Blog teksti

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Ikääntymisen tsunami – miten järjestö voi valmistautua

Ikääntymisen tsunami, kuten mm HS ja Yle tammikuussa uutisoivat, tulee iskemään rajusti kuntien mutta myös järjestöjen toimintaympäristöön. Paradoksaalisesti kaikki voi toistaiseksi sujua hyvin, jopa hämmentävän hyvin – mutta pudotus tulee olemaan sitä hurjempi.

Rahaakin tulee mukavasti, niin mikäpäs tässä

Moni järjestö saa toistaiseksi nauttia perinteisestä järjestön toimintaan osallistumisesta, mikä tarkoittaa jäsenyyteen sitoutumista pitkällä jänteellä. Tämä on merkinnyt jatkuvuutta ja ennustettavuutta jäsenmaksutuloissa ja vapaaehtoisten saatavuudessa. Monesti jäsenistön keski-ikä on jo kunnioitettava ja edelleen nousussa – nuorten ihmisten kynnys jäsenyyteen on jostain syystä korkea.

Ikärakenteesta johtuen väkeä poistuu ja testamenttilahjoitusten potentiaali on huomattava. Myös STEAn avustuspolitiikkassa ei ole hetkeen tapahtunut radikaaleja muutoksia – vielä. Rahaa voi tulla oikein mukavasti ja asiat rullaavat tuttuja kaavoja noudatellen. Mutta kuten eräs asiakkaamme puki tämän sanoiksi: ”Illan varjo lähestyy nopeasti”.

Kun aalto osuu rantaan

Kunta ottanee siipeensä vielä järjestöäkin nopeammin. Muutos tarkoittaa sitä, että monen kunnan mahdollisuudet suoriutua velvoitteistaan muuttuvat olemattomiksi. On vaikea ajatella, että kuolevassa kunnassa toimiva järjestö tai järjestön paikallisyhdistys voisi menestyä kuten ennenkin. Suurten ikäluokkien väistyessä järjestö menettää aktiivilahjoittajia ja toiminnan sitoutuneita ylläpitäjiä. Ellei uutta ikäluokkaa ole astumassa remmiin, on yhtälön lopputulos karulla tavalla selvillä. En varsinainen tuomiopäivän pasuuna halua olla, mutta onhan syntyvyyden romahtaminen vielä oma lukunsa tässä saagassa – olkoonkin, että sen vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin.

Miten järjestö voi varautua jäsenistön ikääntymiseen?

Tiivistäen: järjestön on syytä tuntea vaikutuspiirisssään olevat ihmiset ja viestiä heille kohdennetusti, jotta kunkin järjestön konversiotavoitteet olisivat mahdollisia. Konversiolla tarkoitetaan esimerkiksi satunnaisen tapahtumakävijän muuntumista järjestön sitoutuneeksi suosittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi. Rahoitukseen liittyvä konversiopolku on vaikkapa kertalahjoittajan ryhtyminen kuukausilahjoittajaksi. Järjestö voi ohjata kontaktejaan haluttuja konversioita kohti mutta se edellyttää systemaattista tietämyksenhallintaa, liike-elämän puolelta tuttua asiakkuudenhallinnan hyödyntämistä. Järjestössä asiakkuudenhallinnan päätavoite on mielestäni järjestön kontaktin palveleminen.

Kontaktit pitää tuntea – mutta miten?

Järjestöllä on monta syytä kerätä kontaktitietoja myös löyhemmin järjestöön sidoksissa olevilta ihmisiltä. Huomaan, että käsiä nousi heti: GDPR ei ole este, uskokaa pois. Vaikuttaminen niihin, jotka jo järjestön tuntevat ja sitä symppaavat, on ratkaisevasti helpompaa kuin ventovieraan ihmisen ”väräyttäminen”. Kontaktipoolin kerääminen on perusteltua niin vapaaehtoisten hallinnan kuin varainhankinnankin kannalta. Aiempi blogi toppuuttelee ostamasta rekisteripalveluista kylmiä kontakteja.

Joskus vielä näkee, kun kontaktipotentiaalia haaskataan. Tapahtumakävijät kirjoittavat nimensä paperille ja siinä se. Mieluummin pyytäisimme kävijöitä täyttämään tietonsa verkkolomakkeen kautta, etukäteen tai tapahtumapaikalla ja vastineeksi kävijä saisi ainakin tapahtuman materiaalin sähköisenä. Samalla voi aina kysyä muita kiinnostuksen kohteita. Niistä lomakkeista kannattaa muistaa, että tiedon pitäisi mennä nätisti tietokantaan saakka eikä aiheuttaa sähköpostiin uutta digitointitehtävää.

Ensisijainen tapa kohtaamispiste tietojen keräämiseksi on järjestön oma verkkosivusto, johon kävijäliikennettä ohjataan kaikista käytetyistä viestintäkanavista. Siellä oleva kontaktienhallinnan lomake on kustannustehokas ja varmistaa sen, että tiedot tulevat talteen sekä ovat ja pysyvät omassa hallinnassa.

Muodosta kontakti – kuuntele – viesti kohdennetusti – pyydä – kiitä – hoida

Otsikko esittää kompressina asiakkuudenhallinnan ytimen. Järjestön motiivit ja metodit eroavat liiketoiminnan vastaavista mutta ainakin yksi asia on varmaa: tärkeintä ja arvokkainta tietoa on informaatio järjestössä ja sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä.

Harkitulla tietämyksenhallinnan prosessilla varmistetaan tulevaa ja rakennetaan uutta. Sitouttaminen ja omien kontaktien palveleminen, mutta myös GDPR edellyttää, että tiedot ovat hallinnassa ja ajan tasalla. Tietotekniikkaa luonnollisesti tarvitaan mutta kerta vielä alleviivaten: tekniikka on mahdollistajan roolissa työskentelytapojen kehittämiselle. Ei yhtään enempää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Jouluyö, juhlayö

Jouluyö, juhlayö. Päättynyt on kaikk’ on työ

… lauletaan rakkaassa joululaulussa.

Olkoon joulun sanoma meille kaikille kannustin kantaa huolta lähimmäisistämme niin lähellä kuin kaukana. Olkoon se airut meille synnyttää valoa niin kaamoksen kuin kaaoksen keskelle.

Kiitos, että olemme saaneet olla mukana kehittämässä parempaa varainhankintaa, mahdollistamassa vapaaehtoisille osaamisensa hyödyntämistä ja suurempaa merkitystä tärkeäksi kokemansa järjestön ja asian kanssa.

Parempi elämä ja parempi maailma tavoitteinamme joka päivä – myös ensi vuonna.

TietoPiiri kiittää tästä vuodesta ja toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta.

ePrivacy-asetus viivästyy reippaasti

Juuri kun GDPR on saatu nielaistua, on perässä tulossa toinen – jos mahdollista paljon sekavampi ePrivacy-asetus koskien sähköisen viestinnän tietosuojaa. Mutta toviksi voi huokaista: kestää helposti parikin vuotta ennen kuin ePrivacy astuu voimaan. Toistaiseksi sisällöstä tarkkoja tietoja kertovat puhuvat vastoin parempaa tietoa. Tässä vielä GDPR-kertaus blogin muodossa.

Blogi on laadittu Ohjelmisto- ja e-business ry:n järjestämän tilaisuuden sisällön perusteella. HPP Asianajotoimisto Oy:n Terho Nevasalo presentoi asian tuttuun selkeään ja osaavaan tyyliinsä.

ePrivacy täydentää GDPR-asetusta

Siinä missä yleinen tietosuoja-asetus GDPR säätelee henkilötietoa sisältävien viestien ja tietosisältöjen tallentamista ja käsittelyä, sähköisen viestinnän tietosuojaa säätävä  ePrivacy-asetus liittyy henkilötietoa sisältävien viestien ja sisältöjen välittämiseen. Hyvin oleellista asiassa on viesteihin liittyvä metatieto. ePrivacy täydentää ja täsmentää GDPR-asetusta viestintäpalveluiden osalta.

ePrivacyn tarkoitus isossa kuvassa lienee selvä ja hyvin perusteltu. Mutta mitä asetuksen käytätännössä tulee sisältää – siitä EU:n jäsenvaltiot ovat erittäin erimielisiä. Suomen puheenjohtajakaudella esityksiä sisällöksi julkaistiin 10 ja viimeisimmän päiväys on 8.11.2019. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että mahdollisesti, jopa todennäköisesti asetuksen ehdotuksen kirjoittaminen aloitetaan alusta. Missä asetusvalmistelu – siinä ongelma. Vai kuinkas se kuuluikaan.

Miksi ePrivacy-asetus on niin vaikea laatia?

Asetus on liki mahdoton toteuttaa siten, että kaikki sinänsä perustellut näkökulmat tulisivat huomioiduiksi: yksityisen ihmisen suojaaminen ja liiketoiminnan intressit ovat vahvasti vastakkain. Otetaan esimerkiksi telemarkkinointi: Suomessa tietosuojavaltuutettu on jo aikaa ollut sillä kannalla, että puhelinmarkkinoinnin tulisi olla mahdollista vain viestin vastaanottajan suostumuksella. Tai ainakin niin, ellei vastaanottaja ole sitä erikseen kieltänyt. Mikäli näin, kuolee toimiala yhdellä sivalluksella. Tätä kevyempi vaihtoehto, jota myös pidetään mahdollisena, on puhelinnumerossa näkyvä tunnistetieto, joka kertoisi puhelun vastaanottajalle, että puhelu on telemarkkinoinnillinen yhteydenotto. Tulos: toimiala kuolee lähes yhtä suurella varmuudella ellei keksitä hyviä palkkioita tai muita etuja, mitä puheluun vastaaja saa. Kun tähän keittoon lisätään kansalliset erityispiirteet, voivat huonosti nukkuvat etsiä syytä unettomuuteen jostain muualta kuin ePivacysta.

