Artikkelit

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia

Järjestödigi-kartoitus 2020 on selvittänyt järjestöjen digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa. Vuodesta 2017 saakka vuosittain julkaistusta tutkimuksesta vastaavat Vitec Avoine Oy, TIEKE ry sekä Viestintä-Piritta Oy. Järjestöt haaskaavat edelleen lahjoituspotentiaalia mutta paljon hyviäkin asioita on vuodessa tapahtunut.

Pakotettu loikka tuotti paljon hyvää

Digiloikka telottiin sanana liikakäytöllä tehohoitoon saakka ennen kuin kukaan oli ehtinyt digiloikkia minnekään!  Mutta sitten tulikin The Loikka – pakko on hyvä peruste harpata kerralla pidemmälle. Täydellisestä pimeydestä siirryttiin vähintään kohtalaisen sujuvaan paikasta riippumattomaan työskentelyyn ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunhan normaali saapuu, mitä luultavimmin osa nyt opetelluista digitaidoista jää jokapäiväiseen hyötykäyttöön ja sillä on merkitystä työskentelyn tehoon ja myös kustannussäästöihin. Joku menettää, kun palaveria ei istuta saman pöydän ääressä ja onhan live-tapaamisessa oma juttunsa. Mutta järjestö joka tapauksessa säästää työaikaa ja matkoihin käytettyä rahaa. Ylipäätään asenne digitalisaatiota kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan kuluneen vuoden aikana. Olisiko mantrana toistettu digitalisaatio saanut sekin konkreettisen hahmon, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan: työtehtäviä, joita voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tietoverkkojen ja tietotekniikan avustamana. Sitähän se, ei kummempaa.

Lahjoitustoiminta verkossa – miksi tämä etenee niin hitaasti?!

Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta raporttiin liittyen ja frustraatio tursui rivien väleistä. Nyt tiedämme millaisia aikoja on edessä mitä julkiseen rahoitukseen tulee. Sponsorointi ja yritysten yhteistyö on hyvin selektiivistä: järjestön ydinviestin on edistettävä yrityksen liiketoimintaa ja lisäksi järjestön viestinnän on oltava kaikin tavoin hallinnassa. Tästä kaikesta huolimatta Järjestödigi-kartoitus 2020 organisaatioista 9 %:lle voi tehdä kertalahjoituksen verkossa. Valitettavasti luit aivan oikein. Kuukausilahjoitus oli mahdollinen 4 %:lla. Nyt on hönkäistävä ja kerrottava kamalimmat luvut omissa kappaleissaan.

Lahjoittajien tiedot talteen vain 3 %:lla

Suoritan parhaillaan Rastor-Instituutissa kurssia nimeltä ”Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erityisammattitutkinto”. Eilen 10.12. Salla Saarinen piti loistavan kurssipäivän ja puhui kontaktien tallentamisen kriittisyydestä. Ellei järjestö tiedä kuka lahjoittaja on, ei häntä voida kiittää. Hänelle ei voi kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Ylipäätään suhdetta ei voi rakentaa. Esimerkiksi kuukausilahjoittajuuteen edetään kertalahjoitusten kautta ja siitä on mahdollisuus suurlahjoitukseen ja edelleen testamenttilahjoitukseen. Mutta seuraavaa vaihetta on ehdotettava ihmiselle ja mitenpä sen teet ellet tiedä ketä puhuttelet.

Kontaktitieto on myös muiden konversiopolkujen avain: riippuen järjestön tarpeista, kertalahjoittajaa voidaan haluta liikuttaa vaparityöntekijän suuntaan tai hyvin sitoutuneeksi viestinviejäksi tai järjestöön rekrytoivaksi ihmiseksi. On hyvin tiedossa, että kontaktitiedon saaminen on GDPR-aikana mutkikkaampaa mutta ei mahdotonta. Paritanssi, jossa järjestö tarjoaa ihmiselle jotakin: tietoa, palvelua, emotionaalista yhteenkuuluvuutta ja sen vastineeksi ihmisen kannattaa antaa tietonsa. Käy pian selväksi miksi järjestön toiminnan tarinallistaminen on tärkeää.

Jättämällä kontaktitiedot keräämättä tapahtumakävijöiltä ja lahjoittajilta, järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia. On ison rahan ja monen viestinnällisen onnistumisen summa, että ihminen on saatu tekemään kertalahjoitus. Siihen verraten niin paljon helpompaa olisi saada ihminen, joka on luottanut järjestöön ja pitää sen tomintaa tärkeänä, lahjoittamaan uudelleen, mutta ilman lahjoittajan tietoja – no go.

4 % järjestöistä pitää säännöllisesti yhteyttä lahjoittajiinsa

Joulun aikaan kuuluvat tarinat, tässä yksi:

Olipa kerran ihminen, joka lahjoitti järjestölle.

Hän ei saanut uhrauksestaan kiitosta.

Hän lahjoitti vielä toistamiseen, mutta edelleen järjestö pysyi vakaasti vaiti.

Sen pituinen se.

Pandemia jyrää, mutta eräs keino vaan pysyy

Vaikka maailma kääntyisi ympäri, sähköpostia ei nitistä mikään. 97 % vastaajista kertoo käyttävänsä sisäisessä viestinnässä sähköpostia. Kakkosena on puhelin 89 %:lla ja muut kaukana perässä. Someryhmiä sisäisen viestinnän keinona käyttää 47 %. Onneksi ei tuon enempää, sillä some tässä roolissa merkitsee viestinnän ja varsinkin sisällönhallinnan täydellistä hallinnanluovutusta. Onneksi jaetut  dokumentit ja yhteinen työskentely verkossa on ohittanut somettamisen vuonna 2020.

Järjestödigi-kartoitus 2020 on ladattavissa järjestödigi-sivustolta tästä

Myös Järjestösome-trendit 2021 julkaistu

Viestintä-Piritta Oy julkaisi samassa yhteydessä tutkimuksen koskien järjestöjen somen käyttöä sekä presenssiä somessa. Raportti on tiivis ja selkeä, kannattaa lukea itse mutta pari asiaa spottaan esille.

Kaikkien ei enää tarvitse olla joka tuutissa mukana ja aivan kaikkia kohderyhmiä varten. Valitaan mieluummin yksi kanava ja tehdään se huolella versus kymmenen kanavaa ja juosten….toteuttaen. Viestintä on muuttunut selvästi valikoivammaksi ja kohderyhmiltään tarkennetuksi. Kaikkien syleilyä ei nähdä enää tarpeellisena – se pikemminkin hajottaa viestin.

Järjestön toimintaan osallistumisen tapa tuntuu muuttuneen pysyvästi. Jäsenyys ei ole lainkaan itsestään selvä asia; tyypillisempää alkaa olla sitoutuminen määrittämättömäksi ajaksi tai tietyn hankkeen kautta. Järjestöt ovat ryhtyneet puhuttelemaan somekanavillaan ihmisiä, jotka jakavat järjestön arvot mutta tuskin sitoutuvat järjestöön jäsenyyden kautta tai muutoinkaan loppuiäkseen. Jälleen kerran on todettava, että erään järjestöjohtajan ilmaisu pyöröovisitoutuneisuudesta oli nappiosuma.

Järjestösome-trendit 2021 löydät tästä linkistä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Jos haluat lahoittajatiedot talteen, rakentaa kestävän suhteen ja mahdollistaa täysin automatisoidun kuukausilahjoittamisen – Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali!

Kuukausilahjoittaja on järjestölle valtava potentiaali! Silti kuukausilahjoitus on Suomessa aika harvoin käytössä. Kuukausilahjoitus on järjestölle lähes budjetoitavaa tuloa ja melkein poikkeuksetta merkittävästi satoisampi kuin yhden ihmisen yksittäislahjoituksista kertyvä summa. Siitä huolimatta hyvin moni järjestö panostaa nimenomaan kertalahjoituksiin eikä kuukausilahjoittamisen mahdollisuutta välttämättä tarjota lainkaan. Länsinaapurissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoituskertymästä on merkittävästi korkeampi kuin meillä. Näyttäisi siltä, että edes korona-aika ei ole vaikuttanut asiaan. Miksi ihmeessä, sitä olemme aiemminkin blogissa pohtineet.

Järjestödigikartoitus 2019 kertoi kuukausilahjoitusten vastaanottamisen harvinaisuudesta

Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa aineiston järjestöistä vain 4 % otti vastaan kuukausilahjoituksia. Aiheesta kirjoitetun blogin voit lukea tästä. Edelleen asiaa pohdittuamme emme keksi muuta syytä kuin tiedonhallinnan puutteet. Ellei kertalahjoittajia tunneta, ei ole kohderyhmää, jolle ehdottaa kuukausilahjoittajuutta. Kuukausilahjoitukseen kasvetaan tyypillisesti kertalahjoittamisen kautta ja kuukausilahjoituksen summa voi kohota suhteen järjestöön syvennyttyä. Tarvitaan sitoutumista ja myös tunnesidettä, jotta kuukausilahjoitus ylipäätään on mahdollinen.

Kuukausilahjoitusten edistäminen

Kuukausilahjoittaja, tuo järjestöön sitoutunut kultakimpale, on saatu systemaattisen työn tuloksena ja hän ansaitsee erityisen huomion myös pysyäkseen kuukausilahjoittajana. Tässä blogissa kuitenkin keskitytään ajanjaksoon ennen kuukausilahjoittamisen aloittamista, miten järjestö voi sitä edistää. Inspiraatio blogin kirjoittamiseen löytyi Nonprofit Tech for Good -julkaisusta marraskuulta. Tarinan lopusta löydät linkin, josta pääset sen lukemaan.

Kuukausilahjoittaminen ensisijaiseksi lahjoitusvaihtoehdoksi, varauksin

Entäpä jos kuukausilahjoitus olisikin aivan ensimmäinen tarjottavista vaihtoehdoista! Jos ihminen ei ole siihen valmis, hän löytänee aivan läheltä muita vaihtoehtoja. Niissä kertalahjoittamiseen liittyvissä lahjoitustavoissa olisi kiireesti syytä karsia oletusarvoiseksi asetettu 5 €. Oli se sitten liukusäädin tai tekstikenttä, 5 €:n maininta tuottaa…….5 €:n lahjoituksia. Me vilkuilemme ympärillemme mitä muut ovat tehneet ja jos sinne vitonen on asetettu, niin siis mennään. Liian korkeaksi asetettu oletussumma karkottaa lahjoittajia: jos on mahdollisuus betatestaamiseen, sillä keinoin sopiva oletussumma löytynee.

Ensisijaisuutta pitää hiukan tarkentaa. Verkkosivulla kuukausilahjoittajuus ensisijaisena vaihtoehtona toimii kun järjestön toiminnan luonne sitä tukee; esimerkiksi kummitoiminta. Muiden tulisi ehdottomasti tarjota ainakin rinnalla kertalahjoituksen muodot. Sitten kun kuukausilahjoitusta promotaan ulkoisessa mediassa, somessa tai perinteisessä, linkin tulee ohjata järjestön sivulle, jossa on tarjolla vain kuukausilahjoitus. Oma landing page on erittäin perusteltu.

Pop-up ikkunoista johdattelevaan Chat-bottiin

Nuo viheliäiset ponnahtelijat, oltiin mitä mieltä tahansa – ne näyttävät toimivan kun viesti osuu oikeaan kohderyhmään. Osumatarkkuudessa on vain usein parantamisen varaa. Siksi Chat-bot, joka muutamalla mietityllä kysymyksellä ohjaa sivustovierailijan oikean kohdeinformaation luokse tai ehdottaa suoraan vastausten perusteella kuukausilahjoittamista, voi osoittautua huikean arvokkaaksi.

Jäsenyysohjelma käyttöön

Kuukausilahjoittajan tulisi saada panostustaan vastaan järjestöltä jotain extraa. Informaatiota muita nopeammin, pääsylippuja, alennuksia yhteistyökumppaneilta – mikä järjestön toimialaan sattuu sopimaan. Jotain sellaista, mitä muuten ei mitenkään voi saada. Jäsenyysohjelmassa voisi olla jopa eri tasoja mutta yksikin on jo oikein hyvä tavoite näin suomalaisittain.

Segmentoi myös kuukausilahjoittajat

Suurin panostus kontaktien ryhmittelyssä epäilemättä kohdistetaan kertalahjoittajiin tai ihmisiin, jotka eivät vielä ole lahjoittaneet. Tälle on perusteensa. Mutta sikäli kun kuukausilahjoittajia on vähänkään enemmän, on tosiaankin hyvä ajatus jakaa myös heitä ryhmiin ja kohdentaa viestintä tarkemmin. Myös kuukausilahjoittajia kannattaa toisinaan kiittää, kertoa samalla mitä varoilla on saatu aikaan, mitä järjestö suunnittelee ja kunhan asia tehdään hienovaraisesti ja kohteen tilanteen huomioiden, voi myös ehdottaa kuukausittaisen lahjoitussumman korottamista.

Suomalainen e-laskutus kuukausilahjoituksen muotona

Suomessa pankit tarjoavat turvallisen tavan kuukausilahjoittamiseen, e-laskun. Kääntöpuolena on ollut sopimuksen muodostamisen vaivalloisuus, johon me tartuimme. Kehtaamme nostaa häntäämme toteuttamastamme palvelumuodosta, jossa lahjoittaja voi tehdä kuukausilahjoitussopimuksen järjestön verkkosivulla siten, että kuukausilahjoituksen käynnistyminen edellyttää vain e-laskutussopimuksen hyväksymistä. Se on verkkopankissa valmiina odottamassa. Mitään muuta ei niin lahjoittajan kuin vastaanottajankaan tarvitse asialle tehdä.

Yhdysvalloissa, jossa luottokortilla toistuvaislahjoittaminen on hyvin yleistä, erittäin tyypillinen syy lahjoitusten katkeamiseen on kortin vanheneminen. Uuden sopimuksen tekeminen on isohkon kynnyksen takana. Suomalaisessa e-laskutuksessa ei ole korttia, jonka vanhentuminen päättäisi kuukausilahjoittamisen.

Referoitu artikkeli on jenkkilähtöinen mutta kirjoittaja tässä sopeutti sisältöä kotimaiseen ympäristöön sopivaksi ja omia kokemuksia vastaavaksi. Erittäin mielelläni kuulisin miten siinä onnistuin ja josko muitakin ajatuksia kirposi. Nonprofit Tech for Good -artikkelin voit lukea tästä.

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali! Mietitään yhdessä, miten teidän tapauksessa hänet saadaan mukaan.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja

Vala ry:n järjestämä #tekojentiistai, #givingtuesday 1.12.2020 lähestyy. Saimme iloksemme toteuttaa webinaarin otsikolla: Järjestön satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja. Pääset katsomaan webinaarin Tietopiirin sivulta sekä Youtubesta täältä.
VaLa ry:n sivuilta löydät esityksen yhteistyökumppanien kohdalta.

Täysin realistinen tavoite

Webinaarin otsikko on aivan toteuttamiskelpoinen asia mutta edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Kysymyksessä on järjestön vaikutuspiirissä olevan ihmisen, kontaktin ystävällisestä mutta määrätietoisesta ohjaamista kohti järjestön tavoitetta – tässä tapauksessa lahjoitusta. Ensin kohti kertalahjoitusta, sitten kuukausilahjoitusta. Korkeimpana sitoutumisen asteena pidetään testamenttilahjoitusta mitä pidämme aivan realistisena tavoitteena kunhan lahjoittajan polku on ollut juuri hänet huomioon ottava. Lahjoittajan tulee tuntea saavansa järjestöltä mitä hän siltä haluaa; suhde ei voi perustua siihen, että lahjoittaja on vain antavana osapuolena.

Asiakkuusajattelu pohjalla

Jokainen liike-elämän ja etenkin kaupan alalla toiminut on tullut vähintään sivunneeksi CRM- eli asiakkuudenhallinnan järjestelmiä. Järjestön yhteydessä asiakas sanana toisinaan nostaa näppylöitä mutta se on täysin tarpeetonta. Niin kauan kun joudutaan kilpailemaan ihmisten huomiosta, ajasta ja rahasta, on hyvä ajatus suhtautua kaikkiin järjestön ympärillä oleviin ihmisiin asiakkaina tai potentiaalisina asiakkaina – sanan voi korvata jos vaan paremman keksii. Teemaa on pöyhitty aiemmassa blogissa nimeltä Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys.

Kuuden askeleen polku lahjoittamiseen

Olemme mentoroineet asiakkaitamme lahjoittajapolun mallilla, jossa on kuusi askelmaa. Kyse on liike-elämän puolelta lainatusta mutta järjestön tarpeisiin sopeutetusta metodista. Hiljattain joku järjestölahjoittamisen guru piti esityksensä teemasta ja oli oikein lämmittävää huomata, että hän oli valinnut samat askelmat ja useampi perustekin oli hämmästyttävän tuttu. Olemme siis varmasti juonessa tämän metodimme kanssa.

Talleta kontakti, kuuntele, viesti kohdennetusti, pyydä, kiitä, hoida

Vaikuttaa täydelliseltä itsestäänselvyydeltä mutta kunhan tarkastellaan lähemmin, sisältyy ketjuun monta huomioitavaa asiaa. Ja asioita, jotka riippuvat järjestön toimialasta, brändistä ja aivan erityisesti järjestön tunnettuudesta. Monesta asiasta voimme sanoa, toimikaa näin. Mutta ainakin yhtä monessa kohdassa on kuoppa, johon intuitiivisesti astahtaa ellei siitä ole varoitettu.

Kuuntele 25 minuutin webinaari ja ota yhteyttä

Olemme ilahtuneita kun katselet webinaarin. Mutta otettuja olemme, jos otat yhteyttä kysyäksesi, sparrataksesi tai kyseenalaistaaksesi. Meillä on aiheesta runsaasti kokemusta ja olemme valmiita sitä jakamaan. Olemme luvanneet. että tämä blogi ei ole tuotepuffaamista varten. Siitä pidetään kiinni mutta webinaarin puffaamisesta ei ole luvattu mitään. Siispä katsomaan ja kuuntelemaan 🙂

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä kasvaa – mutta millä resursseilla?

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sunnuntaina 12.3. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124030.html ) oli laittaa aamukahvin väärään kurkkuun. Ansiokas havainto spottasi esiin sen, mistä pääosin on vaiettu. Soteuudistuksen sekä julkisten rahoittajaorganisaatioiden meneillään olevien muutosten takia tiedetään, että kenties useimpien järjestöjen julkinen rahoitus tulee vähenemään. Mutta keneltä, milloin, millä perusteella – kukaan järjestövastaava ei tiedä, näinköhän tietävät asiasta päättävätkään.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että järjestöjen rooli pääkirjoituksen otsikon mukaisesti hyvinvointiaukkojen paikkaamisessa kasvaa. Kolmatta sektoria vastuutetaan antamatta mahdollisuutta ottaa kantaa ja ilman ennustetta rahoitusnäkymästä. Luotetaanko tässä armeijasta tuttuun olemattomaan ”Arskaan”, joka tarpeen tullen oli väijyssä ja sai asiat sujumaan. Että jotenkin ne järjestöissä pystyvät omarahoitteisesti huolehtimaan resursseista ja tekemään sen mitä verovaroin ei pystytä tai haluta.

Vaikka järjestöissä onnistuttaisiinkin, osaavatko apua tarvitsevat juuri sen oikean järjestön luokse. Ja onko juuri sillä oikealla järjestöllä mailla halmeilla paikkaa, josta tavoittaa ihmisen. Mm. terveysalalla on useita osin päällekkäisiä järjestöjä, joista voi olla vaikea löytää juuri sen oikean profiilin auttava käsi. Toinen panostaa tutkimukseen, toinen välittömään auttamiseen, mutta vanhusko osaisi napata oikean osoitteen.

Vastuu resursseista ja varainhankinnasta ilmiselvästi siirtyy järjestöille. Kilpailu lahjoitusvaroista ja yrityskumppanuuksista kiristyy nopeasti. Järjestön brändin kirkastaminen niin rahoittajille kuin kaikille muillekin sidosryhmille on yhtäkkiä hyvin kriittinen asia. Taistelu paikasta auringossa on alkanut ja sen voittavat ne, jotka osaavat muokata toimintatapansa siten, että järjestössä on 360-näkymä niin jäseniin, vapaaehtoisiin kuin lahjoittajiin. Onneksi tietoteknisiä apuvälineitä on tarjolla. Niiden avulla asiakkuusajattelun ja varainhankinnan systematisointi on hienosti toteutettavissa.

Voittavat järjestöt  toimivat kontaktiensa kanssa systemaattisesti ja arvioivat toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Osa järjestöistä on tähän valmiita, joillakin saattaa olla pidempikin takamatka juostavana. Mustien maalaileminen on kurjaa mutta pelkäänpä, että järjestörekisterissä tulee tapahtumaan paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Osa järjestöistä varmasti pärjää mutta yhtä varmasti monille autettaville, niille, joita varten järjestö on olemassa, jää tyhjä kortti kouraan.

Ilkk Harjula

 

 

Ilkka Harjula, 13.3.2017

 

 

Cover photo: Pixabay