Tag Archive for: lahjoitus

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut!

/in /by

VaLa ry täyttää 20 vuotta – lämpimät onnittelut! Pia Tornikoski on luonut toimialan osaavan ja luotetun auktoriteetin, joka on tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Työ Tessa Robertssonin kanssa on vaikuttavaa, kirjaimellisesti. On ilo jatkaa VaLa ry:n sponsorikumppanina.

Muutama esimerkki – omakohtaisia sekä kaikkia koskevia

Tietopiiri tuottaa järjestöille paitsi tietotyön välineitä myös osaamista. Sparraaminen ja vinkkaaminen on meidän tapamme tehdä maailmasta vähän parempi paikka. Jotta kaikki se mitä kerromme on varmasti oikein, usein VaLa:n näkemystä ja vähintäänkin faktantarkistusta on ollut tarpeen käyttää.

Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa on aihe, joka yhdessä havaittiin hieman ”hähmäiseksi”. Samaa kertoi SOSTE ry:n Ari  Inkinen. Pia ja Ari olivat molemmat suuresti avuksi asian auki kirjoittamisessa – myös verottajan edustajalle Charlotta Långströmille vielä isot kiitokset. Aiheesta syntyi blogi, jota kuuluu luetun paljon. Edelleen voi huomata, että esimerkiksi sitä, että yritys voi tietyin edellytyksin lahjoittaa 850 € järjestölle ja vähentää sen verotuksessa, ei ole laajasti  tiedossa. Saati se, että vähennysoikeus on saajakohtainen. Blogi julkaistiin myös VaLan sivuilla, alkuperäisen voi lukea tästä.

Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeus, näinköhän sen saamme. Pia on mukana lainvalmistelussa, joten voimme saada ”sisäpiiritietoa”. Kiitos VaLa:n, lakivalmistelu saa ajankohtaista ja jotain ihan muuta kuin teoriaan perustuvaa informaatiota järjestöjen tarpeesta ja tilanteesta. Muutos toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi järjestöjen mahdollisuuteen hankkia yksityislahjoituksia. Mutta itsestään rahavirrat ei ovista ja ikkunoista purjehdi, paljon työtä sen eteen on tehtävä.

Testamenttilahjoitus on vapautunut diskreetin hiljaisuuden pannasta, testamenttia saa promota siinä missä muitakin lahjoitusmuotoja. Mutta ei keinolla millä hyvänsä. VaLa kumppaneineen työstää ohjeistusta järjestöille siitä, miten testamenttivarainhankintaa tulisi eettisesti toteuttaa. Järjestöjen tulee kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen niin testamenttilahjoittamisen markkinoinnissa ja viestinnässä kuin testamentin toimeenpanovaiheessa.

Luottopakki niin järjestöille kuin IT-toimittajille

VaLa on luotettu, osaava ja verkostoitunut. Kiirettä epäilemättä pitää mutta silti vastaus kysymyksiin tulee aina hämmentävän nopeasti. Järjestöille VaLa on suunnannäyttäjä ei pelkästään eettisissä asioissa vaan myös varainhankinnan praktiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa. Ja meille IT-alan toimijoille: me saamme faktat miten tietoteknisten tuotteiden ominasuudet tulee rakentaa, jotta ne palvelevat sitä mihin ne on tarkoitettu. Onnea ja pitkää ikää,  VaLa ja sen tekijät!

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Soita merkittäville lahjoittajille – suurlahjoitusten metsästys kannattaa

/in /by

Suurlahjoitusten metsästys kannattaa. Vaikka Suomessa lahjoittamisen kulttuuri on kovin erilainen kuin anglosaksisissa maissa ja tavat ovat toiset Ruotsissakin, suurlahjoitukset ovat yhä useamman suomalaisen järjestön agendalla. Kommunikointi potentiaalisten ja aktuaalisten lahjoittajien kanssa on avain onnistumiseen – siispä puhelin käteen.

Henkilöstön aika isoihin kohteisiin

Omassakin järjestötyössä kohtaan tyypillisen tilanteen: henkilöstöä on niukasti työtehtäviin nähden. On aivan selvää, että toiminnanjohtaja keskittyy isoihin kohteisiin kuten suurlahjoituksiin ja niihin liittyvään suhdetoimintaan, testamentteihin ja yritysyhteistyöhön. Yksittäisten kymppien kerääminen yksityislahjoittajilta olisi väärä tapa käyttää aikaa. Tämä ei tarkoita, ettei yksityislahjoitukset ole tavoittelemisen arvoisia, ei suinkaan. Mutta niissä tekniikka on apuna. Verkkosivun tulee olla ”esteetön” ja houkutteleva lahjoittamisen kannalta. Viestintäsyötteellä ohjataan kävijöitä omalle sivustolle – myös somesta – ja itse lahjoitustapahtuma kiittämiseen tapahtuu ilman henkiöstön ajankäyttöä.

Lahjoittajasuhde keskiössä

Meillä Tietopiirissä lahjoittajasuhteen rakentamisessa nähdään kuusi askelta:

  1. Muodosta kontakti
  2. Kuuntele
  3. Viesti kohdennetusti
  4. Pyydä
  5. Kiitä
  6. Hoida

Kun puhutaan suurlahjoittajista, ollaan vaiheessa kuusi, lahjoittajasuhteen hoitamisessa. Ja sen suhteen keskiössä ei ole lahjoittajan raha vaan ihminen itse. Mistä hän on kiinnostunut, miten hän haluaa osallistua ja mihin hän haluaa vaikuttaa – millä tavoin hän haluaa tehdä maailmasta vähän paremman paikan järjestön kautta. Väitän, että useimmilla kerroilla kun suurlahjoittajalle soitetaan, häneltä ei kannata pyytää mitään. Suurlahjoitusten hankkimisesta ja lahjoittajasuhteen hoitamisesta on kirjoitettu aiemminkin ja voit lukea blogin täältä.