Sakkoa sakkoa enemmän sakkoa

Sakotuksen määrät tulevat olemaan samat kuin GDPR:ssä. Määrät ovat huomattavia ainakin pienemmille toimijoille ja GDPR-sakkoja on todellakin langetettu niin koululle, kiinteistönvälitysyritykselle kuin taksiyhtiölle. Hotelli, joka oli jättänyt aamiaiskävijöiden nimilistan näkyville, sai 15 000 € maksettavakseen. Asetus ei rajaa mitään toimialaa kevyemmän kohtelun piiriin, se kannattaa muistaa. Toukokuinen blogi GDPR-sanktioista on yhä validi.

Isoille toimijoille sakko voi kuitenkin olla pieni kustannus verrattuna tilanteen korjaamiseen. Eräs yritys sai 220 000 €:n sakon mutta ihmisten tiedottaminen joko soittamalla tai  kirjeitse olisi kustantanut miljoonia. Isot yritykset voivat siis mahdollisesti taktikoida, muiden on pakko noudattaa sääntöjä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Ensimmäinen GDPR-sakko Suomeen keväällä?

Yksikään GDPR-sakko ei ole osunut Suomeen. Vielä. Keväällä 2020 tilanne luultavasti muuttuu. Ketä heitetään ensimmäisellä kivellä, sitä jännitämme kaikki. Puolisen vuotta sitten blogasimme Euroopassa langetetuista GDPS-sakoista, joita oli ympäri Euroopan ja hyvin lavealla toimialajakaumalla. Blogin kirjoittamisen jälkeen British Airways on saanut tuta 200 miljoonan ja Marriott-hotelliketju 110 miljoonan euron sakon piiskaniskun.

Tietoviikon verkkolehti ennakoi artikkelissaan, asiaa hyvin perustellen, että keväällä 2020 voimme hyvinkin nähdä suomalaisiin toimijoihin osuvia sanktioita. Suomalaiset eivät ole sen puhtoisempia mutta kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan monia muita maita myöhemmin, sen vuoksi myöskin sanktiot tulevat viiveellä. Artikkelin mukaan käsittelyajat huomioiden ensi kevät on hyvinkin suomalaisten uutisten aikaa.

Aiemmassa blogissa pyydettiin kiinnittämään huomiota, että sakon saaneissa oli aivan muitakin kuin kansainvälisiä verkkokauppoja, joiden voisi  kuvitella olevan listan kärjessä niin summien kuin osumien määrässä. Nyt julkaistu uutinen kertoo samaa.

Saksalainen tietosuojaviranomainen langetti ruokalähetyspalvelu Delivery Herolle 195 000 €:n ojennuksen yrityksen lähetettyä mainosviestejä vastoin asiakkaiden tahtoa. Artikkeli ei kerro mutta mitä ilmeisimmin yritystä on huomautettu asiasta useammin kuin kerran ja heillä olisi ollut aikaa korjata toimintaansa ja selvitä huomautuksella.

Espanjalainen halpalentoyhtiö palkittiin 30 000 €:n tiketillä verkkosivuston evästeongelmien takia. Olipa ruotsalaislukiokin päässyt kyseenalaisen huomion kohteeksi ja joutuu maksamaan 19 000 € kokeiltuaan kasvojentunnistusohjelmaa muutaman viikon ajan. Luit oikein, muutaman viikon ajan. Lukion tapauksessa huomaamme miten paljon tarkempia ollaan, kun kyseessä on lapset tai nuoret, heikommassa asemassa olevaksi katsottava kohderyhmä.

Suomesssa GDPR-sakkoja voi antaa tietosuojavaltuutetun kolmihenkinen kollegio. Voiko siitä päätellä, että käsittelyajat ovat pitkiä? Vai keskittyykö ryhmä räikeimpiin tapauksiin, heikommat ryhmät erityisesti huomioiden? Jäävätkö pienemmän mittakaavan asiat aktiivisella päätöksellä tutkimatta kuten vähäiset omaisuusrikokset poliisilla nykyisin? Saamme lisätietoa kunhan valoisampi vuodenaika taas koittaa. Aineistosta suomalaisviranomaisella ei tule olemaan puutetta: ilmoituksia on otettu vastaan yli  9000 kpl!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Tekstiviesti järjestön työvälineenä – osa 2

Kirjoitin aivan hiljattain blogin tekstiviestin käytettävyydestä järjestön työvälineenä – löydät ensimmäisen osan täältä.
Jatko-osassa tuodaan esille muutamia oleellisia tarkennuksia ja käytännön esimerkkejä. Ovatko ne oikeaan osuvia, kertokaapa te, hyvät lukijat. Olemme kiitollisia jos saamme aikaan ajatuksia ja keskustelua – myös kriittistä.

Tekstiviesti + rekisterijärjestelmä = tehokas ja taloudellinen työväline

Jos lahjoitus kulkee tekstiviestin avulla, on se lahjoittajalle helppoa mutta järjestölle suhteellisen kallista. Tästähän jo oli puhetta. Parhaiten tekstiviesti taipuu työvälineeksi, kun järjestö on viestin lähettäjä. Tokihan se tarvitsee tuekseen tietojärjestelmän, jossa viestiominaisuudet on kytketty kontaktirekisteriin. Kerran vielä, meidän näkemyksemme mukaan rekisterissä tulisi olla kaikki järjestön vaikutuspiirissä olevat ihmiset ja organisaatiot, eivät pelkästään jäsenet.

Käytännön esimerkkejä tekstiviestin tehokäytöstä

Seuraavassa esimerkkejä asiakkaidemme elävästä arjesta. Jos innostuksen kipinä syttyy ja huomaat, että toistaiseksi ette vielä ole ottaneet näitä tapoja käyttöön, vaikka ne ovat valmiina odottamassa, ota yhteyttä niin autetaan. Ja ainahan voit lähettää vaikka…tekstiviestin.

Lahjoituksista kiittäminen

Kiittäminen lienee yksi parhaista tekstiviestin hyödyntämistavoista. Riippuen asiakkaasta, kiittäminen lahjoituksesta lähtee automatisoidusti joko heti lahjoitustapahtuman jälkeen tai sitten, kun suoritus näkyy tilitapahtumissa. Kenenkään ei tarvitse tarkistaa suorituksia, kone osaa sen tehdä ja lähettää viestin kun on sen aika. Asiakkaamme itse laativat viestin sisällön ja määrittävät kenen sähköpostiosoitteella se lähetetään. Viesti ei näytä koneen tuottamalta. Ken ei usko, vastaa viestiin ja havaitsee, että vastausviesti meni juuri sille ihmiselle, jonka nimissä viesti oli tullut.

Yhteystietojen tarkistaminen ja täydentäminen

Moni tuskailee vanhentuneiden yhteystietojen kanssa. Tietojen päivittäminen tekstiviestiä käyttäen on aihe, jossa järjestö voi säästää huimasti kustannuksia. Eräällä asiakkaallamme oli suuri määrä kontaktiensa puhelinnumeroita mutta ei oikeastaan mitään muuta. Ainakaan sellaista, joka olisi ajan tasalla. He lähettivät personoituina tekstiviesteinä pyynnön täydentää yhteystietonsa. Viestissä oli klikattava linkki, josta vastaanottajat pääsivät suoraan päivittämään tietonsa ja puhelinnumero, johon he saattoivat soittaa. Aika moni tietojen tarkistamisensa lisäksi soitti ja järjestön suhde näihin ihmisiin syveni. Kertyipä myös lahjoitusvaroja, vaikkei se viestien lähettämisen tavoite ollutkaan. Kustannuksia per lähetetty viesti syntyi muutama sentti. Ja kannattaa muistaa sekin, että useimmat ihmiset tekivät tietojen päivittämisen ihan itse.

Kun tarvitsee tiedottaa nopeasti, tekstiviesti on oikea valinta

Tilaisuuden alkamisen ajankohta muuttui, koska esiintyjän lento on peruttu. Jos lähetät asiasta sähköpostin, aika moni on kiskomassa ripaa etuajassa. Jos ilmoitat muutoksesta verkkosivulla, on ripa varmuudella irti joukkovoiman ansiosta. Tekstiviestillä todennäköisesti saat tiedon perille ennen kallista oviremonttia.

Yksi vapaaehtoistyöntekijä illan tapahtumasta puuttuu. Ja nyt tuo yhden puuttuminen aiheuttaa isosti ongelmia. Ovi jäänee ehjäksi mutta tapahtumapaikalla ongelmia on sitäkin enemmän. Minkä viestivälineen valitset? Olikohan tarpeeksi ohjaileva kysymys.

Teknisessä mielessä tekstiviesti on kevyt kuin höyhen: ei tarvita kummoista datakaapelia, että suuri määrä viestejä saadaan toimitettua perille. Sähköpostiin verrattuna se muutama sentti tulee maksettavaa mutta kannattaa laskeskella myös ”ripojen” kustannuksia.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Tekstiviesti edelleen toimiva väline järjestölle

Tekstiviesti on edelleen toimiva väline järjestölle. Se tulee lähemmäs kuin sähköposti, mutta ei tunkeile kuten puhelu. Lahjoittaminenkin sillä sujuu. Mietitäänpä hiukan miltä tulevaisuus palvelun osalta näyttää.

Tekstiviesti, suomalaisten viestintäkouluttaja

Tekstiviestin poistumista viestivalikoimasta on ennakoitu pitkään. Tällä hetkellä Suomessa lähetetään noin 25 tekstiviestiä per suomalainen kuukaudessa. Sääli tuota suomalaista puolivahingossa keksittyä viestimisen tapaa, joka opetti meidät tiivistämään asian esittämistä. Jos meitä pyydettiin pitämään hissipuhe, vaivaannumme. Sen sijaan, ilmaise se tekstiviestillä ja heti ymmärsimme mitä se konsulentti näissä ”kirjoita se pöydälläsi olevalle post-it -lapulle” päivissä taas hakee. Hassuista komeroista katujen varsilla, ne joista saattoi soittaa ns. lankapuhelimella – niistä lapset ja nuoret ovat kuulleet. Samoin etäisesti hahmottuu C-kasetti. Mutta olen havainnut, että tekstiviesti, SMS, menee täyden mystiikan puolelle. Kun olen selittänyt mistä on kyse ja miten se toimii, saan kuulla, miksi ihmeessä tuollaista käyttäisi. Niinpä, en itsekään ole tainnut vuoteen ainuttakaan ”satakuuskymppistä” lähettää. Paitsi….no siitä tuonnempana.

En ole lähettänyt mutta…

Mutta olen ottanut vastaan ja olen siitä hyvin kiitollinen! Kun saan tiedon saapuneesta laskusta sähköpostitse, onnistun unohtamaan asian, koska postin määrä on niin julma. Saapuneita tekstiviestejä ei tarvitse kahlata löytääkseen oikean. Sitä paitsi nykyisin SMS voi sisältää linkin, jolla tarvittava mobiiliselain avataan.

Tarkkaan ottaen, olenhan viestejä lähettänyt mutta en aloittaakseni dialogia. Kun pyyntö arvioida palvelutapahtumaa saapuu tekstiviestillä, useimmiten vastaan. Se ei ota kuin hetken. Kun vastaava pyyntö tulee meilitse, ellei oikein painavaa sanottavaa suuntaan tai toiseen ole, jätän vastaamisen väliin. Luultavimmin siellä haetaan tietoa sekä itse aiheesta että minusta paljon enemmän kuin mitä olen valmis luovuttamaan puhumattakaan paljonko haluan käyttää siihen aikaa.

Tekstiviesti on lupaus kompaktiudesta – se luetaan

Tekstiviestien maltillinen määrä viittaa siihen, että sisältönä on asiaa mutta se ei ole ainoa syy miksi SMS tuntuu miellyttävämmältä kuin sähköposti. Tiedämme, että sisältö on varmasti kooltaan kompakti. Eikä siellä mäikää tekopirteä 60% raikkaampi uutuusvideo. Minua viehättää sekin, ettei kukaan pääse torumaan miksen avaa viestiä, vaikka lähettäjä näkee, että olen sen saanut. Järjestön viestinnän kannalta tämä tietty on kääntöpuoli: tietääkseni operaattorit eivät pysty toimittamaan tietoa siitä, ketkä viestin ovat avanneet. Ennemminkin järjestö tarvitsisi tiedon, kuka ei ole avannut viestiä: ainakin itse avaan jokaisen tekstiviestin, yleensä vielä aika nopeasti. Enkä muista ärtyneeni tekstiviestin takia, mitä ei voi sanoa sähköposteista.

Lahjoituskampanjoidenkin väline, rajauksin

Järjestölle lahjoituskampanjoiden järjestäminen tekstiviestin avulla on vaivatonta, joskaan ei välttämättä kovin edullista. Tästä aiheesta on aiemmin kirjoitettu tätä asiaa nimenomaan käsittelevässä blogissa. Palvelun saa käyttöön erittäin nopeasti ja tuskin mikään muu lahjoitustapa on viestittävissä niin vähällä kuvailulla mistä on kysymys. ”Lahjoita meille tekstiviestillä, lähetä viesti numeroon 12345” ja siinä kaikki. Tämä mahtuu tekstinä myös pienikokoisiin ohjelmalehtisiin, jotka tapahtumakävijöille jaetaan. Työsuhdepuhelimien kohdalla on seinä vastassa, vahinko.

Tekstiviesti näyttäisi toistaiseksi säilyvän

Elinkaaren huippu on jo kaukana takana mutta luulenpa, ettei SMS vielä poistu aikoihin. Operaattoreiden liiketoiminta palvelussa laskee mutta matalia lienevät kustannuksetkin. Myös uusien puhelinmallien valikoimassa SMS on, joten kyllä järjestö hyvin voi ryhtyä toteuttamaan vaikkapa varainhankinnan asioita tekstiviestiin tukeutuen. Mobiilimaksaminen yleistynee pian kunhan kriittinen massa (n. 15%) sitä käyttää. Sitten mobiilimaksu, tuo luottokortin käyttämisen uusi muoto, syrjäyttänee tekstiviestin. Samalla saadaan ratkaistua SMS:n ongelma liittyen työsuhteisiin puhelimiin.

Huom, tähän blogiin on julkaistu jatko-osa

Toisessa osassa esitellään käytännön esimerkkejä tekstiviestin hyödyntämisestä. Ikään kuin perusteet tälle postaukselle. Löydät jatko-osan täältä.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen osa 4: yhteistyön puute ja Iso Paha Susi

Tervetuloa blogisarjan neljännen aiheen ääreen: yhteistyö järjestön sisällä.  Yhteistyö järjestöjen välillä voi tuottaa hyviä tuloksia, mutta joskus tärkein yhteistyön puute löytyy oman järjestön sisältä. Aiheesta on julkaistu jo aiemmin blogissa ”Yhteistyö järjestön rajojen yli”

STEA kannustaa yhteistyöhön mutta…

Olemme tulkinneet, että STEA:n intressissä on kannustaa järjestöjä tekemään yhteistyötä. Itselläni ei ole kokemuspohjaa ottamaan kantaa ovatko tavoitteet ja keinot STEA:lla linjassa järjestöjen kannalta. Nopea reagointi toimintaympäristön muutoksiin on tarpeen ja ainakin organisaatioiden välinen yhteistyö tarvitsee niin teknisiä kuin henkilöihin liittyviä resursseja. Näinköhän STEA:n metodiikka pysyy mukana.

He eivät tienneet, että metsässä kuljeskelee Iso Paha Susi

Kerron ilmiselvän sadun. Nyt joku sanoo, että onhan kirkasotsaista naivismia. Otan riskin.

Olipa kerran kolme järjestöä, jotka toimivat samassa genressä, muistaakseni sote-alueella. Kukin järjestöistä lobbasi poliittisia päätöksentekijöitä, toteutti viestintäkampanjoita, keräsi lahjoitusvaroja ja oli aktiivinen sometoimija viestinsä jakamiseksi. Viestinnässä, lahjoitusten keräämisessä ja tietotekniikan käyttämisessä he luonnollisesti eivät olleet vahvimmillaan, mutta ostivat osaamista ulkopuolelta. Yleensä hinta ratkaisi mitä palveluntarjoajaa käytettiin.

Näin oli toimittu pitkään, pärjätty ainakin kohtalaisesti ja kiirettä oli pitänyt kaikilla ihan kaksin käsin. Järjestöissä ei oikein huomattu mitään puuttuvan, jokainen pakersi montaa tehtävää ja antoi kaikkensa järjestön eteen. Järjestöt olivat sitä mieltä, että rakennettu olkitalo oli aivan riittävä mahdollisia muutoksen puhureita vastaan. Kaikki vaikutti olevan kunnossa, mutta ahertaessaan he eivät voineet huomata, että metsässä kuljeskeli Iso Paha Susi.

Olipa sitten toisenkinlainen järjestökolmikko

Nämä kolme järjestöä tekivät työtä aivan samalla alueella ja samoin tehtävin, mutta erotuksena aiempaan kolmikkoon oli se, että he tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä. Edellisen kolmikon mielestä aivan kummallisella tavalla. Päätöksentekijöihin vaikuttamisen he tekivät siten, että he valitsivat sellaisen teeman, menetelmän ja vaikutettavat, että kaikki kolme pystyivät allekirjoittamaan viestin. Ja hupsis, heillä olikin kolminkertainen muskeli tavoitteidensa ajamisessa.

Viestintäkampanjoissa he synkkasivat kampanjoidensa teemat ja toteutusajat keskenään, jotta eivät turhaaan kilpaile keskenään vaan yhden aktiivisen kampanjan aikana kaksi muuta voi antaa viestinnällistä tukea. Markkinointi- ja vaikuttajarekisterit heillä olivat yhteisiä: turvallisessa pilvipalvelussa, johon kullakin oli käyttöoikeus – ja jonne kukin tallensi omien toimenpiteidensä tulokset. Näin päästiin vertaamaan kenen valitsema toimenpidenippu oli tehokkain.

Kaikkein merkillisin tapa ensimmäisen kolmikon mielestä oli se, että tämä toinen ryhmä käytti yhteisiä resursseja. Rekisterien lisäksi heillä oli yhteinen henkilöresurssi, joka tuon kaiken yhteensovittamisen teki. Kukaan ei olisi yksin työllistänyt viestinnän, varainhankinnan ja analytiikan ammattilaista, mutta järjestökolmikko yhteensä tuotti juuri sopivan työkuorman. Tietotekniikkatoimittajan valintaa ei enää tehty halvimman tarjouksen mukaan purkkapaikkauksina vaan miettien järjestelmien elinkaarta ja järjestöjen toiminnan tavoitteita. Ja tietenkin hakien joko yhteisiä tai ainakin samankaltaisia ratkaisuita.

Kun kolmikko kasvaa, yksi ihminen ei ehdi kaikkeen, mutta sitten he ostavat varainhankinnan, viestinnän, analytiikan ja tietotekniikan palvelut tunnetusti osaavalta yritykseltä, johon tuo heidät jo hyvin tuntema ihminen työntekijänä siirtyy.

Miten tarina päättyy? Vai päättyykö se?

Perinteinen järjestökolmikko joutui juoksemaan aina vaan kovempaa pitääkseen nenänsä pinnalla. Järjestön on oltava tehokas, koska se kilpailee näkyvyydessä, houkuttelevuudessa, rahassa ja vaikuttavuudessa monen muun toimijan kanssa. Ankarasti puristettiin ja väsymisen merkkejä alkoi näkyä, olkitalon katto oli jo lähdössä tuulen mukana. Kilpailu ja käsiparien niukkuus, siinä tarinan paha susi.

Tämä toinen, merkillinen kolmikko, ”Lokki Joonatan” näkyi ja kuului, se kasvoi, menestyi ja pystyi toteuttamaan niitä asioita mihin järjestöt oli perustettu.  Tätä järjestökolmikkoa Iso Paha Susi ei niin vaan puhaltanutkaan nurin. Ja tämä tarina, hyvät lukijani, ei ollutkaan sen pituinen se.

Aiemmin blogisarjassa on julkaistu, hiukan perinteisemmällä kerronnalla:

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tapojen kyseenalaistaminen osa 3: uutiskirjeen sisältö ja vastaanottaja eivät kohtaa

Blogisarjassa aiheenaan järjestön tapojen kyseenalaistaminen on edetty kolmanteen osaan. Tänään valopöydällä on järjestön keskeinen informaatiotyökalu, uutiskirje. Sähköpostitse välitettävä kirje on edullinen tapa viestiä ja sisällöstä saa myös visuaalisesti miellyttävän kunhan muistaa huomioida, että suuri osa avatuista uutiskirjeistä selataan mobiililaitteen pienehköllä ruudulla. Mutta kuinka usein ja kenelle uutiskirje oikein pitäisi toimittaa.

Miksi kaikkien vastaanottajien tulisi saada yhtä monta uutiskirjettä?

Tasapuolisuus kaiketi on motiivi lähettää sama uutiskirje kaikille. Mutta jos se johtaa siihen, ettei kirje ole sisällöllinen täysosuma oikein kenellekään, peruste ei kanna.  Entäpä jos toimitetaan informaatiota useammin niille, keitä aiheet nimenomaan sattuvat koskemaan! Tapahtuma Keski-Suomessa ei kiinnostane Satakunnassa. Eikä poliittinen lobbaus ehkä sytytä niitä, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä kentällä. Kontaktien eli jäsenten, vapaaehtoisten ja ylipäätään järjestön verkostossa olevien ihmisten segmentointi on perusteltua, jotta uutiskirjeitä ja muuta informaatiota voidaan kohdentaa järkevällä tavalla. Kun kaikki pakataan samaan kuoreen, ei noita paketiksi muuttuvia sähköisiä lähetyksiä kovin usein avata. Käsi sydämelle: kuinka suuren osan itse vastaanottamistasi uutiskirjeistä avaat? Kaupallisen toimijan ”uutiskirje” on mainosryöppy, lupa spämmätä. Järjestöllä on kontakteilleen asiaa ja on suuri sääli jos kirjeet jäävät avaamatta.

Täsmällinen sisältö kohdennetulle ryhmälle

Odotusarvo uutiskirjeen sisällöstä – tai kauhukerroin sisällön geneerisyydestä määrittää kuinka moni uutiskirjeen vastaanottaja avaa saamansa kirjeen. Olisi ideaalia, jos vastaanottajien segmentointi olisi niin tarkkaa, että vastaanottaja voisi todeta sisällön olevan juuri häntä varten suodatettu. Kelpo kompromissina toimii sekin, että sisällön järjestystä muokataan ainakin muutaman kohderyhmän mukaisesti ja samalla uutiskirjeen otsikko tuunataan vastaamaan oletettua ykkösaihetta.

On aiheita, jotka on syytä toimittaa kaikille ja järjestöjä, joiden työskentelyn teema on niin yhteen aiheeseen sidottu, että sama sisältö kuuluu kaikille. Mutta usein on myös  aiheita, jotka vain kuormittavat osaa vastaanottajista. Kun viestitään perihärmäläiseen tyyliin, sanotaan kun sanottavaa on, tullaan väistämättä siihen, että jotkut saavat informaatiota enemmän. Mutta se ei ole toisilta pois!

Uutiskirjeen tehtävä on houkutella järjestön verkkosivulle – vuorovaikutus syntyy siellä

Uutiskirjeen linkkeineen ei pidä olla tyhjentävä vastaus kaikista kirjeen käsittelemistä aiheista. Se spottaa kaikkein tärkeimmän mutta oikeastaan sen varsinainen tehtävä on houkutella kirjeen avaaja järjestön verkkosivustolle. Näin siksi, että uutiskirjeeseen ns. ”call to action” -elementtien upottaminen on vaikeaa. Verkkosivustolla kävijää voidaan paremmin palvella niillä sisältöelementeillä, joita järjestössä pidetään tärkeinä. Toinen pitää tätä palveluna, toinen ohjailuna. Jos järjestön ensisijainen konversiotavoite on hankkia vapaaehtoisia, kannattaa kävijä ohjata paikkaan, jossa kävijän on helppo motivoitua antamaan tietoja omasta osallistumishalukkuudestaan. Toinen kaipaa lahjoituksia, kolmas viestinviejiä poliittiseen päätöksentekoon. Riippumatta järjestön tavoitteista, vuorovaikutus ja sitouttaminen on mahdollista verkkosivuston avulla mutta perinteinen uutiskirje ei pysty kuin yhdensuuntaiseen viestintään.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen, osa 2, lahjoittajien kiittäminen

Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen, osa 2, lahjoittajien kiittäminen

Kuten jo saman blogisarjan ensimmäisessä julkaisussa Vanhojen tapojen kyseenalaistaminen, osa 1 kirjoitin, ”näin on aina tehty” -metodiikka osaa olla viheliäinen jarru järjestön toiminnan kehittämiselle. Ensimmäisessä blogissa jakamattoman huomion sai yhdistyksen kontaktien näkyminen toisen yhdistyksen kontakteille. Nyt tapetilla on lahjoittajien kiittäminen tai oikeastaan sen puuttuminen. Kuten aiemminkin, palaute on erittäin tervetullutta.

Toisinaan lahjoittajia nimenomaan ei haluta kiittää

Olen tavannut järjestöjä, joiden ”kiittämättömyys” on tietoinen valinta. Ensin hämmennyin mutta ymmärsin perusteet. Se, että ei huomioida viestii, että lahjoituksiin suhtaudutaan hyvin diskreetisti. Lahjoittajia kunnioitetaan ja lahjoittajan yksityisyyttä arvostetaan yli kaiken. Näissä tapauksissa ymmärtääkseni ei haluta, että lahjoituksen vuoksi joku joutuisi käyttämään työaikaansa siksi, että ihminen on tehnyt järjestön kohteeseen lahjoituksen. Arvaten pahinta tässä olisi, että lahjoittaja yllättäen saisi jonkin tavaralahjan vastineeksi lahjoituksestaan. En itsekään halua, että minun lahjoittamaani rahaa käytetään siihen, että siitä osa palautetaan – vieläpä muodossa, jossa se luultavimmin on hyödytön. Mutta väitän, että ehdottomasti useimmat ihmiset eivät pahastu huomaavaisesta kiitoksesta vaikka se toimintatapana lahjoittajan kannalta olisikin uusi.

Meille suomalaisille sopii se, että ylenpalttinen ylisanaisuus jätetään käyttämättä. Kohtelias kiitos meille tavallisesti riittää kertomaan, että vastaanottaja arvostaa elettämme. Kyse on siis viestinnällinen: muotoillaan kiitos siten, että se on käyttötarkoitukseen nähden mittakaavassa ja sopivassa määrin henkilökohtainen.

Lahjoittajien kiittäminen voi olla kuittaus lahjoituksen onnistumisesta

Olemme havainneet, että ikäihmiset toisinaan tuntevat epävarmuutta tekivätkö he lahjoittamisen oikein, menikö raha sinne minne oli tarkoitus. Tämän epävarmuuden hälventämiseen sopivasti muotoiltu kiitosviesti istuu paremmin kuin hyvin: ”Kiitos Lauri Lahjoittaja suorituksestasi, lahjoituksesi on saapunut.” Järjestö kuittaa, että kaikki meni oikein ja saa samalla tilaisuuden kiittää.

Kiittäminen toimii dialogin alkuna

TietoPiirin TP Fons -järjestelmässä kiitos lähtee koneen automaattisesti lähettämänä mutta vastaanottajan personoiden ja ennalta laaditun viestin kera. Lisäksi koneen viesti tulee sähköpostiosoitteesta, sen henkilön nimissä, jolta kiitos muutoinkin tulisi. Koska viesti ei näytä koneen lähettämältä, lahjoittaja usein vastaa viestiin. Tämä vastaus menee juuri sille ihmiselle, jonka nimissä kiitos on lähtenyt. Ellei sähköpostitulva ole infernaalinen, tämä on hyvä tapa aloittaa dialogi ihmisen sitouttamiseksi järjestöön yhä tiiviimmin.

Ennakkotietoa miten blogisarja jatkuu

Näin kahden julkaistun vanhoja tapoja haastavan blogin perään on tulossa neljä postausta syksyn kuluessa. Palautteen perusteella aihioita voidaan lisätä ja muuttaa mutta suunnitteilla olevat aiheet löydät täältä.


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, kerron lisää

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi