Artikkelit

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee – ei yksittäinen lahjoitus

Viides Menestyvät järjestöt -tilaisuuteen linkittyvä kirjoitus keskittyy varainhankintaan – lahjoitus on päivän sana. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Mitä lahjoitus oikeastaan tarkoittaa?

Lähes aina lahjoitus mielletään rahana, mutta sen ohella hyvin arvokkaita lahjoittamisen muotoja ovat oman ajan, osaamisen tai kontaktiverkoston tarjoaminen järjestön käyttöön. Lahjoitusten vastaanottamisen voi aloittaa helposti: ilmoittamalla ottavansa lahjoituksia vastaan. Mutta sekä brutto- että nettotuotoltaan tehokas lahjoitusprosessi vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jo aiemmin käsitelty asiakkuusajattelu tarjoaa viitekehyksen, jonka perustalle lahjoitusprosessi on rakennettavissa.

Lahjoittajan polku tuntemattomuudesta järjestön kuukausilahjoittajaksi

Myyntisuppilo etenee tietoiuudesta preferenssiiin ja ostopäätökseen, joka onnistuessaan luo parhaassa tapauksessa suosittelijan ja kanta-asiakkaanSopimus kuukausilahjoituksesta on järjestön jackpot: useimmiten se on kertalahjoitusta karttuisampi ja vieläpä osittain budjetoitavissa. Mutta ani harvoin kuukausilahjoittaja tekee päätöksensä järjestön kannalta ”out of the blue”: kuukausilahjoitus on äärimmäinen luottamuksen ja arvostuksen osoitus. Ihminen suo sen järjestölle, johon hänellä on suhde. Kuukausilahjoittajat ovat keskuudessamme; mistä tiedämme keitä he ovat? Otetaan askel takaisin.

Yritysten myynnin ja markkinoinnin käyttämä ostoprosessin suppilo soveltuu liki sellaisenaan käytettäväksi. Alkuvaiheessa ihminen on tuotteesta tai yrityksestä tietämätön. Siitä hän voi edetä tietoisuuden kautta myönteiseen preferenssiin, siitä ostopäätökseen ja viimein suosittelijaksi sekä kanta-asiakkaaksi. Järjestössä nämä askeleet eroavat vain termeinä: tavoiteltava konversio on lahjoitus, ei tuotteen ostaminen. Kanta-asiakas on yhtä kuin kuukausilahjoittaja, järjestön kultakimpale.

Kehitä omaa kontaktivarastoasi muistijäljen luomiseksi

Kaikkein tunnetuimmilla järjestöillä on selkäytimissämme jo paikka: tunnemme ja osaamme arvostaa heidän työtä, joten voimme hyvinkin tehdä lahjoituksen suorakampanjan seurauksena. Vain kaikkein tunnetuimmat järjestöt hyötyvät suoraan ostetuista osoitteista. Useimmat järjestöt eivät ole meille niin läheisiä olkoonkin, että järjestön teema voi olla tuttu. Saadakseen riittävän vahvan muistijäljen, ihmiseen on oltava kontaktissa useita kertoja. Riittävään televisioon tai printtiin yleensä ei ole varaa – siispä on syytä kerätä kontaktivarasto itselle.

Jokainen kohtaaminen talteen

Tapahtumakävijällä, vapaaehtoistyöntekijällä ja uutiskirjeen tilaajalla on jo paikka mielessään järjestölle. Todennäköisesti se on myös positiivinen. He ovat hurjasti todennäköisempiä lahjoittajia kuin ostetun markkinoinnin kohdepoiminnan ihmiset. Siitä syystä järjestön kannattaa kerätä kaikki mahdolliset kontaktit talteen ja suhtautua ryhmän potentiaaliin suurella kunnioituksella. Voi tuntua oudolta miksi mainitsen vapaaehtoiset mahdollisina lahjoittajina: korrelaatio lahjoittamisen kanssa on vahva. Ne, jotka muutoinkin ovat mukana, he myös lahjoittavat – asia on heille tärkeä. Jos lahjoitusta ei suoraan pyydetä, tehtäköön lahjoittaminen ainakin mahdollisimman helpoksi.

