Blog teksti

STEA-strategia 2020 julki 10.1.2019

/in /by

STEA-strategia 2020 esiteltiin juuri äsken, moderniin tapaan Facebookin live-lähetyksessä. En pyri toistamaan sisältöä vaan poimimaan ne kohdat, joihin erityisesti kiinnitin huomiota.

”Tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan”

Sisältö, joka on esitettävissä yhdellä sivulla, on napakkuudessaan ansiokas. ”STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.” Tämä tarkoittaa avustuksen suuntaamista sinne, missä toiminta on suunnitelmallisen tavoitteellista ja missä kohderyhmää hyödyttäviä, kestävän hyvinvoinnin tuloksia saadaan aikaan. Tämä jos mikä on vaikuttavuuden ja sen mitattavuuden painottamista.

Avoimuutta ja vuoropuhelua, lomakkeet uusiksi 2021

Yllä kuvattu voisi tarkoittaa lisää raportointia ja valvontaa, mutta STEA painottaa olevansa avoin uusille tekemisen tavoille ja vuoropuhelulle. Esityksessä mainittiin, että mikäli lomakkeissa, jotka uudistuvat vuodelle 2021, on jotain tarpeettomaksi koettua, se voidaan muuttaa tai poistaa. Toisin sanoen, kun jotain oivalletaan, se kannattaa heille esittää. Tavoitteena uusilla lomakkeilla on se, että haku- ja raportointilomakkeet lähenevät toisiaan.

Mikään ei muutu heti

Saimme selkeän vastauksen: mikään ei muutu vielä. Mutta STEA kannustaa järjestöjä vahvasti kirkastamaan strategiaansa. Tämän työn helpottamiseksi STEA tarjoaa materiaalin, joka apukysymyksineen auttaa työn tekemisessä.

Omarahoitusosuus yllättäen ei esillä

Strategiset tavoitteet ja arvot ovat melko pyöreitä mutta varmasti hyväksyttäviä asioita. Erityisen hyvänä pidän sitä, että toiminnan avoimuutta korostetaan. Jos se tarkoittaa vähemmän by the book, kun näin on aina ennenkin tehty – toimintaa, niin siitä tosiaan voi ilahtua. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa esille. Kysyimme onko tiedossa muutoksia suhtautumisessa järjestön omarahoitukseen, mutta aika ei riittänyt vastauksen saamiseen. On tulkittu, että omarahoitusosuuden kasvattamista kannustetaan, mutta samaan aikaan on tehty harvinaisen selväksi, että omarahoituksen kehittämiseen tarvittavia investointeja, joko työprosessin tai työvälineiden muodossa, ei tueta. Mikäli uusille toimintatavoille ollaan avoimia, tässä on hyvä aihe koeponnistettavaksi. Strategiapaperi takataskusta pöytään, jos tarve vaatii.

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

SOSTE:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa

/in /by

SOSTE:n eli Suomen sosiaali ja terveys ry:n järjestötreenit teemalla vaikuttajaviestintä antoi ajateltavaa. Vaikuttamisen tulee olla suunnitelmallista mutta työvälineitäkin tarvitaan. Useimmilla järjestöillä on vaikuttamisfunktio ja vaikuttamistyötä rytmittävät vaalit, valtion talousarviovalmistelu sekä hallituksen hankkeet ja lainsäädäntötyön sykli. Työn tulisi olla luonteeltaan enemmän prosessi kuin projekti – silti ammattimaiset projektikäytännöt ovat hyvin sovellettavissa. Tähän päädyin kun summasin kulunutta vuotta kaiken sen perusteella mitä näin ja kuulin.

Valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttajaviestintä – miten yhdistää?

Jäin miettimään miten yhdistää valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttamiskampanjointi. Vaikka viestinnän tavoite on valtakunnallinen, ovat monet vaikutettavat täysin paikallisia. Kansanedustajat – niin ehdokkaat kuin valitut – ovat lähes poikkeuksetta vahvoja paikallisia vaikuttajia valtuustoissa ja järjestöissä. Mutta mielipidevaikuttaja voi olla myös ilman perinteistä organisaation mandaatin tuomaa puheoikeutta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä suositut tubettajat, joilla voi olla huima merkitys nuorille ihmisille.

Kansanedustajat, valtuutetut ja lautakuntien jäsenet järjestö pystyy liittämään rekistereihinsä pääkallopaikalta käsin. Mutta paikallisia vaikuttajia keskuspaikassa ei tunneta. Tämän vuoksi paikallisjärjestöllä pitäisi olla mahdollisuus lisätä lokaalisti merkittävät ihmiset vaikuttajarekisteriin. Tietämyksenhallinta on järjestöissä leimallisen keskittynyttä ja se hukkaa valtavasti alueellista potentiaalia. Ei kaikille tarvitse antaa käyttöoikeutta rekistereihin, mutta ainakin yksi käyttäjätunnuksin varustettu ihminen per paikallisyhdistys olisi hyvä löytyä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin tiedonhallintamallista, jonka tekniikka mahdollistaa. Mutta tekniikka ei tee tässäkään mitään itsestään. Aihetta on käsitelty blogissa Ehjä tietorakenne: asiakkuusajattelun toteuttamisen edellytys.

Hyvä vaikuttamissuunnitelma sisältää SOSTE:n mukaan seuraavaa

Vaikuttamissuunnitelma on kuin hyvä projektisuunnitelma. Hankkeella on konkreettinen ja mitattavissa oleva tavoite. Toiset puhuvat halutusta konversiosta – reagoineiden prosenttiosuudesta suhteessa kaikkiin vaikutettaviin. Budjetti koskee sekä käytettävissä olevia varoja kuin henkilöresursseja. Vaikuttaminen on prosessi, mutta kampanjalla on silti aikataulu. Ilman mittareita kaikkea edellä esitettyä on turhauttavaa laatia. Ja ellei asioita ja asiakokonaisuuksia ole vastuutettu, voi lopputuloksen saavuttaminen olla hankalaa. Yrityksissä puhutaan asioiden omistajuudesta, mikä tarkoittaa samanaikaista päätösvaltaa ja vastuuta lopputuloksesta. Termi on järjestöissä vieraampi, mutta mielestäni oikein käyttökelpoinen.

