Tag Archive for: SOSTE ry

Järjestöbarometri 2022: hyviä ja huonoja uutisia järjestökentältä

/in /by

SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) julkaisema Järjestöbarometri 2022 kertoo järjestöjen toimintaympäristön vahvoista muutoksista mutta myös kyvystä sopeutua ja uusiutua vaikeissa olosuhteissa. Vaikka korona kuritti vuonna 2021 kaksin käsin, syntyi sote-alan yhdistyksiä enemmän kuin niitä purkautui. Tämä blogi ei pyri olemaan referaatti vaan se nostaa esiin joitain raportin aiheita.

Toimintaympäristö muutoksessa

Paikallisyhdistyksissä raportoidaan erittäin voimakas toimintaympäristön muutos. Peräti 83 % kertoo toiminnan supistuneen vuodesta 2020 vuoteen 2021. Syy tähän on ilmeinen; korona. Parhaiten näyttää menneen lastensuojelun sijaishuoltoyhdistyksissä, joissa 36 %:ssa toiminta kasvoi mutta tälläkin alalla 57 % järjestöistä supistui. 3/4 on keskeyttänyt tai lopettanut toimintamuotojaan mutta hyvä viesti on se, että 1/3 on aloittanut jonkin uuden toimintamuodon.

Paikallisyhdistysten huolet ja riskit

Paikallisten järjestöjen huolien kärkeen nousee yhdistysten luottamustehtäviin tarvittavien ihmisten löytäminen. Tämä on hämmentävä ja huolestuttava tieto. Blogisarjasta löytyy julkaisu nimeltä Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla. Jäseneroosio on ollut tiedossa pitkään mutta nyt tosiaankin vastuuhenkilöiden sitouttaminen on muodostunut ongelmaksi. Jäsenistön aktiivisuus tai sen puute nousee seuraavaksi. Kolmantena huolena on vapaaehtoisten työntekijöiden määrä. Sen sijaan taloudellinen tila on huolilistalla vasta sijalla kuusi. Riskit ovat käytännössä samoja kuin huolet: jäsenistön väheneminen, ikääntyminen ja passivoituminen – vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden löytämisen ohella.

Talous ja henkilöstö paikallisyhdistyksissä

Paikalliset järjestöt näkevät taloudellisen tilanteensa varsin hyväksi. 65 % ilmoittaa tilanteen hyväksi. 60 % myös arveleen tilanteen säilyvän ennallaan. 20 % on saanut uusia oman toiminnan tuottoja tai muita rahoituslähteitä. Mielestäni tämä kertoo luovuudesta ja kyvystä sopetua. Joka neljänneltä jokin rahoituslähde on loppunut tai vähentynyt. Henkilöstön määrä on pääosin ennallaan ja näin oletaan myös jatkuvan.

Digitaidot paikallisissa

Tutkimuksessa järjestöille annettiin mahdollisuus valita yksi neljästä ryhmästä, johon järjestö vastaajan mielestä kuuluu, vaihtoehdot taitavimmasta vähiten taitavaan olivat:

  • Digitaitaja
  • Kokeilunhaluinen
  • Hyötyä arvostava
  • Kauempaa katseleva

Digitaitajina itseään piti vain 7 %. Kokeilunhaluisia oli n. 30 % ja hyötyä arvostavia eli käytännössä varsin kokemattomia n. 40 %. On kurjaa lukea, että kauempaa katseleviin itsensä lukee yli 20 % vastaajista. Digitaalisuuden hyöty kuitenkin koskee kaikkia järjestöjä koosta riippumatta. Vastaavasti ilahduttaa, että digitaalisten työskentelytapojen kuten etätapaamisten ennakoidaan tulleen jäädäkseen.