Pitkäjänteistä työtä

Jos yksityislahjoitustenkin hankkimisessa vaaditaan kärsivällisyyttä, suurlahjoitukset vasta edellyttävätkin pitkää jännettä ja lujaa uskoa tekemiseen. Suurlahjoituksista VaLa:n tilaisuudessa puhunut asiantuntija kertoi, että on hyvä varautua 12-18 kuukauden sitkeään työhön ennen kuin lahjoitustransaktioita on lupa odottaa. Ja siihen saakka syntyy vain kuluja – vähintäänkin työajan käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että suurlahjoituksilla ei paikata mitään muualta syntynyttä kuoppaa rahoituksessa.

Suurlahjoittajaohjelmassa on tarpeen olla nimettynä kuka ohjelman toteuttamisesta vastaa mutta järjestön johdon on tärkeää olla dialogissa aktiiviroolissa mukana. Pienemmissä järjestöissä suurlahjoittajista vastannee luontevasti toiminnanjohtaja.

Kartalla lahjoittajista ja omista tavoitteista

Toivon mukaan järjestöllä on systemaattisesti laadittu suunnitelma siitä mikä täyttää suurlahjoittajan kriteerit. Sekä millainen on tavoiteltavan suurlahjoittajan profiili. Kohderyhmän tulisi olla hyvin selvillä, ainakin nykyisten lahjoittajien osalta. Suunnitelma, lahjoittajaohjelma sisältää tiedon millä tavoin kohderyhmän jäseniä aktivoidaan, inspiroidaan ja sitoutetaan henkilökohtaisesti sekä viestinnän avulla. Suunnitelma sisältää myös tiedon resursseista: ketkä voivat tehdä työtä ja kuinka paljon. Ja kyllä euromääränkin olisi oltava näkyvissä.

Ei ujostella pyytämisessä

Puhelinmyyjät tuntevat termin luurikammo. Aika vieraalta voi rahan ja vielä ison rahan pyytäminen järjestöihmisten mielissä tuntua. Kaiken lisäksi ollaan pyytämässä vaikutusvaltaisilta, rahakkailta ihmisiltä. En ihmettele, jos luurikammo jäykistää käsivarren juuri ennen puhelimeen tarttumista. Ei kuitenkaan kannattaisi. Jos lahjoittajasuhteen rakentaminen on edennyt onnistuneesti, tämä voi hyvinkin tarkoittaa mahdollisuutta lahjoittaa, tehdä mielekäs teko. Rahakkaat ihmiset ovat joustavia lahjoittamisessa: heidän ei tarvitse miettiä mistä joutuu luopumaan jos tekee suuremman lahjoituksen. Jos ihminen on sitoutunut järjestöön, pyyntö lahjoittaa voi merkitä lahjoittajalle mahdollisuutta tehdä maailmasta se kuuluisa vähän parempi paikka – järjestön avulla.

Töpinäksi!

Suunnittele, sitouta johto, pistä toimeksi, pidä pää kylmänä vaikka hyvään aikaan ei tapahdu oikein mitään. Lahjoituskulttuuri ei ole niin suopea suurlahjoituksille kuin vaikka Britanniassa mutta selvästi tähän suuntaan ollaan matkalla. Yksityislahjoitusten verovähennysoikeuskin saattaa häälyä horisontissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että merkittävän lahjoituksen tehnyt ihminen voi hyvinkin tehdä vielä toisen, jopa suuremman lahjoituksen. Lahjoittajasuhde ei siirry arkistoon kun lahjoitus on tehty! Liittyypä tähän vielä ison bonarin mahdollisuus: voisiko joku olla potentiaalisempi testamenttilahjoituksen tekijä kuin suurlahjoittaja.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

/in /by

Johdanto

Lahjoitusten vastaanottaminen on järjestöillä yksi keskeinen omaehtoisen varainhankinnan keino. Järjestöt ovat keskenään eri tasoilla. Järjestöjen osaaminen, koko sekä se, mihin on hyvä keskittyä, on hyvin erilaista riippuen siitä, onko järjestö vasta hakemassa rahankeräyslupaa vai onko se peräti kansainvälisen tason vakiintunut toimija rahankeräyksessä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa järjestöille on hahmotettu lahjoitustoiminnan neljä valmiustasoa. Artikkelisarjassa pohditaan, mihin asioihin järjestön erityisesti tulisi kullakin tasolla keskittyä. Koska omaehtoisen rahoituksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, artikkelisarjassa oletuksena on, että järjestö pyrkii varainhankinnassaan kohti edistyneempiä tasoja; artikkeleissa esitettävät vaiheet ovat siten peräkkäisiä.

Esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen – artikkelit ovat subjektiivisia.

Neljän artikkelin sarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) Järjestöoppaassa.

Taso 1. Järjestöt, joilla ei ole vielä rahankeräyslupaa

Leimallisia piirteitä

Joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa tarvitaan ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia eli rahaa tai omaisuutta vastikkeetta. Jos rahankeräyslupaa ei vielä ole, on tavallista, että luvan hakemisesta ei  ole kokemusta eikä liioin suunnitelmaa keräyksen toteuttamisesta. Voi jopa olla, että edellä mainitun kaltaisilla järjestöillä ei ole työntekijöitä, joilla olisi työaikaa käytettävissä lahjoitustoiminnan hoitamiseen. Arvio resurssien tarpeesta voi myöskin olla hankalaa tehdä.

Ensimmäisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet ovat verraten samanlaisia riippumatta järjestön koosta. Myöhemmissä vaiheissa etenemistapa on järjestökohtainen.

Keskity näihin asioihin – aloittamisen 12 askelta

  1. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen

Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä.

Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa erittäin nopeasti. Samanaikaisesti voi laittaa hakemuksen varsinaisesta keräysluvasta. Kun varsinainen keräyslupa on saatu, tulee pienkeräyslupa keskeyttää. Se onnistuu ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Jotta kerättyjen varojen raportoinnissa ei tule myöhemmin hankaluuksia, lupien ei pidä olla voimassa samanaikaisesti.

  1. Harkittavaksi: Facebookin varainhankintatyökalujen hakeminen

Useat järjestöt käyttävät sosiaalisen median toimijan, Facebookin varainhankintatyökaluja. Puhutaan ns. syntymäpäiväkeräyksistä, jossa käyttäjä kerää varoja jonkin järjestön hyväksi. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri kiinteitä eikä muuttuvia kustannuksia palvelustaan. Varat Facebook tilittää järjestölle vähentämättömänä kerran kuukaudessa. Koska työkaluista ei aiheudu kustannuksia ja luvan saaminen voi kestää helposti kuukaudenkin, kannattaa harkita varainhankintatyökalujen käyttöönottoa vaikkei olisikaan varma, haluaako niitä hyödyntää.

Työkalujen saaminen käyttöön ei ole aina mutkatonta. Pääsyynä haasteille lienee se, että yhdysvaltalaisyrityksen hallinto ei hahmota järjestöjen yksilöllistä y-tunnusta, joka todentaa järjestön olemassaolon.

Facebook-kerääminen on oman verkkosivun kautta keräämisen ohella rinnakkainen keräyskeino. Huono puoli Facebookissa on se, että lahjoittajan kontaktitietoja on hyvin vaikea saada järjestön omaan kontaktikantaan myöhempää käyttöä varten.

  1. Järjestön verkkosivuston analyysi – kehittämistarpeiden havainnointi

Kaikkein tärkein asia on se, että lahjoittamismahdollisuus on esillä näkyvällä paikalla. Useimmat sijoittavat lahjoita-painikkeen joko päävalikkoon tai sivun yläreunaan. Lahjoitusten keräämisestä tulee viestiä selkeästi.

Järjestön verkkosivuston mobiiliystävällisyys ja optimaalisuus hakukoneiden kannalta ovat verkkopalveluammattilaisten työtä. Palveluntarjoajia on paljon saatavilla. Sivuston esteettömyys ja saavutettavuus ovat lahjoitusten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja järjestöillä on tästä huolehtimiseen velvollisuus. Täältä voit lukea aiheesta.

Graafinen ja viestinnällinen selkeys ovat välttämättömiä. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, että lahjoita-painikkeelle löytyy sekä paikka että tekninen toteutusmahdollisuus. Painikkeen näkyvin paikka on etusivun yläosassa.

Kuitenkaan lahjoitusten keräämisen aloittaminen ei vaadi verkkosivun täydellisyyttä, verkkosivu-uudistusta. Tärkeintä on, että löydetään selkeä paikka lahjoita-painikkeelle ja lahjoittamiselle saadaan oma sivunsa. Tämä tuskin muodostuu ongelmaksi. Sivuston jouhevuuden kohentaminen on myöhemmän vaiheen asia.

  1. Potentiaalisten lahjoittajaryhmien tunnistaminen

Nyt ollaan luovan ajattelun äärellä. Ketkä tai millaiset ihmiset voisivat olla potentiaalisimpia lahjoittajia? Alumnit? Tapahtumakävijät? Jäsenten perhepiiri? Entä vapaaehtoistyöntekijöiden halukkuus tukea järjestöä myös rahallisesti? Sosiaalisen median käyttäjät? Jonkin tietyn median kuluttajat?

Useimmiten lahjoittamisen todennäköisyys on suurempi, jos ihminen jo tuntee järjestön ja suhtautuu siihen myönteisesti. On siis parempi etsiä ensin läheltä. Suurimmat ja tunnetuimmat rahankerääjät voivat onnistuneesti hyödyntää ostettuja kohderyhmäosoitteita, mutta useimpien järjestöjen on parempi etsiä lahjoittajia ensin omasta vaikutuspiiristä.

  1. Järjestön ns. vaikuttajahenkilöiden tunnistaminen

Jälleen luovaa ajattelua; ketkä järjestössä tai sen lähipiirissä ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen suuri näkyvyys ja kuuluvuus? Puhutaan mielipidevaikuttajista, joilla voi työnsä tai sosiaalisessa mediassa hankitun maineensa seurauksena olla merkittävä joukko seuraajia. On paljon vaikuttavampaa, kun laajan verkoston ihminen jakaa järjestön informaatiota omassa verkostossaan verrattuna rivijäseneen, jolla tuota verkostoa ei ole. Ostetuilla kumppanuussuhteilla on mahdollista hoitaa asiaa, mutta ensin kannattaa jälleen katsella järjestön ympärille, jos lähiympäristöstä löytyisi apua.

  1. Lahjoituskohteiden valinta ja tarinallistaminen sekä suunnitelma visualisoimisesta

On tärkeää huolella miettiä, kuka voi olla lahjoittaja. On myös pohdittava, mikä on lahjoituskohde, joka tuota potentiaalista lahjoittajaa puhuttelee sopien samalla järjestön julkiseen kuvaan sekä tavoitteisiin. Tyypillisesti kohteita kannattaa valita muutamia, mahdollisesti erilaisia. Jotkut järjestöt tarjoavat ensimmäisenä lahjoituskohteena jotain pientä ja konkreettista. Muita vaihtoehtoja ovat abstraktimmat aiheet tai geneeriset lahjoitukset järjestölle, jolloin vastaanottaja päättää, mihin varat käytetään.

Lahjoituskohteisiin on hyvä liittää tarina, miksi on perusteltua antaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Narratiivin ohella visualisointi on yhä tärkeämpää: kuva tai video on mobiilikäytön takia monesti pystyformaatissa paljon tehokkaampi kuin pelkkä teksti. Viestintäammattilaisia, joko omia tai ulkoisia, tarvitaan.

  1. Lahjoitusten keinovalikoiman suunnittelu

Otetaanpa jo edellä esitetyt asiat huomioon. Nyt ensimmäisen tason yhdistyksellä pitäisi olla näkemys sekä lahjoittajaryhmistä että lahjoituskohteista. Mitkä ovat lahjoitusmuotoja, jotka alustaviin valintoihin soveltuvat? Kertalahjoitus ja kuukausilahjoitus sopivat useimmissa tapauksissa. Kuukausilahjoitus on tavoittelemisen arvoinen, mutta siihen yleensä päädytään kertalahjoitusten kautta. Testamentti on yleistynyt lahjoitusvetoomuksena vuodesta 2020 alkaen. Vertaisvarainhankinta (peer to peer) eli esimerkiksi syntymäpäiväkeräykset ovat monille järjestöille toimivia ratkaisuita. Lahjoitustarve voi koskea irtainta omaisuutta kuten printtereitä tai toimistokalusteita. Käyttöoikeuden lahjoittaminen irtaimeen omaisuuteen on myös mahdollinen keino ottaa vastaan lahjoituksia.

  1. Maksu- ja keräystapojen valinta

Lahjoitustapa ja lahjoituksen maksutapa ovat kaksi eri asiaa. Perinteisin maksutapa on tilisiirto: järjestö ilmoittaa lahjoitustilin ja viitenumeron. Tätä ei kuitenkaan enää suositella ainakaan ainoaksi maksutavaksi. Tiivistettynä, maksutavat ovat seuraavat:

  • tilisiirto
  • verkkomaksaminen
  • luottokortilla maksaminen
  • mobiilimaksaminen
  • tekstiviesti
  • sosiaalisen median rahankeräykset – vertaisvarainhankinta
  • Lahjoittamo.fi -lahjoituspalvelu

Yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuotetun dokumentin lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineistä voit lukea SOSTE ry:n Järjestöoppaasta täältä.

  1. Analyysi: nykyiset tavat tallentaa ja hyödyntää kontaktitietoja

Otetaanpa yhteyttä järjestön tietotekniikasta vastaavaan ihmiseen. Sikäli, kun lahjoittajien tai lahjoittajapotentiaalin kontaktitietoja on tarkoitus tallettaa, niille on oltava käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen tietotekninen ratkaisu. GDPR:n kannalta oikeus säilyttää tietoa on olemassa, mutta tiedon on oltava hallitusti, suunnitelmallisesti ja turvallisesti järjestön käytössä. On suositeltavaa, että rekisterit ovat keskitettyjä: järkevien kohderyhmien poimiminen viestintätoimenpiteitä varten helpottuu merkittävästi.

Lahjoittajien kontaktitietojen tallentaminen on suositeltavaa. Kun lahjoittajat tunnetaan, heitä voidaan informoida mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Kontaktitieto mahdollistaa viestinnän ja sitä kautta lahjoittajasuhteen kehittämisen.

  1. Suunnitelman hyväksyttäminen sekä järjestön johdolla että suunnitelman toteuttajilla

Kun asiat on pohdittu läpi ja suunnitelma muodostettu, varainhankinnan kehittyminen lahjoittamiseen tarvitsee hyväksynnän ja sitoutumisen. Johdon hyväksyntä ei riitä – työntekijöitä on kuultava yhtä tarkasti. Ikävin tilanne olisi, jos johto ilmoittaisi lahjoitussuunnitelmasta tavoitteineen toteuttajille tarjoamatta resursseja – vaativa uusi hanke oman työn ohella. Epäonnistuminen on erittäin todennäköistä. Jos lahjoituksia ryhdytään keräämään, kyse on prosessista ei projektista. Järjestön on varattava työaikaa käytettäväksi. Lahjoitusten menestyksekäs kerääminen on pitkäjänteisen työn tulos, jossa toimivin konsepti löydettäneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

  1. Vastuuttaminen

On erittäin suositeltavaa, että lahjoittamisen prosessille on omistaja, vastuuhenkilö. Toiminnan laajuudesta riippuen voi olla myös hankekohtaisia omistajia. Näin tiedetään kuka asiasta lopulta vastaa, kenen juttusille esimerkiksi toimittajat ohjataan ja asiat tulevat ylipäätään hoidetuiksi suunnitellusti ja ajallaan. Yrityksissä prosesseille on omistaja; tässä on eräs liiketoiminnan metodiikka, jota järjestöissäkin kannattaa soveltaa.

  1. Hankkeen vaiheittainen aikatauluttaminen

Hanke on hyvä vaiheistaa. Tässä esitetty listaus sisältää vaiheiden pääkohdat, mutta vaiheiden sisällä on paljon osatehtäviä, jotka tulee aikatauluttaa. Lahjoittamisen prosessi ei ole irrallaan muista tehtävistä järjestössä, vaan se on osa viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmaa. Tyypillisesti järjestöt tekevät toimenpiteiden vuosikellon, johon lahjoitustoiminnan aktiviteetit sisällytetään.

Asiaan voi liittyä myös muiden järjestöjen toimenpiteiden huomiointi: ei ole järkevää kilpailla sisarjärjestön kanssa samaan aikaan tai samoin viestein. Vaihtoehtona on, että tehdään yhdessä. On myös ammattilaisia, jotka voivat auttaa asiassa – kuten esimerkiksi Tietopiiri.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä

/in /by

Asiakkaamme kertoi mielenkiintoisia asioita lahjoittajiensa käyttäytymisestä. Ryhdyimme hakemaan lahjoittamisen tutkimustietoa selvittääksemme ovatko heidän tekemänsä havainnot yleispäteviä. Moni niistä näyttää olevan. Mikä on nyt tärkeintä: mobiili jyrää, keskilahjoitus pienenee mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Some on tärkein vaikutin lahjoituksiin.

Kolme tietolähdettä

Asiakkaamme, jolle kuuluu suuri kiitos ajatuksesta tutkia asiaa, sai meidät penkomaan seuraavat lähteet:

Christian Fundraising Consultancy
How to get church leaders to give more to your charity’s mission

Double the Donation
Nonprofit Fundraising Statistics (updates for 2021)

Cathexis Partners
7+ ways to get more donations through your donation form

Asioita, joita  yhteisöt odottavat lahjoittaakseen enemmän

Ensimmäinen viitattu lähde koskee kyselytutkimusta seurakuntien johtajille. Tutkimuksessa kartoitettiin toiveita ja tarpeita, joilla tässä tapauksessa seurakunnat, mutta yleistäen yhdistykset ja yhteisöt aktivoituvat keräämään enemmän varoja hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaikka kysely on tehty Iso-Britianniassa, tulokset ovat mielestämme varsin hyvin yleisstettävissä myös Suomeen.

  • Kohdistettu viestintä, joka viestittää heidän olevan tärkeitä ja että heidän lahjoitustaan arvostetaan
    Olemme puhuneet uutiskirjeen tehojen menetyksestä. Selkeästi koneen lähettämä viesti tai sitten uutiskirjeen tyyliseksi massapostiksi tulkittava viestintä ei lahjoittajaa väräytä.
  • Tunnustus tavalla tai toisella pitkäaikaisesta tuesta
    Tässä kohdin järjestön toiminnan luonne vaikuttaa käytettävissä oleviin keinoihin. Mutta on selvää, että yhteydenoton tulee olla henkilökohtainen – tähän lienee syytä käyttää ihan oikean ihmisen työaikaa olkoonkin, että kone saadaan toimittamaan viestejä niin ettei viestiä helpolla koneen lähettämäksi arvaa. Dialogi on tärkeää ja siihen kone ei pysty. Yhteisö lahjoittaa mutta ihminen on se, jolle tunnustus kohdentuu.
  • Parempi näkyvyys mihin varat käytetään ja mitä niillä saavutetaan tarinoiden, videoiden ja kuvien muodossa
    Yksityishenkilö on valikoiva lahjoittaja, yhteisö vielä paljon valikoivampi. Lahjoituskohteen on sovittava yhteisön toimintaan ja arvoihin ja on tosiaankin tärkeää toimittaa tietoa mitä varoilla on saatu aikaiseksi. Jotta tiedon kaivaminen esille ei tuottaisi merkittävästi mekaanista työtä, tarvitaan tietotyövälineiden apua. Kone on väsymätön ajantasaisen tiedon ylläpitäjä ja esittäjä.

Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää oman yhteisövarainhankinta strategian ja viestinnän suunnittelussa lahjoituskertymän kasvattamiseksi. TietoPiirin TP FONS-palvelu auttaa erityisesti kohdistamaan viestintää ja kiittämään sekä raportoiman lahjoituksesta yksilöllisesti kullekin yhteisölle.

Mobiililahjoittamisen tilastotietoa

Lahjoitusmäärät kasvussa, lahjoituksen keskisumma laskee – mobiilimaksu tuli jäädäkseen

Aivan kuten asiakkaaltamme kuulimme, lahjoitusten transaktiomäärä on kasvanut viimeisen 12 kuukauden kuluessa muta kertalahjoitus on pienentynyt. Cathexis Partnersin mukaan uusia lahjoittajia kansainvälisessä tutkimuksessa olisi ollut 11% ja online-lahjoitusten määrä olisi kasvanut noin kolmanneksella. Double the Donationin mukaan transaktioiden eli lahjoitustapahtumien määrä olisi kasvanut jopa 50%. Ihan moisiin lukuihin täällä Suomessa emme usko. Samoin heidän mukaansa lahjoitussivujen keskimääräinen konversio mobiilia käytettäessä olisi 8%, mikä sekin tuntuu optimistiselta. Utopistinen se on ainakin siinä tapauksessa, että sivusto ei ole mobiiliystävällinen ja lahjoita-painike ei löydy oikeasta yläkulmasta vaan on valikoiden uumenissa.

Sen sijaan jo paremmin käy järkeen, että pöytäkoneelta tehty lahjoitus on suurin, tablettilahjoitus noin 20% pienempi ja edelleen mobiililaitteella (puhelin) tehty lahjoitus jälleen noin parikymmentä prosenttia tablettilahjoitusta pienempi. Mobiililla useimmiten päädytään myös mobiilimaksamiseen, joka nyt näyttää tulleen voimalla valtavirran käyttöön. Mobiilimaksaminen on erityisesti nuorempien ihmisten metodi: erittäin vahva mobiilin nousu viittaa siihen, että lahjoittajien ikäjakauma olisi nuorentumassa, mikä varmasti on iloinen uutinen. Lisäksi kuukausilahjoittaminen näiden tietojen valossa näyttäisi yleistyvän. Siihen trendiin järjestöjen kannattaa tarttua.

Online-maksaminen vie – tilisiirto vikisten väistää

Täysin riippumatta ikäryhmästä online-maksaminen eli esimerkiksi verkkopankkimaksu järjestön sivun kautta on selvästi suosituin tapa toteuttaa kertalahjoitus. Sama pätee kääntäen tilisiirrolla yksittäisiin lahjoituksiin. Sen sijaan kuukausilahjoituksissa tilisiirto pitää paikkaansa erityisesti iäkkäin ryhmässä. On tärkeää muistaa, että myös ikäihmiset ovat pääosin netissä, ei ehkä natiiveina käyttäjinä mutta ovat kuitenkin. Ja määrä lisääntyy varmuudella. Muualla, etenkin Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa tilisiirto on vihoviimeinen vaihtoehto johtuen kelvottomasta viitejärjestelmästä, joka tekee pankkien välisistä siirroista hyvin vaikeita.

Some inspiroi lahjoittamaan

Seuraavana esitetty pätee ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa, meillä tilanne hieman poikkeaa, siitä oma tarinansa. Pois lukien suuret ikäpolvet some on vahvin vaikutin lahjoittamiseen. Tässä ei eritelty kuinka vahvana järjestön some-viestintää pidetään verrattuna tuttavan somepostaukseen. On syytä olettaa, että tuttavan puffi järjestön lahjoituksesta on vahvempi. Suurilla ikäluokilla järjestön sähköpostiviestintä kiilasi ohi mutta some on heti kakkosena. Suorapostin, kirjeen merkitys on suurilla ikäluokilla suurempi muttei kovin merkittävä sielläkään. Kyllä, digiin olemme tulleet ja siellä pysymme. Lahjoittamisen tutkimustietoa kannattaa hyödyntää; koetamme tehdä asian niin asiakkaillemme kuin muille seuraajille vähän helpommaksi, siksipä tämäkin teksti syntyi.

Suomessa suorapostilla on paikkansa

Meillä suoraposti ei suinkaan ole kuollut vaan on edelleen toimiva metodi monikanavaisen viestinnän osana. Oleellista tässä on kehittynyt lahjoitusjärjestelmä, jolla suoraposti osoitetaan niille, jotka siihen reagoivat. Posteja ei lähetellä  tuntemattomille päättömästi. Tosin sanoen, kun on lahjoittajasuhde ja se toimii suorapostin kautta sitä ei pidä rikkoa. Eri kanavat täydentävät toisiaan. Some tuo uusia ja jakaa tietoa, mutta kirje kädessä tuntuu konkreettiselta, kun muuta postia ei juuri tule.

Eräs asiakkaamme lähettää aiemmin samaan kohteeseen lahjoittaneille kiitos-tyyppisen kampanjakirjeen, jossa kiitetään aiemmasta osallistumisesta, kerrotaan tuloksista ja vaikutuksista sekä pyydetään jatkamaan työn tulemista – toimii hienosti!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

/in /by

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia

/in /by

Järjestödigi-kartoitus 2020 on selvittänyt järjestöjen digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa. Vuodesta 2017 saakka vuosittain julkaistusta tutkimuksesta vastaavat Vitec Avoine Oy, TIEKE ry sekä Viestintä-Piritta Oy. Järjestöt haaskaavat edelleen lahjoituspotentiaalia mutta paljon hyviäkin asioita on vuodessa tapahtunut.

Pakotettu loikka tuotti paljon hyvää

Digiloikka telottiin sanana liikakäytöllä tehohoitoon saakka ennen kuin kukaan oli ehtinyt digiloikkia minnekään!  Mutta sitten tulikin The Loikka – pakko on hyvä peruste harpata kerralla pidemmälle. Täydellisestä pimeydestä siirryttiin vähintään kohtalaisen sujuvaan paikasta riippumattomaan työskentelyyn ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunhan normaali saapuu, mitä luultavimmin osa nyt opetelluista digitaidoista jää jokapäiväiseen hyötykäyttöön ja sillä on merkitystä työskentelyn tehoon ja myös kustannussäästöihin. Joku menettää, kun palaveria ei istuta saman pöydän ääressä ja onhan live-tapaamisessa oma juttunsa. Mutta järjestö joka tapauksessa säästää työaikaa ja matkoihin käytettyä rahaa. Ylipäätään asenne digitalisaatiota kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan kuluneen vuoden aikana. Olisiko mantrana toistettu digitalisaatio saanut sekin konkreettisen hahmon, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan: työtehtäviä, joita voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tietoverkkojen ja tietotekniikan avustamana. Sitähän se, ei kummempaa.

Lahjoitustoiminta verkossa – miksi tämä etenee niin hitaasti?!

Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta raporttiin liittyen ja frustraatio tursui rivien väleistä. Nyt tiedämme millaisia aikoja on edessä mitä julkiseen rahoitukseen tulee. Sponsorointi ja yritysten yhteistyö on hyvin selektiivistä: järjestön ydinviestin on edistettävä yrityksen liiketoimintaa ja lisäksi järjestön viestinnän on oltava kaikin tavoin hallinnassa. Tästä kaikesta huolimatta Järjestödigi-kartoitus 2020 organisaatioista 9 %:lle voi tehdä kertalahjoituksen verkossa. Valitettavasti luit aivan oikein. Kuukausilahjoitus oli mahdollinen 4 %:lla. Nyt on hönkäistävä ja kerrottava kamalimmat luvut omissa kappaleissaan.

Lahjoittajien tiedot talteen vain 3 %:lla

Suoritan parhaillaan Rastor-Instituutissa kurssia nimeltä ”Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erityisammattitutkinto”. Eilen 10.12. Salla Saarinen piti loistavan kurssipäivän ja puhui kontaktien tallentamisen kriittisyydestä. Ellei järjestö tiedä kuka lahjoittaja on, ei häntä voida kiittää. Hänelle ei voi kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Ylipäätään suhdetta ei voi rakentaa. Esimerkiksi kuukausilahjoittajuuteen edetään kertalahjoitusten kautta ja siitä on mahdollisuus suurlahjoitukseen ja edelleen testamenttilahjoitukseen. Mutta seuraavaa vaihetta on ehdotettava ihmiselle ja mitenpä sen teet ellet tiedä ketä puhuttelet.

Kontaktitieto on myös muiden konversiopolkujen avain: riippuen järjestön tarpeista, kertalahjoittajaa voidaan haluta liikuttaa vaparityöntekijän suuntaan tai hyvin sitoutuneeksi viestinviejäksi tai järjestöön rekrytoivaksi ihmiseksi. On hyvin tiedossa, että kontaktitiedon saaminen on GDPR-aikana mutkikkaampaa mutta ei mahdotonta. Paritanssi, jossa järjestö tarjoaa ihmiselle jotakin: tietoa, palvelua, emotionaalista yhteenkuuluvuutta ja sen vastineeksi ihmisen kannattaa antaa tietonsa. Käy pian selväksi miksi järjestön toiminnan tarinallistaminen on tärkeää.

Jättämällä kontaktitiedot keräämättä tapahtumakävijöiltä ja lahjoittajilta, järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia. On ison rahan ja monen viestinnällisen onnistumisen summa, että ihminen on saatu tekemään kertalahjoitus. Siihen verraten niin paljon helpompaa olisi saada ihminen, joka on luottanut järjestöön ja pitää sen tomintaa tärkeänä, lahjoittamaan uudelleen, mutta ilman lahjoittajan tietoja – no go.

4 % järjestöistä pitää säännöllisesti yhteyttä lahjoittajiinsa

Joulun aikaan kuuluvat tarinat, tässä yksi:

Olipa kerran ihminen, joka lahjoitti järjestölle.

Hän ei saanut uhrauksestaan kiitosta.

Hän lahjoitti vielä toistamiseen, mutta edelleen järjestö pysyi vakaasti vaiti.

Sen pituinen se.

Pandemia jyrää, mutta eräs keino vaan pysyy

Vaikka maailma kääntyisi ympäri, sähköpostia ei nitistä mikään. 97 % vastaajista kertoo käyttävänsä sisäisessä viestinnässä sähköpostia. Kakkosena on puhelin 89 %:lla ja muut kaukana perässä. Someryhmiä sisäisen viestinnän keinona käyttää 47 %. Onneksi ei tuon enempää, sillä some tässä roolissa merkitsee viestinnän ja varsinkin sisällönhallinnan täydellistä hallinnanluovutusta. Onneksi jaetut  dokumentit ja yhteinen työskentely verkossa on ohittanut somettamisen vuonna 2020.

Järjestödigi-kartoitus 2020 on ladattavissa järjestödigi-sivustolta tästä

Myös Järjestösome-trendit 2021 julkaistu

Viestintä-Piritta Oy julkaisi samassa yhteydessä tutkimuksen koskien järjestöjen somen käyttöä sekä presenssiä somessa. Raportti on tiivis ja selkeä, kannattaa lukea itse mutta pari asiaa spottaan esille.

Kaikkien ei enää tarvitse olla joka tuutissa mukana ja aivan kaikkia kohderyhmiä varten. Valitaan mieluummin yksi kanava ja tehdään se huolella versus kymmenen kanavaa ja juosten….toteuttaen. Viestintä on muuttunut selvästi valikoivammaksi ja kohderyhmiltään tarkennetuksi. Kaikkien syleilyä ei nähdä enää tarpeellisena – se pikemminkin hajottaa viestin.

Järjestön toimintaan osallistumisen tapa tuntuu muuttuneen pysyvästi. Jäsenyys ei ole lainkaan itsestään selvä asia; tyypillisempää alkaa olla sitoutuminen määrittämättömäksi ajaksi tai tietyn hankkeen kautta. Järjestöt ovat ryhtyneet puhuttelemaan somekanavillaan ihmisiä, jotka jakavat järjestön arvot mutta tuskin sitoutuvat järjestöön jäsenyyden kautta tai muutoinkaan loppuiäkseen. Jälleen kerran on todettava, että erään järjestöjohtajan ilmaisu pyöröovisitoutuneisuudesta oli nappiosuma.

Järjestösome-trendit 2021 löydät tästä linkistä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Jos haluat lahoittajatiedot talteen, rakentaa kestävän suhteen ja mahdollistaa täysin automatisoidun kuukausilahjoittamisen – Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali!

/in /by

Kuukausilahjoittaja on järjestölle valtava potentiaali! Silti kuukausilahjoitus on Suomessa aika harvoin käytössä. Kuukausilahjoitus on järjestölle lähes budjetoitavaa tuloa ja melkein poikkeuksetta merkittävästi satoisampi kuin yhden ihmisen yksittäislahjoituksista kertyvä summa. Siitä huolimatta hyvin moni järjestö panostaa nimenomaan kertalahjoituksiin eikä kuukausilahjoittamisen mahdollisuutta välttämättä tarjota lainkaan. Länsinaapurissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoituskertymästä on merkittävästi korkeampi kuin meillä. Näyttäisi siltä, että edes korona-aika ei ole vaikuttanut asiaan. Miksi ihmeessä, sitä olemme aiemminkin blogissa pohtineet.

Järjestödigikartoitus 2019 kertoi kuukausilahjoitusten vastaanottamisen harvinaisuudesta

Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa aineiston järjestöistä vain 4 % otti vastaan kuukausilahjoituksia. Aiheesta kirjoitetun blogin voit lukea tästä. Edelleen asiaa pohdittuamme emme keksi muuta syytä kuin tiedonhallinnan puutteet. Ellei kertalahjoittajia tunneta, ei ole kohderyhmää, jolle ehdottaa kuukausilahjoittajuutta. Kuukausilahjoitukseen kasvetaan tyypillisesti kertalahjoittamisen kautta ja kuukausilahjoituksen summa voi kohota suhteen järjestöön syvennyttyä. Tarvitaan sitoutumista ja myös tunnesidettä, jotta kuukausilahjoitus ylipäätään on mahdollinen.

Kuukausilahjoitusten edistäminen

Kuukausilahjoittaja, tuo järjestöön sitoutunut kultakimpale, on saatu systemaattisen työn tuloksena ja hän ansaitsee erityisen huomion myös pysyäkseen kuukausilahjoittajana. Tässä blogissa kuitenkin keskitytään ajanjaksoon ennen kuukausilahjoittamisen aloittamista, miten järjestö voi sitä edistää. Inspiraatio blogin kirjoittamiseen löytyi Nonprofit Tech for Good -julkaisusta marraskuulta. Tarinan lopusta löydät linkin, josta pääset sen lukemaan.

Kuukausilahjoittaminen ensisijaiseksi lahjoitusvaihtoehdoksi, varauksin

Entäpä jos kuukausilahjoitus olisikin aivan ensimmäinen tarjottavista vaihtoehdoista! Jos ihminen ei ole siihen valmis, hän löytänee aivan läheltä muita vaihtoehtoja. Niissä kertalahjoittamiseen liittyvissä lahjoitustavoissa olisi kiireesti syytä karsia oletusarvoiseksi asetettu 5 €. Oli se sitten liukusäädin tai tekstikenttä, 5 €:n maininta tuottaa…….5 €:n lahjoituksia. Me vilkuilemme ympärillemme mitä muut ovat tehneet ja jos sinne vitonen on asetettu, niin siis mennään. Liian korkeaksi asetettu oletussumma karkottaa lahjoittajia: jos on mahdollisuus betatestaamiseen, sillä keinoin sopiva oletussumma löytynee.

Ensisijaisuutta pitää hiukan tarkentaa. Verkkosivulla kuukausilahjoittajuus ensisijaisena vaihtoehtona toimii kun järjestön toiminnan luonne sitä tukee; esimerkiksi kummitoiminta. Muiden tulisi ehdottomasti tarjota ainakin rinnalla kertalahjoituksen muodot. Sitten kun kuukausilahjoitusta promotaan ulkoisessa mediassa, somessa tai perinteisessä, linkin tulee ohjata järjestön sivulle, jossa on tarjolla vain kuukausilahjoitus. Oma landing page on erittäin perusteltu.

Pop-up ikkunoista johdattelevaan Chat-bottiin

Nuo viheliäiset ponnahtelijat, oltiin mitä mieltä tahansa – ne näyttävät toimivan kun viesti osuu oikeaan kohderyhmään. Osumatarkkuudessa on vain usein parantamisen varaa. Siksi Chat-bot, joka muutamalla mietityllä kysymyksellä ohjaa sivustovierailijan oikean kohdeinformaation luokse tai ehdottaa suoraan vastausten perusteella kuukausilahjoittamista, voi osoittautua huikean arvokkaaksi.

Jäsenyysohjelma käyttöön

Kuukausilahjoittajan tulisi saada panostustaan vastaan järjestöltä jotain extraa. Informaatiota muita nopeammin, pääsylippuja, alennuksia yhteistyökumppaneilta – mikä järjestön toimialaan sattuu sopimaan. Jotain sellaista, mitä muuten ei mitenkään voi saada. Jäsenyysohjelmassa voisi olla jopa eri tasoja mutta yksikin on jo oikein hyvä tavoite näin suomalaisittain.

Segmentoi myös kuukausilahjoittajat

Suurin panostus kontaktien ryhmittelyssä epäilemättä kohdistetaan kertalahjoittajiin tai ihmisiin, jotka eivät vielä ole lahjoittaneet. Tälle on perusteensa. Mutta sikäli kun kuukausilahjoittajia on vähänkään enemmän, on tosiaankin hyvä ajatus jakaa myös heitä ryhmiin ja kohdentaa viestintä tarkemmin. Myös kuukausilahjoittajia kannattaa toisinaan kiittää, kertoa samalla mitä varoilla on saatu aikaan, mitä järjestö suunnittelee ja kunhan asia tehdään hienovaraisesti ja kohteen tilanteen huomioiden, voi myös ehdottaa kuukausittaisen lahjoitussumman korottamista.

Suomalainen e-laskutus kuukausilahjoituksen muotona

Suomessa pankit tarjoavat turvallisen tavan kuukausilahjoittamiseen, e-laskun. Kääntöpuolena on ollut sopimuksen muodostamisen vaivalloisuus, johon me tartuimme. Kehtaamme nostaa häntäämme toteuttamastamme palvelumuodosta, jossa lahjoittaja voi tehdä kuukausilahjoitussopimuksen järjestön verkkosivulla siten, että kuukausilahjoituksen käynnistyminen edellyttää vain e-laskutussopimuksen hyväksymistä. Se on verkkopankissa valmiina odottamassa. Mitään muuta ei niin lahjoittajan kuin vastaanottajankaan tarvitse asialle tehdä.

Yhdysvalloissa, jossa luottokortilla toistuvaislahjoittaminen on hyvin yleistä, erittäin tyypillinen syy lahjoitusten katkeamiseen on kortin vanheneminen. Uuden sopimuksen tekeminen on isohkon kynnyksen takana. Suomalaisessa e-laskutuksessa ei ole korttia, jonka vanhentuminen päättäisi kuukausilahjoittamisen.

Referoitu artikkeli on jenkkilähtöinen mutta kirjoittaja tässä sopeutti sisältöä kotimaiseen ympäristöön sopivaksi ja omia kokemuksia vastaavaksi. Erittäin mielelläni kuulisin miten siinä onnistuin ja josko muitakin ajatuksia kirposi. Nonprofit Tech for Good -artikkelin voit lukea tästä.

Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali! Mietitään yhdessä, miten teidän tapauksessa hänet saadaan mukaan.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja

/in /by

Vala ry:n järjestämä #tekojentiistai, #givingtuesday 1.12.2020 lähestyy. Saimme iloksemme toteuttaa webinaarin otsikolla: Järjestön satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja. Pääset katsomaan webinaarin Tietopiirin sivulta sekä Youtubesta täältä.
VaLa ry:n sivuilta löydät esityksen yhteistyökumppanien kohdalta.

Täysin realistinen tavoite

Webinaarin otsikko on aivan toteuttamiskelpoinen asia mutta edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Kysymyksessä on järjestön vaikutuspiirissä olevan ihmisen, kontaktin ystävällisestä mutta määrätietoisesta ohjaamista kohti järjestön tavoitetta – tässä tapauksessa lahjoitusta. Ensin kohti kertalahjoitusta, sitten kuukausilahjoitusta. Korkeimpana sitoutumisen asteena pidetään testamenttilahjoitusta mitä pidämme aivan realistisena tavoitteena kunhan lahjoittajan polku on ollut juuri hänet huomioon ottava. Lahjoittajan tulee tuntea saavansa järjestöltä mitä hän siltä haluaa; suhde ei voi perustua siihen, että lahjoittaja on vain antavana osapuolena.

Asiakkuusajattelu pohjalla

Jokainen liike-elämän ja etenkin kaupan alalla toiminut on tullut vähintään sivunneeksi CRM- eli asiakkuudenhallinnan järjestelmiä. Järjestön yhteydessä asiakas sanana toisinaan nostaa näppylöitä mutta se on täysin tarpeetonta. Niin kauan kun joudutaan kilpailemaan ihmisten huomiosta, ajasta ja rahasta, on hyvä ajatus suhtautua kaikkiin järjestön ympärillä oleviin ihmisiin asiakkaina tai potentiaalisina asiakkaina – sanan voi korvata jos vaan paremman keksii. Teemaa on pöyhitty aiemmassa blogissa nimeltä Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys.

Kuuden askeleen polku lahjoittamiseen

Olemme mentoroineet asiakkaitamme lahjoittajapolun mallilla, jossa on kuusi askelmaa. Kyse on liike-elämän puolelta lainatusta mutta järjestön tarpeisiin sopeutetusta metodista. Hiljattain joku järjestölahjoittamisen guru piti esityksensä teemasta ja oli oikein lämmittävää huomata, että hän oli valinnut samat askelmat ja useampi perustekin oli hämmästyttävän tuttu. Olemme siis varmasti juonessa tämän metodimme kanssa.

Talleta kontakti, kuuntele, viesti kohdennetusti, pyydä, kiitä, hoida

Vaikuttaa täydelliseltä itsestäänselvyydeltä mutta kunhan tarkastellaan lähemmin, sisältyy ketjuun monta huomioitavaa asiaa. Ja asioita, jotka riippuvat järjestön toimialasta, brändistä ja aivan erityisesti järjestön tunnettuudesta. Monesta asiasta voimme sanoa, toimikaa näin. Mutta ainakin yhtä monessa kohdassa on kuoppa, johon intuitiivisesti astahtaa ellei siitä ole varoitettu.

Kuuntele 25 minuutin webinaari ja ota yhteyttä

Olemme ilahtuneita kun katselet webinaarin. Mutta otettuja olemme, jos otat yhteyttä kysyäksesi, sparrataksesi tai kyseenalaistaaksesi. Meillä on aiheesta runsaasti kokemusta ja olemme valmiita sitä jakamaan. Olemme luvanneet. että tämä blogi ei ole tuotepuffaamista varten. Siitä pidetään kiinni mutta webinaarin puffaamisesta ei ole luvattu mitään. Siispä katsomaan ja kuuntelemaan 🙂

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

/0 Comments/in /by

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

/2 Comments/in /by
Read more