Vaikuttamisen kokonaisuus liikkeessä

Timo Lehtinen havainnollisti miten monta päällekkäistä muutosta on meneillään. Toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. rahapeliuudistus,  avustusjärjestelmäuudistus ja myös rahankeräyslaki, jonka sisällön tietänemme, mutta asiasta ei voi olla varma. Toimintaympäristön kannalta turbulenssia tarjoilee vuodesta toiseen sama teema: sote-uudistus. Työnjako kuntien, maakuntien ja valtion välillä – on tässä kerrakseen.

Lisäksi median popularisoituminen vaikeuttaa menestyksekästä fakta-argumentointia. Timo Lehtinen otti esille uutisen, jossa valtakunnan päämediat käsittelivät alkoholipoliittista aihetta siten, että THL:n ja Panimoliiton edustaja olivat äänessä ikään kuin samalla ammattitaso- ja puolueettomuusolettamalla. Kun uutisten kuluttajat muuttuvat lyhytjänteisemmiksi, ei mediakaan välitä taustoittaa asioita kunnolla ja faktojen sekoittuminen fiktioon on väistämätöntä.

Järjestöt – monitaiturit

Järjestöissä tarvitaan nykyisin melkoisia multitalentteja. Ilman viestintäammattilaisia ei tule toimeen, talousohjaus ja raportointi on oma vaativa kenttänsä, tietotekniikan hyödyntäminen rutiinitöiden karsimisessa ja koko prosessin orkestroiminen yleensä liian pienellä määrällä käsipareja – järjestön ydintehtävän hoitamisen ohella. Miten nyt tuntuukin, että yksityisellä sektorilla on aika helppoa. Mutta koetamme parhaan mukaan olla niin nykyisille kuin tuleville asiakkaillemme avuksi.

TietoPiiri Oy  auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

TietoPiiri Oy toivottaa hyvää uutta vuotta

/in /by

Auringonkierto on jälleen lopuillaan, edellisen vuoden lupaukset ja tavoitteet toivottavasti on saavutettu. On aika kiittää työtovereita, läheisiä ja jopa itseä tehdystä työstä. Joulu on täynnä materiaa mutta antamisen ja epäitsekkyyden aikaa se kuitenkin on. Sen näkee joululiikenteessä käyttäytymisestä, järjestöjen tarjoaman kahvituksen vapaaehtoisen maksun kertymästä ja monesta muusta pienestä asiasta. Toivottavasti joulu on ollut lämminhenkinen ja muistamisen arvoinen. Näin itselläni, toivottavasti kaikki lukijat voivat olla samaa mieltä omalta osaltaan.

Rahankeräyslaki muuttuu, entä STEA:n politiikka?

Tuleva vuosi tuo muutoksia, tiedettyjä ja odottamattomia. Saanemme uuden rahankeräyslain, joka helpottaa monen arkea. Lahjoitusten keräämisen aloittamisen kynnys madaltuu merkittävästi – sikäli kun laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Seuraava blogi käsittelee rahankeräysluvan hakemiseen liittyviä asioita voimassaolevan lain mukaisena menettelynä. TietoPiiri pysyy tilanteen tasalla ja on valmis auttamaan tässäkin asiassa.

STEA:n suunnasta on jo hyvän aikaa saatu vihjeitä, että järjestöjen tulisi pyrkiä kasvattamaan omarahoitusosuuttaan. Useimmiten se edellyttää investointia työvälineisiin ja työskentelytapojen muuttamiseen, mutta sitä tarkoitusta varten tukea ei ole saatavissa. Tämä on ristiriita, joka on jaksanut monia ihmetyttää. Kun hallinnollinen työ keräämisen aloittamisessa helpottuu, muuttaako STEA linjaansa hienovaraisesta vihjailusta suoremmaksi kommunikaatioksi, mitä tulee omarahoituksen kasvattamiseen – sen näemme seuraavan vuoden aikana.

Henkäistään ja sitten potkaistaan liikkeelle

Lienee viimeisiä kertoja, kun vuoden vaihtuessa ruuti palaa, kiitos järjestöryppään tekemän lakialoitteen yksityishenkilöiden ilotulitteiden käytön kieltämiseksi. Vaikka ruudin tuoksu tuo muistoja lapsuudesta saakka, ymmärrän aloitteen perusteet hyvin ja olen samaa mieltä, ehjät silmät ovat tärkeämpiä kuin tulitteilla sählääminen. Annetaan kalenterin rapsahtaa ja aloitetaan sitten pontevasti uusi vuosi uusine kujeineen. TietoPiirin joukkue toivottaa viattomien lasten päivänä lämpimästi hyvää uutta vuotta 2019.

PS. Nyt on hyvä aika huomioida parhaita lahjoittajia soittamalla heille. Aiheesta kirjoittelimme vuosi sitten blogissa Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

28.12.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Facebook ja peer to peer varainhankinta

/1 Comment/in /by

Peer to peer varainhankinta eli vertaisvarainhankinta tarkoittaa lahjoitusten keräämistä siten, että järjestöön sitoutuneet ihmiset keräävät rahaa järjestön puolesta. Ilmeisimmin vertaisvarainhankinta on kaikkein nopeimmin kasvava varinhankinnan muoto ja sille on perusteensa. Aiheesta aiemmassa blogissa Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla. Myös Facebook on ilmoittautunut mukaan ja tarjoaa välineitään aiheen toteuttamiseen. Facebookin mallissa järjestöllä ei tarvitse olla CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmää saati erillistä peer to peer varainhankinnan alustaa. Mutta onko Facebookista työkaluksi vertaisvarainhankintaan, siitä tässä ajatelmia.

Pro Facebook – peer to peer varainhankinta

Sain tilaisuuden osallistua VaLa ry:n järjestämään tilaisuuteen Facebook Social Good. Hämmästyttävän moni osallistuja kertoi jo käyttävänsä palvelua ja lähes kaikki olivat käyttäneet Facebook-mainontaa, mikä onkin tärkeä osa kuviota – ja syy miksi Face on asiassa aktiivinen. Salissa kerrottiin myös, että palvelu toimii ja lahjoituksia karttuu, mutta viitetietojen puuttuminen lahjoituksessa aiheuttaa kirjanpidolle manuaalisen kohdistamisen työn.

Parasta Facebookin lähestymistavassa mielestäni on vaivattomuus ja maksuttomuus. Kerääjiä tulee kouluttaa ja motivoida, asia siis ei tapahdu itsestään ja matkalla huomattaneen, onko järjestössä riittävästi aktiivisuutta vertaisvarainhankinnan pyörittämiseen. Samalla toki somepresenssikin tulee saatettua ajan tasalle. Facebookin valtava peitto ja ainakin tässä kohdin paikallista lainsäädäntöä kunnioittava asenne vakuuttaa. Facebook osaa muistuttaa tulevasta merkkipäivästä etukäteen: erittäin hyvä niin, sillä henkilökohtaiset lahjatoiveet tai niistä luopuminen hyvän asian puolesta ovat käsittelyssä ennen varsinaista merkkipäivää.

Con Facebook – peer to peer varainhankinta

Peer to peer varainhankinnan ensisijainen tarkoitus on hankkia kontakteja, joihin rakennetaan pitkäaikainen suhde. Tarkoitus on sitouttaa kontaktit järjestöön ja eräs sitoutumisen muoto voi kertalahjoituksen ohella olla kuukausilahjoitus. Tähän tarvitaan kontaktin tiedot ja ne tiedot pitää olla järjestön, ei Facebookin omistuksessa. Ellei tietoja ole, on mahdotonta kiittää lahjoittajaa saati kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. ”Donor journey” ei siis ole mahdollinen ja tuntuu, että tässä haaskataan, koska tyydytään kertalahjoitukseen mahdollisen pitkäaikaisen suhteen sijaan. Kontakti siis on usein arvokkaampi kuin yksittäinen lahjoitus.

Välineistö on maksuton ja helppo, muttei ilmainen. Viime kädessä Facebook kartuttaa itselleen tietoa järjestön lahjoittajista mm. mainosten kohdentamiseksi – tieto on arvokkainta, mitä Facebook voi saada. Tästä on hyvä olla tietoinen. Toki kyky mainonnan tarkempaan kohdentamiseen auttaa myös järjestöä, sillä järjestön on osattava mainonnan ja viestinnän syöttöpeli nimenomaan Facen uutisvirtaa ajatellen. Ellei sisällöntuotto ja mainonnan kohdentaminen ole ojennuksessa, jää huomioarvo ja sen myötä lahjoitukset vähäisiksi.

Kenelle Facebook varainhankinta soveltuu?

Facebook on vertaisvarainhankinnan välineenä epätäydellinen mutta on sillä paikkansa. Mitä useampi seuraavista aiheista toteutuu, sitä luultavimmin Facebook voi olla oikea väline vähintäänkin kokeiltavaksi tai muiden keräysmuotojen rinnalle:

  • ei intressiä tai mahdollisuutta investoida varainhankintaan, etupainotteinen kustannus ei ole hyväksyttävä
  • ei mahdollisuutta sitoa käsiparia kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valmiudessa olemiseen yhteydenottoja varten
  • varainhankinnan suunnitelma ja metodiikkavalinnat vasta suunnittelupöydällä
  • epäily josko sittenkään löytyy tarpeeksi sitoutuneita kerääjiä tai onko järjestön viesti riittävän vetoava lahjoitusten saamiseksi

Facebook on matalan kynnyksen väline kokeilla peer to peer varainhankintaa. Jos kokeilu osoittaa, että omista joukoista löytyy sitoutuneisuutta ja terävää kynää viestikärjen muokkaamiseen ja vielä lahjoittajiakin on saatavissa, on varmastikin helpompi tehdä kustannuksiltaan etupainotteinen investointi oikean varainhankinnan järjestelmän hankkimiseksi.

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.12.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

/1 Comment/in /by

Mitä järjestön tulee tehdä toteuttaakseen vertaisvarainhankintaa onnistuneesti – siinä tämän blogin teema. Aiemmin käsiteltiin miksi vertaisvarainhankinta kasvaa nopeasti, nyt keskeisin vastattava kysymys kuuluu: miten.

Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi.

Keskity kertomaan miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa

Kaikkein tärkeintä on keskittyä ytimeen ja sen viestimiseen: miksi järjestölle kannattaa lahjoittaa. Tunteisiin vetoava kohde on helpompi, mutta ei sairas lapsi ainoa mahdollinen lahjoittamisen syy ole, ei suinkaan. Hankkeita on nytkin menossa lukuisia ja onpa eräs poliittinen puoluekin kokeillut vertaisvarainhankintaa. Järjestön tulee tuottaa viesti, jonka ihmiset ovat halukkaita jakamaan digitaalisessa muodossa.

Löydä verkottuneet mielipidejohtajat

On hienoa jos mahdollisimman moni saadaan jakamaan järjestön viestiä. Mutta kaikkein tärkeintä on löytää ns ”hubit”. Tarkoitan ihmisiä, joilla on työnsä tai muun asemansa perusteella erityisen laaja verkosto ja verkostossa paljon vaikuttajia. Esimerkiksi tunnettu toimittaja, järjestöjohtaja tai urheilusankari voi hyvin olla se kultakimpale, jota järjestön kannattaa houkutella sanansaattajakseen.  Kun laajasti tunnettu ja arvostettu ihminen pyytää huomiota, sitä myös on tarjolla. Näiden vaikuttajapersoonien kaivaminen esille ja sparraaminen viestikapulan kuljettamiseen on erityisen tärkeää.

Vertaisvarainhankinta vähintäänkin aloitettavissa Facebookilla

Kullakin keräyskohteella tulee olla oma landing page -sivunsa, se mihin ihmiset ohjataan. Jotta raha saadaan ohjattua oikealle tilille, tarvitaan hieman tekniikkaa. Yksinkertaisimmillaan rakenteen muodostaa Facebook, joka mahdollistaa keräysten perustamisen ja toteuttamisen. Vaivatonta ja masutonta, mutta kääntöpuolena se huomattava haitta, että järjestö ei saa lahjoittajan tietoja itselleen. Näin ollen lahjoittajan kiittäminen tai viestintä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista on mahdotonta. Liioin ei ole mahdollista rakentaa suhdetta edelleen, muuntaa kertalahjoittaja järjestön vakituiseksi puolestapuhujaksi tai kuukausilahjoittajaksi. Facebook on kuin auton ykkösvaihde: nopeasti liikkeelle, mutta vauhti ei välttämättä päätä huimaa. Poikkeuksiakin toki on nähty ja monella järjestöllä alkaa olla näppituntumaa Facen käyttökelpoisuudesta. Tästä tarkemmin Facebook ja peer to peer varainhankinta blogikirjoituksessa.

Oikea tietojärjestelmä hoitaa muitakin tehtäviä

Kun haetaan rahoituspohjan laventamista pidemmällä tähtäimellä, on järkevää käyttää apuna oikeaa tietojärjestelmää. Silti puhutaan pilvipalveluista, joissa tarvittavan teknisen osaamisen määrä on vähäistä eivätkä hinnatkaan ole mahdottomia. Puhutaan investoinneista, joiden takaisinmaksu on realistinen. TietoPiirin TP FONS -tuoteperhe on yksi oikein hyvä vaihtoehto taklata asiaa. Hyvä järjestelmä, joka mahdollistaa vertaisvarainhankinnan, toteuttaa samalla monta muutakin tehtävää. Kaikki kontaktit saadaan samaan kantaan, kirjanpidon tiliöinnin automatiikka vähentää mekaanista työtä ja tarjoaa reaaliaikaista, porautuvaa näkyvyyttä lahjoituskampanjoiden statukseen.

Rahankeruulupa hakuun rivakasti, mutta huolellisesti

Kannustamme lähtemään liikkeelle mahdollisimman pian. Ihan ensimmäisten toimenpiteiden joukossa olisi oltava rahankeruuluvan hakeminen poliisilta, sillä ilman sitä työ on mahdotonta. Lupahakemuksessa on yksilöiden kuvattava kaikki varainhankintatavat, joita järjestö suunnittelee käyttävänsä. Geneerinen listaus ei kuitenkaan ole mahdollinen, joten hakemuksen laatiminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Valtakunnan kattava lupa kuuluu viipyvän rattaissa puolisenkin vuotta mutta yhden poliisilaitoksen alueelle haettava ns. alueellinen lupa lohkeaa nopeammin ja pienemmällä paperityöllä.

Lue myös aiempi blogi: Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä!

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla

/2 Comments/in /by

Vielä hetki sitten järjestön hankkimat eurot haettiin pääsääntöisesti käsiparein yksi kerrallaan: arpajaisilla,  myyjäisillä ja talkootyönä. Nyt vertaisvarainhankinta on tullut jäädäkseen, koska pussillinen uusia konsteja on osoittautunut toimivaksi. Vertaisvarainhankinta tarkoitetaan toimintaa, jossa yksittäiset ihmiset tai yhteisöt perustavat keräyksen omassa verkostossaan valitsemansa järjestön hyväksi. Joukkorahoituksessa eli perinteisessä lahjoitusten vastaanottamisessa järjestö pyytää ihmisiä lahjoittamaan tarjoamaansa kohteeseen. Vertaisvarainhankinnassa järjestö pyytää kontaktejaan ryhtymään varojen kerääjäksi järjestön hyväksi. Ajatus on yksinkertaisuudessan nerokas mutta edellyttää järjestöltäkin yhtä ja toista.  Classy kirjoittaa asiasta selkokielisesti blogissaan.

Miksi vertaisvarainhankinta toimii (peer-to-peer fundraising)?

Logiikka on selkeä: kun tuote on houkutteleva, tekee 5000 motivoitunutta myyjää parempaa tulosta kuin viisi myyjää. Ei kannata antaa sanojen tuote tai myyjä nostaa näppylöitä. Kun ihminen päättää lahjoittaa, tekee hän käytännössä ostopäätöksen. Kun hän ryhtyy keräämään varoja tai lähtee talkoisiin, tapahtuu konversio, tietyn järjestön haluaman toiminnan aloittaminen.

Kuka myötävaikuttaa konversioon?

Moni merkittäväkin järjestö toimii 2-5 vakituisen työntekijän voimin. Heillä on kädet täynnä eikä aika riitä henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Kun järjestön omien ihmisten lisäksi motivoituneimmat ryhmät valjastetaan viestinviejiksi, kertautuu viestinsaajien määrä eksponentiaalisesti. Potentiaalisimpia ovat varmastikin järjestön alumnit ja kunniajäsenet mikäli sellaisia sattuu olemaan. Ihmiset, jotka jo ovat lahjoittaneet järjestölle, ovat todennäköisesti kiinnostuneita kantamaan soihtua tälläkin tavalla. Kannattaa muistaa, ettei nyt puhuta vain yksittäisistä ihmisistä vaan heidän henkilökohtaisista verkostoistaan sekä niistä verkostoista, joihin he kytkeytyvät työnsä tai muun harrastuksensa kautta. Jos kohde ja viesti on kunnossa, on helppo laskea miten suuresta potentiaalista on kyse.

Suosittelut vaikuttavat

Mainontaa paljon vahvemmin meihin vaikuttaa tuttavan suositus, melkeinpä riippumatta käytettävästä viestintätavasta. Kun kannustus lahjoitukseen tulee omalta Facebook-kaverilta, on toivottu vaikutus huimasti todennäköisempi kuin broadcasting-viestinnässä tuntemattomille. Lisäksi tässä piilee valtava etu pienille ja vähemmän tunnetuille järjestöille: ennen kuin kylmä kontakti saadaan avaamaan kukkaronsa, vaaditaan monta perille vietyä viestiä. Se vaatii systematiikkaa, työtä ja rahaa, usein aivan liikaa. Kun ehdotus tulee lähipiiristä, ajatuksen ostaminen on ratkaisevasti lähempänä jo ensimmäisellä viestityskerralla.

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat blogitekstit:
Varainhankinnan asiantuntijapalvelut TietoPiirissä
Lahjoittamisen trendit 2018

 

Autamme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut

/0 Comments/in /by

TietoPiiri tuottaa hienoja välineitä järjestöille niin lahjoitusten hallintaa kuin vapaaehtoisten aktivointia varten, perinteisiä jäsenpalveluita unohtamatta. Paraskaan työkalupakki ei kuitenkaan vie maaliin, ellei järjestöllä ole suunniteltua prosessia toimintansa tukena.  Tietotekniikka tai sen puuttuminen voi olla showstopper, mutta mallikkaiden suoritusten merkittävin tekijä on järjestön toimintatapa selkeine vastuineen. Varainhankinnan asiantuntijapalvelu auttaa prosessin kehittämisen alkuvaiheessa, mutta myös jo hiottujen prosessien jatkojalostamisessa.

Asiantuntijapalvelumme on tarkoitettu vastaamaan kysymykseen ”Miten?”. Se soveltuu niin nykyisille asiakkaillemme kuin niille järjestöille, jotka vasta suunnittelevat toiminnan tehostamista. Olemme tiedostaneet konsultointitarpeen, ja kiitos asiakkaamme selkokielisen ehdotuksen, teimme palvelutuotteesta totta.

Sitoutumisen muutos

Ihmisten sitoutumisen tapa vaikuttaa muuttuneen pysyvästi: elämänsisältöä ja konkreettista apua haetaan edelleen järjestöistä, mutta jäsenyyteen sitoutuminen ja sitä kautta jäsenmaksutulo vähenee vuosittain. Kasvavien jäsenmäärien järjestöt ovat ilahduttavia, mutta harvinaisia poikkeuksia. Ihmiset ovat kuitenkin valmiita osallistumaan antamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön tai rahaa järjestön kassaan. Erittäin usein järjestön aktiivisimmat puuhaihmiset ovat myös lahjoittajia. Voi tuntua erikoiselta, mutta tämä pitää paikkansa niin meillä kuin muualla.

Varainhankinnan asiantuntijapalvelut: vastauksia hankalimpiin aiheisiin

Miten saada mahdollisten vapaaehtoisten aika ja osaaminen kohtaamaan järjestön tarpeen kanssa? Entä miten toteuttaa lahjoittajan polku siten, että se houkuttelee, on täysin selkeä ja lahjoittajan kannalta vaivaton? Miten varmistua siitä, ettei 10 euron lahjoitus aiheuta 20 euron kustannuksia ja lisää muistamista? Kannattaako digitalisoinnilla ensisijaisesti hakea omarahoitusosuuden kasvattamista vai ajansäästöä rutiinitöistä?

Muun muassa  näihin kysymyksiin haemme vastauksia TietoPiirin asiantuntijapalveluiden kautta. Konsultoinnin metodiikka ja sisältö valitaan aina tapauskohtaisesti, mutta lähes aina pidämme tehokkaita ”brainstorming” -istuntoja, joissa keskustellaan, ideoidaan ja usein myös päätetään. Konsultoinnin tuloksena tuotettava dokumentaatio on selkokielistä, IT-jargonista riisuttua suomea. Se palvelee työprosessien muokkaamista tai tarjouspyynnön laatimista.

Konsultoinnin teemat

Tarpeen mukaan voimme Asiakkaamme kanssa porautua yhteen tiettyyn aiheeseen tai tarkastella jäsenen, lahjoittajan tai muun järjestön kontaktin kohtaamisen ketjua hyvinkin pitkällä toimintojanalla.

Näkökulmittain asiantuntijapalvelut voi ryhmitellä seuraavasti

Strateginen taso
  • Järjestön toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen
  • Asiakkuusajattelun juurruttaminen järjestössä
  • Liikeyritysten käyttämien metodien soveltava hyödyntäminen
Työprosessi järjestössä
  • Digitaalisen varainhankinnan kehittäminen erityisesti lahjoitusten kautta
  • Muidenkin kuin jäsenten kerääminen järjestön hallittaviksi kontakteiksi
  • Kontaktin kehittäminen löyhästi mukana olevasta järjestön suosittelijaksi (kohdennettu viestintä)
  • Kirjanpito- ja rekisterijärjestelmän yhteensovittaminen
  • Aikasyöppöjen, automatisoitavissa olevien rutiinitehtävien tunnistaminen
Tietotekninen näkökulma
  • Ulkoisten palveluiden liittäminen järjestön omiin järjestelmiin
  • Käytettävien järjestelmien funktionaalisen kartan muodostaminen
  • Teknisen arkkitehtuurin katselmointi
Kumppaniemme kautta
  • Verkkosivuston käytettävyyden arviointi ja kehittäminen
  • sekä kävijäanalytiikka

 

Ota rohkeasti yhteyttä!
Mietitään yhdessä, mikä toiminto järjestössänne kenties kaipaa lisäpotkua.

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula (at) tietopiiri.fi

Tietopiirin asiantuntijapalvelut

 

Ilkka Harjula

10.9.2018

Saattaisit olla myös kiinnostunut myös näistä

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa
Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Varaudu – Sote-uudistus uhkaa rahoitusta

/0 Comments/in /by

Oona Lohilahti kirjoitti 19. elokuuta Helsingin Sanomissa otsikolla ”Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia”. Artikkelissa Lohilahti nostaa ansiokkaasti esille uhan vahingossa tapahtuvasta kuntien toiminta-avustuksen kuihtumisesta, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

Aika varautua Sote-uudistukseen

Epävarmuuden merkit ovat nyt ilmassa, joten on aika toimia ja pyrkiä ottamaan oma tulevaisuus omiin käsiin niin pitkälle kuin mahdollista. Paljon on jo tehty mm. Tuija Braxin loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä. Eduskuntavaalit samoin kuin maakuntavaalit ovat tulossa ensi vuonna. Niissä järjestöillä on oiva vaikuttamisen mahdollisuus. Poliittinen vaikuttaminen on tärkeä perinteinen tapa suojella hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sen tulokset eivät ole taattuja. Työkalupakissa täytyy olla myös uusia vaihtoehtoja.

Miten varautua rahoituksen kuihtumiseen?

Jos kuntien tuki kuihtuu pois, mistä löytyy korvaavaa rahoitusta? Ehkäpä vilkaisu länsimaisiin yhteiskuntiin, joissa valtion ja kuntien rooli palvelujen rahoittajana on minimalistinen, antaa vihjeitä. Niissä järjestöt ovat oman rahoituksensa varassa – rahoituksen, jota he saavat lahjoituksina kansalaisilta ja yrityksiltä. Tämä antaa järjestöille itsenäisyyttä ja riippumattomuutta toimia. Toki myös velvollisuuden mahdollisimman läpinäkyvästi osoittaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa lahjoittajille. Omarahoitus on se tukijalka, joka hyvin hoidettuna antaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarvittavaa joustoa mm. STEAn rahoituspäätösten suhteen.

Onko lahjoituksien pyytäminen realistista sote-järjestöille suomalaisessa kulttuurissa?

Kyllä – ehdottomasti! Vaikka Suomessa sote onkin viime vuosikymmeninä paljolti ulkoistettu julkisen rahoituksen vastuulle, järjestöjen tarjoama palvelu koskettaa käytännössä kaikkia kansalaisia suoraan tai välillisesti. Halu lahjoittaa syntyy asian henkilökohtaisesta merkityksestä ja luottamuksesta annetun panoksen vaikuttavuuteen. Olkoon panoksena sitten oma aika, osaaminen tai raha.

Miten luoda varainhankinnan tukijalka?

Tehokas varainhankinta näkyy lahjoittajalle laadukkaana palveluna – tiedon jakamisena ja osallistamisena niissä asioissa, joista juuri hän on kiinnostunut. Se tekee hänelle kortensa kekoon kantamisen helpoksi. Toimintatavoissa se huomioi lahjoittajien tarpeet ja tuottaa ja jakaa ilman erillisiä ponnistuksia oikeanlaista sisältöä, kiitosta ja arvostusta tukeutuen varainhankintaan keskittyviin työkaluihin, jotka digitalisaation myötä automatisoivat eri lahjoitusprosesseja osin tai jopa kokonaan.

Liikkeelle pääsee hyvin

  • Asettamalla varainhankinnan kehittämisen strategiseksi tavoitteeksi
  • Lähtemällä aktiivisesti digitaalisin keinoin muodostamaan yhteyttä oman järjestön työn vaikutuspiirissä oleviin
  • Ottamalla tehokkaaseen varainhankintaan kehitetyt työkalut käyttöön tietojen hallitsemiseksi ja prosessien kehittämiseksi

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

 

Tero Pesonen

20.8.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Alkuperäinen otsikkokuva: www.pixabay.com

Lahjoittamisen trendit 2018

/0 Comments/in /by

Maailma muuttuu Eskoseni ja lahjoittaminen sen mukana. Lahjoittamisen trendit 2018 kuvaa tätä muutosta. Tämä blogikirjoitus perustuu amerikkalaisen Classyn kokomaan aineistoon, joka analysoi lahjoittamisen tapoja. Eurooppa kuuluu tutkimuksessa vähemmistöön, mutta selvitys aiheenaan lahjoittamisen trendit sisältää silti oivalluksia.

Mobiili tuo liikenteen, työpöytä lahjoitukset

Onhan järjestön kotisivu mobiiliystävällinen, onhan?! Google pudotti jo vuosia sitten  hakutuloksissaan alemmas ne sivustot, joita ei ole optimoitu mobiilikäyttöön. Nyt jo yli puolet käyttäjistä tulee sivustoille mobiililaitteella. Koska kontaktien kerääminen edellyttää liikennettä järjestön sivuille, mobiilin tulee olla ammattimaisen selkeä ja jouheva. Trafiikin tuottamisessa mobiili on tutkimuksen mukaan paras väline. Lisäksi mobiili vetoaa nuorempiin ja on tyypillisesti kytköksissä sosiaalisen median kanssa, joten käyttäjä reagoi tykkäämällä ja jakamalla kokemuksiaan. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi suurin volyymi ja varsinainen konversio katselusta lahjoittajaksi tapahtuu useammin työpöytäsovelluksen ääressä. Ajallisesti mobiili- ja työpöytäkäyttö näyttävät täydentävän toisiaan. Eli koukkua kannattaa uittaa kitusiin mobiililla, mutta varsinainen nielaisu lahjoittajaksi tapahtuu usein tietokoneen äärellä.

Useampia kampanjatyyppejä käyttöön

Joukkorahoitus, yksityinen merkkipäiväkeräys, suosittelu tai tapahtumat ovat kaikki hyvin erilaisia varainhankinnan muotoja toteutukseltaan, keskimääräiseltä tuotoltaan ja konversioltaan. Järjestön vuosisuunnitelman kannattaisi sisältää useampia kampanjointitapoja. Tutkimuksen mukaan eri kampanjatyyppejä käytetään aika säästeliäästi.

Miksi aina joulukamppis on ykkönen?

Antaminen ja epäitsekkyys liittyvät jouluun yli kaiken muun, mutta harmillisen kilpailtu aika se on! Jos printtiä tai televisiota tarvitaan promoamisessa, hinnat ovat tapissaan. Ehkä useampi järjestö voisi miettiä voisiko pääkampanjan siirtää johonkin aivan toiseen ajankohtaan. Hakematta tulee mieleen allergikot: oma perheeni on kärsinyt tänä alkukesänä poikkeuksellisen vahvasta siitepölyjaksosta – olisiko tämä juuri se paikka iskeä genreen kuuluville järjestöille, joihin kuuluu ainakin Hengitysliitto.

Tutkimus sivuutti oman ajan ja osaamisen lahjoittamisen

Olemme TietoPiirissä muistutelleet, että lahjoittaminen ensimmäiseksi mielletään liittyvän rahaan, mutta se ei ole koko totuus. Suosittelijuuden ja oman verkoston tarjoaminen järjestölle voi olla kultaakin arvokkaampaa. Monille järjestöille vapaaehtoistyö on täysin välttämätöntä. Käsipareja tarvitaan kanttiineissa, postituksessa ja monesssa sellaisessa työssä, jossa erityisosaaminen ei ole tarpeen. Toisinaan tarvitaan ammattilaista ihan tiettyyn tehtävään: ääniammattilainen järjestön vuositapahtumaan, sopimusjuristi tarkistamaan järjestön GDPR-kelpoisuus jne. Kun järjestöllä on muutamia tuhansia jäseniä ja/tai vapaaehtoisia, käytännöllisesti katsoen kaikki erityisosaaminen on verkostossa – kunhan se saadaan sieltä esille. Tätä varten olemme ehdottaneet kompetenssipankin perustamista. Ja kyllä, se on täysin uuden tietosuojalain mukaista toimintaa. Katso aiheesta aiempi blogimme.

Kuukausilahjoittaja on aarre!

Jälleen kerran palataan aiheeseen, jota pidämme erittäin tärkeänä. Kertalahjoitus on tervetullut, mutta emme voi tietää palaako kerran lahjoittanut koskaan – varsinkaan jos lahjoittajan henkilötietoa ei ole saatu. Ohjataan potentiaalinen lahjoittaja järjestön sivustolle, jossa hienovaraisesti mutta päättäväisesti ja lakia noudattaen annetaan hänelle syy antaa tietonsa. Kun kertalahjoitus on saatu, myöhemmin on mahdollisuus kertoa hänelle mitä lahjoituksilla on saatu aikaan. Tottakai voidaan myös ehdottaa jäsenyyttä tai kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Kuukausilahjoittajat lahjoittavat lisäksi ällistyttävän usein eri kampanjoissa. Se on osoitus lahjoituskohteen olevan lähellä heidän sydäntään. Kuukausilahjoittajan kokonaistuotto voi olla varsin huomattava vuosien aikana – oikea aarre. Aihetta käsitellään myös blogissamme ”Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee”

Kuukausilahjoittajien hoito-ohjelma. Oliko outo sana? Niin kuluttajatuotteita valmistavilla kuin toisille yrityksille kauppaa käyvillä yrityksillä on ohjelma tärkeimpien asiakkaiden ja sidosryhmien pitämiseksi uskollisina yritykselle. Olen havainnut, että läheskään aina järjestöillä näin ei ole. Lahjoittajan hankkiminen on kalliimpaa kuin lahjoittajan pitäminen; sikälikin on järkevää käyttää siihen aikaa ja vaivaa vaikka tuntuisi siltä, että tuhat tärkeää ja kiireellistä asiaa odottaa.

Suuri ponnistus GDPR-tietosuoja-asetusta varten on toivottavasti viimeistään nyt onnellisesti ohi. Siispä on hyvä ajatus huomioida lahjoittamisen trendit 2018, josko jotain soveltamiskelpoista löytyisi.

Lahjoittamisen trendit 2018 lähde

Classy on kaupallinen amerikkalainen platform-toimittaja non profit -organisaatioille. Heidän tutkimuksensa Lahjoittamisen trendit 2018 kohteet edustavat pääosin amerikkalaista lahjoituskulttuuria, mutta mitä tulee mediaan, teknologiaan ja erityisesti mobiilikäyttöön, ne ovat universaaleja asioita. Lahjoittamisen trendit 2018 dokumentin voi ladata täältä.

 

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

30.7.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Tulevaisuus on nyt – ei tarvitse odottaa huomista

/0 Comments/in /by

Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) seminaari 26.4. ”Takaisin tulevaisuuteen” vastasi sisällöltään hämmentävällä tarkkuudella TietoPiirin ajattelutapaa. ”Tulevaisuus on nyt” oli yksi kantava-ajatus. Ihmisten välisen viestinnän muodot, jotka tieteissarjoissa tulevaisuus mahdollistaa, ovat hieman eri muotoisina käytettävissä tänään. Toinen kantava-ajatus seminaarissa oli, että varainhankinta on prosessi, ei projekti. Kylmä kontakti ei suoraan konvertoidu lahjoittajaksi. Kolmantena lähes teesinä oli luottamus ennen rahaa. Nämä kolme ajatusta yhdistämällä tulevaisuus koittaa nyt.  Digitalisaation myötä sähköisillä välineillä voidaan viestiä sekä laajasti, että tarkasti . Koska kanava on kaksisuuntainen voidaan rakentaa suhde järjestön ja järjestöstä kiinnostuneen välille, jonka seurauksena luottamus muodostuu. Suhteen ja luottamuksen rakentaminen on pitkäkestoinen molempia osa-puolia palveleva prosessi.   Juuri niin olemme moneen otteeseen puhuneet – seminaarin sisältö vahvisti,  että olemme tolkun asialla.

Alla rankalla kädellä tiivistys päivän esityksistä

Björn Lampe, Betterplace.org: Tulevaisuus on nyt – teknologia buustaa ja muuttaa varainhankintaa

Mobiili on must verkkopalvelun suunnittelussa ja pian myös maksamisessa. Mobiilimaksamisen tavat yleistyvät vauhdilla ja siihen on syytä varautua. Mutta edelleen kannattaa pitää mielessä, että lahjoittajan kontaktitietojen saaminen on jopa arvokkaampaa kuin yksittäinen kertalahjoitus.

Björn summaa esityksensä kehotukseen investoida tekniikkaan, ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Syy investointiin on säästöjen aikaansaaminen varainhankinnan tehostamisen ohella. Järjestö tarvitsee digitalisointia saadakseen käsiä vapaaksi varainhankintaan ja muihin ydintehtäviin. Sen vuoksi järkevästi hankittu tekniikka ei ole kustannus vaan keino sekä säästää että ansaita. Näkemyksiämme järjestön digitalisoinnista julkaistiin blogissa, joka koski toiminnanohjauksen merkitystä järjestön varainhankinnalle

Markus Frey, Kubo: Asiat ovat miltä ne näyttävät – visuaalisen viestinnän merkitys

Tulevaisuus on yhä visuaalisempi. Kuva on tehokas, oli viesti sitten tunteisiin tai faktoihin vetoava tahi konversioon pyrkivä. Ihmisiä saattaa hyvinkin kiinnostaa epäformaalimpi esitystapa, mitä tapahtuu kulissien takana tai juuri ennen h-hetkeä. Olen saanut tähän vahvistusta henkilökohtaisista järjestökokemuksista. Valitse viesti, skarppaa sitä ja käytä soveltuvinta kanavaa. Ydinviestin poimiminen ja tiivistäminen on huimasti vaikeampaa kuin lavean kuvauksen tuottaminen. Kun järjestö haluaa saavuttaa tavoitteensa, on osattava tuo vaikeampi polku.

Ajattelemalla ”laatikon ulkopuolelta”, voi löytyä kultainen jyvä. Maidottomia, kaurasta valmisttuja tuotteita valmistavan Oatlyn mainos oli muistettava. Ei tyylilaji kaikille järjestöille sovi, mutta sekään ei kanna, että tehdään kuten aina ennenkin. Oatlyn mainoksessa heidän toimitusjohtajansa esittää oman kappaleensa. Varoitus: saatat päätyä hymyilemään.

Adrian O´Flynn: Trust First, Fundraise Second

Adrianin esitys oli kaikkein eniten linjassa omien ajatustemme kanssa. Kampanjoiden tavoitteista kirjoitin samansuuntaisia mietelmiä blogissa nimeltä Valitse konversiotavoite maltilla

Kylmä kontakti ei reagoi! Ensin on saatava luottamus, viestiä on toistettava ja vasta sen jälkeen on mahdollista, että kontaktista tulee lahjoittaja. Ja kertalahjoittajasta kuukausilahjoittaja. Polkua kylmästä kontaktista järjestön puolestapuhujaksi kuvasimme blogissa teemalla Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee. Moni järjestö tuskailee kontaktiensa kerääntymisen hitautta. Mutta Adrianin mukaan aika maltillisella määrällä parhaimpienkin suorittajien kontaktit ovat kertyneet. Ei siis syytä huoleen kunhan työ kontaktien keräämiseksi ja jalostamiseksi on systemaattista ja jatkuvaa.

Pinja Hirvilammi, UN Women: Varainkeruukampanjat Facebookissa

Pinja esitti mielenkiintoisen ja helpolta vaikuttavan keinon lahjoitusten hankintaan. Kiinnostava metodi vaikka edelleen olemmekin sitä mieltä, että pääsääntöisesti somen tulee ohjata kävijöitä järjestön omalle saitille, missä tapahtuu kontaktin ”kiinniotto” sekä eri konversiopolkujen tarjoaminen. Hän tosin mainitsikin, jos jotain palvelusta voisi toivoa, että lahjoittajan tiedot saisi järjestön käyttöön. Eli myös hänen kanssa olemme samoilla taajuuksilla.

”Takaisin tulevaisuuteen” oli hyvin järjestetty ja rautaisella asiasisällöllä ladattu tilaisuus. Kyllä, osallistumme mielellämme jatkossakin.

Autamme mielellämme luottamukseen perustustuvan varainhankinnan – sen toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien kanssa. Tulevaisuus on nyt!

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy oli yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

10.5.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com