Polku lahjoittajaksi

Lahjoittajan polku on asiakkuuden kehittämisen polku. Houkuttele muodostamaan kontakti ja yhteyden synnyttyä, kuuntele mitä juuri kyseinen ihminen haluaa. Viesti hänen intressiensä mukaisesti ja kun sen aika, pyydä osaamista, aikaa tai rahalahjoitusta. Kun olet saanut pyytämäsi, huolehdi, että ihmistä kiitetään. Hoida asiakassuhteitasi ja tee arvokkaista kontakteista vielä arvokkaampia. Ihminen, joka on jo lahjoittanut muutaman kerran, on aika todennäköinen kuukausilahjoittaja. Ehdota sitä hänelle.

Kuten sanomme, lahjoittajan kuuluu olla ytimessä, mutta järjestön ei tarvitse läkähtyä. Lahjoittamisen prosessi vaatii tietotekniikkaa automatisoimaan työvaiheita ja taustalla on oltava ehjä tietorakenne hallintamalleineen, paikalliselle tasolle hajautettu tiedon hyödyntäminen ja siihen liittyvä osaamistietopankki. Monessa kohdassa vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta. Mutta olemme nähneet sen moneen kertaan: pitkäjänteinen työ – se kannattaa.

Tässä kohdin suosittelemme kertausta: TietoPiirillä on monta blogitekstiä aiheen ympäriltä, myös ennen tätä viiden kirjoituksen sarjaa. tutustu Viimeisimmät Pohdinnat-blogiin. Seisomme sloganimme takana: lahjoittaja ansaitsee huomion – järjestö lahjoittajan sitoutumisen

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä pitkäjänteisen ja tuloksellisen varainhankinnan mahdollistamisessa  ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä – olkoon se heidän osaamistaan, sitoutumistaan, aikaansa tai rahallista tukea. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

4.2.2018

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen

Sarjassaan kolmas blogi teemalla Menestyvät järjestöt käsittelee aihetta, joka kenties eniten vaatii siviilirohkeutta. Järjestön rajat ylittävä yhteistyö voi olla portti varainhankinnan näkyvyyteen, kumppanirahoitukseen / sponsorirahaan ja jopa STEA:n tukeen.

Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Joskus yhteistyö järjestön sisälläkin takkuaa, miten se onnistuisi järjestöjen välillä?

Vastaus kysymykseen: hyvin ennakkoluulottomalla ajattelulla. Järjestö on luultavasti viestinnällisesti vahvempi toimiessaan yhtenäisesti verrattuna tilanteeseen, jossa järjestön omat brändit toimivat itsenäisesti ja jopa toisistaan tietämättä. Järjestön kannattaa hakea viesti, johon kaikki organisaatiossa voivat sitoutua. Sekin on mahdollista, että viesti on löydettävissä järjestön rajojen yli – yhteistyössä muiden kanssa uutisoimisen arvoisella lopputuloksella. Kannattaa miettiä, miten järjestöt voivat yhdessä tuottaa ainutkertaista lisäarvoa – palvelua – viestin vastaanottajalla ehkäpä potentiaaliselle lahjoittajalle tai vapaaehtoiselle.

Esimerkki rajoja rikkovasta kampanjoinnista: Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen viesti

Maanpuolustuksen Tuki ry on maanpuolustusjärjestö, jonka tärkein tehtävä on keskeisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen taloudellinen ja aatteellinen tukeminen. Toiminnan painopistealueena on vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskitetty varainhankinta. Järjestöön kuuluu viisi jäsenjärjestöä, jotka ilmeisesti ovat kampanjoineet aiemmin melko itsenäisesti. Juhliakseen 100-vuotiasta Suomea he yhdistivät viestinnälliset voimansa ja toteuttivat kampanjan, jonka otsikon alle kaikkien järjestöjen toiminta kuuluu. Syntyi turvallisuustoimijoiden ”NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke” Kampanjan pääkuva kuuluu herättäneen suunnitteluvaiheessa keskustelua, mutta sitä se on tehnyt kampanjan toteuttamisen jälkeenkin – ja ihan pelkästään positiivisessa mielessä. Yritysyhteistyön kumppaneiden löytyminen on ollut merkittävästi helpompaa, mainitsi Jari Anttalainen Maanpuolustuksen Tuki ry:stä. Ja myös raha on liikkunut uudella tempolla.

Järjestöjen yhteistyö STEA:n intressissä

Olemme lukeneet, että STEA näkee positiivisena sen, että tukihankkeessa on mukana useampi kuin yksi järjestö. Tämä on järkevää sekä järjestön itsensä että Veikkauksen pelituottojen käytön näkökulmasta! Työskentelytapojen kehittäminen tehokkaampaan suuntaan, järkevä työvälineiden hyödyntäminen ja saatujen kokemusten jakaminen – siinä muutamia tavoittelemisen arvoisia maaleja. Miksei myös resursseja voisi jakaa: yksi pieni järjestö voi vain haaveilla täysipäiväisestä viestintä- tai varainhankinnan kampanjaihmisestä, mutta kolmen pienen järjestön toimiessa yhdessä tämä voi olla realismia.

En erityisesti ole raportoinnin puolesta, mutta tässä kohdin tulee se poikkeus. STEA toivottavasti edellyttää, että mahdollisissa yhteishankkeissa jaetaan varsin yksityiskohtaisesti niin sanotut ”lessons learned” -asiat. Missä aikaa oli sittenkin varattu liian vähän, minkä asioiden sitouttaminen omalle väelle olisi vaatinut kenties toista lähestymistä jne. Kaikkien positiivisten lopputulosten ohella informoitakoon julkisesti kuopat, jotka seuraavat vastaavia hankkeita toteuttavat osaavat väistää.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä yhteistyötapojen löytämisessä, parhaiden ratkaisujen käyttöönotossa ja kokemusten vaihdossa. Yhteistyössä voimme ylittää esteitä, jotka kullekin yksin olisivat ylitsepääsemättömiä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Kuva: www.pixabay.com

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä kasvaa – mutta millä resursseilla?

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sunnuntaina 12.3. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124030.html ) oli laittaa aamukahvin väärään kurkkuun. Ansiokas havainto spottasi esiin sen, mistä pääosin on vaiettu. Soteuudistuksen sekä julkisten rahoittajaorganisaatioiden meneillään olevien muutosten takia tiedetään, että kenties useimpien järjestöjen julkinen rahoitus tulee vähenemään. Mutta keneltä, milloin, millä perusteella – kukaan järjestövastaava ei tiedä, näinköhän tietävät asiasta päättävätkään.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että järjestöjen rooli pääkirjoituksen otsikon mukaisesti hyvinvointiaukkojen paikkaamisessa kasvaa. Kolmatta sektoria vastuutetaan antamatta mahdollisuutta ottaa kantaa ja ilman ennustetta rahoitusnäkymästä. Luotetaanko tässä armeijasta tuttuun olemattomaan ”Arskaan”, joka tarpeen tullen oli väijyssä ja sai asiat sujumaan. Että jotenkin ne järjestöissä pystyvät omarahoitteisesti huolehtimaan resursseista ja tekemään sen mitä verovaroin ei pystytä tai haluta.

Vaikka järjestöissä onnistuttaisiinkin, osaavatko apua tarvitsevat juuri sen oikean järjestön luokse. Ja onko juuri sillä oikealla järjestöllä mailla halmeilla paikkaa, josta tavoittaa ihmisen. Mm. terveysalalla on useita osin päällekkäisiä järjestöjä, joista voi olla vaikea löytää juuri sen oikean profiilin auttava käsi. Toinen panostaa tutkimukseen, toinen välittömään auttamiseen, mutta vanhusko osaisi napata oikean osoitteen.

Vastuu resursseista ja varainhankinnasta ilmiselvästi siirtyy järjestöille. Kilpailu lahjoitusvaroista ja yrityskumppanuuksista kiristyy nopeasti. Järjestön brändin kirkastaminen niin rahoittajille kuin kaikille muillekin sidosryhmille on yhtäkkiä hyvin kriittinen asia. Taistelu paikasta auringossa on alkanut ja sen voittavat ne, jotka osaavat muokata toimintatapansa siten, että järjestössä on 360-näkymä niin jäseniin, vapaaehtoisiin kuin lahjoittajiin. Onneksi tietoteknisiä apuvälineitä on tarjolla. Niiden avulla asiakkuusajattelun ja varainhankinnan systematisointi on hienosti toteutettavissa.

Voittavat järjestöt  toimivat kontaktiensa kanssa systemaattisesti ja arvioivat toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Osa järjestöistä on tähän valmiita, joillakin saattaa olla pidempikin takamatka juostavana. Mustien maalaileminen on kurjaa mutta pelkäänpä, että järjestörekisterissä tulee tapahtumaan paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Osa järjestöistä varmasti pärjää mutta yhtä varmasti monille autettaville, niille, joita varten järjestö on olemassa, jää tyhjä kortti kouraan.

Ilkk Harjula

 

 

Ilkka Harjula, 13.3.2017

 

 

Cover photo: Pixabay