Artikkelit

STEA-strategia 2020 julki 10.1.2019

STEA-strategia 2020 esiteltiin juuri äsken, moderniin tapaan Facebookin live-lähetyksessä. En pyri toistamaan sisältöä vaan poimimaan ne kohdat, joihin erityisesti kiinnitin huomiota.

”Tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan”

Sisältö, joka on esitettävissä yhdellä sivulla, on napakkuudessaan ansiokas. ”STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.” Tämä tarkoittaa avustuksen suuntaamista sinne, missä toiminta on suunnitelmallisen tavoitteellista ja missä kohderyhmää hyödyttäviä, kestävän hyvinvoinnin tuloksia saadaan aikaan. Tämä jos mikä on vaikuttavuuden ja sen mitattavuuden painottamista.

Avoimuutta ja vuoropuhelua, lomakkeet uusiksi 2021

Yllä kuvattu voisi tarkoittaa lisää raportointia ja valvontaa, mutta STEA painottaa olevansa avoin uusille tekemisen tavoille ja vuoropuhelulle. Esityksessä mainittiin, että mikäli lomakkeissa, jotka uudistuvat vuodelle 2021, on jotain tarpeettomaksi koettua, se voidaan muuttaa tai poistaa. Toisin sanoen, kun jotain oivalletaan, se kannattaa heille esittää. Tavoitteena uusilla lomakkeilla on se, että haku- ja raportointilomakkeet lähenevät toisiaan.

Mikään ei muutu heti

Saimme selkeän vastauksen: mikään ei muutu vielä. Mutta STEA kannustaa järjestöjä vahvasti kirkastamaan strategiaansa. Tämän työn helpottamiseksi STEA tarjoaa materiaalin, joka apukysymyksineen auttaa työn tekemisessä.

Omarahoitusosuus yllättäen ei esillä

Strategiset tavoitteet ja arvot ovat melko pyöreitä mutta varmasti hyväksyttäviä asioita. Erityisen hyvänä pidän sitä, että toiminnan avoimuutta korostetaan. Jos se tarkoittaa vähemmän by the book, kun näin on aina ennenkin tehty – toimintaa, niin siitä tosiaan voi ilahtua. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa esille. Kysyimme onko tiedossa muutoksia suhtautumisessa järjestön omarahoitukseen, mutta aika ei riittänyt vastauksen saamiseen. On tulkittu, että omarahoitusosuuden kasvattamista kannustetaan, mutta samaan aikaan on tehty harvinaisen selväksi, että omarahoituksen kehittämiseen tarvittavia investointeja, joko työprosessin tai työvälineiden muodossa, ei tueta. Mikäli uusille toimintatavoille ollaan avoimia, tässä on hyvä aihe koeponnistettavaksi. Strategiapaperi takataskusta pöytään, jos tarve vaatii.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

TietoPiiri Oy toivottaa hyvää uutta vuotta

Auringonkierto on jälleen lopuillaan, edellisen vuoden lupaukset ja tavoitteet toivottavasti on saavutettu. On aika kiittää työtovereita, läheisiä ja jopa itseä tehdystä työstä. Joulu on täynnä materiaa mutta antamisen ja epäitsekkyyden aikaa se kuitenkin on. Sen näkee joululiikenteessä käyttäytymisestä, järjestöjen tarjoaman kahvituksen vapaaehtoisen maksun kertymästä ja monesta muusta pienestä asiasta. Toivottavasti joulu on ollut lämminhenkinen ja muistamisen arvoinen. Näin itselläni, toivottavasti kaikki lukijat voivat olla samaa mieltä omalta osaltaan.

Rahankeräyslaki muuttuu, entä STEA:n politiikka?

Tuleva vuosi tuo muutoksia, tiedettyjä ja odottamattomia. Saanemme uuden rahankeräyslain, joka helpottaa monen arkea. Lahjoitusten keräämisen aloittamisen kynnys madaltuu merkittävästi – sikäli kun laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Seuraava blogi käsittelee rahankeräysluvan hakemiseen liittyviä asioita voimassaolevan lain mukaisena menettelynä. TietoPiiri pysyy tilanteen tasalla ja on valmis auttamaan tässäkin asiassa.

STEA:n suunnasta on jo hyvän aikaa saatu vihjeitä, että järjestöjen tulisi pyrkiä kasvattamaan omarahoitusosuuttaan. Useimmiten se edellyttää investointia työvälineisiin ja työskentelytapojen muuttamiseen, mutta sitä tarkoitusta varten tukea ei ole saatavissa. Tämä on ristiriita, joka on jaksanut monia ihmetyttää. Kun hallinnollinen työ keräämisen aloittamisessa helpottuu, muuttaako STEA linjaansa hienovaraisesta vihjailusta suoremmaksi kommunikaatioksi, mitä tulee omarahoituksen kasvattamiseen – sen näemme seuraavan vuoden aikana.

Henkäistään ja sitten potkaistaan liikkeelle

Lienee viimeisiä kertoja, kun vuoden vaihtuessa ruuti palaa, kiitos järjestöryppään tekemän lakialoitteen yksityishenkilöiden ilotulitteiden käytön kieltämiseksi. Vaikka ruudin tuoksu tuo muistoja lapsuudesta saakka, ymmärrän aloitteen perusteet hyvin ja olen samaa mieltä, ehjät silmät ovat tärkeämpiä kuin tulitteilla sählääminen. Annetaan kalenterin rapsahtaa ja aloitetaan sitten pontevasti uusi vuosi uusine kujeineen. TietoPiirin joukkue toivottaa viattomien lasten päivänä lämpimästi hyvää uutta vuotta 2019.

PS. Nyt on hyvä aika huomioida parhaita lahjoittajia soittamalla heille. Aiheesta kirjoittelimme vuosi sitten blogissa Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

28.12.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen

Sarjassaan kolmas blogi teemalla Menestyvät järjestöt käsittelee aihetta, joka kenties eniten vaatii siviilirohkeutta. Järjestön rajat ylittävä yhteistyö voi olla portti varainhankinnan näkyvyyteen, kumppanirahoitukseen / sponsorirahaan ja jopa STEA:n tukeen.

Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Joskus yhteistyö järjestön sisälläkin takkuaa, miten se onnistuisi järjestöjen välillä?

Vastaus kysymykseen: hyvin ennakkoluulottomalla ajattelulla. Järjestö on luultavasti viestinnällisesti vahvempi toimiessaan yhtenäisesti verrattuna tilanteeseen, jossa järjestön omat brändit toimivat itsenäisesti ja jopa toisistaan tietämättä. Järjestön kannattaa hakea viesti, johon kaikki organisaatiossa voivat sitoutua. Sekin on mahdollista, että viesti on löydettävissä järjestön rajojen yli – yhteistyössä muiden kanssa uutisoimisen arvoisella lopputuloksella. Kannattaa miettiä, miten järjestöt voivat yhdessä tuottaa ainutkertaista lisäarvoa – palvelua – viestin vastaanottajalla ehkäpä potentiaaliselle lahjoittajalle tai vapaaehtoiselle.

Esimerkki rajoja rikkovasta kampanjoinnista: Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen viesti

Maanpuolustuksen Tuki ry on maanpuolustusjärjestö, jonka tärkein tehtävä on keskeisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen taloudellinen ja aatteellinen tukeminen. Toiminnan painopistealueena on vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskitetty varainhankinta. Järjestöön kuuluu viisi jäsenjärjestöä, jotka ilmeisesti ovat kampanjoineet aiemmin melko itsenäisesti. Juhliakseen 100-vuotiasta Suomea he yhdistivät viestinnälliset voimansa ja toteuttivat kampanjan, jonka otsikon alle kaikkien järjestöjen toiminta kuuluu. Syntyi turvallisuustoimijoiden ”NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke” Kampanjan pääkuva kuuluu herättäneen suunnitteluvaiheessa keskustelua, mutta sitä se on tehnyt kampanjan toteuttamisen jälkeenkin – ja ihan pelkästään positiivisessa mielessä. Yritysyhteistyön kumppaneiden löytyminen on ollut merkittävästi helpompaa, mainitsi Jari Anttalainen Maanpuolustuksen Tuki ry:stä. Ja myös raha on liikkunut uudella tempolla.

Järjestöjen yhteistyö STEA:n intressissä

Olemme lukeneet, että STEA näkee positiivisena sen, että tukihankkeessa on mukana useampi kuin yksi järjestö. Tämä on järkevää sekä järjestön itsensä että Veikkauksen pelituottojen käytön näkökulmasta! Työskentelytapojen kehittäminen tehokkaampaan suuntaan, järkevä työvälineiden hyödyntäminen ja saatujen kokemusten jakaminen – siinä muutamia tavoittelemisen arvoisia maaleja. Miksei myös resursseja voisi jakaa: yksi pieni järjestö voi vain haaveilla täysipäiväisestä viestintä- tai varainhankinnan kampanjaihmisestä, mutta kolmen pienen järjestön toimiessa yhdessä tämä voi olla realismia.

En erityisesti ole raportoinnin puolesta, mutta tässä kohdin tulee se poikkeus. STEA toivottavasti edellyttää, että mahdollisissa yhteishankkeissa jaetaan varsin yksityiskohtaisesti niin sanotut ”lessons learned” -asiat. Missä aikaa oli sittenkin varattu liian vähän, minkä asioiden sitouttaminen omalle väelle olisi vaatinut kenties toista lähestymistä jne. Kaikkien positiivisten lopputulosten ohella informoitakoon julkisesti kuopat, jotka seuraavat vastaavia hankkeita toteuttavat osaavat väistää.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä yhteistyötapojen löytämisessä, parhaiden ratkaisujen käyttöönotossa ja kokemusten vaihdossa. Yhteistyössä voimme ylittää esteitä, jotka kullekin yksin olisivat ylitsepääsemättömiä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Kuva: www.pixabay.com