Järjestöt kokevat osaavansa riittävällä tavalla viranomaisasioinnin verkossa sekä verkkosivujen hankinnan ja ylläpidon. Sen sijaan osaamisvajetta on yhdistyksen digitaalisten aineistojen saavutettavuudesta huolehtimisessa sekä somepresenssin ylläpidossa koskien myös somesisältöjen tuottamista. Pienillä järjestöillä ei useimmiten ole mahdollisuutta käyttää perinteisen median mainontaa vaan on pakko tyytyä sosiaalisen median tarjoomaan. Tästä syystä someosaaminen olisi aivan erityisen tärkeää.

Eniten vastauksissa huolettaa se, että tietämyksenhallintaa ei mainita kertaakaan. Sillä kuitenkin näkemyksemme mukaan on suuri merkitys omaehtoisessa varainhankinnassa onnistumiselle.

Muutoksen voimakkuus – valtakunnalliset järjestöt

Toimintaympäristön muutos arvioidaan suureksi – mutta toisaalta niin näyttää olleen aiemmissakin tutkimuksissa. 37 % arvelee toimintansa laajenevan, 47 % pysyvän ennallaan ja 16 % supistuvan. Arviot henkilöstömäärän kehityksestä ovat samoilla linjoilla paikallisten yhdistysten kanssa: kutakuinkin ennallaan. SOTE-uudistuksella on vaikutuksensa, esimerkiksi uudistuksen vaikutuksista palvelutuotantoon kannattaa lukea itse raportista.

Valtakunnallisten digitaidot

Digitaitajiksi itsensä katsoo 26 %. 49 % kokee olevansa kokeilunhaluinen ja 24 % hyötyä arvostava. Kauempaa katselevia on vain yksi prosentti. Valtakunnallista järjestöä ei voine johtaa ilman digivälineitä ja kelvollista osaamista.

Hämmästyttävää, että ilonaiheet ja murheet ovat tässä samat kuin paikallisilla: viranomaisasiointi ja verkkosivut osataan, digiaineistojen saattaminen tarjolle ja somepresenssi eivät.

Rahoitus huolettaa valtakunnallisia

2/3 raportoi talouteen liittyvistä erityisistä huolista. Tässä tilanne siis poikkeaa huomattavasti paikallisten näkemyksestä. Taloustilanne 2022 alussa on ollut pääsääntöisesti hyvä, mihin merkittävimpänä syynä pidetään saatuja avustuksia. Toiminnan supistuessa monella myös kustannukset ovat vähentyneet. Paluu normaaliin siis näyttää huolettavan. Näkemys taloudesta on pessimistisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2020.  Erityisiä riskejä näkee 65 %, päihdejärjestöistä jopa 80 %. Rahoituksen tulevaisuus kaiken kaikkiaan on suurin järjestöpäättäjiä huolettava aihe. Toisella sijalla tulee riski henkilöresurssien riittävyydestä.

3/4:lla on varainhankinnan tuottoja. Raportin mukaan uusista tulonlähteistä yleisimpiä ovat yritysyhteistyöstä saadut tulot, myönnetyt toiminta-avustukset, hankerahoitukset, apurahat sekä
lahjoitukset, testamentit ja lisääntyneet varainhankinnan tuotot. Varainhankinta sisältää lahjoitukset mutta käsittää paljon muitakin keinoja.

Varainhankinnan osuuden suurehko vaihtelu

STEA on monelle keskeinen mutta järjestön koon kasvaessa STEA:n osuus pienenee. Vastaavasti järjestön kasvaessa palvelutuotannon osuus tuloista kasvaa. Varainhankinnan tuotto vaihtelee välillä 6-11 % ollen keskisuurilla korkeimmillaan. Varainhankinnan tuottoja on verrattu vuosilta 2018 ja 2020. Kertymän lasku on ollut viidenneksen luokkaa, mitä täytyy pitää yllättävänä. Lastensuojelujärjestöt ja ikääntyneiden järjestöt näyttävät pärjäävän parhaiten: varainhankinnan osuus tuloista 25 ja 22 %. Päihdejärjestöillä on hankalinta, varainhankinnan osuus vain 1 %. Tälläkin alueella ainakin Sininauhasäätiö on onnistunut tekemään hyviä tuloksia.

”Varainhankinta vaatii resursseja ja riskinottoa”

Blogin kirjoittaja nostaa virtuaalista hattuaan luettuaan raportista seuraavaa:

Varainhankinta vaatii aina resursseja ja riskinottoa onnistuakseen. Ellei järjestöllä ole varallisuutta tai riskinoton mahdollisuutta, ei varainhankinta muodosta järjestölle varteenotettavaa tulonlähdettä.

Olemme niin samaa mieltä. Aihe on otettava tosissaan,  siihen on oltava henkilöresurssit ja työvälineet – asiaan on sitouduttava kärsivällisesti. Mutta sitten kun niin toimitaan, onnistuminen on varsin todennäköistä. Parisaatasivuisen SOSTE ry:n julkaiseman raportin voit ladata tästä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Rahankeräyksen laillisuuden tunnistaminen – epärehellisiä liikkeellä

/in /by

Yle julkaisi 7.3. uutisen rahankeräyksistä ja mahdollisista vilpillisistä toimijoista. Ihmisten huomio on Ukrainassa mutta sodan päätyttyäkin tälle tiedolle on tarvetta.

Yle nostaa perusasiat esiin

Varsinainen keräyslupa ja pienlupa, hakeminen ja hakemisen edellytykset. Poliisin henkilöstöä on haastateltu liittyen perusvaatimuksiin, joita hakijaorganisaatiolta edellytetään. Pienkeräysten yhteydessä muistutetaan, että luonnollisia henkilöitä – ihmisiä – tulee olla vähintään kolme keräyksen toteuttamiseksi. Pienkeräyslupia ei julkaista, joten niiden suhteen kannattaa olla tarkkana: mistäpä tuon tietää onko lupanumero puhelinumeron loppuosa.

Epärehellisiä liikkeellä

Rahankeräyksen laillisuuden tunnistaminen ennen lahjoittamista perustuu esillä olevaan keräyslupanumeroon mutta myös mielikuvaan järjestöstä. Ellei kerääjällä ole keräyslupaa tai pienkeräystunnusta selkeästi näkyvissä keräyksen yhteydessä, on hälytyskellojen syytä soida. Yle muistuttaa uutisessaan, että poliisi julkaisee kuukauden välein päivittyvän listan rahankeräysluvan haltijoista sivullaan mutta Ylen linkki on rikki. Oikea linkki tuohon listaan on tässä.

Mitä vahvempi järjestön brändi on, sitä vähemmän epäluuloa mahdolliset lahjoittajat tuntevat. Eräs järjestössä työskentelevä lajitoveri sanoi saavansa näppylöitä brändi-sanasta ja hänen mukaansa se kuuluu vain yrityksiin. Olemme vahvasti eri mieltä. Esim. juuri luottamuksen synnyttämisessä myönteinen ja selkeästi tunnistettava maine on valtava etu. Tällöin myös luottokortilla lahjoittaminen on luonteva vaihtoehto.

Luparuuhkaa ja luvanhakijoiden priorisointia

Olemme monesta järjestöstä kuulleet, että varsinaista keräyslupaa jonotetaan melkoisen pitkään. Poliisihallituksen mukaan tällä hetkellä priorisoidaan sellaisia lupahakemuksia, joissa käyttötarkoituksena on konfliktitilanteista kärsivien auttaminen. On hieman erikoista mutta myös ymmärrettävää, että lupaviranomainen ottaa kantaa keräysten käyttötarkoituksiin. Mutta erikoisia aikoja elämme, hatunnosto sen vuoksi viranomaisille.

Ellei tavoiteltava keräyksen rahamäärä ole suuri, pienkeräystunnus on erittäin hyvä vaihtoehto varsinaista keräyslupaa odottaessa. Sen saa jopa päivässä.

Tietopiirin artikkelit SOSTE ry:n Järjestöoppaassa

Myöskin 7.3. SOSTE ry:n Järjestöoppaassa julkaistiin yhdessä laaditun artikkelisarjan ensimmäinen dokumentti: Rahankeräyksen aloittaminen. Hyödyllistä ja konkreettista tietoa mitä keräämisen aloittamisvaiheessa tulee tehdä ja mihin erityisesti keskittyä. Aivan pian Järjestöoppaasta löytyy vastaava dokumentti sekä keskisuurille aloitteleville että jo edistyneille rahankerääjille.

Myös Tietopiiri haluaa tukea ukrainalaisia

Tietopiirin verkkosivulla on kohta, johon on koottu ne asiakasjärjestömme, joiden kautta voit tukea Ukrainaa heidän hädässä. Sivun löydät tästä linkistä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

/in /by

Johdanto

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan neljäs ja viimeinen, järjestön varainhankinnan kehittäminen tässäkin aiheenaan. Sarjassa pohditaan millaisiin asioihin missäkin rahankeräystoiminnan kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä. Tämä artikkeli keskittyy kansainvälisen tason järjestöihin, jotka tyypillisesti ovat suuria. Tässäkin dokumentissa esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen ja ovat siten subjektiivisia. Kommentteja otamme mielellämme vastaan.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Kansainväliset järjestöt ovat useimmiten kovan tason ammattilaisia ja osaavia rahankerääjiä. Varainhankinta on omana hyvin resursoituna funktionaan ja työvälineet ovat monipuolisia. Nämä järjestöt hyödyntävät liiketoiminnan oppeja ja logiikoita toiminnassaan ja ovat hyvin analyyttisiä tulosten seuraamisessa. Tunnettuudessa ja brändin vahvuudessa kansainväliset toimijat ovat tyypillisesti omilla lukemillaan, mikä tuo niille huomattavia etuja viestinnän mahdollisuuksissa verrattuna pienempiin verrokkeihinsa. Näkokulma rahankeräysten kehittämisessä on viestinnällinen sekä työprosessia edelleen hiova, automatisoiva sekä rutiineja karsiva.

Keskity näihin aiheisiin

1. Analytiikka, automatiikka ja tekniikka

Voi tuntua yllättävältä, että tekniikka tulee mainituksi ensin. On syytä uskoa, että kansainvälisillä toimijoilla työvälineistö ja analyysikeinot ovat jo hallussa. Mutta johtuen tekniikan ripeästä kehittymisestä ja suuren organisaation mittavista resursseista, aihetta on pidettävä silmällä erityisen tarkasti. Valinnat tärkeimmistä työskentelyvälineistä tehdään usein muualla kuin Suomessa ja organisaatioiden koosta johtuen, järjestelmät voivat olla aivan yhtä laajoja kuin suurilla yrityksillä. Muutosten tekeminen ja paikallisuuden huomioiden esimerkiksi suomalaisen pankkijärjestelmän yhteensopivuuden varmistamiseksi saattavat vaatia ponnistuksia.

Kv-tason rahankerääjien fokus tekniikassa on tehokkuuden parantaminen, rutiinitehtävien karsiminen, yhä tarkempi analytiikka ja markkinoinnin automaatio. Nämä ovat aiheita, jotka toteutuvat IT-hankkeiden kautta – toteuttajakumppanien ammattitaidosta ja omasta hyvästä sopimusosaamisesta kannattaa huolehtia.

2. Lahjoittamisen trendien ennakointi

Järjestön on välttämätöntä seurata toimintaympäristöään raportteja ja hiljaisia signaaleita tulkiten. Jos uusi maksutapa näyttäisi olevan yleistymässä ja järjestelmämuutokset ovat hitaita, ennakointi antaa kilpailuetua muihin nähden. Kilpailu ihmisten huomiosta ja rahasta, tunnettuimpienkin järjestöjen kohdalla kilpailutilanne on itsestään selvä asia.

Paikalliset eroavaisuudet antavat työlle haasteen: Yhdysvalloissa tuotettu ansiokaskaan raportti ei välttämättä ole lainkaan relevantti rahankeräyksen kannalta Suomessa. Jopa Suomen ja Ruotsin välillä on ollut nähtävissä merkittäviä eroja: Ruotsissa kuukausilahjoittaminen on ollut huomattavisti yleisempää kuin meillä ja myös mobiilimaksun siirtyminen valtavirraksi tapahtui paljon aiemmin. Suomessa taas on vertaansa vailla oleva viitenumerojärjestelmä.

3. Toimialan priimusten seuraaminen

Kärkitoimijoiden huolellinen seuraaminen on osa ennakointia mutta ansaitsee tulla mainituksi erikseen. Toisten verkkosivustojen seuraaminen niin paikallisesti, mutta myös kansainvälisesti kuuluu varainhankinnan päivittäiseen työhön. Vetoomusviestien tyyli, mediavalinnat, nousevat somepalvelut, rekrytoinnit, mobiiliystävällisyys – luova kopiointi tai ainakin ideoiden napsiminen on sallittua. Omiin valintoihin saa lisää näkökulmaa vertaamalla niitä toisten tekemiin ratkaisuihin. Luonnollisesti somessa ollaan toisten toimijoiden tekemisistä ja ilonaiheista tietoisia.

4. Business-like -käytännöt

Johtuen tarpeesta olla kustannustehokas ja toimintatavaltaan trimmattu, on työskentelytavoissa monia liiketoiminnasta suoraan tai soveltaen lainattuja metodiikkoja. Asiakkuusajattelu, kohderyhmien segmentointi ja kohdistettu viestintä, jonka purevuutta seurataan, ovat itsestään selviä asioita. Tavoitellut konversiopolut on mietitty tarkoin ja keinovalikoima ei ole kevyin peruistein valittu. Brändin varjeleminen vaikkapa ei toivottuja mielleyhtymiä tuovilta kumppaneilta, erittäin tärkeää – ja pohdittava etukäteen sekin. Tietämyksenhallinta ja tietoturva, tietosisältöjen elinkaariajattelu, tämä kaikki kuuluu suurien toimijoiden, miksei vähän pienenpienkin arkeen.

On helppo ymmärtää, että voidakseen tehdä arvokasta työtään, on järjestön työntekijöiltä karsittava kaikki koneiden tehtäväksi kelpaavat rutiinit. Monien ammattiryhmien työn korvaaminen koneella on tulevaisuudessa mahdollista. Mutta useimpien järjestöjen ydintehtävän suorittamiseen ei kelpaa kuin ihminen.


5. Kansainvälisen konserni-IT:n ja taloushallinnon jäykkä muotti

Kansainvälisillä orgnisaatioila on korporaatiotyyppisiä haasteita monikansallisen raportoinnin ja organisaatiorakenteiden suhteen. Niistä muodostuu haasteita, joita kansallisesti järjestäytyneillä järjestöillä ei ole.

Seurauksena voi olla esim. kansallisen varainhankinnan jäykistyminen kansainvälisen konserni IT:n ja taloushallinnon muottiin. Muutoksiin syntyy massiivinen hitaus, koska muutokset pitää toteuttaa kaikkia lakeja noudattaen useassa maassa yhtä aikaa. Samalla ymmärrys ja palvelutuki saattavat olla hyvinkin kaukana rajoitetun varainhankintamarkkinan – Suomen – työntekijöiden arjesta.

Tällöin on hyvä pohtia, jos Suomessa varainhankinnan työkalut kuitenkin olisivat kansallisia – kansallisiin tapoihin ja järjestelmiin sovitettuja – ja järjestöt raportoisivat rajapintojen kautta kv-organisaation suuntaan siltä osin kuin tarpeellista.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tietopiirin palvelutuote rahankeräyksen tehostamiseksi

/in /by

Rahankeräyksissä sparraaja usein tarpeen

Varainhankinnassa tunnemme kahdenlaisia järjestöjä: niitä, jotka ovat aloittamassa rahankeräyksiä ja niitä, jotka jatkokehittävät varainhankintaansa. Tietopiirissä on luotu molempia varten palvelutuote, jonka avulla voimme konkreettisesti auttaa asiassa. Havaitsimme, että samat asiat askarruttavat monia ja kokosimme palvelutuotteiden sisällön tarkasti asiakkaitamme kuunnellen.

Palvelutuote 1 – näin aloitat rahankeräyksen


Rahankeräysten aloittaminen vaikuttaa kuormittavan järjestöissä eniten. Mitä, miten, missä järjestyksessä, mitä tekniikkaa tarvitaan,  kenen kanssa pitää tehdä sopimuksia, Keräyslupa, pankkiasiat jne jne. Me tunnemme tämän tuskan prikulleen ja osaamme työpajoissa ohjata keskustelun kaikkien oleellisten asioiden läpi.

Työ tuottaa sinulle selkokielisen kartan miten rahankeräykset aloitetaan. Se on aikajärjestykseen asetettu tehtävälista, joka on muodostettu niistä valinnoista, joita työn kuluessa on käyty läpi. Me emme valitse, me esittelemme vaihtoehtoja ja suosittelemme. Huolehdimme varmasti, että realismi säilyy eikä kerralla haukata liian suurta palaa. Työ etenee keskustelevalla työpajamenetelmällä.


Palvelutuote 2 – näin jatkokehität varainhankintaa

Miten jatkokehität varainhankintaa? Listaus keinoista


Siinä missä aloittavilla rahankerääjillä on keskenään monta samankaltaista ratkottavaa asiaa, varainhankinnan jatkokehittäjän tilanne on aina yksilöllinen. Tästä syystä aloitamme yhteisen ponnistuksemme aloituspalaverilla. Hyvin todennäköisesti työssä on keskeistä toimintaprosessin hiominen, lahjoittajapolun sujuvoittaminen ja sitoutuneimpien potentiaalisten lahjoittajien tavoittaminen.

Järjestökohtaisesti suunniteltavissa työpajoissa tuotamme vahvasti perustellun ja konkreettisen suunnitelman varainhankinnan kehittämiseksi. Luomme sen yhdessä. Me näemme järjestöjen arkea päivittäin. Tunnemme hyviä ja vähemmän hyviä toteutuksia. Teknologiat ja toimialan trendit ovat tuttuja. Sen vuoksi me todennäköisesti näemme niin kehittämistarpeet kuin optimaalisen kehityspolun paremmin kuin mitä se on järjestön sisältä nähtävissä.

Lue lisää Tietopiirin asiantuntijapalveluista

Tutustu TietoPiirin asiantuntija palveluun

Osaavat tekijät, Tero ja Ilkka

Me molemmat työhön osallistuvat tekijät – Tero Pesonen ja Ilkka Harjula – olemme järjestötyön ammattilaisia sekä työssä että vapaa-ajalla. Molemmilla on korkeakoulututkinto ja sen lisäksi Rastor-instituutin varainhankinnan ja tuotekehityksen erityisammattitutkinto tehtynä. Lisäksi molempia yhdistää vilpitön halu parantaa maailmaa järjestöjen kautta, helpottamalla niiden toimintaa. Teknisiä erityisasiantuntijoita käytämme apuna tilanteen niin kaivatessa.

SOSTE Järjestöopas – pian julkaistaan hyödyllistä tietoa

Olemme sopineet SOSTE ry:n kanssa, että tuotamme heidän Järjestöoppaaseen aihealuetta koskevia tuoteriippumattomia artikkeleita. Tietopiirin blogeina artikkelit on jo julkaistu, pian neljän artikkelin sarja löytyy myös Järjestöoppaasta: mihin asioihin kunkin varainhankinnan kypsyystason vaiheessa järjestön tulisi kehittämistoimissaan keskittyä. Tasoiksi yhdessä SOSTEn Ari Inkisen kanssa määritimme seuraavat:

  1. Järjestöt, joilla ei vielä ole rahankeräyslupaa

    Tässa vaiheessa oleellisinta on saada keräystoiminta nopeasti liikkeelle. Luvat, verkkosivuston rakenteet lomakkeineen ja maksamisen mahdollisuuksineen mutta myös lahjoittajapotentiaalin tunnistaminen sekä lahjoituskohteiden määrittäminen – siten, että kaikki on linjassa järjestön strategian kanssa. Tämä vaihe kuormittaa järjestöä paljon, sillä työvoimaa ei yleensä ole osoitettu tehtävään. Mitä tulee tehdä ja missä järjestyksessä, siinä on aloittamisen kaikkein tärkein anti.

    Tietopiirin blogin löydät kokonaisuudessaan täältä.

  2. Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys vielä alkutaipaleella

    Nyt varainhankinta tulee resursoida ja saada muuntumaan pistemäisestä projektoinnista systemaattiseksi prosessiksi. Potentiaalisten lahjoittajien ajaminen verkkosivustolle viestinnän keinoin on yksi tärkeimmistä asioista. Konversiopolut tarkennetaan ja työnkulkuihin ja tehtävien vastuutukseen laitetaan huomiota. Viimeistään tässä kohdin on tarkasteltava ovatko järjestön tietotyön välineet tasolla, joka tukee haluttua toimintamallia. Tietämyksenhallinnan käsittely ei ehkä ole kiitollisin aihe hankkeessa mutta erittäin tärkeä jo pelkästään GDPR:n kannalta.

    Blogina luettavissa tämän linkin kautta.

  3. Keskisuuret järjestöt, joilla varainhankinta jo hyvin hallussa

    Vahvin panostus tällä tasolla kohdistuu toimintaprosessin hiomiseen. Rutiinitöiden karsinta ja tietotekniikan hyödyntäminen, tietämyksenhallinta ja kontaktien järjestelmällinen segmentointi toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin ohella ovat avaimia tehokkaaseen toimintaan. Järjestö tietää olevansa kilpailutilanteessa huomiosta ja ihmisten rahasta, joten tehokkaat ”business-like” -työskentelytavat ovat luonnollisia valintoja. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa myös varainhankinnan operaatioissa saattaa olla relevanttia.

    Koko artikkeli blogina täällä.

  4. Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt

    Kansainväliset järjestöt ovat kovan tason ammattilaisia ja osaavia rahankerääjiä. Varainhankinta on omana hyvin resursoituna funktionaan ja työvälineet ovat monipuolisia. Nämä järjestöt hyödyntävät liiketoiminnan oppeja ja logiikoita toiminnassaan ja ovat hyvin analyyttisiä tulosten seuraamisessa. Tunnettuudessa ja brändin vahvuudessa kansainväliset toimijat ovat tyypillisesti omilla lukemillaan, mikä tuo niille huomattavia etuja viestinnän mahdollisuuksissa verrattuna pienempiin verrokkeihinsa. Näkokulma rahankeräysten kehittämisessä on viestinnällinen sekä työprosessia edelleen hiova, automatisoiva ja rutiineja karsiva. Analytiikka ja automatiikka sekä lahjoittamisen trendien ennakointi ovat avainsanoja.

    Kansainvälisten järjestöjen varainhankinnasta blogina täällä.

Kun kaipaat näkemystä – ota yhteyttä

Riippumatta missä kohdassa varainhankinnan askelmilla olet, jos kaipaat näkemystä yksittäiseen asiaan tai apua koko hankkeen junailussa, ota yhteyttä. Uskonpa, että osaamme olla avuksi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi