”, joka tarpeen tullen oli väijyssä ja sai asiat sujumaan. Että jotenkin ne järjestöissä pystyvät omarahoitteisesti huolehtimaan resursseista ja tekemään sen mitä verovaroin ei pystytä tai haluta.

Vaikka järjestöissä onnistuttaisiinkin, osaavatko apua tarvitsevat juuri sen oikean järjestön luokse. Ja onko juuri sillä oikealla järjestöllä mailla halmeilla paikkaa, josta tavoittaa ihmisen. Mm. terveysalalla on useita osin päällekkäisiä järjestöjä, joista voi olla vaikea löytää juuri sen oikean profiilin auttava käsi. Toinen panostaa tutkimukseen, toinen välittömään auttamiseen, mutta vanhusko osaisi napata oikean osoitteen.

Vastuu resursseista ja varainhankinnasta ilmiselvästi siirtyy järjestöille. Kilpailu lahjoitusvaroista ja yrityskumppanuuksista kiristyy nopeasti. Järjestön brändin kirkastaminen niin rahoittajille kuin kaikille muillekin sidosryhmille on yhtäkkiä hyvin kriittinen asia. Taistelu paikasta auringossa on alkanut ja sen voittavat ne, jotka osaavat muokata toimintatapansa siten, että järjestössä on 360-näkymä niin jäseniin, vapaaehtoisiin kuin lahjoittajiin. Onneksi tietoteknisiä apuvälineitä on tarjolla. Niiden avulla asiakkuusajattelun ja varainhankinnan systematisointi on hienosti toteutettavissa.

Voittavat järjestöt  toimivat kontaktiensa kanssa systemaattisesti ja arvioivat toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Osa järjestöistä on tähän valmiita, joillakin saattaa olla pidempikin takamatka juostavana. Mustien maalaileminen on kurjaa mutta pelkäänpä, että järjestörekisterissä tulee tapahtumaan paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Osa järjestöistä varmasti pärjää mutta yhtä varmasti monille autettaville, niille, joita varten järjestö on olemassa, jää tyhjä kortti kouraan.

Ilkk Harjula

 

 

Ilkka Harjula, 13.3.2017

 

 

Cover photo: Pixabay